1980-luku

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vuosisadat 1700-luku  · 1800-luku  · 1900-luku  · 2000-luku  · 2100-luku
Vuosikymmenet
1890-luku  · 1900-luku  · 1910-luku  · 1920-luku  · 1930-luku  · 1940-luku
1950-luku  · 1960-luku  · 1970-luku  · 1980-luku  · 1990-luku  · 2000-luku
Vuodet 1890  · 1891  · 1892  · 1893  · 1894  · 1895  · 1896  · 1897  · 1898  · 1899
1900  · 1901  · 1902  · 1903  · 1904  · 1905  · 1906  · 1907  · 1908  · 1909
1910  · 1911  · 1912  · 1913  · 1914  · 1915  · 1916  · 1917  · 1918  · 1919
1920  · 1921  · 1922  · 1923  · 1924  · 1925  · 1926  · 1927  · 1928  · 1929
1930  · 1931  · 1932  · 1933  · 1934  · 1935  · 1936  · 1937  · 1938  · 1939
1940  · 1941  · 1942  · 1943  · 1944  · 1945  · 1946  · 1947  · 1948  · 1949
1950  · 1951  · 1952  · 1953  · 1954  · 1955  · 1956  · 1957  · 1958  · 1959
1960  · 1961  · 1962  · 1963  · 1964  · 1965  · 1966  · 1967  · 1968  · 1969
1970  · 1971  · 1972  · 1973  · 1974  · 1975  · 1976  · 1977  · 1978  · 1979
1980  · 1981  · 1982  · 1983  · 1984  · 1985  · 1986  · 1987  · 1988  · 1989
1990  · 1991  · 1992  · 1993  · 1994  · 1995  · 1996  · 1997  · 1998  · 1999
2000  · 2001  · 2002  · 2003  · 2004  · 2005  · 2006  · 2007  · 2008  · 2009

1980-luku oli vuosikymmen , joka alkoi 1. tammikuuta 1980 ja paattyi 31. joulukuuta 1989. Vuosikymmen oli 1900-luvun yhdeksas vuosikymmen.

Vuosikymmenen teemoja olivat idan ja lannen valisen asevarustelun purkaminen ja kylman sodan paattyminen seka tietokoneiden ja elektroniikan nousu lantisessa maailmassa.

Maailmantalous ja -politiikka [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Yhdysvallat ja Neuvostoliitto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Maailmanpolitiikassa merkittavia tapahtumia oli republikaanisen Ronald Reaganin valinta 1981 Yhdysvaltain presidentiksi ja hanen johdollaan toteutettu voimakas Yhdysvaltojen asevarustelupolitiikka, joka osaltaan vaikutti Neuvostoliiton hajoamiseen ja poliittisten muurien murtumiseen. Reaganin seuraajaksi tuli tammikuussa 1989 koko hanen presidenttikautensa ajan varapresidenttina toiminut George Bush . [1] Vuoden 1984 presidentinvaalissa Reaganin haastajana oli demokraattien Walter Mondale . Mondalen varapresidenttiehdokkaakseen valitsema Geraldine Ferraro oli Yhdysvaltain presidentinvaalien historian ensimmainen naisehdokas. [2] Vaalissa Reagan sai 525 valitsijamiesta, mika oli enemman kuin yksissakaan aiemmissa presidentinvaaleissa. [3]

Margaret Thatcher ja Ronald Reagan Camp Davidissa 1986.

Neuvostoliiton puoluejohtaja Leonid Bre?nev kuoli syksylla 1982 sairastettuaan jo pitkaan. Taman jalkeen maata johtivat lyhyen aikaa Juri Andropov ja Konstantin T?ernenko , jalkimmainen vain vajaan vuoden. Mihail Gorbat?ov nousi Neuvostoliiton johtoon 1985 , ja han oli maan viimeinen valtionjohtaja vuoteen 1991 asti, jolloin Neuvostoliitto hajosi. Hanen avoimuus- (’ glasnost ’) ja uudistuspyrkimyksensa (’ perestroika ’) johtivat liennytykseen ja kylman sodan paattymiseen mutta samalla Neuvostoliiton kommunistinen puolue menetti poliittisen valta-asemansa, mika lopulta johti Neuvostoliiton hajoamiseen. Hajoamisen alkusoittoa oli Berliinin muurin murtuminen 1989. Saksan demokraattinen tasavalta eli Ita-Saksa katosi Euroopan kartalta heti vuosikymmenen vaihduttua.

Lansisaksalainen lentaja Mathias Rust onnistui toukokuun lopulla 1987 laskeutumaan Moskovan Punaiselle torille . [4]

Vuosikymmenen lopulla Neuvostoliiton kriisipesakkeiksi muodostuivat Kaukasian ja Keski-Aasian neuvostotasavallat, joiden rajat oli aikoinaan piirretty mielivaltaisesti ja joissa puhkesi eri kansallisuuksien valisia yhteenottoja. Armenian ja Azerbaid?anin kiista Vuoristo-Karabahin alueesta karjistyi vuonna 1988 avoimeksi sodaksi, jossa neuvostoarmeija oli lahinna sivustakatsojana. Baltian maissa kansalaiset tulivat muuta Neuvostoliittoa tiiviimpien lantisten yhteyksien ansiosta nopeammin tietoisiksi uusista yhteiskunnallisista virtauksista, kuten ymparistonsuojelusta ja informaatiotekniikan vallankumouksesta. Virossa niin kutsutun laulavan vallankumouksen lahtolaukaukseksi muodostuivat Tallinnan laulujuhlat kesalla 1987. [5]

Eurooppa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Euroopan poliittista ilmapiiria hallitsi vuosikymmenen alkuvuosina sotilasliitto Naton ja Varsovan liiton valinen ohjusvarustelukierre , joka huipentui vuoden 1983 aikana. Neuvostoliitto oli vuodesta 1977 lahtien sijoittanut Eurooppaan noin 350 SS-20 -ohjusta ja halusi sailyttaa monopoliasemansa Euroopassa olevien keskimatkan ohjusten suhteen. Nato puolestaan valmistautui ottamaan kayttoon ensimmaiset euro-ohjuksensa vuoden 1983 lopussa. Valkoinen talo ei suostunut siihen, etta Kreml kiistaisi Yhdysvaltain oikeuden rakentaa ohjusjarjestelma, jollainen Neuvostoliitolla jo oli. Neuvostoliitto sai kiistassa sivustatukea lansieurooppalaiselta rauhanliikkeelta , joka jarjesti laajoja euro-ohjusten vastaisia mielenosoituksia. Naton ohjukset tulivat kuitenkin Yhdysvalloista Eurooppaan alkuperaisen aikataulun mukaan. [6]

