Suomen tasavalta Republiken Finland
lippu vaakuna
Suomen sijainti
Valtiomuoto	parlamentaarinen tasavalta
Presidentti	Alexander Stubb
Paaministeri	Petteri Orpo
Paakaupunki	Helsinki , 674 500 as. 60°10′15″N , 024°56′15″E
Muita kaupunkeja	Espoo , 314 024 as. Tampere , 255 050 as. Vantaa , 247 443 as. Oulu , 214 633 as. Turku , 201 863 as. Jyvaskyla , 147 746 as. Kuopio , 124 021 as. Lahti , 120 693 as. Pori , 83 106 as. Kouvola , 78 880 as. Joensuu , 78 062 as. Lappeenranta , 72 988 as. lisaa kaupunkeja
Pinta-ala
– yhteensa	338 472 km² [1]  ( sijalla 64 )
– josta sisavesia	34 524 km² (10,2 %) [1]
Vakiluku (2023)	5 616 923 [2] ( sijalla 115 )
–  vaestotiheys	18,3 as. / km² (per maapinta-ala, 1.1.2022) [3]
– vaestonkasvu	0,28 % [4] (2016)
Viralliset kielet	suomi ja ruotsi 1
Valuutta	euro ( EUR )
BKT (2016)
– yhteensa	238,6 mrd. USD [5]  ( sijalla 35 )
– per asukas	43 482 USD [5] ( sijalla 21 )
HDI (2019)	0,938 [6] ( sijalla 11 )
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
–  maatalous	3,3 %
–  teollisuus	30,2 %
–  palvelut	66,5 %
Aikavyohyke	UTC+2
– kesaaika	UTC+3
Itsenaisyys  ? autonomia  ? julistautui itsenaiseksi  ? Neuvosto-Venaja tunnusti itsenaisyyden	29. maaliskuuta 1809 6. joulukuuta 1917 31. joulukuuta 1917
Lyhenne	FI, FIN
–  ajoneuvot :	FIN
–  lentokoneet :	OH
Kansainvalinen suuntanumero	+358
Kansallislaulu	” Maamme ”
Edeltaja(t)	Suomen suuriruhtinaskunta
1 Suomen perustuslain maarittelemat kansalliskielet. Lisaksi laki turvaa myos saamelaisten , romanien ja viittomakielisten oikeuden kayttaa omaa kieltaan. [7]
Infobox OK Nimi-testi OK

Suomen tasavalta ( ruots. Republiken Finland ) eli Suomi ( ruots. Finland ) on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa .

Suomen rajanaapureita ovat idassa Venaja , pohjoisessa Norja ja lannessa Ruotsi . Ilman yhteista maarajaa Suomen lahinaapurina on viela Suomenlahden etelapuolella Viro . Suomi kuuluu Pohjoismaihin , ja luonnonmaantieteellisesti Suomi on osa Fennoskandian niemimaata ja yksi Itameren rantavaltioista. Itameren osista Suomen alueelle ulottuvat Suomenlahti , Saaristomeri , Ahvenanmeri ja Pohjanlahti . Koppenin ilmastoluokituksessa Suomi kuuluu lumi- ja metsailmaston kostea- ja kylmatalviseen tyyppiin. ^[8] Kasvillisuusvyohykkeista Suomi kuuluu paaosin pohjoiseen havumetsavyohykkeeseen .

Suomea on asutettu viimeisimman jaakauden paattymisesta lahtien eli jo 9 000 vuotta eaa. Itamerensuomalaiset kansat levittaytyivat Suomen alueelle joskus 800-luvulla. Suomi oli pitkaan osa Ruotsia , kunnes vuonna 1809 se siirtyi Ruotsin tappioon paattyneen sodan jalkeen osaksi Venajaa . Suomi itsenaistyi vuonna 1917 bol?evikkien valtaannousun jalkimainingeissa . Kansan kahtiajako ajoi maan sisallissotaan . Tasavalta vakiintui hallitusmuodoksi vuonna 1919. Toisessa maailmansodassa Suomi oli aluksi puolueeton, vaikka Neuvostoliitto vaati silta ankaria alueluovutuksia. Talvisota alkoi, kun Neuvostoliitto hyokkasi Suomeen ilman sodanjulistusta. Maaliskuussa 1940 allekirjoitettiin Moskovan rauha . Suomi sailytti itsenaisyyden, mutta joutui taipumaan tiukkoihin rauhanehtoihin. Jatkosodassa Suomi yritti saksalaisten aseveljena saada menetetyt alueet takaisin, ylittaen lopulta vanhat rajansa. Lapin sota oli seurausta rauhasta Stalinin kanssa, kun saksalaiset piti haataa Suomesta. YYA-sopimus sitoi Suomen kylman sodan ajaksi Neuvostoliiton etupiiriin, ja Neuvostoliitto vaikutti Suomen politiikkaan. Tama johti niin kutsuttuun suomettumiseen . Suomi liittyi Euroopan neuvostoon vuonna 1989, EU:hun 1995 ja Natoon 2023.

Suomi on Euroopan unionin harvimmin asuttu maa , ja valtaosa sen 5,56 miljoonasta asukkaasta asuu maan etelaosissa. Vaestokeskipiste sijaitsee Hameenlinnassa . ^[9] Suomen perustuslaki maarittelee maan kansalliskieliksi suomen ja ruotsin . Lisaksi saamenkielisilla on lain mukaan oikeus omaan kieleensa pohjoisessa Suomessa. ^[10] Vuoden 2022 lopussa suomenkielisia oli vaestosta 85,9 prosenttia ja ruotsinkielisia 5,2 prosenttia. Muiden kielten puhujien osuus vaestosta oli 8,9 prosenttia. ^[11]

Suomi kuuluu Euroopan unionin lisaksi Euroopan yhteisvaluutta-alueeseen seka sotilasliitto Natoon . Suomi on hyvinvointivaltio , jolla on korkea bruttokansantuote henkea kohden . Suomi on sijoittunut korkealle useissa kansainvalisissa vertailuissa , mukaan lukien koulutus, taloudellinen kilpailukyky, kansalaisvapaudet, elamanlaatu, onnellisuus ja inhimillinen kehitys . ^[12] Vuonna 2022 Suomi oli pitanyt Yhdistyneiden kansakuntien kestavan kehityksen verkoston yllapitaman World Happiness Report -listan ensimmaista sijaa maailman onnellisimpana maana hallussaan kuusi vuotta yhtajaksoisesti vuodesta 2018. ^[13]

Nimi [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Nimen Suomi alkuperaa ei tiedeta. Tiedetaan, etta se on ollut alun perin Suomenlahden ymparistoa ja sittemmin lahinna Varsinais-Suomea ja sen suomenkielisen vaeston kielta koskeva nimitys ja laajentunut myohemmin tarkoittamaan koko maata. Aiemmin esitetyt hypoteesit sen alkuperasta on uudemman tiedon perusteella kumottu. ^{[14] [15]} .

Vanhin sailynyt maininta sanasta Suomi on vuosien 741?829 valilla kirjoitetuissa Frankkien valtakunnan annaaleissa. Niissa mainitaan vuoden 811 kohdalla eraan rauhansopimuksen yhteydessa Suomi-niminen henkilo. ^{[16] [17]} Nykyaan nimen Suomi vastineita kaytetaan itamerensuomalaisten kielten lisaksi saamelaiskielissa , latviassa , liettuassa ja gaelissa . ^[18]

Valtaosa maailman kielista kayttaa Suomesta nimitysta Finland , joka juontaa juurensa latinankieliseen termiin fenni . Ensimmaisen kerran nimitysta tiedetaan kaytetyn roomalaisen historioitsija Tacituksen teoksessa Germania vuonna 98. Latinaan nimitys on mahdollisesti lainattu germaanisista kielista. ^[19] Yksi vanhimmista sailyneista vieraskielisista maininnoista Finlandista on riimukivessa U 528 , joka on ajoitettu 1030-luvulle. ^lahde?

Maantiede ja geologia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkelit: Suomen maantiede ja Suomen kalliopera

Suomen kalliopera kuuluu vanhaan Fennoskandian kilpeen , jossa vain pienet osat ovat nuorempia kuin 1 800 miljoonaa vuotta. Peruskallio on monin paikoin nakyvilla. Kallioperan vanhinta osaa on Ita- ja Pohjois-Suomessa esiintyva, 2 800?2 700 miljoonaa vuotta vanha arkeeinen kalliopera. Paaosan Suomen kallioperasta muodostaa 1 930?1 800 miljoonaa vuotta sitten varhaisproterotsooisella kaudella syntynyt svekofenninen kalliopera. Pohjois-Lapissa on merkittava granuliittimuodostuma . Nuoremmista kallioperista merkittavimpia ovat Etela-Suomen 1 650?1 540 miljoonaa vuotta sitten keskiproterotsooisella kaudella syntyneet rapakivigraniitit . ^[21]

Suomen pinta-ala on 338 472 km² (2022). Lukuun sisaltyvat maa- ja sisavesialueet. Merialueita on lisaksi 52 433 km². ^[1] Maankohoamisen vuoksi maapinta-ala kasvaa vuosittain noin 7 km². Maapinta-alasta on rakennettua 4 %, maatalousmaata 9 %, metsaa 77 % ja muuta maata 10 %. ^[22] Maan etelaosa ja Pohjanmaan rannikko ovat tasaisia, mutta Keski-Suomessa maasto muuttuu kumpuilevaksi. Ita-Suomen vaarat ja Lapin tunturit ovat jaanne muinoin Ita-Karjalasta Lappiin ulottuneesta Karelidien vuoristosta. Kasivarren Lapin korkeimmat tunturit kuuluvat Skandeihin , joiden kalliopera on ialtaan 400?450 miljoonaa vuotta. Suomen korkein kohta on Skandeihin kuuluva Haltitunturi , jonka rinne kohoaa Suomen puolella 1 324 metriin merenpinnasta. ^[23]

Yleisin kivennaismaalaji on moreeni , jonka paalle on paikoin kasautunut savikkoa . Eloperaisista maalajeista soille on muodostunut turvetta ja kangasmetsiin kangashumusta. Viimeisen jaakauden lopulla syntyneet jaatikon reunan suuntaiset reunamuodostumat ja liikesuunnan mukaiset harjut ovat Suomelle tunnusomaisia maastonmuotoja. Reunamuodostumista merkittavimmat ovat Salpausselat , jotka kulkevat etelaisen Suomen poikki lounaasta koilliseen. Pitkittaisharjuista tunnetuimpia ovat Pyynikinharju Pirkanmaalla , joka on maailman korkein soraharju, ^{[24] [25] [26]} seka Punkaharju Saimaan Puruvedella .

