1990-luku

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vuosisadat 1700-luku  · 1800-luku  · 1900-luku  · 2000-luku  · 2100-luku
Vuosikymmenet
1890-luku  · 1900-luku  · 1910-luku  · 1920-luku  · 1930-luku  · 1940-luku
1950-luku  · 1960-luku  · 1970-luku  · 1980-luku  · 1990-luku  · 2000-luku
Vuodet 1890  · 1891  · 1892  · 1893  · 1894  · 1895  · 1896  · 1897  · 1898  · 1899
1900  · 1901  · 1902  · 1903  · 1904  · 1905  · 1906  · 1907  · 1908  · 1909
1910  · 1911  · 1912  · 1913  · 1914  · 1915  · 1916  · 1917  · 1918  · 1919
1920  · 1921  · 1922  · 1923  · 1924  · 1925  · 1926  · 1927  · 1928  · 1929
1930  · 1931  · 1932  · 1933  · 1934  · 1935  · 1936  · 1937  · 1938  · 1939
1940  · 1941  · 1942  · 1943  · 1944  · 1945  · 1946  · 1947  · 1948  · 1949
1950  · 1951  · 1952  · 1953  · 1954  · 1955  · 1956  · 1957  · 1958  · 1959
1960  · 1961  · 1962  · 1963  · 1964  · 1965  · 1966  · 1967  · 1968  · 1969
1970  · 1971  · 1972  · 1973  · 1974  · 1975  · 1976  · 1977  · 1978  · 1979
1980  · 1981  · 1982  · 1983  · 1984  · 1985  · 1986  · 1987  · 1988  · 1989
1990  · 1991  · 1992  · 1993  · 1994  · 1995  · 1996  · 1997  · 1998  · 1999
2000  · 2001  · 2002  · 2003  · 2004  · 2005  · 2006  · 2007  · 2008  · 2009
Hubble-avaruusteleskooppi .

1990-luku oli vuosikymmen , joka alkoi maanantaina 1. tammikuuta 1990 ja paattyi perjantaina 31. joulukuuta 1999. Vuosikymmen oli toisen vuosituhannen seka 1900-luvun viimeinen vuosikymmen.

Maailmanpolitiikka [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991.

Vuosikymmenen suurin maailmanpolitiikan muutos oli Neuvostoliiton ja sen itablokin romahdus 1991. Kylma sota paattyi ja Yhdysvallat jai ainoaksi supervallaksi ja otti ”maailmanpoliisin” -roolin. Entisissa itablokin maissa pidettiin 1990-luvulla ensimmaiset vapaat vaalit moneen vuosikymmeneen.

Varsovan liitto ja sosialististen maiden talousjarjesto SEV lakkautettiin vuonna 1991. Varsovan liiton lakattua olemasta lantinen sotilasliitto Nato joutui arvioimaan roolinsa uudelleen. Vuosikymmenen mittaan se muutti tehtavansa ensisijaisesti kriisinhallintaan keskittyneeksi organisaatioksi. [1]

Viro , Latvia , Liettua , Ukraina , Valko-Venaja , Kazakstan , Turkmenistan , Tad?ikistan , Kirgisia , Georgia , Armenia ja Azerbaid?an itsenaistyivat 1991. Venajasta tuli Neuvostoliiton seuraajavaltio . Neuvostoliiton perinnonjaosta tuli useita vuosia kestanyt prosessi, jonka vaikeimmat osat olivat ydinaseiden kohtalo ja valtion omaisuuden yksityistaminen . Ydinaseet saatiin lopulta keratyiksi entisista neuvostotasavalloista Venajan haltuun. Kaukasiassa ja entisissa Keski-Aasian neuvostotasavalloissa, joiden rajat oli aikoinaan piirretty melko keinotekoisesti, jatkuivat Neuvostoliiton loppuaikoina puhjenneet eri kansallisuuksien valiset vihamielisyydet. [2]

Kylman sodan aikaisen kauhun tasapainon poistuttua aarivasemmistolaisten terrorijarjestojen toiminta hiipui, ja niiden jattamaa tyhjiota alkoivat 1990-luvun aikana tayttaa uskonnolliset, etenkin jyrkkaa islamin tulkintaa edustaneet aariliikkeet, jotka vastustivat Yhdysvaltain ja muiden lansimaiden lasnaoloa Lahi-idassa seka Yhdysvaltain tukea Israelille. Myos terrori-iskujen luonne muuttui: niiden kohteina eivat enaa olleet valtionpaamiehet ja muut nakyvat yksittaiset henkilot, vaan niilla pyrittiin aiheuttamaan mahdollisimman paljon henkilovahinkoja, jolloin uhreina olivat tavalliset ihmiset. [3]

