Solidaarisuus (liike)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Solidaarisuusliikkeen tunnus.

Solidaarisuus ( puol. Niezale?ny Samorz?dny Zwi?zek Zawodowy ?Solidarno??” , ’sitoutumaton itsehallinnollinen ammattiliitto ”Solidaarisuus”’) on puolalainen ammattiliitto , joka perustettiin elokuussa 1980 Gda?skin Leninin telakalla . Sita johti alun perin Lech Wał?sa . 1980-luvulla se onnistui keraamaan laajan antikommunistisen kansanliikkeen, jonka kannattajakunta ulottui kirkon jasenista antikommunistiseen vasemmistoon. Unionia tuki joukko toisinajattelijaintellektuelleja (KOR), ja se perustui vakivallattomuudelle. lahde?

Solidaarisuusliikkeen selviytyminen oli ennennakematonta ei ainoastaan Neuvostoliiton tukeman kommunistipuolueen johtamassa, yksipuoluevaltaisessa Puolassa vaan koko itablokissa. Aikaisemmin kommunistipuolue oli ottanut kovan linjan vastustajiaan vastaan. Esimerkiksi vuonna 1970 hajotettiin mielenosoitus konekivaaritulella, jossa sai surmansa kymmenittain ihmisia ja yli tuhat haavoittui. Muissa itablokin maissa neuvostoarmeija murskasi esimerkiksi T?ekkoslovakiassa 1968 Prahan kevaan . Solidaarisuusliikkeen menestykseen vaikuttivat olennaisesti 1980-luvulla syventynyt sisainen kriisi Euroopan sosialistisissa maissa moraalin murentuessa ja taloustilanteen huonontuessa. lahde?

Solidaarisuusliikkeen aatteet levisivat nopeasti halki Puolan, ja perustettiin koko ajan lisaa ammattiyhdistyksia, jotka liittyivat liittoumaan. Ohjelma, joka oli alun perin kehitetty vastaamaan ammattiyhdistyksen asioista, on laajalti nahty lahde? ensimmaisena askeleena kommunistisen puolueen yksinvaltaisen aseman murentamiseen. lahde?

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Solidaarisuus 30 vuotta Ostrowiec Swietokrzyskin tekema seinamaalaus (pappi Jerzy Popiełuszko etualalla).

”Maataloussolidaarisuus”, maanviljelijoiden liitto, perustettiin 1981 . Vuoden lopussa Solidaarisuusliikkeella oli yhdeksan miljoonaa jasenta. Lakkojen ja muiden teollisuuteen liittyvien toimenpiteiden avulla liitto yritti torjua hallituksen toimenpiteet. 13. joulukuuta 1981 hallituksen johtaja Wojciech Jaruzelski aloitti toimet Solidaarisuusliiketta vastaan julistamalla kansallisen sotatilan , kieltamalla liiton ja tilapaisesti pidatyttamalla suurimman osan sen johtajista. Sitten Puola kielsi Solidaarisuusliikkeen 8. lokakuuta 1982 . Sotatila poistettiin muodollisesti heinakuussa 1983 , vaikka monet sen kontrollimekanismit sailytettiin, esimerkiksi kansalaisoikeuksien rajoitukset ja poliittisen elaman tiukempi valvonta. Myos esimerkiksi ruoka jai saannostelyyn aina 1980-luvun. lahde?

1980-luvun puolivalissa Solidaarisuusliike toimi ainoastaan maanalaisena, ja sita tukivat katolinen kirkko ja CIA . Vuosikymmenen lopulla Solidaarisuusliike oli tarpeeksi vahva pakottamaan Jaruzelskin hallituksen keskustelemaan. lahde?

Tuhannet puolalaiset lakkoilivat elokuussa 1988 liikkeen puolesta 17 paivaa. Lakko lopetettiin 1. syyskuuta 1988, kun hallitus lupasi Lech Walesalle harkitsevansa liikkeen laillisuutta uudelleen. [1]

Huhtikuussa 1989 liike laillistettiin ja sen annettiin osallistua kesakuussa pidettyihin parlamenttivaaleihin . Naissa rajoitetuissa vaaleissa unionin ehdokkaat voittivat selvasti ja omalta osaltaan laukaisivat rauhanomaisten, antikommunististen vastavallankumouksien aallon Keski- ja Ita-Euroopassa 4. kesakuuta alkaen. Solidaarisuusliikkeen Tadeusz Mazowieckista tuli Puolan paaministeri 24. elokuuta 1989 , kun kommunistipuolueen ehdokas ei kyennyt muodostamaan hallitusta. [2] Elokuun loppuun mennessa Solidaarisuusliikkeen johtama koalitiohallitus muodostettiin ja saman vuoden joulukuussa Wał?sa valittiin presidentiksi. Elokuussa 1989 valtaan noussut hallitus oli Ita-Euroopan ensimmainen ei-kommunistinen hallitus. [2]

Nykyaan Solidaarisuusliikkeesta on tullut perinteisempi ammattiliitto. Se yritti perustaa 1996 poliittista siipea, mutta ei onnistunut saamaan mainittavaa asemaa Puolan poliittisessa kentassa. Solidaarisuusliikkeella on talla hetkella milloin? noin 1,5 miljoonaa jasenta. lahde?

Vaikutus Suomessa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomessa seurattiin 1980-luvun alussa Puolan vapautumispyrkimyksia. [3] Suomessa syntyi erityinen Puola-Solidaarisuus -yhdistys, joka organisoi muun muassa mielenosoituksia Puolan sotatilaa vastaan. Yhdistyksen toimintaan suhtauduttiin ystavyyssuhteista huolestuneiden viranomaisten taholta karsaasti. Yhdistyksen rekisteroidyttya toukokuussa 1981, ulkoministerio sai toimintaan osallistuneen kansalaisaktivisti Raimo Laakian mukaan tuntemattomalta taholta niin sanotun mustan listan yhdistyksen postituslistoille kuuluneista henkiloista. [4]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. Turtia, Kaarina (toim.):  Mita Missa Milloin 1990 , s. 15. Otava, 1989. ISBN 951-1-10908-1 .
  2. a b 1989 ? Euroopan murrosten vuosi Europarl.europa.eu . 6.11.2009. Euroopan parlamentti. Viitattu 5.7.2010.
  3. Lindfors, Jukka: Opiskelijamellakat Puolassa Yle, Elava arkisto . 8.9.2006. Viitattu 8.10.2018.
  4. Kasikirjoitusarkisto, Suomi ja Solidaarisuus -erikoisraportti Yle ajankohtaisarkisto . 7.1.2005. Arkistoitu 12.4.2009. Viitattu 8.10.2018.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Solidaarisuus (liike) .