Kaspianmeri
on
Euroopan
ja
Aasian
rajalla
Venajan
,
Azerbaid?anin
,
Iranin
,
Turkmenistanin
ja
Kazakstanin
valissa sijaitseva
vesimuodostuma
, jonka vesi on suolaista. Se on
sisameri
, joka on maaritelty joskus
mereksi
, joskus
jarveksi
. Jarveksi luokiteltaessa Kaspianmeri on ylivoimaisesti maailman suurin jarvi.
Rantavaltioiden
vuonna 2018 solmima taloudellinen sopimus
maarittelee Kaspianmeren mereksi, milla on vaikutusta sen asemaan kansainvalisissa laeissa.
[1]
Kaspianmeri on saanut lannessa kaytetyn nimensa
Kaukasuksella
asuneesta
kaspien
kansasta. Kansa on koko lailla tuntematon, mutta joissain tapauksissa se on yhdistetty
kassiitteihin
.
Kaspianmeren pinta-ala on noin 386 400 neliokilometria eli hieman Suomen maapinta-alaa isompi. Sen pituus pohjois-etelasuunnassa on noin 1 200 kilometria ja keskimaarainen leveys 320 kilometria. Meren pinta on 27 metria
valtamerien pintaa
alempana. Kaspianmeri jaetaan kolmeen osaan sen pohjan korkeuserojen ja
veden ominaisuuksien
mukaan. Meren syvin kohta on etelaosassa, 1 025 metria. Meren pohjoisosa on keskimaarin vain 4?8 metria syva, ja sen syvin kohta on 20 metria. Meressa on 78 200 kuutiokilometria vetta.
[2]
Saaria Kaspianmeressa on noin 50. Niista suurin on T?et?en lansirannikolla.
[2]
Kaspianmerella ei ole laskujokia.
Volga
,
Ural
ja
Terek
laskevat meren pohjoisosiin, ja niiden vesi vastaa 88 prosentista kaikesta mereen virtaavasta vedesta. Lannesta mereen laskee pienempia jokia, kuten
Sulak
,
Samur
ja
Kura
. Viisi prosenttia meren virtaavasta vedesta tulee etelaisista Iranin joista. Kuivalta itarannalta ei mereen laske pysyvasti yhtaan virtaa.
[2]
Kaspianmeri on kanavayhteydessa
Itamereen
,
Mustaanmereen
ja
Vienanmereen
.
[3]
Kaspianmeren pohjoisrannikko on alavaa maata, jota hallitsee Volgan ja muiden suurten jokien suistot. Lansiranta on makista, ja
Kaukasuksen vuoristoa
erottaa meresta kapea tasanko.
Ap?eronin niemimaalla
sijaitsee
Bakun
kaupunki, ja sen etelapuolella on
Kura-Arasin
alanko. Lounais- ja etelarannikolla on alankoja, joiden takana nousee korkeita vuorijonoja, kuten
Taly?
ja
Elburs
. Itarannikko on matalaa. Itarannikon keskiosassa on
Garabogazkolin
lahti, jota erottaa meresta keinotekoinen penger.
[2]
Ilmaston vaihtelujen seurauksena Kaspianmeren laajuus on vaihdellut huomattavasti vuosisatojen aikana. 1900-luvun alun ja vuoden 1977 valilla meren pinta laski kolmella metrilla haihtumisen lisaantymisen ja laskuvesien vahenemisen myota, osittain
keinokastelun
seurauksena. Vuonna 1978 meren pinta alkoi taas nousta, ja vuonna 1995 se saavutti huippunsa.
[2]
Kaspianmeren pinnan korkeus voi vaihdella tuulen seurauksena kaksikin metria.
Vuorovesi
vaikuttaa vain muutaman senttimetrin. Vuodenaikojen valilla ei vedenkorkeudessa ole suurta vaihtelua.
[2]
Kheze?ahrin
rantaa
Kaspianmeren pintaveden keskilampotila on kesalla 24?26 astetta. Talvella vesi on pohjoisessa 3?7 astetta ja etelassa 8?10 astetta.
[2]
Meren keskimaarainen suolapitoisuus on noin 12,8 promillea, mutta se vaihtelee pohjoisosan Volgan suiston kohdan yhdesta promillesta aina Kara-Bogaz-Golin 200 promilleen. Meriveteen verrattuna Kaspianmeren vedessa on paljon
rikkia
,
kalsiumia
ja
magnesiumkarbonaattia
, mutta vahan
klooria
.
[2]
Kaspianmeressa elaa runsaasti kaloja, yleisimmat
kalalajit
ovat
kuha
,
karppi
,
sampi
ja
silli
. Sammen
madista
jalostetaan arvokasta
kaviaaria
, mutta
ylikalastuksen
takia Kaspianmeren sampikanta on vahentynyt uhkaavasti. Ymparistonsuojelijat ovat vaatineet sammen kalastuskieltoa, jotta kanta voisi elpya.
Alueella elavista lajeista
uhanalaisia
on linnuista 63, nisakkaista 41 ja kaloista 27 lajia.
[4]
Kaspianmeressa elaa monia
kotoperaisia
lajeja, muun muassa
kaspiannorppa
(
Phoca caspica
).
Kaspianmeri
Bakusta
,
Azerbaid?anista
nahtyna
Kaspianmeren oljyvarat arvioidaan 48 miljardiksi barreliksi.
[5]
(Tata voi verrata vaikkapa
Qatarin
oljyvaroihin, jotka arvioidaan noin 16 miljardiksi barreliksi.) Kaspianmeren oljyvaroja on alettu tehokkaasti hyodyntaa vasta 1990-luvulla. Vuonna 2012 Kazakstan oli Kaspianmeren suurin oljyntuottaja ja Azerbaid?an toiseksi suurin. Kaspianmeren alueella tuotettiin noin 2,6 miljoonaa barrelia oljya paivassa.
[6]
Tuotannon kaynnistamista ovat jossain maarin haitanneet rantavaltioiden aluekiistat. Venaja, Azerbaid?an ja Kazakstan ovat paasseet vuonna 2003 sopimukseen aluevesirajoistaan. Kazakstan ja Turkmenistan sopivat rajoistaan seuraavana vuonna, mutta ratifioivat sopimuksen vasta 2015. Iran sen sijaan ei ollut viela vuonna 2017 sopinut omista vesirajoistaan. Iran vaatii alueveden jakamista tasan viiden rannikkovaltion kesken, mika kasvattaisi selvasti maan osuutta, joka on ollut vuodesta 1921 noin 13 prosenttia Kaspianmeren pinta-alasta.
[7]
Kaspianmeren rannikkokaupunkeja ja valuma-alue keltaisella
Commons