Yhdysvaltalaiset, oljy-yhtioiden asialla olevat lobbaajat ryhtyivat 1990-luvulla jarjestelmallisesti nostamaan ilmastonmuutosta kiistavia viesteja julkisuuteen. Global Climate Coalition -niminen viestintayhtio vastusti vuodesta 1992 alkaen muun muassa fossiilisten polttoaineiden kayton vahentamista. Yhdysvaltain varapresidenttina tuolloin toiminut Al Gore kuvaili myohemmin oljy-yhtioiden yritykset ilmastotoimien estamiseksi olleen pahin rikos toisen maailmansodan jalkeisessa maailmassa. [4]

Eurooppa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Keski-Euroopassa tapahtui yhdentymista. Saksat yhdistyivat 1990 ja Euroopan yhteisosta kehittyi vuonna 1992 solmitussa Maastrichtin sopimuksessa nykyinen Euroopan unioni . Unioni laajeni Itavallan , Suomen ja Ruotsin liityttya siihen 1995. Euroopan vapaakauppajarjeston (EFTA) jaseniksi jaivat taman jalkeen enaa Sveitsi , Liechtenstein , Norja ja Islanti .

Itaisessa Euroopassa kehitys kulki painvastaiseen suuntaan. Balkanilla alkoi 1991 Jugoslavian hajoamissodat , jonka eri nayttamoina toimivat Slovenian sota 1991, Kroatian sota 1991?1995, Bosnian sota 1992?1995 ja viimeisena Kosovon sota 1996?1999. Sotien seurauksena entinen Jugoslavia hajosi viiteen valtioon. Sotilasliitto Nato puuttui vahvasti sotiin. T?ekkoslovakia jakautui rauhanomaisesti T?ekiksi ja Slovakiaksi vuoden 1993 alussa.

Kolmessa Lansi-Euroopan maassa tapahtui vuosikymmenen aikana merkittavia vallanvaihdoksia. Yhdistyneen kuningaskunnan paaministeri Margaret Thatcher erosi yllattaen virastaan syksylla 1990, ja uudeksi paaministeriksi tuli valtiovarainministeri John Major . Konservatiivipuolue karsi tappion vuoden 1997 parlamenttivaaleissa ja paaministeriksi nousi tyovaenpuolueen Tony Blair .

Ranskan presidenttina kaksi kautta toiminut Francois Mitterrand jatti paikkansa vuoden 1995 vaaleissa ja uudeksi presidentiksi valittiin Pariisin pormestari Jacques Chirac .

Saksan liittokansleri Helmut Kohl luopui virastaan syksylla 1998 ja uudeksi liittokansleriksi tuli Gerhard Schroder .

Ranska sai toukokuussa 1991 ensimmaisen naispaaministerinsa, kun Michel Rocardin johtama hallitus erosi ja Edith Cresson muodosti uuden hallituksen. [5] Cressonin kausi paaministerina jai kuitenkin vain kymmenen kuukauden mittaiseksi, kun Pierre Beregovoy tuli huhtikuussa 1992 uudeksi paaministeriksi. [6]

Ruotsissa lahes keskeytyksetta 60 vuotta hallitusvastuussa olleet sosialidemokraatit karsivat tappion syksyn 1991 valtiopaivavaaleissa, Ingvar Carlssonin hallitus erosi ja maltillisen kokoomuksen Carl Bildt muodosti porvarihallituksen. [7] Sosialidemokraatit palasivat valtaan vuoden 1994 valtiopaivavaaleissa, jolloin Ingvar Carlsson kokosi uuden hallituksen. [8] Valtiovarainministeri Goran Perssonista tuli maaliskuussa 1996 uusi paaministeri Ingvar Carlssonin jatettya politiikan. [9]

Solidaarisuus-liikkeen johtaja, aiemmin useaan otteeseen vangittuna ollut Lech Wał?sa valittiin Puolan presidentiksi vuonna 1990. Wał?san virkakauden lopulla hanen suhteensa Puolan parlamenttiin kiristyivat, ja vuonna 1995 pidetyt uudet presidentinvaalit voitti Aleksander Kwasniewski . [10]

Vuonna 1991 Saksassa alkoivat oikeudenkaynnit Erich Honeckeria ja muita Saksan demokraattisen tasavallan johtajia vastaan lanteen pyrkineiden itasaksalaisten pakolaisten surmaamisesta. Honeckerin osalta oikeudenkaynti lopetettiin pian hanen sairautensa vuoksi, mutta hanen seuraajansa Egon Krenz tuomittiin vuonna 1997 vankeuteen.

Lahi-ita [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Persianlahden sota .

Yksi seuratuimmista sodista maailmalla oli 1990?1991 kayty Persianlahden sota , jossa Yhdysvallat liittolaisineen vapauttivat Irakin miehittaman Kuwaitin . Muualla Lahi-idassa sen sijaan alkoi rauhanprosessi. Pohjois-Jemen ja Etela-Jemen yhdistyivat 1990.

