Mohammad Najibullah
(
pa?t.
???? ???? ????
,
Muhammad Najib Allah
,
6. elokuuta
1947
?
27. syyskuuta
1996
) oli kommunistisen
Afganistanin demokraattisen tasavallan
neljas ja viimeinen presidentti vuosina 1987?1992.
Najibullah liittyi vuonna 1965
Afganistanin kansandemokraattisen puolueen
(PDPA)
Parcham
-siipeen. Han valmistui laaketieteen tohtoriksi Kabulin yliopistosta vuonna 1975. Vuonna 1977 hanesta tuli puolueen keskuskomitean jasen. PDPA:n noustessa valtaan 1978 Najibullah oli vallankumouskomitean jasen. Puolueen maolainen
Khalq
-siipi (massat) sai kuitenkin johtoaseman neuvostomieliseen Parcham (lippu) -siipeen nahden. Najibullah lahetettiin lahettilaaksi
Iraniin
ja erotettiin hallituksesta, minka jalkeen han lahti maanpakoon.
Najibullah palasi Afganistaniin 1979 neuvostojoukkojen saavuttua maahan ja hanet nimitettiin salaisen poliisin KHAD:n johtoon. Vuonna 1981 hanesta tuli politbyroon taysjasen. Neuvostoliiton painostuksen myota
Babrak Karmal
erosi 1986 paasihteerin asemasta ja Najibullah seurasi hanta. Karmal jai vahaksi aikaa presidentiksi.
Najibullah saati uuden perustuslain, jossa sallittiin monipuoluejarjestelma, ilmaisuvapaus ja islamilainen oikeusjarjestys. Presidentti sai kuitenkin laajat valtaoikeudet komentaa asevoimia ja poliisia. Najibullah neuvotteli myos neuvostoarmeijan vetaytymisen, josta ilmoitettiin 20. heinakuuta 1987. Najibullah yritti neuvotella kapinallisten kanssa ja varautui muuttamaan Afganistanin suurvaltablokkeihin sitoutumattomaksi islamilaiseksi valtioksi. Han piti puheen 7. kesakuuta 1988 YK:n yleiskokoukselle rauhan saamisesta Afganistaniin.
Kun neuvostojoukot olivat jattaneet maan, Najibullah julisti sen hatatilaan ja erotti muut kuin kommunistit hallituksesta. Neuvostoliitto jatkoi hallituksen tukemista aseilla ja polttoaineella.
Neuvostojoukkojen vetaydyttya mujahidin kokosivat joukkonsa ja jarjestaytyivat tavanomaiseen sodankayntiin tavoitteenaan vallata ja pitaa alueita. Operaation Peshawarin Seitseman maalis-kesakuussa 1989 suunnitteli Pakistanin ISI. Sen tavoitteena oli vallata
Jalalabad
160 km itaan Kabulista. Kaupunkia puolusti armeijan 11. divisioona, jonka vahvuus oli 15 000 miesta. Mujahidin saivat koottua 5000–7000 soturia. Hyokkays paattyi armeijan ratkaisevaan voittoon ja mujahidinin ja ISIn noyryytykseen, kun hyokkaajat menettivat 3000 miesta kuolleina ja viela lisaa haavoittuneina.
[1]
Najibullahia pidetaan karismaattisena puhujana, joka onnistui yhdistamaan Afganistanin eri kansallisuuksia yhteisen asian taakse ja luomaan kansallista yhtenaisyytta. Najibullahin puheissa kansallisessa mediassa hyokattiin erityisesti Pakistania vastaan. Han kaytti Pakistanin johtajien Afganistanin vastaisia puheita hyvakseen viesteissaan ja syytti mujahidinia ulkomaiden tukemiksi hyokkaajiksi.
[1]
Maaliskuussa 1990 puolustusministeri
Shahnawaz Tanai
yritti kuitenkin vallankaappausta
Gulbuddin Hekmatyarin
tuella.
Najibullah yritti neuvotella YK:n valityksella rauhasta
Ahmad Shah Masoudin
kanssa, mutta sopimuksen kaaduttua ilmoitti halustaan luopua vallasta valiaikaishallituksen eduksi. Han ilmoitti myos kaksikamarisen parlamentin perustamisesta ja "vapaiden ja demokraattisten" vaalien jarjestamisesta.
Talvella 1992 Kabul oli ilman polttoainetta ja ruokaa. Kenraali
Abdul Rashid Dostumin
kapina pohjoisessa alkuvuodesta 1992 heikensi merkittavasti hallituksen asemaa. Najibullah ilmoitti maaliskuussa eroavansa ja 16. huhtikuuta puolue pakotti hanet eroon
Bagramin
lentokentan ja
Charikarin
kaupungin menetyksen jalkeen. Mujahideenjoukot valtasivat Kabulin ja Najibullah haki turvapaikkaa YK:n edustustosta josta kasin han yritti neuvotella itselleen pakomatkaa
Intiaan
joka oli ollut Najibullahin hallinnon tukija. Valtaan nousseen
Burhanuddin Rabbanin
hallitus asetti hanet kotiarestiin, muttei pidattanyt hanta.
Talibanit
valtasivat Kabulin 1996, jolloin Najibullah raahattiin esille YK:n tarjoamasta turvapaikasta ja ammuttiin, jonka jalkeen hanen ruumiinsa hirtettiin nakyvasti. Hanen ruumiinsa viereen hirtettiin hanen veljensa Shahpur Ahmadzi.
[2]
Nykyajan Afganistan on juuttunut ikuiselta tuntuvan sodan ja viranomaisten korruption muodostamaan noidankehaan. Najibullah on vallitsevissa olosuhteissa kokenut kansan silmissa arvonnousun. Hanen kuviaan on nakynyt 2010-luvulla kaupungeissa julkisilla paikoilla. Hanta on alettu pitaa vahvana ja isanmaallisena johtajana, joka yritti uudenaikaistaa maataan.
[3]
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
|