Paaosa Suomesta kuuluu Itameren valuma-alueeseen. Pienempi osa pohjoisessa kuuluu Barentsinmeren valuma-alueeseen ja idassa Vienanmeren valuma-alueeseen. Jarvia on Suomessa poikkeuksellisen paljon. Yhteensa maassa on Maanmittauslaitoksen mukaan 168 000 yli puolen hehtaarin suuruista jarvea. ^[27] Suurin jarvi on Saimaa ja syvin Paijanne . Runsasjarvisinta aluetta on Jarvi-Suomi . Jarvet ovat rikkonaisia, runsassaarisia ja suurimmaksi osaksi matalia, keskisyvyys on seitseman metria. Jarvet muodostavat jokien valityksella jarvireitteja ja nama vesistoja. Suurimmat vesistot ovat Vuoksen , Kymijoen , Kokemaenjoen , Oulujoen ja Kemijoen vesistot . Jarvien tapaan myos rannikot ovat rikkonaisia ja runsassaarisia. Turun saaristo ja Ahvenanmaan saaristo muodostavat Euroopan toiseksi monisaarisimman saariston. Suurin saari on Saimaalla sijaitseva Saaminginsalo (1 069 km²) ja toiseksi suurin Ahvenanmaan paasaari (685 km²). Suomen merialueilla ja sisavesilla saaria on yhteensa 179 584. ^[28]

Elava luonto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Suomen luonto

Elainmaantieteellisesti Suomi kuuluu palearktiseen alueeseen , jonka elaimisto on tyypillista pohjoiselle havumetsavyohykkeelle. Nisakkaita on tunnistettu kaikkiaan yli 60 lajia, joista yleisia ovat muun muassa orava , metsajanis ja kettu . Suurista nisakaslajeista esiintyvat karhu , susi , hirvi ja peuran alalajit metsapeura ja poro , joka on kesytetty tunturipeurasta . Lintulajeja on havaittu 472, ^[29] joista suurin osa on muuttolintuja . Kalalajeja on yli 70, matelijalajeja viisi ja sammakkoelainlajeja 3?4. ^{[30] [31] [32]}

Kasvillisuusvyohykkeista keskiboreaaliseen vyohykkeeseen luetaan ainakin Pohjois-Pohjanmaan etelaosat, Kainuu , Pohjois-Savo , Pohjois-Karjala , Pohjanmaa , Etela-Pohjanmaan pohjoisosia seka Keski-Pohjanmaa . Lappi kuuluu lahes kokonaan pohjoisboreaaliseen vyohykkeeseen lukuun ottamatta aivan pohjoisimpia osia jotka kuuluvat oroarktiseen vyohykkeeseen . Etela-Suomi Pirkanmaasta ja Pohjois-Karjalasta alaspain kuuluu etelaboreaaliseen vyohykkeeseen . Aivan etelassa, lounaisrannikolla tavataan hemiboreaalista vyohyketta . ^[33]

Suomen luonto voidaan jakaa paapiirteissaan seuraaviin alueisiin: ^lahde?

1. Lounais- ja Etela-Suomi
2. Ita-, Lansi-, Sisa- ja Pohjois-Suomi
3. Metsa-Lappi
4. Tunturi-Lappi

Lounais- ja Etela-Suomi [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Alue kasittaa lahinna Ahvenanmaan , Varsinais-Suomen ja Uudenmaan maakuntien alueen, seka etelaisia osia muista maakunnista linjalle Pori-Hameenlinna-Kotka. Alue on tuottoisaa maatalousaluetta, jonka takia koskemattomat eramaa-alueet ovat pirstoutuneet sinne tanne kauaksi toisistaan. Alueen kasvillisuutta leimaa korkea biodiversiteetti muuhun Suomeen verrattuna, ja kasvillisuuden etelaiset piirteet. Alueella on seka Keski-Euroopalle, etta Siperian taigalle tyypillisia kasvi- ja eliolajeja. Metsatyyppien jyrkat vaihtelut aiheuttavat metsien mosaiikkimaiset piirteet ja alueen maastolle tunnusomaisen pienipiirteisyyden. Metsat vaihtelevat metsatyypin mukaan rehevista pahkina- ja jalopuulehdoista kuiviin karukkokankaisiin . Kuitenkin yli 95 prosenttia alueen metsista on havupuuvaltaisia kankaita. Lounaisrannikolla, linjan Porvoo-Rauma lounaispuolella vallitseva metsatyyppi on rehevampi lehtomainen tai tuore kangas, ja mantereen puolella tuore kangas. Koko alueella tavallisimmat puulajit ovat metsakuusi , koivut ja manty . Yleisia ovat myos haapa , raita , pihlaja seka harmaa- ja tervaleppa . Harvinaisempia puita ja pensaita ovat pahkinapensas , lehmukset , jalava ja vaahtera . Saarni ja tammi kasvavat luonnostaan vain Helsingin ja Uudenkaupungin valisella rannikkokaistaleella, siellakin harvinaisina, joskin saarnella on muutama yksittainen luonnontilainen esiintyma sisamaassakin. Metsien aluskasvillisuudessa tyypillisia lajeja ovat metsatyypista riippuen mustikka , puolukka , saniaiset , oravanmarja , valkovuokko , kaenkaali seka sammalet ja jakalat . Kevatlinnunherne , valkovuokko, sinivuokko ja kaenrieskat kasvavat Suomessa paaosin vain talla alueella. ^[34]

Alueen suot ovat paaosin keidassoita, mutta ihminen on kuivattanut niista suuren osan. Haihdunta on kesaisin kohtalaista, ja luontaisesti soita on alueelle muodostunut lahinna rotkoihin ja laakson pohjille kosteisiin painanteisiin. ^lahde?

Nisakkaita, joita Suomessa esiintyy paaasiassa vain maan etelaosissa, ovat esimerkiksi liito-orava ja rusakko . Alueella elaa viisi sammakkoelain- ja viisi matelijalajia. Hyonteislajistosta vain lahinna taallapain Suomea tavattavia lajeja ovat perhosista pikkuapollo , lehmuskiitaja ja tamminopsasiipi . ^lahde?

Ita-, Lansi-, Sisa- ja Pohjois-Suomi [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Alue on Etela-Suomea voimakkaammin lahinna taigan elio- ja kasvilajistoa, ja kasittaa alueen Hameesta Kainuuseen ja Oulun pohjoispuolelle. Kasvillisuus on alueen etelaosissa etelaboreaalista, pohjoisempana se vaihtuu keskiboreaaliin. Metsat ovat huomattavasti selvapiirteisempia kuin Etela-Suomen metsat; metsatyypeista lahinna tuore ja kuiva kangas vuorottelevat, ja antavat maastolle tyypillisen taigalle ominaisen tunnelman. Metsien paapuulajit ovat boreaalisille metsille tyypilliset kuusi, koivu ja manty. Manty on alueen pohjoisosassa, kuten Oulun seudulla, kuusta yleisempi, mutta alueen etelaosassa, kuten Keski-Suomessa tai Pirkanmaalla vallitsevin puulaji on kuusi. Jarvi-Suomen karuilla hietikkomailla mantymetsat ovat yleisimpia. Luonnontilaisessa metsassa kasvaa koivujen ja havupuiden seassa myos lehtipuita, kuten raita, haapa ja pihlaja. Metsatyypit ovat lahinna havupuuvaltaisia kangasmetsia. Ne ovat huomattavasti selkeampia ja karumpia kuin Etela- ja Lounais-Suomen alueella kasvavat metsat. Tyypillisimmat aluskasvillisuuden muodostajat ovat mustikka ja puolukka, seka sammalet ja jakalat. Soita on enemman kuin etelassa, ja ne voivat olla joko keidas- tai aapasoita. Lehtoja kasvaa yleensa purolaaksoissa, ja ne ovat tavallisesti kosteita saniaislehtoja, varsinaisten lehtimetsien piirteita alueen lehdoista ei taalla kuitenkaan loydy, vaan lehdon lehtipuut ovat yleensa havumetsillekin tyypillisia, kuten koivuja. ^lahde?

Alue on hyvin soista, silla sademaarat ovat yhta korkeat kuin Etela-Suomenkin alueella, mutta haihdunta huomattavasti etelaa vahaisempaa. Esimerkiksi Pohjanmaalla on laajoja tasankosuoalueita. ^lahde?

Alueen nisakaslajisto on tyypillista havumetsalajistoa, kuten karhu , metsasopuli , metsamyyra , majavat , hirvi ja ilves . Yleisia lintuja ovat kapylinnut , tiaiset , peipot , tikat , suokukko , uikut , sorsat , rantakanat , pollot ja haukat . Erityisesti metso , pyy ja teeri ovat tyypillista taigan linnustoa. Alueella on nelja matelija- ja sammakkoelainlajia. Hyonteislajisto on muuten samaa kuin etelaisimmassakin Suomessa, mutta eraat etelaiset lajit puuttuvat tai ovat harvinaisia. ^lahde?

Metsa-Lappi [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Alue on tyypillista taigaa ja edustaa sen karumpaa pohjoista osaa. Maasto on luonnostaan selvapiirteista ja varsin yksitoikkoista eramaata. Alueen kasvillisuus on etelaosissa keskiboreaalista, pohjoisemmassa pohjoisboreaalista. Metsat ovat matalampia kuin etelassa, ja erityisesti kuuset karsivat alueella tykysta, mika tekee niista kapeampia. Auringonvalo paasee harvassa ja matalassa metsassa helposti kenttakerrokseen, joten alueella etenkin puiden katveen varpulajisto kukoistaa. Alueen paapuulajit ovat kuusi, koivu ja manty, mutta alueen pohjoisosissa kuusi on jo harvinainen, pohjoisimpien metsien ja kitumaiden ollessa manty- ja tunturikoivuvaltaisia. Aluskasvillisuudessa kasvaa metsatyypista riippuen joko mustikkaa tai variksenmarjaa ja puolukkaa. Seudulla suon ja metsan raja on yleensa hyvin hailyva johtuen vahaisesta hajonnasta, joten kuusikoissakin kasvaa yleensa suokasveja, kuten suopursua ja vaivaiskoivua, jotka Etela-Suomessa tiukasti vain soilla. Alueella yleisena kasvava kullero on Etela-Suomessa harvinainen. Kullero on Lapin maakuntakukka . ^{[35] [36]}

Alueella on runsaasti soita, ja ne ovat lahinna aapasoita, paikoin lettoja . Alueen elaimisto on taigalajistoa, kuten karhu, poro, hirvi, metsapeura, susi , ahma ja ilves . Linnuista mainittakoon laulujoutsen , suokukko , kurki , tiaiset , korppi , kuukkeli , piekana , taviokuurna ja tilhi . Alueella on kaksi matelija- ja kolme sammakkoelainlajia. Hyonteislajisto on niukempi kuin etelassa ja taysin taigalajistoa. ^lahde?