Israel sopi rauhan palestiinalaisten kanssa 1993 ja Jordanian kanssa 1994. Israelin paaministeri Jitzhak Rabin ja ulkoministeri Shimon Peres seka Palestiinan vapautusjarjeston ( PLO ) johtaja Jasser Arafat saivat Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1994. Israelin ja palestiinalaisten rauhanprosessia vastustanut nuori aarijuutalainen murhasi Rabinin vuonna 1995. Vuonna 1996 PLO poisti peruskirjastaan kohdat, joissa oli vaadittu Israelin valtion tuhoamista, ja vastavuoroisesti Israelin tyovaenpuolue poisti ohjelmastaan itsenaista Palestiinan valtiota vastustaneen periaatteen.

Entisen Neuvostoliiton alue [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Etela-Ossetian sodassa 1991?1992 Georgian maakunta Etela-Ossetia kapinoi Georgiaa vastaan.

Venaja soti kapinoivaa tasavaltaa, T?et?eniaa , vastaan ensimmaisen T?et?enian sodan 1994?1997, mita seurasi toinen T?et?enian sota , joka alkoi 1999. Venajan haluttomuus paastaa T?et?eniaa itsenaistymaan johtui ennen kaikkea alueen strategisesta asemasta: sen kautta kulkivat tiet seka oljy - ja maakaasuputket Kaspianmeren oljyalueelta. Venaja pelkasi myos, etta T?et?enian mahdollinen itsenaistyminen antaisi pontta myos muiden pienten osavaltioiden itsenaistymispyrkimyksille. [11]

Vaitteiden mukaan Venajan turvallisuuspalvelu FSB rajaytti vuonna 1999 venalaisia kerrostaloja asukkaineen ja pani ne t?et?eenien syyksi. 307 henkea vaatineesta iskusta saatiin syy T?et?enian sodan aloittamiseen. Vladimir Putin pystyi esiintymaan kovaotteisena terroristeja vastaan taistelevana sankarina. [12]

Armenian ja Azerbaid?anin kiista Vuoristo-Karabahin alueesta jatkui koko 1990-luvun ajan. [13] Transnistria pyrki irrottautumaan Moldovasta itsenaiseksi valtioksi ottamalla kayttoon oman rahan ja lipun. [14] Ukrainan itaosan suurissa venalaisvaeston hallitsemissa teollisuuskaupungeissa Donetskissa ja Harkovassa suhtauduttiin nuivasti ukrainalaiseen kansallismielisyyteen, ja maata uhkasi jakautuminen ukrainalaiseen lanteen ja venalaiseen itaan. Ukrainan vaikein ongelma oli kuitenkin Krimin niemimaa , jota Venaja vaati itselleen. [15] Tad?ikistan ajautui vuonna 1992 viisi vuotta kestaneeseen sisallissotaan . [16]

Valko-Venajan presidentiksi valittiin vuonna 1994 Aljaksandr Luka?enka , joka lupasi populistisessa vaalikampanjassaan kitkea maassa rehottaneen korruption , pysayttaa inflaation ja kiristaa rikkaiden verotusta. Sittemmin Luka?enka keskitti vallan itselleen ja johti maansa kansainvaliseen eristykseen. [17] Moni muukin entinen neuvostotasavalta oli itsevaltaisen johtajan hallinnassa: Islam Karimov Uzbekistanissa [18] , Haidar Alijev Azerbaid?anissa [19] , Saparmurat Nijazov Turkmenistanissa [20] ja Nursultan Nazarbajev Kazakstanissa . [21]

Suomalainen ulkopolitiikan vaikuttaja Max Jakobson ennusti vuosikymmenen puolivalissa: ”Venaja pyrkii palauttamaan menettamansa suurvalta-aseman. Ensimmaisena tavoitteena on entisten neuvostotasavaltojen kytkeminen nykyista tiiviimmin Venajan ohjaukseen. Ukrainasta tulee Euroopan turvallisuuden neuralginen piste.” [22]

Aasia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Intian entinen paaministeri Rajiv Gandhi murhattiin vuonna 1991. Viranomaisten mukaan teosta olivat vastuussa Sri Lankan hallitusta vastustaneet tamilisissit. [23]

Filippiinien presidentiksi valittiin vuonna 1992 Fidel Ramos . [5] Ramosia seurasi vuonna 1998 Joseph Estrada . [24]

Taliban taisteli vallasta Afganistanissa koko 1990-luvun, ja hallitsi suurinta osaa maasta 1996 lahtien syrjaytettyaan ja murhattuaan maan johtajan Najibullahin .

Pohjois-Koreaa sen perustamisesta lahtien johtanut Kim Il-sung kuoli vuonna 1994 ja hanen seuraajakseen tuli hanen poikansa Kim Jong-il .

