Harkova

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Harkova
Харк?в
lippu
lippu 		vaakuna
vaakuna

Harkova

Koordinaatit: 49.992°N , 36.231°E

Valtio Ukraina Ukraina
Alue Harkovan alue
Perustettu 1654
Hallinto
 ? Kaupunginjohtaja Ihor Tereh’ov
Pinta-ala
 ? Kokonaispinta-ala 310 km²
Vakiluku (2013)   ( [1] ) 1 451 028
 ?  Vaestotiheys 4 500 as./km²
Aikavyohyke UTC+2
 ?  Kesaaika UTC+3









Harkova ( ukr. Харк?в , H’arkiv ) on Ukrainan toiseksi suurin kaupunki ja Koillis-Ukrainassa sijaitsevan Harkovan alueen hallintokaupunki. [2] Vuonna 2021 Harkovan kaupungin vakiluku oli 1 433 886 asukasta. [3]

Harkova on yksi Ukrainan tarkeimmista rautatie- ja tieliikennekeskuksista. Kaupunki on myos merkittava teollisuuskeskus. [4] Alueella sijaitsee esimerkiksi puolustusvalineteollisuutta , ja siella valmistetaan muun muassa panssarivaunuja ja lentokoneita. Harkova on myos yksi Ukrainan kulttuurin ja koulutuksen keskuksista. [5]

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Harkovan kaupunki perustettiin vuosien 1654?1655 valisena aikana, kun ukrainalaiset kasakat rakensivat linnoituksen Lopan - ja H’arkiv -jokien viereiselle tasangolle. Linnake oli venalaisten alaisuudessa, mutta kasakoilla oli laaja itsehallinto-oikeus. [6] Seuraavan vuosisadan aikana viljavalle ja hedelmalliselle paikalle perustettu kaupunki kasvoi nopeasti ja siita tuli alueen virallinen keskus vuonna 1732. [4] Pienesta puolustuslinnakkeesta kasvoi kaupan keskus ja tarkea liikenteen solmukohta. [6]

Harkovan yliopisto perustettiin vuonna 1805. Kaupunki kasvoi 1800-luvun lopulla Donetskin hiilikenttien ja Kryvyi Rihin rautamalmin ansiosta raskaan teollisuuden keskukseksi. [5] [7] Siita tuli myos yksi alueen merkittavimmista koulutus- ja yliopistokaupungeista. [6]

Neuvostoliiton ajan alkuvuodet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Nalkaan kuolleita Harkovan kaduilla vuonna 1933

Harkova oli itsenaisen Ukrainan paakaupunki vuosina 1917?1921 ja Neuvostoliiton alkuaikoina Ukrainan sosialistisen neuvostotasavallan paakaupunki vuosina 1921?1934. [7]

1920-luvulta lahtien alueella noudatettiin ukrainisaatiopolitiikkaa, ja keskushallinto edisti ukrainalaisten muuttamista alueelle. Aiemmin monikulttuurisesta kaupungista tuli vaestorakenteeltaan vahitellen yha ukrainalaisempi. [6] Ukrainisaatio paattyi Stalinin vainojen aikaan 1930-luvun alussa. Vuosina 1932?1933 Stalinin ajan politiikkaa seurannut holodomor -nalanhata ajoi ihmisia maaseudulta kaupunkiin, mutta monet myos menehtyivat. Harkovaa pyrittiin venalaistamaan, ja vuonna 1934 Kiovasta tehtiin Ukrainan sosialistisen neuvostotasavallan paakaupunki Harkovan sijasta. [6] [8]