Tunturi-Lappi [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Alue on paaosin pohjoisboreaalia kitukasvuista havu- tai tunturikoivumetsaa tai tunturien paljakoita. Puulajit ovat manty ja tunturikoivu . Kuusi ei kasva talla alueella ja paljakoilla ei kasva lainkaan puita. Metsien aluskasvillisuus on sekoitus tundraa ja taigaa, paljakoilla taas on tyypillista tundrakasvillisuutta, kuten riekonmarjaa ja jakalaa. Tunturikoivikoissa aluskasvillisuus on yleensa vaivaiskoivua ja pajua . Tunturikoivikoissa on myos havumetsien tapaan runsaasti sienia. Soita on lahes kaikkialla, ja ne ovat joko aapasoita tai palsasoita. Alueelle tyypillisia elaimia ovat poro , ahma ja sopuli . ^[37] Linnustosta loytyvat maakotka , koskikara , korppi , riekko ja sinirinta . ^[38]

Ilmasto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Suomen ilmasto

Suomessa vallitsee vali-ilmasto , jossa on meri - tai mannerilmaston piirteita riippuen ilmavirtauksien ajoittaisesta suunnasta. Alueen lampotilaan vaikuttavat suuresti sen sijainti keskileveysasteilla suurimmaksi osaksi pohjoisten leveyspiirien 60° ja 70° valilla ja Atlantilla Skandinavian lansipuolella virtaava Golfvirta , joka kohottaa Suomen lampotilaa talvisin korkeammalle verrattuna muihin saman leveysvyohykkeen alueisiin. ^[40] Golfvirran aiheuttama lampotilan korotus on noin 6?11 °C. ^[41] Myos Itameri lahtineen kohottaa talvilampotiloja rannikoilla ja suurimmat jarvet niiden lahiymparistossa. Vuotuinen lampotilan keskiarvo on lounaisimmassa Suomessa 5,5 °C. Keskiarvo laskee kuljettaessa koilliseen, mutta on kuitenkin matalimmillaan maan luoteisimmissa osissa, jossa se on noin −2 °C. ^[42]

Suomen sademaara vaihtelee voimakkaasti alueittain. Vahasateisinta on Lapissa ja Pohjanmaan rannikolla, jossa vuotuinen sademaara on noin 40 cm. ^[43] Pohjanmaan rannikolla vahasateisuuteen vaikuttaa muun muassa fohntuuli . Sateisinta on Ita- ja Kaakkois-Suomessa, jossa vuotuinen sademaara on noin 70 cm. Myos lounais- ja etelarannikolla paastaan lahelle 70 cm vuotuista sademaaraa. ^[44] Sateisin kuukausi on muualla kuin Etela-Suomessa elokuu, jolloin keskimaarin sataa noin 70 mm. Etela-Suomessa sateisin aika jatkuu pelkan elokuun sijasta pitkalle syksyyn, toisin kuin pohjoisempana. Kun marraskuussa on Oulun laanissa ja Lapissa jo varsin kuivaa, Etela-Suomessa saadaan keskimaarin viela 70 mm vetta yleisesti. ^{[44] [45]} Sateet voivat Suomessa muodostua usealla tavalla. Tyypillisimmat ovat kesaaikaan maaperan ja kasvillisuuden tuottamasta haihdunnasta johtuvat rankkasateina ja ukkoskuuroina ilmenevat konvektiosateet, kylmien ja lampimien ilmamassojen tormayksissa lampotilaerojen aiheuttamat rintamasateet, ja Atlantin matalapaineiden mukana tulevat sateet, josta suurin osa tulee tihkusateena. Lisaksi alkutalvella tilanteessa, jossa Itameri on viela lammin ja maa-alueilla on kova pakkanen, voi merenpuoleisen tuulen kaydessa ilmeta konvektiosateen kaltaista tiivistymasadetta, jolloin lammin meri-ilma tiivistyy rannikolla kylmassa saassa rankoiksi lumipyryiksi.

Jokaisena vuodenaikana vallitsevat sille tyypilliset saatyypit. Keskitalvella, tammi?helmikuussa, Etela-Suomessa vuorottelevat lauhat Atlantilta pyrkivat kosteat matalapaineet, seka arktinen, pohjoisesta pyrkiva kuiva pakkassaa. Pohjois-Suomessa asetelma on muuten sama, mutta pakkasjaksot ovat vallitsevampia. Kevaalla, huhti-toukokuulla matalapainetoiminta on talven jaljilta yleensa heikkoa, ja vallitseva saatyyppi on kuiva ja aurinkoinen. Kesalla matalapainetoiminta alkaa kiihtya. Kesaisin, tyypillisesti kesakuun puolestavalista elokuun puoleenvaliin Suomessa koetaan myos hellepaivia, helleilmamassa pyrkii Suomeen yleensa kaakosta ja idasta. Helteisiin liittyvat myos konvektiosateet ja ukkosrintamat. Elokuusta lahtien ilmamassa alkaa viileta, mutta matalapainetoiminta runsastuu viela pitkalle syksyyn ja niiden reitit suuntautuvat yha voimakkaammin Etela-Suomen paalta, jattaen Pohjois-Suomen kuivaksi, mita pidemmalle syksyyn edetaan. Lokakuussa saa on jo yleisemmin pilvinen kuin selkea. Marraskuussa Etela-Suomessa vallitsee yleensa lauha ja pilvinen matalapainevoittoinen saa, ja samaan aikaan Pohjois-Suomessa on talloin jo kuivempaa pakkassaata. Joulukuussa saaasetelma muuttuu Etela-Suomessakin talviseksi, jolloin lauhat saat ja kuivat pakkasjaksot taas alkavat vuorotella. ^lahde?

Kovia tuulia ei ole Suomessa usein ja varsinkin sisamaassa ne ovat harvinaisia. Sisamaan tuulen keskinopeus on 3?4 m/s ja rannikoilla ja merialueilla 5?7 m/s. Tuulisinta on lokakuusta tammikuuhun ja vahatuulisinta huhtikuusta heinakuuhun. Pilviset paivat ovat Suomessa yleisempia kuin selkeat ja talvisin seka loppusyksyisin pilvisyys on jopa 65?85 prosenttia. ^[46] Selkeinta on yleensa touko-kesakuussa, jolloin pilvisyys on noin 30?40 prosenttia.

Koppenin ilmastoluokituksessa Suomi kuuluu luokkaan Df, eli kylmatalvisiin ilmastoihin, jossa sadetta saadaan suhteellisen tasaisesti ympari vuoden ^{[47] [48]} . Tarkemmin Suomi jakautuu kahteen alaluokkaan: Etela- ja lounaisrannikko kuuluvat luokkaan Dfb, eli lamminkesaiseen mannerilmastoon ja muu Suomi kuuluu luokkaan Dfc, eli subarktiseen mannerilmastoon. Lampimin kuukausi on keskilampotilaltaan alle 22 °C. Maan etelaosissa keskilampotila on +10 °C asteen ylapuolella noin 3?4 kuukautta (toukokuun lopusta syyskuun puolivaliin). ^[49]

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Esihistoria [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Suomen esihistoria

Katso myos: Suomalaisten alkupera

Kivikausi (9000?1700 eaa.) [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Viimeisen jaakauden jalkeen jaamassojen vetaytyessa nykyisen Suomen alueelta maa peittyi nopeasti pintakasvillisuudella, mita seurasivat varpukasvillisuus ja lehtipuut . Naiden jalkeen alueelle levisi manty , joka levisi koko maahan aina Jaamerelle asti. Lahes kaikki Lapin alueet joilla nykyaan kasvaa tunturikoivua olivat kivikauden keskivaiheilla mantymetsan peitossa. Neoliittisen kauden keskivaiheille 4000-luvulla eaa. asti lampotila pysyi korkealla ja alueelle saapuivat jalot lehtipuut joita kasvoi aina Oulun korkeudella asti. Lampiman vaiheen jalkeen lampotila lahti laskuun saavuttaen viileimman vaiheen kivikauden lopun ja pronssikauden aikana 2000?500-luvuilla eaa. Taman viilean kauden aikana myos kuusi levisi Suomeen kivikauden lopulla. ^[50]

Ensimmaiset ihmiset saapuivat Suomen alueelle noin 8850?8400-luvuilla eaa. etelan ja kaakon suunnasta jaakauden loppuvaiheessa Yoldiameren aikaan. He kuuluivat niin sanottujen Kundan , Butovon ja Veretjen kulttuurien yhdistelman piiriin joka ulottui Baltiasta Aaniselle . Samaan aikaan vakea saapui Pohjois-Suomeen myos sulana ollutta Norjan rannikkoa pitkin. ^[51]

Suomen asutus on jatkunut keskeytyksetta jaakauden paattymisesta nykyaikaan. ^[52] Mesoliittisen kivikauden jalkeen Suomi kuului 5200 eaa. alkaen kampakeramiikan alueeseen, joka ulottui Pohjanlahdelta Uralille. ^[53] Kivikautisten kulttuurien elamantapa perustui enimmakseen metsastykseen ja kalastukseen. Mahdollisesti neoliittisen kivikauden lopulla (noin 3200?1500 eaa.) tehtiin silti Suomessakin jo maanviljely- ja karjanhoitokokeiluja. Yleisesti otaksutaan, etta suomalais-ugrilaista kielta on puhuttu Suomen alueella jo jostain kivikauden vaiheesta lahtien, mutta tarkemmasta ajankohdasta on erimielisyytta, ja myos kivikautta myohaisempia ajoituksia on annettu. ^lahde?