Jugoslaviaa koko toisen maailmansodan jalkeisen ajan johtanut marsalkka Tito kuoli kevaalla 1980. Liittovaltiota koossa pitaneen voiman poistuttua osavaltiot joutuivat keskenaan erimielisyyksiin lahinna talouskysymyksista. Vuosikymmenen lopulla varsinkin vauraimmat osavaltiot Slovenia ja Kroatia alkoivat tavoitella taytta itsenaisyytta. [7]

Puolassa talousvaikeudet johtivat siihen, etta hallitus ilmoitti kesalla 1980 tuntuvista elintarvikkeiden hintojen korotuksista. Tyolaiset vastasivat tahan lakoilla, ja keskeiseksi lakkonayttamoksi muodostui Gdanskin telakka. Samaan aikaan Puolan katolisen kirkon asema vahvistui erityisesti puolalalssyntyisen paavi Johannes Paavali II :n ansiosta. Lisaksi katolisella kirkolla oli laheiset suhteet riippumattomaan Solidaarisuus-liikkeeseen . Joulukuussa 1981 Puolan hallitus julisti maan sotatilan . [8] Solidaarisuus-liikkeen johtaja Lech Wał?sa sai vuoden 1983 Nobelin rauhanpalkinnon , mutta Puolan hallitus ei paastanyt Waŀ?saa vastaanottamaan palkintoa. [9]

Puolan tilanne lisasi jannitteita Itameren alueella. Ruotsin aluevesilla tehtiin useita sukellusvenehavaintoja . Varma havainto oli kuitenkin vain yhdessa tapauksessa, kun sukellusvene ajoi karille Karlskronan edustalla syksylla 1981. Ruotsi syytti alueloukkauksista Neuvostoliittoa, mutta joutui perumaan syytoksensa. [10]

Alankomaiden kuningatar Juliana luopui vallasta huhtikuussa 1980 ja valtaistuimelle nousi hanen tyttarensa prinsessa Beatrix . [11]

Ranskan presidentti Valery Giscard d’Estaing joutui luovuttamaan paikkansa Francois Mitterrandille vuoden 1981 presidentinvaaleissa. Mitterrand valittiin toiselle virkakaudelle vuonna 1988.

Espanja liittyi sotilasliitto Natoon vuonna 1982 ja Euroopan talousyhteisoon vuonna 1986. Sosialistinen tyovaenpuolue voitti Espanjassa syksylla 1982 pidetyt parlamenttivaalit, ja puolueen johtaja Felipe Gonzales muodosti maahan ensimmaisen vasemmistolaisen hallituksen sitten 1930-luvun. [12] Portugalin pitkaaikainen paaministeri, sosialistisen puolueen puheenjohtaja Mario Soares valittiin vuonna 1986 maan ensimmaiseksi siviilipresidentiksi 60 vuoteen. [13]

Albanian pitkaaikainen puoluejohtaja Enver Hoxha kuoli vuonna 1985 ja hanen seuraajakseen tuli Ramiz Alia .

Entinen YK:n paasihteeri Kurt Waldheim valittiin vuonna 1986 Itavallan presidentiksi. Waldheimin natsimenneisyyden vuoksi Israel kutsui suurlahettilaansa kotiin Wienista . [14]

Pohjois-Irlannissa jatkuivat katolisten ja protestanttien yhteenotot koko vuosikymmenen ajan. [15] Lansisaksalaisen Siemens -yhtyman johtaja Karl Heinz Beckurts sai surmansa pommi-iskussa Munchenin lahistolla heinakuussa 1986, mika osoitti aarivasemmistolaisen terrorijarjesto RAF :n olevan yha voimissaan. [16] Vuosikymmenen tuhoisin terroriteko Euroopassa oli Pan Am -yhtion Boeing 747 -matkustajakoneen tuho Lockerbien kylan ylla Skotlannissa joulukuussa 1988. Surmansa saivat kaikki koneessa olleet 258 ihmista seka 12 kylan asukasta. Myohemmin ilmeni, etta iskun jaljet johtivat Libyaan . [17] [18]

Pohjoismaat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Norjalaisella Ekofiskin oljykentalla Pohjanmerella tapahtui vakava onnettomuus, kun huolto- ja asuntolautta Alexander Kielland kaatui kovassa merenkaynnissa maaliskuussa 1980. Onnettomuudessa sai surmansa 123 ihmista. [19]

Ruotsin paaministeri Olof Palme murhattiin Tukholmassa 28. helmikuuta 1986. Seurauksena monia teorioita murhaajatahon selvittamiseksi. Ruotsin poliisi pidatti Christer Petterssonin joulukuussa 1988 murhasta epailtyna. [20] Hovioikeus vapautti Petterssonin lokakuussa 1989, koska todisteet eivat riittaneet hanen tuomitsemisekseen. [21]

Afrikka [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Rhodesia itsenaistyi huhtikuussa 1980 Zimbabwen tasavallaksi, jonka ensimmaiseksi presidentiksi tuli Robert Mugabe . [22]

Liberiassa tapahtui huhtikuussa 1980 ylikersantti Samuel Doen johtama sotilasvallankaappaus. Entinen presidentti William Tolbert ja useita syrjaytetyn hallituksen ministereita teloitettiin. [23]

Sotilaat murhasivat Egyptin presidentin Anwar Sadatin syksylla 1981 ja uudeksi presidentiksi tuli Hosni Mubarak .

Keski-Afrikan tasavallan presidentti David Dacko , joka oli vuonna 1979 syrjayttanyt diktaattori Jean-Bedel Bokassan , joutui itse syrjaytetyksi sotilasvallankaappauksessa syyskuun alussa 1981. [24]

1980-luvun kehitys Etela-Afrikassa johti apartheid -lainsaadannon kumoamiseen ja Nelson Mandelan vapauttamiseen vankilasta.