Toinen maailmansota [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Toisessa maailmansodassa natsi-Saksa valloitti kaupungin ensimmaisessa Harkovan taistelussa lokakuussa 1941. Kaupunki oli saksalaisten hallussa 22 kuukautta. Toinen Harkovan taistelu oli puna-armeijan yritys valloittaa se takaisin helmikuussa 1943, mutta saksalaiset ottivat sen jalleen itselleen kevaalla ( kolmas Harkovan taistelu ), kunnes puna-armeija valloitti kaupungin lopullisesti neljannessa Harkovan taistelussa 23. elokuuta 1943 . On arvioitu, etta pelkastaan saksalaisten hallintoaikana tapettiin 100 000 kaupungin asukasta ja 60 000 harkovalaista siirrettiin pakkotoihin Saksaan. [6]

Venajan hyokkays 2022 [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Harkovan taistelu (2022)

Harkovan hallinnasta on kayty tuhoisaa taistelua Venajan ja Ukrainan asevoimien valilla sen jalkeen, kun Venaja hyokkasi Ukrainaan 24. helmikuuta 2022. [9] [10] [11] [12]

Vaesto ja kaupunkipiirit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Oheinen taulukko kuvaa Harkovan kaupungin asukasluvun kehitysta virallisten vaestonlaskentojen tai muiden tilastojen (1840, 2013) perusteella.

Asukasluvun kehitys [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuosi 1811 [13] 1840 [14] 1863 [13] 1897 [15] 1914 [13] 1931 [16] 1959 [17] 1970 [18] 1979 [19] 1989 [20] 2001 [21]
(pyoristetty) 		2013 [1]
(arvio)
Vakiluku &&&&&&&&&&010400.&&&&00 10 400 &&&&&&&&&&023612.&&&&00 23 612 &&&&&&&&&&052000.&&&&00 52 000 &&&&&&&&&0173989.&&&&00 173 989 &&&&&&&&&0244700.&&&&00 244 700 &&&&&&&&&0521501.&&&&00 521 501 &&&&&&&&&0934136.&&&&00 934 136 &&&&&&&&01222852.&&&&00 1 222 852 &&&&&&&&01443754.&&&&00 1 443 754 &&&&&&&&01609959.&&&&00 1 609 959 &&&&&&&&01470900.&&&&00 1 470 900 &&&&&&&&01451028.&&&&00 1 451 028

Kaupunkipiirit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Harkovan kaupunkipiirit .
  1. H’olodna Horan piiri
  2. ?evt?enkon piiri
  3. Kiovan piiri
  4. Saltivkan piiri
  5. Nemy?ljan piiri
  6. Teollisuuspiiri
  7. Slobodan piiri
  8. Osnovan piiri
  9. Nova Bavarijan piiri

Harkovan kaupunki jakautuu yhdeksaan kaupunkipiiriin. [22] [23] Vuonna 2016 useamman piirin nimi muutettiin osana Ukrainan pyrkimysta luopua kommunismiin viittaavista paikannimista. Venajan hyokkayssodan aikana, toukokuussa 2022 aiempi Moskovan piiri uudelleennimettiin Saltivkan piiriksi. [24]

Koulutus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Harkovan kansallisen yliopiston rakennus

Harkova on Kiovan ohella Ukrainan tarkein koulutuskeskus. [6] Tunnettuja Harkovassa sijaitsevia kansallisia yliopistoja ovat muun muassa Harkovan kansallinen yliopisto , Harkovan polytekninen instituutti , Harkovan kansallinen laaketieteellinen yliopisto , Harkovan kansallinen radioelektroniikan yliopisto ja kansallinen yliopisto "Jaroslav Viisaan oikeustieteellinen akatemia" seka Harkovan kansallinen kasvatustieteellinen yliopisto . [25]

Talous [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Harkovasta tuli jo Neuvostoliiton aikana Ukrainan merkittavin teollisuuskeskus. Vuonna 2001 teollisuus tyollisti noin 600 000 asukasta. Kaupungissa valmistetaan esimerkiksi traktoreita, ilmastointilaitteita, televisioita, polynimureita ja kameroita, mutta myos esimerkiksi ydinteollisuudessa ja energiatuotannossa tarvittavia turbiineja. Kaupungissa on myos merkittavaa puolustus- ja lentokoneteollisuutta. [6]