Pronssikausi (1700?500 eaa.) [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Pronssikaudella rannikon vaesto oli osa Itameren laajempaa verkostoa. Sisamaan ihmisten yhteydet olivat paaasiallisesti Keski-Volgalle ja Uralille . Ilmasto jatkoi viilenemistaan ja vaesto vaheni. ^[54] Yhteisot olivat pienia ja arkeologisten loytojen perusteella tyonjakoa ja sosiaalista eriytymista tai hierarkiaa ei juuri esiintynyt. Vaestoa saattoi vahimmillaan olla koko rannikolla vain muutamia satoja. Pronssikauden keskivaiheilla vaeston koko saattoi kuitenkin olla joitakin tuhansia. Talloin rakennettiin suurin osa pronssikaudelle tyypillisista hautaroykkioista , joita tunnetaan Suomesta noin 10 000. Sisamaasta asuinpaikkoja tunnetaan runsaammin, lahes kolmesataa. Asuinpaikat olivat pienempia kuin kivikaudella ja asutus oli liikkuvampaa. ^[55] Pronssikauden merkittava kulttuurinen muutos oli ymparivuotisen maatalousasutuksen alkaminen, vaikkakin useimmiten kaskiviljelyna tehtya viljelya harjoitettiin pyyntielinkeinojen rinnalla. ^{[56] [57]} Viilea ilmasto hidasti uusien elinkeinojen, maanviljelyn ja karjanhoidon, omaksumista. ^[54]

Suomen pronssikauden kulttuureilla oli yhteisia piirteita esimerkiksi saviastioissa ja kirveissa, mutta myos paikallisia erityisyyksia. Pronssikaudella syntyi ja havisi lukuisia paikallisia materiaalisen kulttuurin perinteita. Seima-Turbino-ilmio toi alueelle pronssikauden alussa ensimmaisia pronssiesineita, paaasiassa Seiman kirveiksi kutsuttuja pronssikirveita Lansi- ja Keski-Suomeen seka Lappiin, seka mahdollisesti myos uutta vaestoa. ^{[58] [54]} Seiman kirveiden leviamisen kanssa samanaikaisesti myos suomalais-ugrilaisiin kieliin ja niiden leviamiseen yhdistetyn tekstiilikeramiikan kaytto levisi Suomeen. ^[59] Rannikon aiemmin paaasiassa Viroon suuntautuneet kauppa- tai lahjaverkostot alkoivat ulottua myos Skandinavian suuntaan, josta Suomesta loydetyt niin sanotut olkakirveet ovat peraisin. Pronssin lisaksi merkittavia vaihtoartikkeli oli myos asbesti , jota kaytettiin astioiden valmistuksessa. ^[58]

Pronssin valmistus levisi Suomen alueelle kahdesta suunnasta: lansirannikolle Skandinaviasta yhdessa muun muassa uuden hautaustavan kanssa, ja maan sisa- ja pohjoisosiin idasta. ^[57] Kotimainen pronssikirveiden valmistus alkoi niin sanottujen Maaningan - ja Akozino-Malar-tyypin pronssikirveiden valmistuksen myota noin 1300 eaa. Pronssia esineiden valmistamiseen tuotiin Volgalta ja Etela-Skandinaviasta. ^[58]

Rautakausi (500 eaa. ? 1200/1300) [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ensimmaiset rautaesineet kulkeutuivat Suomen alueelle noin 800?400 eaa. Rannikolle niita kulkeutui Itameren alueelta ja sisamaahan ja Pohjois-Suomeen Ananjino-kulttuurin piirista idasta pronssikaudella syntyneiden yhteyksien kautta. Varhaisimmat tunnetut todisteet jarvimalmin pelkistamisesta ovat Pohjois- ja Ita-Suomesta loydettyja raudanpelkistysuuneja 300- ja 200-luvuilta eaa. Rannikolta on loydetty merkkeja raudan kaytosta 500-luvulta eaa. lahtien. ^{[60] [61]}

Rautakauden aikana maanviljely ja karjanhoito yleistyivat ja viimeistaan 300-luvulla eaa. siirryttiin paikoin kiinteaan peltoviljelyyn. ^[61] Pyyntielinkeinot olivat kuitenkin viela tarkeita. Maatalous kasvatti vaestomaaraa ja merovingi - ja viikinkiajalla etenkin maan etelaalueiden vaesto kasvoi ja asutus levisi Hameessa ja Savossa. Asutus oli tiheinta Lounais-Suomessa. Vainajia alettiin haudata esineiden kanssa kalmistoihin . Saamen kieli havisi hiljalleen sisamaasta suomen tielta. Yhteisojen hierarkia, taloudelliset ja sosiaaliset erot kasvoivat. ^[62] Roomalaisella rautakaudella ja kansainvaellusajalla yhteydet Baltiaan ja Skandinaviaan vilkastuivat. Merovingiajan loppupuolelle tultaessa Suomen alueen metalliesinekulttuuri, erityisesti naisten korut ja eri asetyypit, oli kehittynyt omintakeiseksi ja silla oli kotoperaisia piirteita runsaammin kuin milloinkaan aiemmin. Taman kehityksen pyrkimyksena oli mahdollisesti tarkoitus ilmaista erityista ”suomalaista” identiteettia, joka syntyi mielikuvasta yhteisesta alkuperasta ja keskinaisesta samankaltaisuudesta. ^[63]

Rautakauden alussa Etela-Suomen rannikolla rakennukset olivat usein pystypaalujen varaan rakennettuja ja avoliedella varustettuja pyoreita majoja joiden halkaisija oli 6?7 metria, joiden seinat olivat paalujen valiin tehtyja savella tiivistettya oksa- ja risupunosta. Myos muutamia suorakaiteen muotoisia rakennuksia on loydetty. Kausiluontoisessa pyyntitoiminnassa kaytettiin majatyyppisia tilapaisasumuksia. ^[64] Rautakauden lopulla kaytossa oli nykyisista hirsimokeista tuttu hirsisalvostekniikka seka useita eri uunityyppeja. ^[65] Itameren alueen kaukokauppa kasvoi 700- ja 800-lukujen kuluessa. Suomen vientituotteita olivat etupaassa turkikset ja muut eramaan tuotteet, mutta mahdollisesti myos esimerkiksi orjat , hauste , seka elavana pyydetyt haukat Euroopan hoveihin. ^[66] Suomeen puolestaan tuotiin esimerkiksi kankaita, kuten silkkia , koruja, ulfberth-miekkoja ja vahaisemmassa maarin lasia ja lasihelmia. ^[67]

Katolisen kirkon ja kristinuskon vaikutuspiiri levisi Suomeen 1000- ja 1100-lukujen kuluessa. ^[62] Karjalan alueelle ortodoksinen kristinusko levisi idasta 1100-luvun aikana, ja samalla Novgorodin vaikutus kasvoi. ^[68]

Ristiretkiaika (1025/1050 ? 1150/1200/1300) [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Katso myos: Ristiretket Suomeen , Ruotsalaisten tulo Suomeen

Rautakauden loppua kutsutaan Suomessa ristiretkiajaksi . Se alkaa noin vuonna 1025 tai 1050 ja paattyy Lansi-Suomessa noin 1150 tai 1200 ja Savo-Karjalassa noin 1300-luvulla. Ristiretkiaika oli katolisen kirkon voimakkaan levittaytymisen aikaan. Itameren etela-, ita-, ja koillisrannikot olivat viela 1100-luvun alussa pakanallisia, mutta jo sata vuotta myohemmin kristinuskosta oli tullut vallitseva uskonto alueiden kansojen joutuessa ulkopuolisten valloittajien alaisuuteen. ^lahde?

Saksalaiset ja tanskalaiset olivat osana Baltian ristiretkia Viron valloituksen yhteydessa aktiivisia myos Suomen rannikolla, vaikka varsinaista jalansijaa he eivat Suomessa koskaan saaneet. ^[69] Tanskalaiset tekivat Suomeen ristiretket ainakin vuosina 1191 ja 1202. Myos ruotsalaiset tekivat Suomeen keskiajalla sotaretkia, joita myohempi historiankirjoitus on osin harhaanjohtavasti kutsunut ristiretkiksi . Niin sanottu ensimmainen ristiretki tehtiin Lounais-Suomeen ehka 1150-luvulla, sikali kuin kyseessa ei ole kuvitteellinen tapahtuma. Toinen ristiretki kaynnistyi mahdollisesti vuonna 1238 tai 1249 ja se suuntautui retkesta kertovan Eerikinkronikan mukaan hamalaisia vastaan. Kolmas ristiretki ja mahdollisesti ainoa todellinen ruotsalaisten tekema ristiretki Suomeen tehtiin karjalaisia vastaan vuonna 1293. ^[70]

Suomalaiset Moisioiden suurtalonpojat joutuivat uusien vallanpitajien seurauksena luopumaan asemastaan ja heidan tilansa joutuivat Ruotsin kruunun ja katolisen kirkon omistukseen. Paaasiassa ralssi , josta myohemmin muodostui aateli , koostui ruotsalaisista ja saksalaisista suvuista. Tilusten rakenteista on paatelty, ettei kaytannossa kukaan suomalainen suurtalonpoika paassyt nousemaan ralssiin. Aluksi heidan joukossaan oli muutama suomalainen nimi ( Hyvalempi , Mielivalta ), mutta nama katosivat lopulta. ^[71]

Historiallinen aika [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Suomen historia

Keskiaika (1300?1500) [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Katso myos: Ruotsin vallan aika Suomessa , Kristinuskon historia Suomessa

Suomen historiallisen ajan seka keskiajan katsotaan alkaneen ensimmaisten kirjallisten lahteiden synnysta. ^[72] Vanhin tunnettu Suomea koskeva kirjallinen lahde on Gravis admodum -nimella kutsuttu paavin kirje vuodelta 1171 tai 1172. Katolisen kirkon piispa eli Turun piispa on toiminut Varsinais-Suomessa mahdollisesti 1200-luvun alusta lahtien. Suomen piispa mainitaan ensimmaisen kerran Ruotsin piispojen luettelossa vuonna 1253. ^[73]

Ruotsin ja Novgorodin valinen raja ja samalla Suomen itaraja maariteltiin 1323 Pahkinasaaren rauhassa . Sen seurauksena Karjala jaettiin Ruotsin ja Novgorodin kesken. ^[74] Kirkko, ruotsalaisten siirtolaisuus , lainsaadanto ja hallinto, muun muassa verotus, maakuntalaitos ja linnat, liittivat uudet alueet kiinteammin osaksi Ruotsia. Turun - ja Hameen linnaa alettiin rakentaa noin vuonna 1280, Viipurin linnaa tuhotun karjalaisten linnoituksen paikalle 1293 ja vuonna 1300 vihittiin Turun tuomiokirkko . Suomen eli ” Itamaiden ” tai "Itamaan” asema Ruotsin valtakunnassa vahvistettiin 1362, jolloin Suomen laamanni sai oikeuden osallistua kuninkaanvaaliin. Suomen hallintoa jarjestettiin myohaiskeskiajalla muun muassa veronkannon turvaamiseksi. Suomi jaettiin linnalaaneihin , joista ovat saaneet alkunsa myos historialliset maakunnat . Hallintopitajista puolestaan kehittyi paikallishallinto. ^[75]