Etela-Afrikan miehittamassa Namibiassa jarjestettiin marraskuussa 1989 YK:n valvomat vaalit, joissa valittiin jasenet itsenaistyvan maan perustuslakia saatavaan kansalliskokoukseen. Vaalit voitti odotetusti Namibian itsenaisyysliike SWAPO . [25]

Lahi-ita [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Iranin johtaja ajatollah Khomeini .

Iranin ja Irakin jo pitkaan kestanyt keskinainen kahakointi leimahti syksylla 1980 taysimittaiseksi sodaksi , joka kesti vuoteen 1988 saakka. Uutena piirteena sodassa oli runsas kemiallisten aseiden kaytto. Iranin uskonnollinen johtaja ajatollah Khomeini kuoli kesakuussa 1989 ja hanen seuraajakseen tuli Ali Khamenei . Maailmaa kuohutti Khomeinin hieman ennen kuolemaansa brittilaiselle kirjailijalle Salman Rushdielle langettama kuolemantuomio taman Saatanalliset sakeet -romaanin vuoksi. Khomeini katsoi Rushdien syyllistyneen teoksellaan islamin pilkkaamiseen .

Israelin ilmavoimat pommittivat ydinreaktoria lahella Irakin paakaupunkia Bagdadia kesakuussa 1981. Israelin mukaan laitoksessa valmisteltiin ydinpommia. [26] Kristityt falangistit toimeenpanivat veriloylyn Sabran ja Shatilan pakolaisleireissa Israelin valvomalla alueella Libanonissa syyskuussa 1982. [27] YK:n yleiskokous tuomitsi veriloylyn yksimielisesti, ja Israelin puolustusministerin Ariel Sharonin katsottiin olevan henkilokohtaisesti vastuussa hyokkaajien paastamisesta pakolaisleireihin. [28] Israelin paaministeri Menachem Begin erosi virastaan heikentyneen terveytensa vuoksi syksylla 1983, ja uudeksi paaministeriksi tuli Jitzhak Shamir . [29]

Turkissa tapahtui kenraali Kenan Evrenin johtama sotilasvallankaappaus syyskuussa 1980. [30] Lokakuussa 1989 Turkin presidentiksi valittiin Turgut Ozal . [31]

Aasia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Neuvostoliiton suorittama Afganistanin miehitys, joka oli alkanut vuoden 1979 lopulla, tuomittiin YK:n yleiskokouksessa tammikuussa 1980. Miehitys paattyi neuvostojoukkojen vetaytymiseen maasta helmikuussa 1989, mutta tama ei vaikuttanut maassa raivonneeseen sisallissotaan .

Kiinassa paattyi alkuvuonna 1981 oikeudenkaynti vuonna 1976 syrjaytettya niin kutsuttua neljan koplaa vastaan. Mao Zedongin leskelle Jiang Qingille langetettiin ehdollinen kuolemantuomio kahden vuoden koetusajalla. [32]

Presidentti Ferdinand Marcos johti Filippiineja kaytannossa diktaattorina 1980-luvun puolivaliin saakka. Oppositiojohtaja Benigno Aquino murhattiin vuonna 1983, ja hanen leskensa Corazon Aquino valittiin vuonna 1986 uudeksi presidentiksi. Marcos yritti sailyttaa viela asemansa vaalivilpin avulla. Vaalin jalkeen Marcos lahti maanpakoon Havaijille , jossa han kuoli vuonna 1989. Marcosin kannattajat tekivat vuosikymmenen loppupuolella useita vallankaappausyrityksia Aquinoa vastaan. [33]

Neuvostoliiton ilmavoimat ampuivat alas etelakorealaisen matkustajakoneen Sahalinin saaren ylapuolella syyskuun alussa 1983, jolloin 269 ihmista sai surmansa. [34]

Intian paaministeri Indira Gandhi murhattiin syksylla 1984 ja uudeksi paaministeriksi tuli hanen poikansa Rajiv Gandhi .

Kiinan paakaupungissa Pekingissa alkoi kevaalla 1989 opiskelijoiden rauhanomainen mielenosoitus , jossa vaadittiin poliittisia ja yhteiskunnallisia uudistuksia. Maan armeija tukahdutti mielenosoituksen verisesti kesakuun alussa. Kiinan kommunistisen puolueen paasihteeriksi tuli kovaa linjaa edustanut Jiang Zemin . Norjan Nobel-komitea myonsi vuoden 1989 Nobelin rauhanpalkinnon Tiibetin hengelliselle johtajalle, 14. dalai-lamalle Tenzin Gyatsolle , minka Kiinan hallitus tulkitsi puuttumiseksi Kiinan sisaisiin asioihin. [35]

Japanin keisarihovin pisin hallituskausi paattyi vuodesta 1926 hallinneen keisari Hirohiton kuollessa vuonna 1989. Hanen seuraajakseen tuli kruununprinssi Akihito . [36]

Latinalainen Amerikka [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Argentiina miehitti vuonna 1982 Ison-Britannian hallitsemat Falklandinsaaret . Tasta seurasi lyhyt sota , jossa Iso-Britannia valloitti saaret takaisin. Argentiinan tappio johti maan sotilashallituksen kaatumiseen. [37]

Paraguayta yli 30 vuoden ajan diktatorisesti hallinnut kenraali Alfredo Stroessner syostiin vallasta helmikuussa 1989. Nicaraguan syrjaytetty diktaattori Anastasio Somoza Debayle sai surmansa salamurhaajien uhrina Paraguayn paakaupungissa Asuncionissa syyskuussa 1980. [38]

Ison-Britannian viimeinen suurehko Latinalaisen Amerikan siirtomaa Belize itsenaistyi syyskuussa 1981. Brittilainen Karibianmeren siirtomaa Antigua ja Barbuda itsenaistyi saman vuoden marraskuussa.

