Lahi-ita on alue, johon kuuluvat lounaisen Aasian maat ja Egypti . ^[1] Lahi-idan maantieteellisia ja historiallisia alueita ovat muun muassa Mesopotamia , Levantti , Syyria ja Arabia .

Valtiot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Seuraavat maat katsotaan yleensa osaksi Lahi-itaa: ^[1]

Bahrain   Egypti   Irak   Iran   Israel   Jemen   Jordania   Kuwait

Libanon   Oman Palestiina   Qatar   Saudi-Arabia   Syyria   Yhdistyneet arabiemiraatit

Myos Turkki luetaan joskus Lahi-itaan. ^[2]

Kypros kuuluu maantieteellisesti Lahi-itaan, mutta sen historia ja kulttuuri ovat paaosin kreikkalais-turkkilaista, joten se lasketaan historiallisesti ja kulttuurillisesti Eurooppaan ja Aasiaan.

Suurelta osin yhtenaisen kulttuurin takia Lahi-ita ulotetaan joskus kattamaan myos koko Pohjois-Afrikan eli Maghrebin maat.

Poliittisissa yhteyksissa Lahi-idalla tarkoitetaan usein erityisesti niita valtioita, jotka ovat osallisina arabien?Israelin konfliktissa . ^lahde?

Etymologia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kasitteen Lahi-ita englanninkielista vastinetta Middle East on kaytetty ensimmaisen kerran brittilaisessa Intiassa vuonna 1850-luvulla. ^[3] Virallisesti nimea alettiin kayttaa Yhdysvaltain hallituksen ulkoministeri John Foster Dullesin Eisenhowerin opin mukaan ^selvenna Suezin kriisin yhteydessa vuonna 1957. Lahi-idan alueen katsottiin olevan Libyan ja Pakistanin , pohjoisen Syyrian ja Irakin seka etelan Sudanin ja Etiopian valissa. ^{[4] [5]}

Vaesto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Etniset ryhmat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahi-idan suurimman etnisen ryhman muodostavat arabit . Iranissa valtavaestona ovat persialaiset , Israelissa juutalaiset . Kyproksessa asuu kreikkalaisia ja turkkilaisia . Lisaksi alueen eri maissa asuvia kansallisia vahemmistoja ovat kurdit , assyrialaiset , syyrialaiset , armenialaiset , azerit , t?erkessit ja georgialaiset .

Kielet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Arabia , noin 300 miljoonaa puhujaa, on valtakielena muissa Lahi-idan maissa paitsi Israelissa heprea ~5 miljoonaa puhujaa ja Iranissa persia jota puhuu 52,8 miljoonaa.

Kyproksessa puhutaan kreikkaa ja turkkia .

Naiden lisaksi kurdin kielella on arviolta 30?40 miljoonaa puhujaa.

Osa Israeliin muuttaneista siirtolaisista puhuu englantia , romaniaa tai venajaa .

Uskonnot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahi-ita on monien uskontojen kuten kristinuskon , islamin , juutalaisuuden , jesidismin ja Iranin mithralaisuuden , zarathustralaisuuden , manikealaisuuden ja baha'in syntypaikka ja hengellinen keskus. Keskiajalta lahtien islam on ollut valtauskontona melkein koko Lahi-idassa.

Talous [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Monet Lahi-idan alueet, kuten Gaza ja Jemen , ovat erittain koyhia, toiset taas, kuten Qatar , Arabiemiraatit ja Saudi-Arabia , ovat viime vuosikymmenina vaurastuneet alueen runsaiden maaoljyvarojen ansiosta.

Maailmanpankin World Development Indicators -tietokannan mukaan (julkaistu 1.6.2009) Lahi-idan kolme suurinta taloutta olivat vuonna 2008 Turkki, Saudi-Arabia ja Iran. ^[6]

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Lahi-idan historia

Maanviljelyn taito syntyi Lahi-idassa ^[7] noin kymmenentuhatta vuotta sitten. Jo ennen vuotta 3000 eaa. kehittyivat seka Mesopotamiassa etta Egyptissa ensimmaiset varhaiset korkeakulttuurit ja varsinaiset valtiot, ja kummassakin maassa tunnettiin jo kirjoitustaito . Mesopotamiassa valtavaestona olivat ensin sumerit , myohemmin babylonialaiset ja assyrialaiset .

Assyria yritti 700- ja 600-luvuilla eaa. valloittaa koko Lahi-idan, mutta tuli lopulta voitetuksi ja tuhoutui kokonaan. Taman jalkeen Babylonia tuli varsinkin Nebukadressarin aikana viela joksikin ajaksi suurvallaksi. Mutta 500-luvulla eaa. Persian kuningas Kyyros II Suuri perusti valloituksillaan laajan, koko Lahi-idan kasittaneen valtakunnan, joka ulottui Aigeianmerelta Intian rajoille saakka ja johon kuului myos Mesopotamia. Hanen seuraajansa Kambyses II valloitti sittemmin Egyptinkin .