Keskiajalla Suomeen syntyivat eurooppalainen saaty-yhteiskunta , kaupunkilaitos ja katolinen kirkko-organisaatio. Nelisaatyopin mukaan papisto vastasi yhteiskunnan hengellisista asioista, aateli vastasi valtakunnan puolustamisesta asein, porvaristo hoiti kauppaa ja yhteiskunnan enemmisto eli talonpojat huolehtivat perustuotannosta. ^[76] Keskiajalla maanviljelys vakiintuikin paaasialliseksi elinkeinoksi valtaosalle ihmisista. 1400-luvulla ilmasto lampeni hetkellisesti ja erityisesti vuosisadan loppu oli lamminta aikaa. ^[76] Paaviljana oli ohra , mutta rukiin osuus kasvoi vahitellen. Naudat, lampaat, siat ja vuohet olivat tarkeita kotitalouselaimia. Kalan merkitys oli suuri. Turkistalous oli yha tarkea tulonlahde vaikkakin sen merkitys keskiajan kuluessa vaheni. ^[77]

Keskiajalla kaupankaynti sai vakiintuneempia muotoja. Saksalainen Hansaliitto hallitsi Itameren kauppaa. Pohjois-Saksan hansakaupunkien ja Suomen valinen kauppa kulki 1300-luvulla paaasiassa Tallinnan kautta. Talonpoikaispurjehdus sailyi Ruotsin kuninkaan asettamista rangaistuksista huolimatta yhtena kaupankaynnin muotona. Suurin osa keskiajalla kaytossa olleesta keramiikasta oli tuontiesineita Saksasta. Rahan kaytto vakiintui ja rahan lyonti alkoi Turussa 1400-luvun puolivalissa. ^[78] Kiven kaytto asuinrakentamisessa alkoi. ^[79] 1300-luvun lopulta 1500-luvulle Suomi kuului Ruotsin mukana Kalmarin unioniin , joka hajosi Kustaa Vaasan aikana. ^[80]

1500- ja 1600-luvut [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ilmasto alkoi 1500-luvun alussa jalleen viilentya. 1500-luvun lopulla ja 1600-luvulla monet talot ja kylat autioituivat Etela-Suomessa. Samaan aikaan suomalaisten asutus levittaytyi Pohjanmaalla ja Savossa uusille alueille. Myos Kainuu sai savolaisperaisen maata viljelevan vaestonsa 1500-luvulla. ^[76] Suomen vakiluku oli 1500-luvulla arviolta 210 000?350 000. ^[81]

Kustaa Vaasan valtakaudella Ruotsiin syntyi vahva keskusvaltio. Reformaatiossa katolinen usko vaihtui Martti Lutherin oppeihin, mika antoi alkusysayksen myos suomen kirjakielen kehittamiselle. ^[80]

Suurvalta-aikana Ruotsi onnistui sodissa laajentamaan alueitaan Itameren ymparilla. Stolbovan rauhassa vuonna 1617 Ruotsiin liitettiin Inkerinmaa ja Kakisalmen laani , joka kasitti Laatokan- ja Pohjois-Karjalan . ^[82] 1600-luvulla Suomi kytkettiin hallinnollisesti tiukemmin emamaahan ja ruotsin kielen asema Suomessa vahvistui, kun Ruotsista tuli Suomeen virkamiehia. ^[83] Hallintoa kehitettiin: Turkuun perustettiin yliopisto ja hovioikeus , kaupunkilaitosta uudistettiin ja Pietari Brahen aikana maahan perustettiin postilaitos. ^{[84] [85]}

1700-luku [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ruotsin asema murentui 1700-luvulla suuressa Pohjan sodassa . Narvan taistelussa vuonna 1700 Ruotsi saavutti voiton, mutta seuraavina vuosina Venajan keisarin Pietari Suuren onnistui rauhassa vallata Ruotsilta Inkerinmaa. Sota paattyi vasta vuonna 1721 isonvihan , Suomen vuosia kestaneen venalaismiehityksen, jalkeen Uudenkaupungin rauhaan . Sodan aikana Venajan miehittamana ollut Suomi palautettiin suurimmaksi osaksi Ruotsille, mutta maan kaakkoisosa liitettiin Venajaan suunnilleen nykyista rajaa myoten. Hattujen sodassa 1741?1743 Suomea miehitettiin jalleen, ja Ruotsin itaraja siirtyi Kymijoelle . Sodista huolimatta etenkin 1700-luvun jalkipuolisko oli maalle edellisesta vuosisadasta poiketen suhteellisen kehityksen ja vaurastumisen aikaa. ^[80]

Autonomian aika [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomen suuriruhtinaskunta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Suomen suuriruhtinaskunta

Venajan tappio Napoleonin sotiin kuuluneessa Friedlandin taistelussa pakotti Aleksanteri I:n neuvottelemaan Ranskan Napoleon Bonaparten kanssa. Vuoden 1807 tehdyssa Tilsitin sopimuksessa Venaja suostui rauhan ehtona pakottamaan Ruotsin ja Tanskan mukaan Ranskan julistamaan Ison-Britannian mannermaasulkemus -nimella tunnettuun kauppasaartoon. Ruotsin kuningas ei tahan suostunut ja venalaiset joukot saapuivat helmikuussa 1808 Suomeen. Venalaisten Suomen sodassa valtaamasta suomalaisalueesta muodostettiin Suomen suuriruhtinaskunta vuonna 1809 Porvoon valtiopaivilla . ^[80] Kasite Suomen suuriruhtinaskunta oli esiintynyt jo Ruotsin vallan aikana, mutta varsinaista hallinnollista merkitysta se alkoi saada vasta nyt. ^[80]

Suomi sailytti Ruotsin vallan aikaisen virallisen kielen, uskonnon seka lainsaadannon, ja silla oli Ruotsin valtakauden lopusta poiketen oma hallinto ja oikeusjarjestelma. Venajan keskusjohdon ja suomalaisten aloitteellisuuden yhteisvaikutuksesta suuriruhtinaskunnalle muotoutui ajan myota autonomia , joka laajeni 1800-luvun lopulle asti. Varsinaisesti kaikki Suomea koskevat asiat olivat suoraan Venajan keisarin alaisuudessa. Vuoden 1809 vallanvaihdosta seurasivat uudistukset: Vanhan Suomen alue liitettiin muuhun Suomeen vuonna 1812, paakaupunki ja Turun palon jalkeen myos yliopisto siirrettiin Turusta Helsinkiin ja maahan perustettiin senaatti ja keskusvirastoja. ^[86] Suuriruhtinaskunnan aika oli Suomelle edistyksen aikaa. 1880-luvulta autonomiaa kuitenkin alettiin kaventaa ja kehitys karjistyi 1900-luvun taitteen sortovuosiin ja Suomen kenraalikuvernoori Nikolai Bobrikovin murhaan. ^[80]

Modernisoituva Suomi [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomen kehitysta 1850-luvulta eteenpain leimasivat voimakas vaestonkasvu, kansallinen heraaminen , teollistumisen tuoma taloudellinen nousu ja uuden hallitsijan, Aleksanteri II :n, myota syntynyt vapaamielinen ilmapiiri. 1860-luvulta lahtien valtiopaivat saivat kokoontua useiden kymmenien vuosien tauon jalkeen saannollisesti. 1880-luvulla Suomen saadyt saivat lisaksi lakien esitysoikeuden. ^[87] Suomen ensimmainen rautatie valmistui, ja ensimmainen liikepankki perustettiin 1860-luvulla. Elinkeinojen vapautumisen ja liikenneyhteyksien kehittymisen seurauksena myos muuttoliike ja kaupungistuminen kiihtyivat. Naita uudistuksia edelsivat oma rahayksikko , omat postimerkit ja ensimmainen lennatinlinja seka oma tullilaitos. Keskeinen osa maan teollistumisessa oli sahateollisuudella, jonka osuus kokonaistuotannosta 1900-luvun toisella vuosikymmenella oli 35 prosenttia. Kasi kadessa edella mainitun kehityksen kanssa kulkivat koululaitoksen ja kansansivistyksen voimakas kehittaminen, naisen aseman kohentuminen seka tyovaenliikkeen synty. ^[80]

Sortokausista kansallistunteen nousuun [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Taiteeseen ja kulttuuriin kehitys toi tullessaan Suomen taiteen kultakauden ja suomenkielisen kirjallisuuden nousun. Tana aikana suomalaisten keskuudessa syntyi kasitys Suomesta Venajasta erillisena valtiona. Tama johti ristiriitoihin venalaisten kanssa, koska samaan aikaan emamaassa oli menossa painvastainen kehitys: Venajan valtiorakenteen yhtenaistaminen ja tiivistaminen. Seurauksena olivat vuosina 1899?1905 ja 1908?1916 suomalaisiin kohdistetut valtakunnallistamis- eli venalaistamistoimet. Suomalaiset ovat kutsuneet naita, kansakuntaa yhdistaneita ajanjaksoja sortokausiksi . ^[88] Ensimmaisen venalaistamiskauden paatti vuoden 1905 suurlakko , jonka seurauksena suomalaiset saivat yleisen aanioikeuden ja kansanedustuslaitoksen, eduskunnan. Taman seurauksena maahan syntyi nykyaikainen puoluejarjestelma . Taten myos Suomen poliittinen kehitys alkoi lopulta seurata muuta yhteiskunnassa ilmennytta nykyaikaistumista. ^[89]

Itsenainen Suomi [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Itsenaisen Suomen historia

Maaliskuun ja lokakuun 1917 vallankumoukset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ensimmainen maailmansota aiheutti Venajan keisarikunnan sisaisen romahduksen kevaalla 1917. Suomi julistautui itsenaiseksi valtioksi 6. joulukuuta 1917. Venajan hajaannusta oli kuitenkin seurannut vastaava valtatyhjio seka oikeiston ja vasemmiston valinen taistelu vallasta Suomessa, jossa kansa oli jakautunut taloudellisesti ja sosiaalisesti kahteen. Lisaksi maassa vallitsi uhkaava elintarvikepula ja Suomessa oli edelleen Venajan armeijan joukkoja. Jarjestysvaltaa hoitamaan oli perustettu kevaasta 1917 alkaen jarjestyskaarteja, jotka alkoivat jakautua aseistetuiksi tyovaen jarjestyskaarteiksi ja punakaarteiksi ja porvariston suojeluskunniksi (valkokaarteiksi), valtataistelun ja yhteiskunnan hajoamisen seurauksena. ^[90]

Sisallissota ? kansan kahtiajakautuminen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Suomen sisallissota