Yhdysvallat miehitti Grenadan saarivaltion Karibianmerella lokakuussa 1983. Hieman ennen operaatiota Grenadassa oli tapahtunut sotilasvallankaappaus, jossa paaministeri Maurice Bishop oli saanut surmansa. YK:n yleiskokous tuomitsi miehityksen. [39]

Maailmantalous [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Koko maailman tasolla talouskasvu jai edellisia vuosikymmenia heikommaksi. Kehitysmaat ajautuivat 1980-luvun alussa syvaan velkakriisiin, joka leimasi koko vuosikymmenta. Latinalaisessa Amerikassa puhutaan 1980-luvusta menetettyna vuosikymmenena. Maailmanpankin ja Kansainvalisen valuuttarahaston rakennesopeutusohjelmat olivat keskeinen piirre kehitysmaiden talouspolitiikassa. 1970-luvulla esitetyt kehitysmaiden vaatimukset uudesta kansainvalisesta talousjarjestyksesta ja maailmantalouden saatelysta saivat vaistya Ronald Reaganin ja Margaret Thatcherin markkinoimien (usein uusliberalismiksi kutsuttujen) talousoppien tielta, joissa painotettiin talouden eri osa-alueiden vapauttamisen tarkeytta. Thatcherin Britanniassa tyottomien lukumaara ylitti kolme miljoonaa.

Tiede [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ensimmainen avaruussukkula lensi vuonna 1981, kun Columbia teki ensilentonsa .

Uusi vaarallinen sairaus AIDS tunnistettiin ja tartunnat alkoivat levita laajamittaisesti. [40] [41]

Ranskalainen matemaatikko Benoit Mandelbrot teki tunnetuksi fraktaalit eli murtomuodot. Brittilaisen fyysikon Stephen Hawkingin Ajan lyhyt historia (1987) oli kosmologiaa kasitellyt menestysteos. Biologi Richard Dawkins kirjoitti evoluutioteoriasta ja yhdysvaltalainen Carl Sagan oli tunnettu tieteen kansantajuistaja. Brittilainen David Attenborough oli kuuluisa BBCn luontodokumenttien juontaja.

1980-luvulla loydettiin kaksi uutta alkuainetta, meitnerium ja hassium .

Tekniikka [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Commodore 64 (1982) oli vuosikymmenen suosituimpia kotitietokoneita.

1970-luvun digitaalikello sai seurakseen monia muita digitaaliteknologiaan perustuneita laitteita. IBM PC julkistettiin vuonna 1981 ja tietokoneet alkoivat tulla koteihin. CD -levy (1982) ja matkapuhelin (1984) syntyivat, ja nestekidenayttojen myota kehitettiin esimerkiksi elektroniikkapeleja . Korvalappustereot yleistyivat, kasetteja soittavina. [42] 1980-lukua voikin pitaa kannettavien laitteiden syntyvuosikymmenena.

Videonauhurin myota televisio-ohjelman saattoi katsoa itselleen sopivana ajankohtana: nauhureissa oli ajastus, joka kaynnisti nauhoituksen automaattisesti. VHS -videoiden nauhat olivat varsin hintavia. Ne olivat uudelleennauhoitettavia, mutta analogisen nauhan kuvanlaatu huononi kerta kerralta. [43]

Ajankohtaisia laitteita:

T?ernobylin ydinvoimalaonnettomuus 26. huhtikuuta 1986 jatti jalkensa ydinvoimaan suhtautumisessa.

Kirjallisuus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kirjailija Umberto Eco vuonna 1984.

1980-luvulla ilmestyivat muun muassa etelaafrikkalaisen J. M. Coetzeen Barbaarit tulevat (1980), italialaisen Umberto Econ Ruusun nimi (1980), perulaisen Mario Vargas Llosan Maailmanlopun sota (1981), nigerialaisen Wole Soyinkan Ake ? lapsuusvuodet (1981), chilelaisen Isabel Allenden Henkien talo (1982), portugalilaisen Jose Saramagon Baltasar ja Blimunda (1982), itavaltalaisen Thomas Bernhardin Hakkuu (1984), t?ekkilaisen Milan Kunderan Olemisen sietamaton keveys (1984), venalaisen Joseph Brodskyn Ei oikein ihminenkaan (1986) ja japanilaisen Haruki Murakamin Norwegian Wood (1987). Egyptilainen Naguib Mahfouz sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1988.

Brittilaisia merkkiteoksia olivat muun muassa intialaissyntyisen Salman Rushdien Keskiyon lapset (1981) ja japanilaissyntyisen Kazuo Ishiguron Pitkan paivan ilta (1989). Tieteiskirjallisuuden tapauksia oli Douglas Adamsin parodinen Linnunradan kasikirja liftareille . Skotlantilainen Iain Banks kirjoitti suosittuja tieteiskirjoja ja trillereita. Ken Follett julkaisi menestyneen historiallisen romaanin Taivaan pilarit vuonna 1989. Roald Dahl oli suosittu lastenkirjailija, hanen teoksiaan oli esimerkiksi Matilda (1988).

Yhdysvalloissa ilmestyi muun muassa Alice Walkerin Haivahdys purppuraa (1982), Don DeLillon Valkoinen kohina (1985), Cormac McCarthyn Veren aariin (1985) seka Toni Morrisonin Minun kansani, minun rakkaani (1987). Raymond Carver heratti huomiota novelleillaan. Tom Wolfen Turhuuksien rovio (1987) oli aikalaiskuvaus 1980-luvusta. Stephen King oli suosittu kauhukirjailija . [44] [45] Will Eisner julkaisi omaelamakerrallisia sarjakuvaromaaneja ja Art Spiegelman holokaustia kuvaavaa sarjakuvateosta Maus . Brittilaisen Alan Mooren kasikirjoittama sarjakuvaromaani Vartijat (1986) sai palkintoja. Kanadalainen Margaret Atwood kuvasi fundamentalismia dystopiaromaanissaan Orjattaresi (1986). Elie Wiesel oli holokaustista selviamisesta kirjoittanut kirjailija ja aktivisti. Hanelle myonnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 1986 vakivallan ja rasismin vastaisesta toiminnasta. [46]

Musiikki [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Musiikkisuuntaukset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Michael Jackson oli 1980-luvun suosituimpia pop-tahtia. Kuva vuodelta 1984.