Hongkong palautettiin Kiinalle 1997 ja Macao 1999. Vuonna 1999 Ita-Timor aanesti itsenaisyydesta, jota alettiin toteuttaa YK:n johdolla.

Intian ja Pakistanin valilla kaytiin lyhyt Kargilin sota kesalla 1999.

Afrikka [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ruandan kansanmurhan uhreja.

Afrikassa oli lukuisia sisallissotia, joihin lansimaat myos sekaantuivat. Jo 1980-alkanut Somalian sisallissota kiihtyi, maan presidentti Mohamed Siad Barre syostiin vallasta vuonna 1991, ja Yhdysvallat tuli YK:n valtuutuksella valiin, mutta joutui vetaytymaan maasta kolmen vuoden jalkeen 1995. [25] 1990 alkanut Ruandan sisallissota huipentui 1994 Ruandan kansanmurhaan , jossa yli 800 000 ihmista tapettiin. [26] Vuonna 1998 alkanutta Kongon toista sisallissotaa kutsutaan myos Afrikan maailmansodaksi, silla siihen osallistui yhteensa kahdeksan Keski-Afrikan valtiota. [27] Angolan sisallissota jatkui koko vuosikymmenen ajan.

Sisallissotia oli myos Sierra Leonessa , Algeriassa , Burundissa , T?adissa , Kongon tasavallassa ja Liberiassa . Monet naista pitkittyivat seuraavalle vuosikymmenelle ja ne usein laajenivat myos naapurimaihin. [28] [29] [30] [31] [32]

Etela-Afrikassa vapautettiin vuonna 1990 yksi maailman tunnetuimmista poliittisista vangeista , vuodesta 1962 vankilassa ollut ANC -jarjeston johtaja Nelson Mandela . Vuonna 1993 tuli voimaan uusi perustuslaki, jolla lakkautettiin lopullisesti apartheid -politiikka. Vuonna 1994 maassa jarjestettiin ensimmaiset monirotuiset parlamenttivaalit ja Mandelasta tuli Etela-Afrikan ensimmainen mustaihoinen presidentti. Mandela sai yhdessa paaministeri Frederik de Klerkin kanssa Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1993.

Namibia itsenaistyi Etela-Afrikasta vuonna 1990 ja maan ensimmaiseksi presidentiksi tuli vapautusjarjesto SWAPOn johtaja Sam Nujoma . Suomen myohemmalla presidentilla Martti Ahtisaarella oli merkittava rooli Namibian itsenaistymisprosessissa.

Liberian presidentti Samuel Doe kukistettiin vallankaappauksessa vuonna 1990.

Etiopian diktaattori Mengistu Haile Mariam luopui vallasta tarkeimman tukijansa Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991 ja pakeni maasta. Eritrea irtautui Etiopiasta itsenaiseksi valtioksi vuonna 1993. Maiden valeja jai hiertamaan rajakiista, joka puhkesi avoimeksi sodaksi vuonna 1998.

Zairen presidentti Mobutu Sese Seko luopui vallasta vuonna 1997. Uudeksi presidentiksi tuli oppositiojohtaja Laurent Kabila ja maan nimi muutettiin Kongon demokraattiseksi tasavallaksi . Vallanvaihdoksella ei kuitenkaan ollut vaikutusta maan sisaisiin levottomuuksiin, joihin myos monet naapurivaltiot sekaantuivat.

Pohjois- ja Etela-Amerikka [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton vaimonsa Hillary Clintonin ja varapresidentti Al Goren kanssa 20. tammikuuta 1997.

Demokraattipuolueen ehdokas Bill Clinton voitti istuvan presidentin, republikaani George H. W. Bushin Yhdysvaltain presidentinvaaleissa syksylla 1992. Syksyn 1996 vaaleissa Clinton valittiin toiselle virkakaudelle.

Vuonna 1995 169 ihmista sai surmansa ja yli 400 loukkaantui Oklahoman osavaltion paakaupungissa Oklahoma Cityssa huhtikuussa tehdyssa pommi-iskussa . Teosta pidatettiin Timothy McVeigh , joka tuomittiin myohemmin kuolemaan . Iskun taustavoimaksi syytettiin Yhdysvaltain aarioikeistoa . Myos Columbinen kouluampuminen 1999 jarkytti Yhdysvaltoja.

Oppositiojohtaja Violeta Chamorro voitti sandinistipresidentti Daniel Ortegan Nicaraguan presidentinvaaleissa vuonna 1990. Maan uudeksi presidentiksi tuli vuonna 1997 Arnoldo Aleman .

Kenraali Raoul Cedrasin johtama sotilasjuntta syrjaytti Haitin presidentin Jean-Bertrand Aristiden virastaan syksylla 1991. Yhdysvallat pakotti sotilashallituksen luopumaan vallasta vuonna 1994, jolloin Aristide palasi presidentin virkaan.

