Vuoristo-Karabahin sijainti (tummanruskealla) ja armenialaisjoukkojen hallitsema alue (sinapinkeltaisella).
Vuoristo-Karabah
(
azer.
Da?lıq Qaraba?
,
arm.
?????
,
Arc’ax
, myos ???????? ???????,
Le?nayin ?araba?
,
ven.
Нагорный Карабах
,
Nagornyi Karabah
) on maantieteellinen alue
Etela-Kaukasiassa
.
Neuvostojohtaja
Stalin
liitti alueen
Azerbaid?aniin
. Alueella oli 1980-luvulla
kansallisuuskiistoja
. Niiden takia
armenialaiset
kansallismieliset irrottivat alueen Armenian tuella Azerbaid?anista vuonna 1991. Aluetta hallitsi vuoteen 2023 paaosin itsenainen
Artsakhin tasavalta
.
Alue on pinta-alaltaan noin 4 400 neliokilometria.
[1]
Vuonna 2013 Vuoristo-Karabahin tasavalta ilmoitti vakiluvukseen 148 100 asukasta.
[2]
Vuoristo-Karabahin asukkaista paaosa oli etnisesti
armenialaisia
. Karabah (
Karabagh
) on peraisin
turkin
ja
persian kielista
ja se tarkoittaa "mustaa puutarhaa". Paikalliset asukkaat kayttavat nykyisin mieluiten muinaista nimea "Artsakh".
[1]
Vuoristo-Karabahia asuttivat vuosisatojen ajan kristityt
armenialaiset
ja islaminuskoiset
azerit
. 1700-luvun lopussa alue oli itsenainen
Karabahin kaanikunta
.
[3]
Alue liitettiin
Venajan keisarikuntaan
1800-luvulla.
[1]
Ensimmaisen maailmansodan
jalkeen
Neuvostoliitto
perusti
Vuoristo-Karabahin autonomisen alueen
Azerbaid?anin sosialistisen neuvostotasavallan
sisalle.
Kun Neuvostoliiton valta alueella hiipui 1980-luvulla, armenialaisten ja azerien valiset
yhteenotot lisaantyivat
. Paikallishallinto halusi liittya
Armeniaan
ja julisti maan irti Azerbaid?anista 1988. Armenialaiset ja azerit karkottivat toisiaan. Neuvostoliiton hajoamisen jalkeen vuonna 1991 Vuoristo-Karabah
julistautui itsenaiseksi tasavallaksi
. Neuvostojoukkojen lahto kiihdytti 1980-luvulla alkaneen konfliktin
taydeksi sodaksi
vuonna 1992. Sodassa arviolta 20 000?30 000 ihmista menetti henkensa. Armenialaiset joukot onnistuivat saamaan alueen hallintaansa. Armenialaiset myos miehittavat Azerbaid?anin alueita Vuoristo-Karabahin ulkopuolelta ja loivat nain maayhteyden Karabahin ja Armenian valille. Vuonna 1994 osapuolet suostuivat aselepoon.
[1]
. Rauha jai solmimatta ja ajoittainen rajakahakointi jatkui. Azerbaid?an on ajoittain uhannut liittaa alueen takaisin itseensa.
Vuoristo-Karabahin kiista pysyi vuosikymmenien ajan
jaatyneena konfliktina
, kunnes vuonna 2020 Azerbaid?an aloitti sodan, jossa se valtasi suuren osan Vuoristo-Karabahia itselleen.
[4]
[5]
Euroopan unioni
ilmaisi lokakuussa 2020 olevansa ”erittain huolissaan” tilanteen karjistymisesta, ja EU:n ulkosuhteista vastannut
Josep Borrell
vetosi osapuoliin, jotta nama sitoutuisivat
Ranskan
, Venajan ja Yhdysvaltain muodostaman niin kutsutun Minskin ryhman tukemiin rauhanneuvotteluihin. Venaja oli Vuoristo-Karabahin kriisin suhteen vaikeassa valikadessa, silla se oli Armenian liittolainen, mutta pyrki pitamaan hyvia suhteita myos Azerbaid?aniin ja sen liittolaiseen
Turkkiin
.
[6]
Azerit aloittivat vuonna 2023 sotilasoperaation. Se johti separatistien antautumiseen ja alueen liittamiseen Azerbaid?aniin.
[7]
YK:n
mukaan yli 100 000 armenialaista oli paennut Vuoristo-Karabahista Armeniaan syyskuun 2023 loppuun mennessa. Armenian paaministeri
Nikol Pa?injan
luonnehti armenialaisten joukkopakoa
etniseksi puhdistukseksi
. Azerbaid?an kiisti jyrkasti Armenian syytokset ja vakuutti kaikkien pakolaisten lahteneen Vuoristo-Karabahista omasta tahdostaan. Azerbaid?anin on epailty kayttaneen hyvakseen Armeniaa tukeneen Venajan keskittymista
hyokkayssotaansa
Ukrainassa
. Toisaalta on uskottu Venajan antaneen hiljaisen hyvaksyntansa Azerbaid?anin operaatiolle. Yksikaan YK:n jasenvaltio ei koskaan tunnustanut etnisesti armenialaisen Vuoristo-Karabahin itsenaisyytta Azerbaid?anista.
[8]