1970-luvun diskoinnostus hiipui 1980-luvun alkaessa ja sen perinto jatkoivat pop-musiikin tyylit. Kayttoon tulivat ensimmaiset kunnolliset rumpukoneet, samoin syntetisaattorit yleistyivat ja kehittyivat digitaalitekniikan myota. Elektroninen musiikki valtasi alaa, ja syntyi uusia tyyleja kuten synthpop ja italodisko . 1980-luvun musiikkia savytti yleisesti syntetisaattorien runsas ja kokeileva kaytto. Syntetisaattorien yleistymisen myota kynnys musiikin tekemiseen laski, minkaan akustisen instrumentin hallinta ei ollut enaa edellytys musiikin tuottamiselle.

Stadionrock eli kulta-aikaansa. Punkin perinto jatkui uutena aaltona ja vaihtoehtorockina .

1980-luvulla saivat alkunsa heavy rockin tyylilajit thrash metal , speed metal ja power metal . Katukuvassa tyylilajien edustajia alettiin kutsua hevareiksi . Heille ominaista pukeutumisessa oli tiukat farkut ja farkkuliivi (puhekielessa thrash-liivi eli rassiliivi). Jotkut hard rockin miesesiintyjat tavoittelivat naisellista ulkonakoa meikkaamalla, tupeeraamalla hiuksiaan ja kayttamalla vartalonmyotaisia, usein mustaa ja pastellisavyja yhdistelevia asuja. Hard rockista muodostunut glam metal -liike, jota kutsuttiin ajoittain alentavasti tukkaheviksi, tuotti useita platinalevymyynnin ylittaneita yhtyeita. [47]

Afroamerikkalaisessa musiikissa 1970-luvun soul ja funk vaistyivat, tilalle tuli rap seka moderni R&B -tanssimusiikki. 1980-luvun merkittavimpia musiikillisia innovaatioita oli niin sanottu ”Minneapolis-soundi”. Tama funkin, rockin, r&b:n ja popin fuusioksi kutsuttu tyyli maaritteli merkittavasti 1980-luvun soundia.

Music Television aloitti Yhdysvalloissa vuonna 1981 ja musiikkivideoista tuli tarkea markkinoinnin valine. Musiikin sanoitukset jarkyttivat vanhempia ja vuonna 1985 Yhdysvalloissa otettiin kayttoon Parental Advisory -varoitusmerkki kirosanoja tai alatyylisia viittauksia sisaltavalle musiikille.

Yhtyeet ja artistit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Pitkan linjan muusikoista edelleen suosittuina jatkoivat esimerkiksi AC/DC , Aerosmith , David Bowie , Leonard Cohen , Genesis , Jean Michel Jarre , Kiss , Kraftwerk , Mike Oldfield , Dolly Parton , Queen , Diana Ross , Bruce Springsteen , Donna Summer ja Tina Turner .

Uudemmista pop-artisteista ja yhtyeista tunnetuimpia olivat Madonna ja Michael Jackson seka Minneapolis-soundin isa Prince . Muita vuosikymmenen tunnettuja pop-artisteja ja -yhtyeita olivat Kate Bush , Phil Collins , Duran Duran , Whitney Houston , Billy Idol , Cyndi Lauper ja Simply Red . Synthpop-yhtyeita olivat Eurythmics , Depeche Mode , The Human League ja New Order . Diskoissa ja yokerhoissa levylautasilla pyorivat myos Bad Boys Blue , Bananarama , Modern Talking ja Pet Shop Boys .

Valtavirran rockmusiikissa pinnalla olivat muun muassa Bon Jovi , Dire Straits , Roxette , Toto ja U2 . Vaihtoehtorockin edustajia olivat muun muassa Talking Heads , The Smiths , Nick Cave , The Jesus and Mary Chain , R.E.M. , Sonic Youth , The Stone Roses ja Pixies . [48] Tunnetuimpia goottirock -yhtyeita olivat The Cure ja The Sisters of Mercy .

Metallimusiikki nousi suosioon edustajinaan muun muassa heavy metal ja glam metal -aktit Van Halen , Guns N’ Roses , Motley Crue , Pantera , Skid Row , Twisted Sister ja W.A.S.P. . Nimitys NWOBHM , New Wave of British Heavy Metal, liittyi selaisiin yhtyeisiin kuin Iron Maiden , Motorhead , Judas Priest ja Def Leppard . Thrash metalissa karkipaikkaa pitivat Anthrax , Megadeth , Metallica , Sepultura ja Slayer .

Rap-artisteja ja yhtyeita olivat muun muassa Grandmaster Flash , Run-D.M.C. , Beastie Boys ja Public Enemy . Suosituimpia soul-laulajia oli brittilainen Sade .

A-ha , Samantha Fox , Los Lobos , Men at Work ja Sabrina ovat esimerkkeja pop-artisteista, joiden suosio ajoittui vain 1980-luvulle, ja joidenkin kohdalla vain yhden hitin varaan .

Vuonna 1985 Live Aid -konserteilla kerattiin rahaa Etiopian nalanhadan uhreille. Konsertteja seurasi television valityksella 1,5 miljardia katsojaa ympari maailman. Etiopian auttamiseksi julkaistiin myos ” We Are the World ” -single.

Myydyimmat singlet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

ZZ Top .
  1. ” Thriller ” ? Michael Jackson
  2. ” Wake Me Up (Before You Go-Go) ” ? Wham!
  3. ” The Final Countdown ” ? Europe
  4. ” 99 Luftballons ” ? Nena
  5. ” Karma Chameleon ” ? Culture Club
  6. ” Freeze Frame ” ? The J. Geils Band
  7. ” Safety Dance ” ? Men Without Hats
  8. ” Like a Virgin ” ? Madonna
  9. ” Der Komissar ” ? After The Fire
  10. ” If You Leave ” ? Orchestral Manoeuvres in the Dark [49]

Suosittuja 1980-luvun kappaleita [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Muuta 1980-luvun musiikista [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Televisio ja elokuvat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Elokuva [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ritari Assan ”ihmeauto” KITT on monille 1980-luvun keskeisia symboleita.

Toimintaelokuvat olivat suosittuja: Rambo (1982), Terminator ? tuhoaja (1984) ja Die Hard ? vain kuolleen ruumiini yli (1988) tekivat Sylvester Stallonesta , Arnold Schwarzeneggerista ja Bruce Willisista suuria tahtia.