Ecuadorin presidentti Abdala Bucaram erotettiin virastaan vuonna 1997. Parlamentti valitsi valiaikaiseksi presidentiksi Fabian Alarconin ja uudeksi presidentiksi tuli seuraavana vuonna Jamil Mahuad .

Talous [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Yhdysvaltain talous kasvoi. Kuva New York Citysta vuonna 1995.

Monissa vauraissa maissa, kuten Yhdysvalloissa , Japanissa , Australiassa ja joissakin Lansi-Euroopan maissa elettiin 1990-luvulla nousukautta. Talouskasvua nosti muun muassa internetin laajeneminen. Maailman seuratuin porssi-indeksi, Dow Jones Industrial Average -indeksi , nousi merkittavasti etenkin vuosikymmenen loppupuoliskolla. Yhdysvaltain keskuspankin puheenjohtaja Alan Greenspan nimesi osakemarkkinoilla toimivien sijoittajien toimintaa ” jarjettomaksi innostuneisuudeksi ”. Entisen Neuvostoliiton maissa bruttokansantuote kuitenkin laski.

Maailman kauppajarjesto syntyi GATT -sopimuksen pohjalta vuoden 1995 alussa.

1990-luvulla taloudessa vallitseva ilmio oli Kiina-ilmio , joka vain kiihtyi koko vuosikymmenen. Lansimaat investoivat runsaasti Kiinaan ja monet yritykset siirsivat tuotantoaan sinne halpojen tuotantokustannusten perassa, mika nostatti Kiinan talouden valtavaan kasvuun. Toinen merkittava investointimaa oli Intia. [33]

Aasian talouskriisi alkoi vuonna 1997 ja vaikutti valuuttoihin ja porssimarkkinoihin.

Vuoden 1999 alussa euro otettiin kayttoon tilivaluuttana yhdessatoista Euroopan unionin jasenmaassa, mukaan lukien Suomessa, mutta kateisvaluuttana maiden omia valuuttoja kaytettiin aina vuoteen 2002 asti.

Tiede ja tekniikka [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Maailman ensimmainen www-palvelin CERN:issa.

Informaatioteknologia kehittyi vuosikymmenella valtavasti. CERN:ssa kehitettiin World Wide Web , ja 1990-luvun lopulla tietokoneet ja internet yleistyivat. GSM -verkkojen rakentaminen alkoi ja matkapuhelimet yleistyivat. CD-levy -levysta tuli yleisin aaniteformaatti. Suomessa Linus Torvalds aloitti Linuxin kehitystyon. USB-formaatti julkaistiin 1996. Ensimmainen MP3 -soitin julkaistiin vuonna 1998.

1990-luvulla myos ensimmaiset digitaalikamerat ja DVD-soittimet tulivat markkinoille. Bensiiniautojen katalysaattorit tulivat pakollisiksi EU-maissa vuonna 1992.

1990-luvulla loytyi viisi uutta alkuainetta: 1994 darmstadtium ja rontgenium , 1996 kopernikium ja 1999 ununkvadium . Hubble-avaruusteleskooppi lahetettiin Maan kiertoradalle 1990. Muita merkittavia tieteen saavutuksia olivat ensimmaisen eksoplaneetan loyto vuonna 1992 ja ensimmainen onnistunut nisakkaan kloonaus, Dolly-lammas vuonna 1996.

Kirjallisuus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

J. K. Rowling julkaisi esikoisromaaninsa Harry Potter ja viisasten kivi vuonna 1997. Harry Potter -kirjasarja niitti suurta suosiota vuosikymmenen loppupuolelta alkaen. Muita menestyneita kirjailijoita olivat John Grisham , Stephen King , Danielle Steel , Michael Crichton ja Tom Clancy .

Muita kirjailijoita olivat esimerkiksi Yhdysvalloissa Bret Easton Ellis , David Foster Wallace ja Annie Proulx , Britanniassa Neil Gaiman , Terry Pratchett , Philip Pullman ja Ita-Euroopassa Olga Tokarczuk ja Ljudmila Ulitskaja .

Musiikki [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tunnusomaista 1990-luvun musiikille on muun muassa grunge ja muu vaihtoehtorock , joiden merkittavimpia edustajia ovat muun muassa Nirvana , Beck , Pearl Jam , Soundgarden , Smashing Pumpkins , Green Day , Radiohead , Tori Amos ja Bjork . Menestynein brittipop -yhtye oli Oasis , muita olivat esimerkiksi Blur ja Pulp .

Myos teknomusiikki ja elektroninen tanssimusiikki oli suosittua. Trance -vaikutteista musiikkia edustivat Moby , The Chemical Brothers ja The Prodigy , eurodancea 2 Unlimited ja Dr. Alban . 1990-luvulla tapahtui myos poikabandibuumi . Tunnetuimpia poikabandeja olivat Backstreet Boys ja Take That . Naiden ohella nuorten suosioon tulivat useat tyttobandit , joista Spice Girls oli suurmenestys ja ilmio.