Kaupungissa on yli 450 erilaista teollisuusyritysta, joista merkittavimpia ovat yli 2,5 miljoonaa traktoria valmistanut Harkovan traktoritehdas (toiminta hiipunut 2010-luvulla), Maly?evin tehdas , jossa on valmistettu esimerkiksi vetureita ja panssarivaunuja, Harkovan lentokonetehdas ja Turboatomin turbiinitehdas, jossa valmistetaan ydinvoimaloiden osia. [6] Raskaan koneteollisuuden lisaksi Harkovassa on myos elektroniikka-, laake-, muovi-, kemikaali- ja kosmetiikkateollisuutta seka rakennus-, painoala- ja elintarviketeollisuutta. [6]

Liikenne [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kaupunki on Ita-Ukrainan liikenteellisia keskuksia. Junayhteydet Harkovan rautatieasemalta Kiovaan ja muualle Ukrainaan, lantiseen Eurooppaan ja Venajalle ovat hyvat. [2] Kaupungin kautta kulkee Kiovasta Venajan Rostovin alueen rajalle jatkuva valtatie M03 (osa eurooppatieta E40 ). Pohjoisesta Venajan rajalta saapuu puolestaan valtatie M18 ja tama eurooppatie E105 jatkaa etelaan Dnepropetrovskin kautta Krimin niemimaan Sevastopoliin valtatiena M18. Kaupunkia ja Harkovan aluetta palvelee myos kansainvalinen Harkovan lentoasema . [26] Harkovan metroverkon pituus on 35 kilometria ja siina on 28 asemaa. Kaupungin sisaista liikennetta valittavat myos raitiovaunut . [6]