Harrison Ford esiintyi Indiana Jones -elokuvissa, koomikko Eddie Murphy Beverly Hills kytassa (1984), Michael J. Fox Paluu tulevaisuuteen -elokuvassa (1985) ja Tom Cruise Top Gunissa (1986) seka useissa muissa menestys-elokuvissa (esim. Cocktail , Sademies , Suuret setelit ). Trillereita tehtiin vuosikymmenen aikana runsaasti, esimerkiksi Vaarallinen suhde ja Stanley Kubrickin kauhuelokuva Hohto .

George Lucasin tuottamat Tahtien sota -trilogian elokuvat Imperiumin vastaisku (1980) ja Jedin paluu (1983) seka Steven Spielbergin E.T. (1982) olivat vuosikymmenen menestyksia. Muita tieteiselokuvia olivat George Millerin postapokalyptinen Mad Max 2 (1981), Ridley Scottin noir-henkinen Blade Runner (1982) seka James Cameronin Aliens ? paluu (1986).

Suosituimpia komedioita olivat The Blues Brothers , Mies ja alaston ase ja Poliisiopisto . Teinielokuvat olivat suosittuja: Breakfast Club , Kuumat kinkut , Billin ja Tedin uskomaton seikkailu . Myos kauhuelokuva oli suosiossa: Painajainen Elm Streetilla , Perjantai 13. Menestyneita fantasiaelokuvia tehtiin alkaen vuoden 1982 Conan ? barbaarista . Supersankarielokuvaa edusti Tim Burtonin nakemys Batmanista (1989).

Historiallisen elokuvan kansainvalisia menestyksia olivat Richard Attenboroughin Gandhi , Milo? Formanin Amadeus ja Bernardo Bertoluccin Viimeinen keisari . Oliver Stone kasitteli Vietnamin sotaa elokuvassa Platoon ? nuoret sotilaat .

Merkittavimpia animaatioita olivat Don Bluthin NIMH ja Disneyn Pieni merenneito . Kuka viritti ansan, Roger Rabbit? yhdisti animaatiota ja nayttelijoita. Japanilainen Hayao Miyazaki teki kaupallisesti ja taiteellisesti menestyneita animaatioita, jotka tulivat lansimaissa tunnetuksi vasta myohemmin.

Art house - eli taide-elokuvan tekijoita olivat muun muassa yhdysvaltalainen Woody Allen , brittilainen Peter Greenaway , puolalainen Krzysztof Kie?lowski , yhdysvaltalainen David Lynch ja ranskalainen Louis Malle . Saksalaisen Wim Wendersin Paris, Texas (1984) ja Berliinin taivaan alla (1987) olivat vuosikymmenen merkkiteoksia. Ruotsalaisen Ingmar Bergmanin myohaiskauden tunnettu teos oli Fanny ja Alexander (1982).

Suosittuja elokuvia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Televisiosarjoja [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kuvataide [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Graffiti levisi Eurooppaan. Omintakeinen kuvakieli teki muun muassa Keith Haringista nopeasti kuuluisan. Haring teki sittemmin tilaustyona suuria seinamaalauksia eri puolille maailmaa. [50] [51]

Saksalainen kuvataiteilija Gerhard Richter teki fotorealistisia maalauksia. [52]

Pukeutuminen ja ulkonako [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Katarina Witt .

Tyyliltaan 1980-luku oli useiden tyylien ja niiden sekoitusten aikakautta. Pukeutuminen ja tyyli maaraytyi sen mukaan, mihin ryhmaan halusi kuulua. Madonnan tyyli ? erityisesti menestyselokuvassa Missa olet, Susan? ? esitteli suosituksi tulleen teinityttomaisen rokahtavan pukeutumistyylin. Sukat ja sukkanauhaliivit kokivat uusrenessanssin, samoin pitsisomisteiset korsetit . Ajan tyyliin kuuluivat myos erittain vaalea huulipuna , runsas huulikiillon kaytto, vaaleasavyiset kynsilakat seka solariumrusketus .

1980-luvun alku oli tyylillisesti punk -kulttuurin savyttamaa. Punk-kulttuuriin kuului olennaisena osana pukeutuminen mustiin nahkavaatteisiin, jotka oli koristeltu terasniitein, hiustyylin saattaessa olla mahdollisimman aarimmainen, esimerkiksi hiuslakalla kohotettu ja raikeasti varjatty tukka.

1980-luvun puolivalista eteenpain yleistyi miesten tyyleissa muun muassa Boy Georgen kaltaisten pop-tahtien lanseeraama ”sekasukupuolisuus”. Nuorten miesten rock-pukeutumiseen saattoi kuulua kasvomeikkeja. Myohemmin pinnalle nousi taloudellista menestysta korostava juppikulttuuri pukuineen, urheiluautoineen ja niihin liittyneine elamantyyleineen.

1980-luvun tyyli nousi 2000-luvun alussa uudelleen pinnalle. 1980-luvun musiikkia seka aikakauteen viittaavia retroilmioita muun muassa muodissa kutsutaan kasariksi . Eras 1980-luvun muodin tunnusmerkki oli vaatteen sisapuolella olevat olkatoppaukset ja muu naisten uutta valtaa ilmentava power dressing -tyyli [42] .

  • Hiusmuoti: valkaistut permanentatut hiukset, aaltomainen etutukkakiehkura, takatukka eli niskatukka, joka saattoi olla paalta siili , yksittainen pidempi hiuskiehkura takana (niin sanottu rotanhanta ), krepatut hiukset tytoilla.
  • Tyylit: collegepaidat , kauluspaidan kaulus pystyssa, varikkaat t-paidat , kangasvyot, stretch-farkut, kivipestyt tai rei’itetyt farkut , isot varikkaat muovikorvakorut, kavelykengat ilman sukkia Miami Vicen innoittamana, Ray-Ban -aurinkolasit, alaspain kapenevat valjat vaaleat puuvillahousut, miesten Spencer-pikkutakki (vyotaromittainen takki), mokkasaappaat, moon boots -talvikengat, naisten ylaosattomat uimapuvut , olkatoppaukset, tupsulliset pipot , purjehduskengat, kansitakit, untuvatakit, sifonkihuivit , prinsessamainen pukeutuminen ballerina-hameineen ja pitsiroyheloineen, miehilla tangamalliset alushousut, naisilla stringit , neonvarit , rihkama (erityisesti metalliset tai muoviset erivariset rannekorut).