Monet heavy metal -yhtyeet menestyivat, kuten Metallica , Pantera ja Rammstein . Monia metallin alalajeja syntyi, esimerkiksi black metal . Rage Against the Machine ja Red Hot Chili Peppers olivat funk-vaikutteisen rockin ja metallin edellakavijoita. Yhdysvalloissa countrymusiikista tuli osa valtavirtaa, menestyneimpina muusikoina Garth Brooks ja Shania Twain . Myos hip hop -kulttuuri kukoisti: sen tarkeimpia edustajia olivat Public Enemy , Tupac Shakur , The Notorious B.I.G. , N.W.A ja Cypress Hill . R&B -artisteista menestyneimpia olivat Mariah Carey ja Janet Jackson . Merkittava latinalaisen musiikin artisti Yhdysvalloissa oli nuorena kuollut Selena .

Musiikkivideot saattoivat vaikuttaa suuresti musiikkikappaleiden suosioon. Monet 1960- ja 1970-luvun rock -yhtyeet ja artistit nousivat 1990-luvulla uuteen suosioon erilaisten elokuvien, comebackien tai uusintajulkaisujen kautta. Esimerkkeja naista olivat The Doors , Led Zeppelin ja The Eagles .

Elokuva [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

1990-luvun ylivoimaisesti tuottavin elokuva on Titanic , joka julkaistiin vuonna 1997. [34] Muita runsaasti tuottaneita elokuvia olivat muun muassa Terminator 2 (1991), Jurassic Park (1993), Forrest Gump (1994), Independence day (1996), Men in Black (1997), Kuudes aisti (1999) ja Tahtien sota: Episodi I ? Pimea uhka (1999).

Quentin Tarantino saavutti menestysta vuoden 1994 Pulp Fictionilla ja Krzysztof Kie?lowski Kolme varia -trilogialla. Muita vuosikymmenen elokuvia olivat esimerkiksi Mafiaveljet (1990), Saksikasi Edward (1990), Uhrilampaat (1991), Schindlerin lista (1993), Jarki ja tunteet (1995) ja Matrix (1999). Ruotsalaisen elokuvan menestyksia olivat Lukas Moodyssonin Fucking Amal (1998) ja Roy Anderssonin Toisen kerroksen lauluja (1999).

Disney julkaisi suosittuja animaatioita, kuten Kaunotar ja hirvio (1991), Aladdin (1992), Leijonakuningas (1994) ja Mulan (1998). Vuonna 1995 sai ensi-iltansa Pixarin Toy Story , joka oli maailman ensimmainen kokonaan tietokoneella tehty tayspitka animaatioelokuva. Japanilaisen Studio Ghiblin animet kuten Porco Rosso (1992) ja Prinsessa Mononoke (1997) menestyivat myos lannessa.

Suosittuja nayttelijoita olivat muun muassa Pamela Anderson , Jim Carrey , Tom Cruise , Johnny Depp , Leonardo DiCaprio , Jodie Foster , Tom Hanks , Samuel L. Jackson , Nicole Kidman , Brad Pitt , Bruce Willis ja Kate Winslet .

Televisio [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suosituimpia televisiosarjoja olivat muun muassa Seinfeld (1989?1998), Salaiset kansiot (1993?2002), Frasier (1993?2004), Frendit (1994?2004), Teho-osasto (1994?2009) ja Sinkkuelamaa (1998?2004). Aikuispiirretyt yleistyivat 1990-luvulla, esimerkkeina South Park , Simpsonit ja Kukkulan kuningas . Suosittuja amerikkalaisia sarjoja olivat myos Twin Peaks , Xena , Ally McBeal ja Buffy, vampyyrintappaja . Brittilaisia sarjoja olivat Kylla Jeeves hoitaa , Mr. Bean , Pokka pitaa , Wallace ja Gromit , Lovejoy seka Sydamen asialla .

Muoti [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Grunge -henkiseen pukeutumiseen kuuluivat flanellipaidat.

1990-luvun pukeutumisilmioita olivat flanellipaidat , collegepaidat, levealahkeiset farkut , hupparit , baseball-lippalakit, napapaidat, vyolaukut , salihousut ja sivunappiverkkarit. Nuorten hip hop -tyylissa heratti huomiota hyvin alhaalla olevat housut. [35] [36] [37]

Naisten hiustyylissa ajalle tyypillisia olivat saparot, ja kampauksen viimeistelyssa kaytettiin usein pantoja, kreppeja ja donitseja. [37] Naisten suosiossa oli esimerkiksi Jennifer Anistonin esittaman Rachel Greenin hiustyyli, kun taas nuorten miesten hiustyyli sai vaikutteita esimerkiksi elokuvasta Terminator 2 .