Tammikuun 1918 aikana kevaasta 1917 lahtien kiihtynyt vastakkainasettelu karjistyi punaisten ja valkoisten valiseksi sisallissodaksi 27. tammikuuta 1918. Suomi jakaantui Kansanvaltuuskunnan Etela-Suomea Helsingista kasin hallitsemaan punaiseen Suomeen ja Suomen Senaatin Keski- ja Pohjois-Suomea Vaasasta kasin hallitsemaan valkoiseen Suomeen. Sisallissodassa valkoiset saivat merkittavaa tukea keisarilliselta Saksalta ja punaiset Neuvosto-Venajan bol?evikeilta. Sotaan osallistui vajaat 200 000 suomalaista ja noin 20 000 ulkomaista sotilasta. Suomalaisarmeijoissa merkillepantavaa oli alaikaisten lapsisotilaiden suuri osuus, ja myos naisten osallistuminen sotaan. Valkoiset voittivat sodan. Tama oli seurausta punakaartien alkeellisesta taistelutaidosta, saksalaisten laatuyksikoiden ja suomalaisjaakareiden antamasta sotilaallisesta tuesta Vaasan senaatille ja sen kaytossa olleista ammattiupseereista, jotka mahdollistivat heikosti koulutettujen suojeluskuntien ja asevelvollisten joukkojen tehokkaamman kayton. Valkoisen armeijan voittoon paattynyt taistelu Tampereen kaupungista ja Saksan armeijan osastojen maihinnousut Hangossa ja Loviisassa seka saksalaisten suorittama Helsingin valtaus olivat sodan kannalta ratkaisevat tapahtumat. Sodan molemmat osapuolet harjoittivat poliittista terroria yhtena sodankaynnin muotona. Terrorissa sai surmansa kaikkiaan noin 11 000 ? 13 000 uhria. Sodan jalkeen noin 70 000 punaista ja punaiseksi epailtya suljettiin vankileireille, valtiorikosoikeuksien tuomittaviksi. Vuoden 1918 sisaisen sodan romahduttaman elintarviketilanteen ja havinneen osapuolen huonon kohtelun vuoksi leireilla menehtyi kesan 1918 aikana nalkaan ja tauteihin (erityisesti espanjantautiin ) noin 13 000 henkea. Sisallissodassa sai surmansa kaikkiaan noin 37 000 ihmista. ^[91]

Heimosodat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Heimosodat

Heimosodat olivat Suomen lahialueilla kaytyja aseellisia selkkauksia, joihin suomalaiset vapaaehtoisjoukot ottivat osaa vuosina 1918?1920 ja 1921?1922. ^[92] Suomen valtio ei virallisesti ollut retkien osapuoli, mutta vapaaehtoisia oli sodissa mukana yhteensa noin 9 000. Monen heista motiivina oli heimoaate , antibol?evismi , Suur-Suomi-aate tai vain puhdas seikkailun halu. Heimosodissa kuoli noin 660 suomalaista. ^[93]

Sotien aikana Suomeen liittyi alueita, mutta vain Viron vapaussota oli tuloksellinen. Vienan ja Aunuksen heimosotien aikana vuosina 1918 ja 1919 Repolan ja Porajarven pitajat liittyivat Suomeen ja inkerilaisten kansannousun yhteydessa Kirjasalon tasavalta oli hetken inkerilaisten hallussa. Sodat loppuivat Tarton rauhaan vuonna 1920 lukuun ottamatta itakarjalaisten kansannousua , johon osallistui myos suomalaisia vapaaehtoisia. ^[93]

Sotien jalkeen Suomeen pakeni itakarjalaisia ja inkerilaisia yhteensa vajaat 20 000. Taman vaikutuksesta muodostettiin Akateeminen Karjala-seura maanpuolustus- ja heimohengen yllapitamiseksi, itakarjalaisten auttamiseksi ja Suur-Suomi-aatteen sailyttamiseksi. Ita-Karjalan kysymys hiersi Suomen ja Neuvosto-Venajan valeja 1920-luvun alkupuolella. ^[93]

Tasavalta vakiintuu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Sisallissodan aikana ja sen jalkeen Suomi liittyi Saksan valtapiiriin. Maaliskuussa 1918 Suomen sotilas- ja kauppapolitiikka oli sidottu Saksaan. Suomea suunniteltiin muutettavaksi kuningaskunnaksi , ja lokakuussa Suomelle valittiinkin saksalainen kuningas Friedrich Karl . Tama supisti merkittavasti suomalaisten itsenaisyytta. Ensimmaisen maailmansodan paatyttya marraskuussa 1918 Saksan tappioon Suomen itsenaisyys toteutui konkreettisesti. Seuraavana vuonna Suomelle vahvistettiin tasavaltainen hallitusmuoto . Maan ulkopolitiikka suuntautui Lansi-Eurooppaan ja Skandinaviaan. Saksalaissuuntauksen paattyminen vahvisti maltillisten vaestoryhmien asemaa Suomessa, mika teki sovinnollisen sisapolitiikan mahdolliseksi. Merkittavimmat vasemmiston toiveet, kuten torpparivapautus , oppivelvollisuuslaki ja uskonnonvapaus , toteutuivat vapaamielisten porvarien ja maltillisten sosiaalidemokraattien yhteistyona. Tasavallan ensimmaiseksi presidentiksi valittu K. J. Stahlberg vakiinnutti suomalaisen parlamentarismin, jossa eduskunnan lisaksi presidentilla oli tarkea asema. ^[95] Stahlbergin kaudella kahtiajakautunut kansakunta alkoi eheytya lukuisten sosiaalisten uudistusten ja elintason kasvun ansiosta. ^[96]

Yhteiskunnallinen levottomuus ja heikkeneva turvallisuustilanne [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 1928 Suomessa alkanut talouslama aiheutti kommunistien ja oikeistoradikaalien voimistumisen. Vahva oikeistoradikaali Lapuan liike vaati kommunistien toiminnan kieltamista lainsaadannolla, mika myos toteutui. Poliittinen kentta oikeistolaistui, mika nakyi kokoomuksen Pehr Evind Svinhufvudin valinnassa tasavallan presidentiksi vuonna 1931. Lapuan liikkeen jasenet sieppasivat ja pahoinpitelivat, eli muiluttivat satoja vasemmistolaisia kesalla 1930. Vuonna 1932 Lapuan liikkeen toiminta huipentui Mantsalan kapinaan , joka kukistui verettomasti kansan paaosan ja puolustusvoimien annettua tukensa tasavaltaa puolustaneelle presidentti Svinhufvudille. ^[80]

1930-luvun laman synnyttama tyottomyys kasvatti monin paikoin yhteiskunnallista tyytymattomyytta. Samoihin aikoihin Euroopan poliittinen tilanne alkoi kiristymaan. Suomi alkoi varustautua resursseihinsa nahden melko voimakkaasti ja haki turvaa pohjoismaisesta yhteistyosta. Sisapolitiikassa maailmanpoliittinen tilanne nakyi entista suurempana sovinnollisuutena vasemmiston ja oikeiston valilla. ^lahde?

Talvisota [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Talvisota

Vuonna 1938 Neuvostoliitto esitti ensimmaisen kerran epavirallisesti alueluovutuksia Karjalan kannaksella . Suomi kieltaytyi ehdottomasti. Seuraavan vuoden syksylla, kun toinen maailmansota oli alkanut, Neuvostoliitto vaati Suomelta tukikohtaa Hangossa ja alueluovutuksia Kannaksella. Samanlaiset vaatimukset esitettiin myos Baltian maille . Toisin kuin ne, Suomi ei suostunut vaatimuksiin, minka seurauksena Neuvostoliitto aloitti marraskuun 1939 lopussa talvisodan. Sota paattyi maaliskuussa 1940 rauhansopimukseen, jossa Suomi joutui luovuttamaan laajoja maa-alueita Karjalasta ja Lapin Sallasta . Alueiden vaesto evakuoitiin muualle Suomeen. ^[80]

Valirauhasta jatkosotaan ja Lapin sotaan [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkelit: Valirauha , Jatkosota ja Lapin sota

Valirauhan aikana Neuvostoliiton ja Suomen suhteet sailyivat kireina. Saksalaisten miehitettya Norjan Suomi sopi Petsamon nikkelituotannon luovutuksesta saksalaisille, salli saksalaisten joukkojen kuljetukset alueensa lapi ja hankki maasta aseita. Samaan aikaan Neuvostoliitto painosti Suomea vaatimuksilla alueluovutuksista, kauttakulusta ja nikkelituotannosta. Ulkomaankaupan vahyydesta karsivassa Suomessa Liinahamarin satama Petsamossa oli ainoa vapaa reitti valtamerille . ^[97]

Suomelle ja Saksalle kehittyivat laheiset asevelisuhteet, ja Saksan hyokatessa kesalla 1941 Neuvostoliittoon Suomi aloitti myos hyokkayksen. Jatkosodassa Suomi valloitti vanhan valtioalueensa takaisin Saksan tuella, seka miehitti Ita-Karjalan . Pohjois-Suomessa puolustus ja rintamavastuu oli luovutettu saksalaisjoukoille. Kesakuussa 1944 alkaneen Neuvostoliiton suurhyokkayksen tuloksena rintamalinja siirtyi kuitenkin lahelle talvisodan rajoja. Presidentti Risto Ryti erosi ja hanen tilalleen nousi sota-ajan ylipaallikko, Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheim . Syyskuussa 1944 Suomen ja Neuvostoliiton valille tehtiin valirauhansopimus , joka edellytti saksalaisten joukkojen haatamista Suomesta. ^[80]

Jatkosodan jalkeen osa Suomen Neuvostoliitolle menettamista maa-alueista liitettiin Karjalais-suomalaiseen sosialistiseen neuvostotasavaltaan , osa taas Leningradin ja Murmanskin alueisiin . Jatkosodan jalkeen Suomella oli merkittava maara selvitettavia ongelmia. Saksan kanssa jouduttiin kaymaan Lapin sota entisten aseveljien karkottamiseksi Lapista. ^[98]