Arkkitehtuuri ja muotoilu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Pariisin Louvren uudistusta johti arkkitehti I. M. Pei , joka suunnitteli museon pihalle suuren lasipyramidin . [53]

1980-luvun lansimaiden visuaaliseen ilmeeseen teravine geometrisine muotoineen ja sarjakuvamaisen kirkkaine vareineen vaikutti Italiassa syntynyt postmodernistinen Memphis-ryhma (1981?1988), jonka piirissa toimi muotoilijoita ja arkkitehteja eri maista. [54] Muita vuosikymmenen tunnetuimpia muotolijoita olivat Ron Arad , Jasper Morrison , Richard Sapper , Philippe Starck seka graafinen suunnittelija Neville Brody . [55]

Sisustuksessa aikakauden teravia ja ohuita muotoja suosivaan tyyliin vaikuttivat myos nopeasti yleistyneet halogeenivalaisimet , jotka loivat kirkkaan pistemaisia kohdevaloja, olivat muotoilultaan perinteisia hehkulamppu - ja loistelamppuvalaisimia sirompia ja mahdollistivat aivan uudenlaisia valaisintyyppeja, kuten seinasta seinaan vedettyjen vaijerien varassa riippuvat valopisteet tai ylospain epasuoraa valoa tuottavat jalkavalaisimet. [56] Vuosikymmenen trendihuonekaluja olivat vesisangyt ja muhkeat nahkasohvat [42] .

Muita merkittavia tapahtumia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomi 1980-luvulla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Suomi 1980-luvulla
Calgaryn olympialaisten 1988 makihypyn voittaja Matti Nykasen postimerkki.

1970-luvun ilmapiirin voi katsoa jatkuneen Suomessa pitkalle 1980-luvulle, ja aito 1980-lukulaisuus alkoi vasta vuosikymmenen jalkimmaisella puoliskolla. Mielipidemittauksissa kansalaiset pitivat ulkopoliittisesti tarkeimpana hyvia idansuhteita. Suomen ja Neuvostoliiton valisen YYA-sopimuksen voimassaoloa jatkettiin vuonna 1983 jalleen 20 vuodella. [57] Toisaalta talouden vapautuminen ja lantinen yhdentyminen etenivat. Suomi liittyi vuonna 1985 Euroopan vapaakauppajarjeston (Efta) taysjaseneksi. [58]

Vuosikymmenen huomattavimpia poliittisia tapahtumia olivat Urho Kekkosen neljannesvuosisadan kestaneen presidenttikauden paattyminen syksylla 1981, Mauno Koiviston tulo presidentiksi 1982, vihreiden esiinmarssi ja Suomen Maaseudun Puolueen voitto vuoden 1983 eduskuntavaaleissa seka kokoomuksen paasy hallitukseen pitkan oppositiokauden paatteeksi vuonna 1987. [59] Sisapolitiikassa Kansanrintamahallitusten kausi paattyi vuoden 1982 lopussa, ja kommunistien keskinainen kiistely, jossa paaosapuolina olivat Aarne Saarisen ja Arvo Aallon johtama enemmisto ja Taisto Sinisalon johtama vahemmisto, karjistyi SKP:n hajoamiseen. Sosialidemokraattien ja keskustan 1930-luvulta lahes keskeytyksetta jatkunut hallitusyhteistyo, punamulta , alkoi rakoilla vuosikymmenen puolivalissa ja paattyi vuoden 1987 eduskuntavaaleihin . [58]

Suomen talous perustui koneiden, laivojen ja puun seka puunjalostustuotteiden vientiin. Erityisen tarkea vientituote oli paperi, jonka vienti vuonna 1988 muodosti lahes 30 prosenttia Suomen vientituloista. [60] Vuonna 1984 Suomen kauppatase oli ennatykselliset kuusi miljardia markkaa ylijaamainen. Yritysten rahaliikenteen ja valuuttakaupan vapautuminen lahes kaikista rajoituksista 1980-luvun loppupuolella johti siihen, etta Suomen ulkomainen velkaantuminen alkoi kasvaa. Voimakkaaseen talouskasvuun liittynyt inflaation ja devalvaatioiden kierre houkutteli sekin velan ottoon. Vuonna 1988 presidentti Mauno Koivisto ja Suomen Pankin paajohtaja Rolf Kullberg varoittivat talouden ylikuumenemisesta ja uhkaavasta lamasta, mutta heidan sanansa kaikuivat enimmakseen kuuroille korville. [58]

Suomessa tapahtui 1980-luvulla useita talousskandaaleja. Kasinotalous -sanasta on tullut paheksuva nimitys 1980-luvulle tyypilliselle lainarahalla ja sijoittamisella rikastumiselle. Tunnettuja osakekaupalla nopeasti rikastuneita olivat Pentti Kouri , Jukka Keitele ja Taito Tuunanen . Rotosherrajahti on usein kaytetty yhteisnimitys 1980-luvun alkupuolella pidetyille, huomiota herattaneille oikeudenkaynneille, joissa poliitikkoja, virkamiehia ja yritysjohtajia syytettiin lahjusrikoksista. Lainarahalla pelatun kasinotalouden kasaantuneet ongelmat rajahtivat kasiin seuraavan vuosikymmenen alussa. [61] Ekonomisti Jaakko Kiander on pitanyt valuuttakaupan vapauttamista tarkeimpana syyna 1990-luvun alun lamaan . Hanen mukaansa Suomen talous olisi kestanyt idankaupan romahduksen, koska kauppa Neuvostoliiton kanssa oli supistunut huomattavasti 1980-luvun alun tilanteesta. [62]

Merkittavia henkiloita [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Hallitsijoita ja poliitikkoja [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Helmut Kohl .
Meryl Streep .