Nakyma Harkovasta

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b T?yselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sit?nja 2013 roku (pdf)  (Der?avna slu?ba statystyky, Ukrajiny Ukrainan paikkakuntien viralliset vakilukuarviot 1.1.2013) 2013. Kiova: Der?avna slu?ba statystyky Ukrajiny (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 3.3.2014. (ukrainaksi)
  2. ↑ a b Atlas ?eleznyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva . Venajan ja IVY-maiden rautatiekartasto. Omsk: FGUP "Omskaja kartografit?eskaja fabrika", 2010. ISBN 978-5-95230323-3 . (venajaksi)
  3. ↑ Чисельн?сть наявного населення Укра?ни (Actual population of Ukraine) , s. 41. Statistics Ukraine, 2021. (ukrainaksi)
  4. ↑ a b Kharkiv | Ukraine | Britannica www.britannica.com . Viitattu 24.2.2022. (englanniksi)
  5. ↑ a b Harkov  (Slovar sovremennih geografit?eskih nazvanii 2006 ja muut teokset 2001, 2008) Geografit?eskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio . Viitattu 3.3.2014. (venajaksi)
  6. ↑ a b c d e f g h i j k Kharkiv www.encyclopediaofukraine.com . Viitattu 24.2.2022. (englanniksi)
  7. ↑ a b Otavan Suuri Ensyklopedia, Hakemisto-osa 1. Otava 1982, s. 8523
  8. ↑ Famine-Genocide of 1932?3 www.encyclopediaofukraine.com . Viitattu 24.2.2022. (englanniksi)
  9. ↑ Harkovan asukas Ylelle: Venaja ajatteli ottavansa Harkovan paivassa muttei ole onnistunut viikossakaan Yle Uutiset . 4.3.2022. Viitattu 17.3.2022.
  10. ↑ Venajan joukkojen hyokkays Harkovaan yltyy ? pommituksissa on kuollut kymmenia, tanaan tulivat laskuvarjojoukot Yle Uutiset . 2.3.2022. Viitattu 17.3.2022.
  11. ↑ Venajan hyokkays | Paikallisjohtaja: Harkova on taas taysin Ukrainan hallinnassa ? HS seurasi rajalla, kuinka raketinheittimet tulittivat kohti Ukrainaa Helsingin Sanomat . 26.2.2022. Viitattu 17.3.2022.
  12. ↑ Venaja on kiihdyttamassa sodan uuteen brutaaliin vaiheeseen Suomenkuvalehti.fi . 2.3.2022. Viitattu 17.3.2022.
  13. ↑ a b c Glava 3. Ob?t?aja harakteristika dinamiki t?islennosti gorodskogo naselenija za 1811-1913 gg  (Osa 3. (Venajan keisarikunnan) Kaupunkivaeston dynamiikan yleisia piirteita vuosina 1811-1913) istmat.info. Arkistoitu 24.4.2015. Viitattu 19.8.2014. (venajaksi)
  14. ↑ Statistit?eskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii  (Tilastotaulukoita Venajan keisarikunnan kaupungeista (1840). Harkova loytyy julkaisun sivulta 33/41 otsikon Harkovskaja gubernija yhteydesta) dlib.rsl.ru . 1840. Pietari. Viitattu 7.4.2014. (venajaksi)
  15. ↑ Pervaja Vseob?t?aja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g., Harkovskaja gubernija  (Venajan keisarikunnan vaestonlaskenta 1897. Harkovan kuvernementti) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 7.4.2014. (venajaksi)
  16. ↑ [istmat.info/files/uploads/17630/sssr_ad-ter_delenie_1931_ussr.pdf Administativno-territorialnoje delenije Sojuza SSR - rajony i goroda SSSR. (na 1 janvarja 1931 goda). Administativnoje delenije, territorija i nanselenije Sojuza SSR: II Ukrainskaja SSR] (T?entralnyi ispolnitelnyi komitet sojuza SSR. Vserossijski t?entralnyi ispolnitelnyi komitet, Ukrainan SNT:ta koskevat sivut 192?217 (pdf)) 1931. Moskova: pdf-kopio netissa: http://istmat.info/node/17630 . Viitattu 7.4.2014. (venajaksi)
  17. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR)  (Koko Neuvostoliiton kattava vaestonlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venaja) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 7.4.2014. (venajaksi)
  18. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR)  (Koko Neuvostoliiton kattava vaestonlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venaja) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 7.4.2014. (venajaksi)
  19. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR)  (Koko Neuvostoliiton kattava vaestonlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venaja) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 12.5.2013. (venajaksi)
  20. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi  (Koko Neuvostoliiton kattava vaestonlaskenta 1989) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 7.4.2014. (venajaksi)
  21. ↑ About number and composition population of Kharkiv region by data All-Ukrainian census of the population 2001  (Vaestonlaskennan 2001 aineiston mukainen kaupunkien vakiluku Harkovan alueella (pyoristetty)) State Statistics Committee of Ukraine, 2001.ukrcensus.gov.ua. Viitattu 7.4.2014. (englanniksi)
  22. ↑ Kharkiv  (Albertan ja Toronton yliopistojen Ukraina-tutkimuksen Ukraina-tietosanakirjan artikkeli) Internet Encyclopedia of Ukraine, IEU . Artikkelia paivitetty 2006. Canadian Institute of Ukrainian Studies (CIUS, University of Alberta/University of Toronto), encyclopediaofukraine.com. Viitattu 17.7.2023. (englanniksi)
  23. ↑ Райони м?ста city.kharkov.ua . Arkistoitu 13.9.2009. Viitattu 17.7.2023. (ukrainaksi)
  24. ↑ У Харков? перейменували Московський район ? три вулиц? ukrinform.ua . 11.5.2022. Viitattu 17.7.2023. (ukrainaksi)
  25. ↑ Ranking web of universities - Ukraine webometrics.info, viitattu 2.6.2014 (englanniksi)
  26. ↑ Je. L. Makarevit? (toim.): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:500 000. Minsk, Valko-Venaja: Izdatelstvo Jansejan, 2005. (venajaksi)

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Harkova&oldid=22176213 ”