Rullaluistelusta tuli vuosikymmenen puolivalissa suosittua. [38] Tamagotchi -leikkikalut olivat suosittuja lasten keskuudessa vuosikymmenen loppupuolella.

Arkkitehtuuri [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

1990-luvun lopun arkkitehtuurissa alettiin kayttaa entista useammin terasta ja lasia. Esimerkkeja ajan arkkitehtuurista ovat Oriental Pearl Tower (1994), Hongkongin kansainvalinen lentoasema (1998) ja Burj al Arab (1999). Vuonna 1999 valmistuneet Petronas Towers -pilvenpiirtajat Malesian paakaupungissa Kuala Lumpurissa olivat aikanaan maailman korkeimmat rakennukset.

Urheilu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Formula 1 :ssa menestyneimmat kuljettajat olivat Ayrton Senna , Michael Schumacher ja Mika Hakkinen , jotka voittivat maailmanmestaruuden kahdesti 1990-luvun aikana. Senna kuitenkin kuoli onnettomuudessa vuonna 1994. Koripallossa supertahti oli Michael Jordan , joka niitti runsaasti maailmanlaajuista suosiota ja esiintyi lukuisissa mainoksissa. Tenniksessa supertahti oli Andre Agassi , nyrkkeilyssa Mike Tyson ja hiihdossa Bjørn Dæhlie . Kaikkien aikojen jaakiekkolegenda Wayne Gretzky lopetti uransa vuonna 1999.

Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut jarjestettiin vuonna 1990 Italiassa , jolloin Saksan jalkapallomaajoukkue voitti mestaruuden. Vuoden 1994 turnaus pelattiin Yhdysvalloissa, jolloin Brasiliasta tuli mestari, ja vuoden 1998 turnaus pelattiin Ranskassa, jolloin kotijoukkue voitti mestaruuden. Jaakiekon maailmanmestaruuskilpailuissa menestynein maa oli Ruotsi , joka voitti kultaa vuosikymmenen aikana kolmesti. Suomi voitti historiansa ensimmaisen kerran jaakiekon MM-kultaa 1995.

Kesaolympialaiset jarjestettiin vuonna 1992 Barcelonassa ja 1996 Atlantassa . Talviolympialaiset jarjestettiin vuonna 1992 Albertvillessa , 1994 Lillehammerissa ja 1998 Naganossa .

Suomi 1990-luvulla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Suomi 1990-luvulla

Suomessa kaytiin vuosikymmenen aikana presidentinvaali vuonna 1994 seka kolmet eduskuntavaalit vuosina 1991 , 1995 ja 1999 . Lisaksi jarjestettiin lokakuussa 1994 neuvoa-antava kansanaanestys Suomen jasenyydesta Euroopan unionissa. Presidentinvaalissa 1994 valittiin Mauno Koiviston seuraajaksi Martti Ahtisaari .

Suomessa 1990-luvun ensimmaista puoliskoa leimasi historiallinen lamakausi , johon oli useita taustasyita. Suomen valuuttakauppa oli vapautettu miltei kaikista rajoituksista vuonna 1986, mika oli johtanut ulkomaisen velan kasvuun ja talouden ylikuumenemiseen. Samalla valuuttakurssit olivat vaaristyneet vahvan markan politiikan vuoksi, mista puolestaan seurasi vientiteollisuuden kannattavuuden nopea heikkeneminen 1990-luvun alussa. Neuvostoliiton sisaiset ongelmat ja raakaoljyn hinnan lasku taas johtivat idankaupan vaikeuksiin. Suomen bruttokansantuote supistui vuonna 1991 perati kahdeksan prosenttia ja vuonna 1992 viela nelja prosenttia. Tyottomien maara nousi parissa vuodessa viisinkertaiseksi, ja heinakuun lopussa 1993 tyottomien maara ylitti puolen miljoonan henkilon ja tyottomyysaste 20 prosentin rajan. Pahimpana lamavuonna 1992 Suomi oli vahalla joutua julistetuksi maksukyvyttomaksi, jolloin ulkomaisen luoton saanti olisi loppunut. Yhteiskuntarauha saatiin sailymaan maksamalla kasvaneet sosiaalimenot ulkomaisilla lainoilla. Talouden elvytystoimet kohdistettiin vientiteollisuuteen, joka alkoikin paasta matkapuhelinjatti Nokian imussa jaloilleen vuosikymmenen puolivaliin mennessa. [39]