Kulttuurihenkiloita [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Musiikki

Elokuva

Urheilu

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ Mita missa milloin 1990, s. 30.
  2. ↑ Mita missa milloin 1985, s. 85.
  3. ↑ Mita missa milloin 1986, s. 26.
  4. ↑ Mita missa milloin 1988, s. 80.
  5. ↑ Visuri 2006, s. 291?292.
  6. ↑ Tarkka, Jukka & Tiitta, Allan: Itsenainen Suomi. Seitseman vuosikymmenta kansakunnan elamasta , s. 287. Helsinki: Otava, 1987.
  7. ↑ Visuri 2006, s. 289.
  8. ↑ Visuri 2006, s. 255?256.
  9. ↑ Mita missa milloin 1985, s. 100.
  10. ↑ Visuri 2006, s. 268.
  11. ↑ Mita missa milloin 1981, s. 64.
  12. ↑ Kiljunen 2002, s. 73.
  13. ↑ Kiljunen 2002, s. 111.
  14. ↑ Kiljunen 2002, s. 89.
  15. ↑ Mita missa milloin 1982, s. 81.
  16. ↑ Mita missa milloin 1987 , s. 87.
  17. ↑ Mita missa milloin 1990 , s. 41.
  18. ↑ Malkki, Leena:  Mita tiedamme terrorismista , s. 100. Helsinki: Otava, 2020. ISBN 978-951-1-35668-4 .
  19. ↑ Mita missa milloin 1981 , s. 52.
  20. ↑ Mita missa milloin 1990 , s. 37.
  21. ↑ Mita missa milloin 1991 , s. 16.
  22. ↑ Mita missa milloin 1981 , s. 128.
  23. ↑ Mita missa milloin 1981, s. 59.
  24. ↑ Mita missa milloin 1983, s. 10.
  25. ↑ Mita missa milloin 1991 , s. 21.
  26. ↑ Mita missa milloin 1982 , s. 74.
  27. ↑ Mita missa milloin 1984 , s. 14.
  28. ↑ Mita missa milloin 1984 , s. 50.
  29. ↑ Mita missa milloin 1985 , s. 148.
  30. ↑ Mita missa milloin 1982, s. 11.
  31. ↑ Mita missa milloin 1991 , s. 19.
  32. ↑ Mita missa milloin 1982 , s. 35.
  33. ↑ Kiljunen 2002, s. 376.
  34. ↑ Mita missa milloin 1986 , s. 11.
  35. ↑ Mita missa milloin 1991 , s. 35.
  36. ↑ Mita missa milloin 1990 , s. 44?45.
  37. ↑ Kiljunen 2002, s. 470.
  38. ↑ Mita missa milloin 1982 , s. 14.
  39. ↑ Mita missa milloin 1985 , s. 22.
  40. ↑ Mita missa milloin 1987 , s. 292.
  41. ↑ Himberg, Petra: Kun aids tuli Suomeen 30.11.2012. Ylen Elava arkisto.
  42. ↑ a b c d Kallionpaa, Katri: Ihana, kamala 80-luku. Helsingin Sanomat , 7.1.2023. Artikkelin maksullinen verkkoversio . Viitattu 7.1.2023.
  43. ↑ Forsman, Tommi: Videonauhurit jaavat historiaan Aamulehti . 26.7.2016. Arkistoitu 15.11.2018. Viitattu 14.11.2018.
  44. ↑ Blake, Matt: Books that shaped the 1980s 22.10.2020. Penguin Books. Viitattu 10.4.2022. (englanniksi)
  45. ↑ Temple, Emily: A Century of Reading: The 10 Books That Defined the 1980s 25.10.2018. Literary Hub. Viitattu 10.4.2022. (englanniksi)
  46. ↑ The Nobel Prize in Peace 1986 Nobelprize.org . Viitattu 13.7.2012. (englanniksi)
  47. ↑ RIAA:n kulta- ja platinalevyhaku hakusanoilla Guns N' Roses, Motley Crue ja Skid Row riaa.org. Viitattu 4.7.2007. (englanniksi)
  48. ↑ Vrt. Siltanen, Vesa: Jenkkimedia listasi 200 parasta 1980-luvun levya Soundi.fi . 10.9.2018. Viitattu 10.4.2022.
  49. ↑ The Interactive 80's Network: Top 10 Songs of the 80's I80S.com. Arkistoitu 8.2.2006. Viitattu 10.2.2006. (englanniksi)
  50. ↑ http://www.haring.com/!/about-haring#.XYHuESgzZPZ The Keith Haring Foundation
  51. ↑ Keith Haring . Encyclopaedia Britannica . (englanniksi)
  52. ↑ How Gerhard Richter reinvented painting Phaidon . 9.2.2016. Viitattu 10.4.2022. (englanniksi)
  53. ↑ Keever, Erin: ”Louvre Museum”,  World Architecture and Society. From Stonehenge to One World Trade Center , s. 238?245. Santa Barbara: ABC-Clio, 2022. ISBN 978-1-4408-6584-8 . (englanniksi)
  54. ↑ Postmodernismi ( Arkistoitu ? Internet Archive). Taideteollisuuden historia, Jyvaskylan ammattikorkeakoulu 2009?2010. Viitattu 27.6.2017.
  55. ↑ Sims, Josh: Design decade: 1980s . Financial Times 17.5.2008. Viitattu 27.6.2017. (englanniksi)
  56. ↑ Uusitalo, Sirkku: Valo tulee Italiasta: Halogeenit haikaisivat Milanon valaisinmessuilla. Helsingin Sanomat , 11.10.1987, s. 67. Nakoislehden aukeama (tilaajille) .
  57. ↑ Visuri 2006, s. 274.
  58. ↑ a b c Visuri 2006, s. 282?283.
  59. ↑ Sillantaus, Teppo (toim.): 1980-luku. HS-Teema 4/2012, s. 3. Helsinki: Sanoma Media.
  60. ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1990 (PDF) Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu 10.4.2022.
  61. ↑ Visuri 2006, s. 283.
  62. ↑ Hirvasnoro, Kai: Mita olivat 1990-luvun virheet ja miksi ne tehtiin? 10.4.2020. Kansan uutiset. Viitattu 11.6.2022.

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1980-luku .

 

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=1980-luku&oldid=22125005 ”