World Wide Web

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tama CERNissa sijaitseva NeXT -tyoasema oli Tim Berners-Leen kayttama maailman ensimmainen web- palvelin .

World Wide Web tai WWW on Internet -verkossa toimiva hajautettu hypertekstijarjestelma . Hypertekstia luetaan verkkoselaimella , joka hakee verkkosivuiksi kutsuttuja dokumentteja web-palvelimilta ja esittaa niita kayttajalle piirtamalla ne naytolle . Hyperteksti sisaltaa hyperlinkkeja toisiin dokumentteihin. Informaatiota voi siirtaa myos toiseen suuntaan lahettamalla web-palvelimelle. Linkkien seuraamista tai sivujen lataamista selaimeen kutsutaan surffaamiseksi .

World Wide Web on vain yksi Internetin palvelumuodoista. Muita palvelumuotoja ovat esimerkiksi sahkoposti , keskusteluryhmat , tiedostojen siirto (esim. FTP -protokolla) tai suoratoisto . WWW perustuu HTTP -protokollaan ja sivut yleisesti kayttavat HTML -merkintakielta.

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tim Berners-Lee teki esityksen World Wide Webista vuonna 1989 CERNissa . [1] Berners-Lee kehitti WWW:n yhdessa Robert Cailliaun kanssa. [2] Alkuperaisen esityksen mukaan tavoitteena oli valittaa tietoa erilaisten jarjestelmien valilla ( VM/CMS , Macintosh , VAX / VMS , Unix ) ja eras ongelma oli ihmisten suuri vaihtuvuus. Kaksi vuotta oli tyypillinen aika ja informaatiota katosi, seka uusille ihmisilla kesti aikansa perehtya asioihin. Berners-Lee viittasi Ted Nelsonin hypertekstiin ja kuvasi sen etuja avainsanaperusteiseen jarjestelmaan verrattuna. [1] Vuonna 1991 CERNilla oli prototyyppitason hypertekstipalvelin, joka kaytti SGML :aa, seka editori hypertekstidokumentteja varten NeXT -alustalle. [3] Ensimmainen web-palvelin oli SLAC -hiukkaskiihdytinlaboratoriossa Stanfordin yliopistossa ja se piti sisallaan noin 300 000 fysiikan tutkimusartikkelia. Tietokannan kayttajat olivat vakuuttuneita WWW-jarjestelman katevyydesta. Ensimmainen verkkosivu palasi kaikkien nahtaville 30. huhtikuuta 2013 alkuperaisessa URL-osoitteessaan. [4]

WWW:n tunnettavuus alkoi levita laajemmin kuitenkin vasta, kun Marc Andreessenin kehittama graafinen selain Mosaic julkaistiin vuonna 1993. Mosaic loi standardin, jonka ratkaisuja jaljittelivat myohemmat selaimet, kuten Netscape Navigator (1994) ja Internet Explorer (1995). Varhaisen WWW:n palvelimet seka selailuun kaytetyt tietokoneet olivat paaasiassa NeXT -tietokoneita, jotka olivat UNIXiin pohjautuvalla kayttojarjestelmalla varustettuja korkean suorituskyvyn tyoasemia. Mosaic sen sijaan julkaistiin UNIXin lisaksi Windowsille seka Macintoshille ja myos muualla kehitetty Amiga -versio AMosaic ilmestyi jo lokakuussa ennen Macintosh- ja Windows-versioiden 1.0-julkaisua (marraskuu, 1993). Mosaicia edeltava varhainen selain saattoi esimerkiksi avata kaikki kuvat ja muut linkit uuteen ikkunaan, mutta Mosaic vakiinnutti kaytannon, jossa selailu pysyi yhdessa ikkunassa, mikali kayttaja ei erikseen halunnut poiketa tasta.

1990-luvun alussa oli myos Gopher , jolla pystyi hakemaan hakemistopalveluista tekstimuotoista tietoa. Gopher oli rajoittuneempi, mutta kevyempi toteuttaa. [5] Vuonna 1993 Minnesotan yliopisto muutti ohjelmiston lisensointia ja Gopherin suosio oli taman jalkeen laskusuunnassa. [6] [5]

Osa Mosaicin kehitykseen osallistuneista ihmisista perusti kaupallisia selaimia tehneen Netscape-yhtion ja osa taas perusti World Wide Web Consortiumin (W3C) ja jai kehittelemaan WWW:n standardeja, jotta WWW pysyisi avoimena ja siina olisi monia eri tyyppisia selaimia ja palvelinkoneita ja kaikki erilaiset laitteet ja ohjelmat voisivat kuitenkin toimia verkossa keskenaan yhteisten standardien pohjalta. Aluksi naytti, etta Netscape-yrityksesta voisi tulla hyvin hallitseva voima WWW:n kehityksessa, mutta Microsoft ja IBM asettuivat W3C:n tueksi ja antoivat uskottavuutta sen laatimille standardeille. lahde?

Netscape kilpaili Microsoftia vastaan selainmarkkinoilla yrittamalla kehittaa selaimeensa paremmat ominaisuudet. Netscapen oli pakko jakaa selaimensa ilmaiseksi, koska Microsoft jakoi Windows 95 :n mukana omaa selaintaan. Netscapen tulokset huononivat ja AOL osti sen. Netscapen selaimen kuutosversiota pidettiin epaonnistuneena ja 2003 osa Netscapen tyontekijoista perusti Mozilla Foundationin , joka jatkoi selaimen kehittelya avoimen lahdekoodin pohjalta vahemman kaupallisesti. Kaytannossa Netscape-selaimesta tuli siis Mozilla-selain, jonka nimi nykyaan on Firefox . Naiden selaimien rinnalle on ilmestynyt muita merkittavia selaimia, kuten Opera ja Chromium . lahde?

Suositukset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Webin toiminnan kannalta keskeisimpia teknisia standardeja tai suosituksia ovat

Standardisointia hoitaa World Wide Web Consortium (W3C), jonka johdossa on WWW:n kehittaja Tim Berners-Lee.

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b Information Management: A Proposal w3.org . Viitattu 26.1.2023. (englanniksi)
  2. ↑ Bob Hopgood: History of the Web w3.org . Viitattu 26.1.2023. (englanniksi)
  3. ↑ Re: Qualifiers on Hypertext links... w3.org . 6.8.1991. Viitattu 26.1.2023. (englanniksi)
  4. ↑ Pallab Ghosh: Cern re-creating first web page to revere early ideals 30.4.2013. BBC. Viitattu 30.4.2013. Englanti
  5. ↑ a b The Web may have won, but Gopher tunnels on Ars Technica. Viitattu 1.10.2017. (englanniksi)
  6. ↑ University of Minnesota Gopher software licensing policy. nic.funet.fi . Viitattu 13.5.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

 

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=World_Wide_Web&oldid=21983205 ”