Muita merkittavia tapahtumia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Merkittavia henkiloita [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. Visuri 2006, s. s. 294.
  2. Visuri 2006, s. 294.
  3. Mita missa milloin. Kansalaisen vuosikirja 2003 , s. 170. Helsinki: Otava, 2002.
  4. Ilkka, Ilmo: Konsultit kertoivat BBC:lle, miten ilmastonmuutoksesta kaytavaa keskustelua ryhdyttiin jarjestelmallisesti sekoittamaan 1990-luvulla Helsingin Sanomat . 24.7.2022. Viitattu 24.7.2022.
  5. a b Mita missa milloin. Kansalaisen vuosikirja 1992 , s. 73. Helsinki: Otava, 1991.
  6. Mita missa milloin. Kansalaisen vuosikirja 1993 , s. 60. Helsinki: Otava, 1992.
  7. Mita missa milloin. Kansalaisen vuosikirja 1993 , s. 12. Helsinki: Otava, 1992.
  8. Mita missa milloin. Kansalaisen vuosikirja 1996 , s. 14. Helsinki: Otava, 1995.
  9. Mita missa milloin. Kansalaisen vuosikirja 1997 , s. 70. Helsinki: Otava, 1996.
  10. Mita missa milloin. Kansalaisen vuosikirja 1997 , s. 35. Helsinki: Otava, 1996.
  11. Mita Missa Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1996 , s. 67. Helsinki: Otava, 1995. ISBN 951-1-13788-3 .
  12. Peltonen, Timo: Sinisilmaisia vai umpisilmaisia? Helsingin Sanomat . 12.6.2022. Viitattu 12.6.2022.
  13. Kiljunen 2002, s. 155.
  14. Kiljunen 2002, s. 175.
  15. Kiljunen 2002, s. 183.
  16. Kiljunen 2002, s. 177.
  17. Kiljunen 2002, s. 188.
  18. Kiljunen 2002, s. 186.
  19. Kiljunen 2002, s. 158.
  20. Kijunen 2002, s. 179.
  21. Kiljunen 2002, s. 163.
  22. Aittokoski, Heikki: Hermosarky 1990-luvulta  (tilaajille) Helsingin Sanomat . 19.2.2022. Viitattu 19.2.2022.
  23. Mita missa milloin. Kansalaisen vuosikirja 1992 , s. 76. Helsinki: Otava, 1991.
  24. Mita missa milloin. Kansalaisen vuosikirja 1999 , s. 128. Helsinki: Otava, 1998.
  25. Somaliaa repivat klaanien yhteenotot  (Internet Archive) global.finland.fi . Ulkoasiainministerio. Arkistoitu 23.12.2010. Viitattu 10.11.2009.
  26. Ruandan kansanmurha on nyky-Afrikan suurin tragedia  (Internet Archive) global.finland.fi . Ulkoasiainministerio. Arkistoitu 21.3.2008. Viitattu 10.11.2009.
  27. Hawkins, Virgil: Stealth Conflicts: Africa’s World War in the DRC and International Consciousness  (Internet Archive) Journal of Humanitarian Assistance. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 10.11.2009. (englanniksi)
  28. Rauhanturvaoperaatio Sierra Leonessa paattynyt  (Internet Archive) global.finland.fi . Ulkoasiainministerio. Arkistoitu 23.8.2011. Viitattu 10.11.2009.
  29. Berndl, Hattsten, Knebel, Udelhoven:  Maailmanhistoria , s. 595. Parragon, 2007. ISBN 978-1-4054-8283-7 .
  30. Kiljunen 2002, s. 215, 309.
  31. Republic of Congo Civil War globalsecurity.org. Viitattu 10.11.2009. (englanniksi)
  32. Lapsisotilaita kotiutetaan Liberian konfliktin jaljilta  (Internet Archive) global.finland.fi . Ulkoasiainministerio. Arkistoitu 23.8.2011. Viitattu 10.11.2009.
  33. Kelles-Viitanen, Anita: Mika Kiina-ilmio on ja kuinka se muuttaa globaalia taloutta?  (Internet Archive) maailmantalous.net. Arkistoitu 31.1.2009. Viitattu 9.11.2009.
  34. Worldwide Box Office Box Office Mojo . Viitattu 20.5.2020. (englanniksi)
  35. Ristmeri, Aliisa & Pietarinen, Eetu & Tuominen, Stina: Muistatko, millaista oli olla ekaluokkalainen? Nain suomalainen koulu on muuttunut 60-luvulta aina 2010-luvulle Yle uutiset . 8.8.2018. Viitattu 30.1.2019.
  36. Matilainen, Ville: Mies joka toi salihousut Suomeen Ylen Elava arkisto . 21.9.2015. Viitattu 30.5.2018.
  37. a b Ysarifestarin kunniaksi: muistatko viela nama trendit? MTV Lifestyle . 29.8.2014. Arkistoitu 18.1.2018. Viitattu 17.1.2018.
  38. https://www.hs.fi/urheilu/art-2000003577839.html
  39. Visuri 2006, s. 309?310.

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]