Persian suurvalta kesti noin kaksisataa vuotta, kunnes sen kukisti Makedonian hallitsija Aleksanteri Suuri . Hanen jalkeensa kreikkalainen kulttuuri levittaytyi laajalle Lahi-itaan, ja monia alueen valtioita hallitsivat kreikkalaisperaiset hallitsijasuvut. Tamanaikaista kulttuurimuotoa sanotaan hellenismiksi . Viimeisella vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua Rooman valtakunta valloitti koko Valimeren rannikon, ja muuta osaa Lahi-idasta hallitsi Parthia .

Kun Rooman valtakunta vuonna 395 jakautui kahtia, Valimeren itarannikko tuli kuulumaan Bysanttiin . Kristinusko tuli alueella valtauskonnoksi. 600-luvulla Persian raunioille syntynyt arabivaltakunta yhdisti Lahi-idan ja Persian yhdeksi jattivaltakunnaksi, jonka uskonnoksi kehittyi 800-luvulle tultaessa kristillisia ja persialaisia vaikutteita yhdistanyt islam. Niista ajoista nykyaikaan saakka islam on ollut alueella valtauskontona ja arabia ylivoimaisesti laajimmalle levinneena kielena.

Eurooppalaiset tekivat vuodesta 1095 lahtien joukon ristiretkia varsinkin Palestiinan valloittamiseksi kristityille, mika joksikin ajaksi onnistuikin, mutta sittemmin arabit saivat vallatuksi alueen takaisin. Alueelle tekivat havitysretkia myos Keski-Aasiasta tulleet mongolit Tsingis-kaanin ja hanen seuraajiensa aikana. Seuraavien vuosisatojen kuluessa Osmanien valtakunta valloitti vahitellen melkein koko Lahi-idan ja piti sita hallinnassaan ensimmaiseen maailmansotaan (1914?1918) saakka.

Ensimmaisen maailmansodan jalkeen monet Osmannien valtakunnalle kuuluneet alueet jaettiin Britannian ja Ranskan kesken Kansainliiton mandaattialueina . Britannian hallintaan joutuivat taten Palestiina ja Irak , Ranskan hallintaan taas Syyria . Sita vastoin Egypti ja Saudi-Arabia itsenaistyivat muutaman vuoden kuluttua ensimmaisen maailmansodan jalkeen, samoin kuin myohemmin mandaattialueetkin, ensimmaisena Irak vuonna 1932.

Palestiinaan muutti 1800-luvun lopulta lahtien sionistisen liikkeen vaikutuksesta suuri joukko juutalaisia , jotka vaativat oman valtionsa perustamista alueelle. Tama toteutuikin vuonna 1948, jolloin YK paatti jakaa Palestiinan juutalais- ja arabivaltioon, minka jalkeen Israel itsenaistyi. Samalla sai kuitenkin alkunsa myos nykyaikaan saakka jatkunut arabien-Israelin konflikti , joka on useita kertoja johtanut sotiinkin. Naista sodista huomattavimpia ovat olleet Israelin itsenaisyyssota 1948?1949, Suezin kriisi 1956, kuuden paivan sota 1967, Jom kippur -sota 1973 ja Libanonin sota 1982 seka palestiinalaisten intifadat 1987?1993 ja uudestaan vuodesta 2000. Israel soti Gazassa vuosina 2008?2009, 2012 ja 2014 vastauksena sielta ammuttuihin raketteihin. Vuonna 1979 tapahtui Iranissa islamilainen vallankumous. Irak ja Iran sotivat keskenaan 1980?1988. Vuosina 1990?1991 oli Persianlahden sota ja 2003?2011 Irakin sota , joka sai alkunsa siita, kun Yhdysvallat epaili Irakin kehittelevan joukkotuhoaseita. Monissa Lahi-idan valtioissa on ollut melko itsevaltainen hallinto, ja talousvaikeudet kasvaneet vaestonkasvun myota. Vuosina 2010?2011 tapahtui Lahi-idassa kansannousujen sarja, Arabikevat . Se johti monissa maissa vallanvaihdoksiin. Eras Arabikevaan seuraus oli Syyrian sisallissota , joka aiheutti valtavan humanitaarisen katastrofin ja pakolaiskriisin. Irakin ja Syyrian sisallissodat mahdollistivat maailmanlaajuiseen kalifaattiin pyrkivan Isis-jarjeston luoda oma valtionsa.

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lahi-ita Wikimedia Commonsissa

• Fisher, Max: 40 maps that explain the Middle East VoX . 26.3.2015. Viitattu 31.7.2019. (englanniksi)
• Middle East Encyclopædia Britannica . Viitattu 31.7.2019. (englanniksi)
• Middle East: Land Scholastic.com . Viitattu 31.7.2019. (englanniksi)