Rauhan tultua [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Jatkosodan jalkeen Karjalasta evakuoitu siirtovaki seka rintamamiehet oli asutettava, minka vuoksi saadettiin maanhankintalaki . ^[99] Lisaksi Suomen oli maksettava suuret sotakorvaukset Neuvostoliitolle, mutta toisaalta estettava Neuvostoliiton vaikutusvallan liiallinen kasvu. Ulkopoliittiseksi linjaksi muodostui Paasikiven?Kekkosen linja . Linja pyrki ottamaan huomioon Neuvostoliiton turvallisuusintressit mutta estamaan sen liiallisen vaikutuksen sisapolitiikkaan. Toisin kuin muissa Neuvostoliiton vaikutuspiiriin jaaneissa maissa, kommunistit eivat nousseet valtaan Suomessa, vaikka vaaran vuosina kommunistien vallankaappauksen uhkaa pidettiin todellisena. Merkittavana syyna oli se, etta Neuvostoliitto ei sotilaallispoliittisen kokonaistilanteen vuoksi halunnut tukea suomalaisten kommunistien mahdollisia vallankaappaussuunnitelmia. ^[100] Kommunistit joutuivat jattamaan hallituksen vuonna 1948, Suomi liittyi Pohjoismaiden neuvostoon ja Yhdistyneisiin kansakuntiin vuonna 1955 ja sai Neuvostoliitolle tukikohdaksi vuokratun Porkkalan takaisin vuonna 1956. Toisaalta Suomi joutui vuonna 1948 solmimaan YYA-sopimuksen , joka sitoi Suomen sotilaallisesti Neuvostoliiton vaikutuspiiriin. ^{[101] [102]}

Kekkosen kausi [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Urho Kekkosen pitkan presidenttikauden (1956?1981) aikana Suomi muuttui maatalousmaasta moderniksi teollisuus- ja palveluyhteiskunnaksi. Niinpa maaseutu alkoi autioitua 1960-luvulta alkaen maaseutuvaeston muuttaessa teollisuuskeskuksiin ja Ruotsiin. Samalla yhteiskunnan koulutustaso alkoi merkittavasti nousta 1970-luvulla peruskoulujarjestelmaan siirtymisen ja korkeakoulutuksen voimakkaan laajenemisen myota. ^lahde?

Taloudellisesti Suomi yhdentyi lanteen liittymalla Euroopan vapaakauppajarjestoon ja solmimalla vapaakauppasopimuksen Euroopan yhteison kanssa. ^[103]

Sisapoliittisesti Kekkosen pitka presidenttikausi oli hajanainen. Sita luonnehti esimerkiksi sosiaalidemokraattien ja sittemmin kommunistien hajaannus. Kekkonen kaytti valtaoikeuksiaan taysimittaisemmin kuin kenties kukaan toinen Suomen presidentti. 1970-luvulla Neuvostoliiton vaikutus sisapolitiikkaan kasvoi. ^[104]

1980-luvulta syvaan lamaan [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Mauno Koiviston presidenttikaudella Suomi siirtyi presidenttikeskeisyydesta parlamentaristiseen hallintoon. Samalla itanaapuriin alettiin ottaa varovaisesti etaisyytta. Suomen ja Neuvostoliiton kahdenvalinen niin kutsuttu clearing-kauppa oli kasvanut merkittavaan rooliin Suomen taloudessa 1980-luvun loppuun mennessa. ^{[105] [106]}

Neuvostoliiton hajotessa Suomen idankauppa romahti kokonaan loppuvuodesta 1990, mika yhdessa 1980-luvulla toteutetun rahoitusmarkkinoiden hallitsemattoman vapautuksen kanssa syoksi Suomen syvaan taloudelliseen lamaan . ^[107] Neuvostoliitto jai velkaa paattyneen clearing-kaupan seurauksena Suomelle, mika johti useiden suomalaisten suuryritysten yhtaaikaiseen konkurssiin, talouden syvaan lamaan ja suurtyottomyyteen. Ulospaasytieksi lamasta Suomi valitsi talouden voimakkaan vapauttamisen ja entista tiiviimman yhdentymisen Eurooppaan. Neuvostoliiton hajoamisen ja Saksan yhdistymisen luomaa tilannetta Koivisto hyodynsi sanomalla irti YYA-sopimuksen seka Pariisin rauhansopimuksen sotilaalliset, Suomen aseistautumista rajoittaneet artiklat. ^[108]

Suomi osana Euroopan unionia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomi liittyi Euroopan unioniin 1. tammikuuta 1995. ^[109] Yhteisvaluutta euron kayttoon Suomi siirtyi yhtena ensimmaisista maista 1. tammikuuta 2002. ^[110]

Kansainvalistyen nousukauteen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

1990-luvun aikana suomalainen yhteiskunta alkoi kansainvalistya ja Suomessa asuvien maahanmuuttajien maara kasvoi. ^[111] Maataloudessa tyoskentelevan vaestonosan maara laski ja vaestoa muutti kaupunkeihin. ^lahde?

Laman jalkeisina vuosina suomalaisissa herasi suuri usko tietotekniikan voittokulkuun talouden veturina. Vuosien 1999?2000 IT-alan noususuhdanne aiheutti IT-kuplan : osakkeiden arvo kasvoi hurjasti, mutta buumia seurasi romahdus. Kansalaisten tuloerot kasvoivat Suomessa erityisen nopeasti vuosina 1995?2005. ^[112]

Rakennemuutoksesta talouden lamaan [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomen talouselaman riippuvuus ulkomailla tapahtuvasta tuotannosta lisaantyi koko 2000-luvun ajan. Etenkin metsateollisuudessa jouduttiin sulkemaan useita tuotantolaitoksia. ^[113]

Koko maailmaan levinnyt talouskriisi lamaannutti Suomen viennin syksylla 2008 ja seuraavana vuonna Suomen bruttokansantuote vaheni 8,5 %. Vaikka bkt:n volyymi on kasvanut 2010-luvun alussa, se oli vuonna 2016 edelleen vuoden 2008 tasoa alempana. ^[114]

2010-luvulta nykyaikaan [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kevaan 2020 koronaviruspandemian aiheuttaman kriisin arveltiin supistavan Suomen taloutta useilla prosenteilla. ^[115]

Suomesta tuli sotilasliitto Naton taysjasen 4. huhtikuuta 2023. ^[116]

Hallinto ja politiikka [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkelit: Suomen poliittinen jarjestelma ja Suomen hallinto

Valtiomuoto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomen valtiomuoto on tasavalta . ^[117]

Hallinto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomen perustuslain mukaan valta kuuluu Suomessa kansalle ja hallitusvaltaa kayttavat tasavallan presidentti seka valtioneuvosto eli hallitus, jonka jasenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta. ^[118]

Presidentti [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomen valtionpaamies on tasavallan presidentti . Hanet valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla . Nykyinen presidentti on Alexander Stubb (2024?). ^[119]

Suomi on paaosan itsenaisyytensa ajasta soveltanut semipresidentiaalista jarjestelmaa . 1980-luvun loppupuolelta lahtien tasavallan presidentin valtaoikeuksia on kavennettu, ja varsinkin vuosina 2000 ja 2012 voimaan astuneissa perustuslakiuudistuksissa presidentin asema muuttui ensisijaisesti edustukselliseksi ja arvojohtajuuteen liittyvaksi. Presidentilla on kuitenkin edelleen muodollinen veto-oikeus , ^[120] presidentti nimittaa korkeimmat virkamiehet ^[121] ja han johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyossa hallituksen kanssa. ^[122]

Hallitus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaministeri ja muut ministerit seka oikeuskansleri muodostavat hallituksen. ^[123] Nykyinen paaministeri on Petteri Orpo ja valtiovarainministeri Riikka Purra . ^[124]

Hallitus kayttaa toimeenpanovaltaa eli huolehtii hallinnon juoksevista asioista. Paaministeri valitaan puolueiden valisissa hallitusneuvotteluissa, ja paaministeri nimittaa hallitukseen yleensa toistakymmenta ministeria. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuvat myos osittain ministerien alaisissa ministerioissa. ^{[125] [126]} Euroopan unionia koskevia asioita hoitaa yleensa paaministeri. ^[127]

Eduskunta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Eduskunta on 200-jaseninen, suhteellisilla vaaleilla valittava yksikamarinen parlamentti . Eduskuntavaalit pidetaan neljan vuoden valein. Eduskunta saataa lait ja hyvaksyy valtion budjetin. Eduskunnan enemmisto voi pakottaa hallituksen eroamaan antamalla istuvalle hallitukselle epaluottamuslauseen . Eduskunnan perustuslakivaliokunta valvoo valmistavien lakien perustuslain mukaisuutta. ^[128]

Nykyiset eduskuntapuolueet (2023?) ovat suuruusjarjestyksessa Kansallinen Kokoomus , Perussuomalaiset , Suomen Sosialidemokraattinen Puolue , Suomen Keskusta , Vihrea liitto , Vasemmistoliitto , Suomen ruotsalainen kansanpuolue , Suomen Kristillisdemokraatit ja Liike Nyt . ^[129] Hallitukseen kuuluvat kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit. ^[124]

Tulopolitiikassa Suomessa on kaytossa niin sanottu kolmikanta, jossa tulonjaosta ja tyoehdoista sovitaan tyomarkkinajarjestojen ja valtion kesken. Valtiollisia neuvoa antavia kansanaanestyksia on jarjestetty vain kaksi Suomen historiassa: kieltolain kumoamisesta ja Euroopan unionin jasenyydesta . ^[130]

Tuomioistuimet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Katso myos: Suomen laki

Tuomiovaltaa kayttavat riippumattomat tuomioistuimet. Yleisia tuomioistuimia ovat karajaoikeudet , hovioikeudet ja korkein oikeus , jotka kasittelevat riita- ja rikosasioita. Julkisen hallinnon toiminnasta ja paatoksista tehtyja valituksia kasittelevat hallinto-oikeudet . Korkeimmat oikeusasteet ovat korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus . ^[131]

Valtion aluehallinto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkelit: Aluehallintovirasto ja elinkeino-, liikenne- ja ymparistokeskus

Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu kuuden aluehallintoviraston ja niihin rinnastettavan Ahvenanmaan valtionviraston toimialueisiin: ^[132]

• Etela-Suomen aluehallintovirasto
• Ita-Suomen aluehallintovirasto
• Lapin aluehallintovirasto
• Lounais-Suomen aluehallintovirasto
• Lansi- ja Sisa-Suomen aluehallintovirasto
• Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
• Ahvenanmaan valtionvirasto

Ahvenanmaan maakunnalla on itsehallinto , ja lahes koko maakunnan alue on demilitarisoitu . ^{[133] [134] [135]}

Paikallishallinto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Suomen kunnat

Suomessa on 309 kuntaa . Kunnilla on verotusoikeus ja ne jarjestavat kuntalaisille lailla saadetyt peruspalvelut, joihin kuuluu muun muassa sosiaali- ja terveydenhuoltoa, koulutusta ja infrastruktuuria. ^[136] Kunnat perustettiin 1860-luvulla annetun kuntalain mukaisesti. ^[137]

Kuntien hallinnon ja talouden ylin paattava elin on kunnanvaltuusto , joka valitaan joka neljas vuosi jarjestettavilla yleisilla, yhtalaisilla ja salaisilla kunnallisvaaleilla . Kunnanvaltuuston keskeisin tehtava on paattaa kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston paatosten toimeenpanevana elimena kunnassa toimii kunnanhallitus , jonka jasenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakautumisen mukaan. Hallitus myos valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijoina. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kokoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkia. ^[138]

Paikallinen aluehallinto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkelit: Suomen maakunnat ja Suomen hyvinvointialueet

Maakunnat toteuttavat kunnallisen itsehallinnon alueellisella tasolla. Vuonna 1997 vahvistettu maakuntajako poikkeaa olennaisesti Suomen historiallisista maakunnista , joita on yhdeksan. Vuodesta 2011 maakuntia on yhdeksantoista. Yksi maakunnista, Ahvenanmaa , on itsehallinnollinen. ^[135]

Vuoden 2023 alusta Suomeen perustettiin 21 paaosin maakuntajakoa noudattavaa hyvinvointialuetta, joilla on alueellinen itsehallinto seka vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon seka pelastustoimen jarjestamisesta. ^{[139] [140]}

Puolustusvoimat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Suomen puolustusvoimat

Suomen puolustusvoimat jaetaan kolmeen haaraan: maavoimiin , merivoimiin ja ilmavoimiin . Sisaministerion alainen Rajavartiolaitos ei kuulu puolustusvoimiin, mutta voidaan liittaa siihen sodan aikana. Puolustusvoimien komentaja on kenraali Timo Kivinen ^[141] . Suomessa on voimassa miehia koskeva yleinen asevelvollisuus , ja myos naisilla on oikeus varvaytya vapaaehtoisena. Asevelvollisuuden voi tayttaa varusmiespalveluksena tai siviilipalveluksena . Varusmiespalvelun suorittavien osuus Suomessa on maailman korkeimpia. Vastuu asepalveluksen jarjestamisesta on puolustusvoimilla, jonka reserviin koulutetaan miehia asevelvollisuuden avulla. Asevelvollisuus alkaa sen vuoden alusta, jolloin mies tayttaa 18 vuotta ja paattyy sen vuoden lopussa, kun mies tayttaa 60 vuotta. Suomen puolustusvoimien henkiloston koko on noin 14 000, joista 8 500 on ammattisotilaita. Valmiustilassa on noin 34 000 asepuvullista ja sodanajan vahvuuden koko on noin 350 000 sotilasta. Reserviin kuuluu noin 870 000 henkiloa. ^{[142] [143]}

Suomi on osallistunut Naton kriisinhallintaoperaatioon Afganistanissa vuodesta 2002 alkaen. Vuonna 2014 Suomi ja Nato allekirjoittivat isantamaasopimuksen, joka mahdollistaa muun muassa joukkojen sijoittamisen ja tukikohtien perustamisen seka velvoittaa isantamaan tarjoamaan tukea sotilasoperaatioihin. ^[144] Suomesta tuli Naton taysjasen 4. huhtikuuta 2023. ^[116]

Vapauksien kehitys [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuoden 2022 raportissaan Freedom House luokittelee Suomen vapaaksi demokratiaksi taysilla pisteilla. Freedom Housen mukaan Suomen parlamentaarinen jarjestelma takaa vapaat ja rehdit vaalit ja kestavan, usean puolueen valisen kilpailun politiikassa. Korruptio ei ole merkittava ongelma, ja sananvapaus , uskonnonvapaus ja yhteisonvapaus ovat taattuja. Oikeuslaitos on itsenainen, niin perustuslaissa kuin kaytannossakin. Naiset ja etniset vahemmistot nauttivat yhtalaisista oikeuksista, joskin vahemmistoihin kohdistetaan toisinaan vainoamista, vihapuhetta ja syrjintaa . ^[145] Suomalaisten luottamus julkisiin instituutioihin ja tyytyvaisyys demokratiaan ovat korkealla. ^[146]

Talous [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Suomen talous

Paaartikkeli: Suomen metsatalous

Suomen ostovoimakorjattu bruttokansantuote vuonna 2017 on Kansainvalisen valuuttarahaston arvion mukaan noin 242 miljardia Yhdysvaltain dollaria. ^[5] Bruttokansantuote henkea kohti oli 2011?2015 samaa tasoa kuin esimerkiksi Britanniassa tai Ranskassa . ^[147] Suomen osuus maailmantaloudesta on vahainen, mutta kuitenkin huomattavasti vaestoosuutta suurempi, noin 0,2 %. ^[5]

Suomen teollisuudelle tarkeita ovat puu -, metalli -, elektroniikka - ja sahkoteollisuus. Suuret teollisuusyritykset ovat huomattavassa asemassa, erityisesti Nokia ja metsayhtiot, minka vuoksi Suomen talous nahdaan joskus haavoittuvaisena. Suomessa on luonnonvaroina puuta ja mineraaleja. Suomen palvelusektori muodostaa suurimman osan taloudesta. Sita pidetaan muihin OECD-maihin verrattuna monilta osin kehittymattomana. ^[148] Palvelujen kehittymista vaikeuttavat verotuksesta ja palkoista johtuva korkea kustannustaso. ^{[148] [149]}

Suomen liiketoiminta pohjautuu vahvasti kansainvalisiin markkinoihin. Viennin osuus on yli kolmasosa koko kansantuotteesta. ^[150] Noin 60 prosenttia Suomen kansainvalisesta kaupasta on Euroopan unionin sisaista kauppaa. Suomen osuus on EU-maiden pienimpia. Suomen tarkeimmat kauppakumppanit 2014 olivat Saksa, Venaja, Ruotsi, Alankomaat, Kiina, Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Ranska. ^[151]

Suomen taloutta kuvaavat avoimuus globalisaatiolle ja julkisen sektorin vahva asema. ^[152]

Suomen markkinat kuuluvat Euroopan vapaimpiin. ^[152] Suomi otti ainoana pohjoismaana euron valuutaksi vuonna 2002. Inflaatio on pysynyt alhaisena. Suomessa on laaja yrittamisen vapaus, toimiva omaisuuden suoja ja korruptio on vahaista. ^[153]

Valtion tuloveroa maksetaan ansiotuloista, kuten palkasta, elakkeesta ja etuuksista. Veroprosentti on progressiivinen , eli se kasvaa tulojen kasvaessa. Vuonna 2015 alle 16 500 euron tulosta ei maksettu valtionveroa lainkaan, alin veroprosentti oli 6,5 % ja ylin 31,75 %, jota sovellettiin yli 90 000 euron vuosituloihin. ^{[154] [155]} Yleinen arvonlisavero on 24 prosenttia, paaomatulovero 30 tai yli 40 000 euron paaomatuloista 32 prosenttia ja yritysten maksama yhteisovero 20 prosenttia. ^{[156] [157]} Vuonna 2013 valtionvelkaa oli noin 16 000 euroa asukasta kohti. ^[158]

Suomessa oli 10,1 prosentin tyottomyys- ja 66,6 prosentin tyollisyysaste vuonna 2015. ^[159] Suomen elakejarjestelma on yksityisten vakuutusyritysten hallinnoima. Suomalaisessa jarjestelmassa tyoelake riippuu vain ansaitusta elakkeesta, eika niin sanottuja henkilokohtaisia elaketileja, joissa elakkeen maara voisi vaihdella valittavan sijoitusstrategian tuoton mukaan ole. Elakejarjestelma on osittain rahastoiva ja elakkeiden maksu riippuu tulevista maksajista. Suomen huoltosuhde on heikentymassa. Luvattujen elakkeiden rahoittamisen arvioidaan olevan kuitenkin useimpia Lansi-Euroopan maita kestavammalla pohjalla. ^[160]

Vuonna 2014 Suomen liikevaihdoltaan suurin yritys oli Neste Oil . Toisella sijalla oli Nokia , jonka odotettiin nousevan taas suurimmaksi Alcatel-Lucent -oston myota. Kaksi metsayhtiota, Stora Enso ja UPM-Kymmene , ovat sijoilla kolme ja nelja. Viidentena oli vahittaiskauppaa harjoittava Kesko . ^[161]

Vuonna 2012 Suomen tyollistavin yritys oli Itella , joka tarjosi tyopaikan lahes 20 000 suomalaiselle. Muita yli kymmenentuhannen suomalaisen tyollistajia olivat Nokia, ISS , VR ja Kesko. ^[162]

Energia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Energia Suomessa

Energiankulutus asukasta kohti on Suomessa Euroopan unionin suurinta. Syita ovat paljon energiaa kuluttava teollisuus (noin puolet kulutuksesta), korkea elintaso, kylma ilmasto ( lammitykseen 25 % kulutuksesta) ja pitkat etaisyydet ( liikenne 16 %). ^{[163] [164]}

Energiantuotannon tarkeimmat lahteet ovat puupolttoaineet (vuonna 2016 26 % kokonaiskulutuksesta), oljy (23 %), ydinenergia (18 %), hiili (9 %), maakaasu (6 %), vesivoima (4 %) ja turve (4 %). Tuulivoimalla katettiin prosentti kulutuksesta, muilla energialahteilla yhteensa nelja prosenttia. ^[165] Metsateollisuuden jateliemet ovat suurin uusiutuvan energian lahde Suomessa. ^[166]

Tiede ja tekniikka [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Suomen tiede

Suomessa on 14 yliopistoa , joista 13 toimii oikeus- ja kulttuuriministerion hallinnonalalla. ^[167] Korkeakoulut tekevat tutkimusta paaasiassa Suomen akatemian ja Teknologian kehittamiskeskuksen myontamalla rahoituksella. ^[168]

AIV-rehun keksinyt A. I. Virtanen palkittiin vuonna 1945 Nobelin kemianpalkinnolla . ^{[169] [170]}

Matkailu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Matkailu Suomessa

Vuonna 2012 Suomessa tilastoitiin 7,6 miljoonaa ulkomaalaista kavijaa. ^[171] Eniten matkailijoita saapuu Venajalta, Ruotsista, Saksasta ja Britanniasta. ^[172] Suosittu matkakohde on Lapin maakunta , jossa jarjestetaan etenkin luontoon liittyvaa toimintaa. Kesaisin Suomessa jarjestetaan paljon eri teemoilla toimivia kesajuhlia, muun muassa musiikkifestivaaleja . Etela-Suomessa merkittavinta vapaa-ajan matkailua ovat laivaristeilyt Ruotsiin ja Viroon Helsingista ja Turusta. ^[173]

Liikenne [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Liikenne Suomessa

Tieliikenne [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Suomen tieverkko

Suomen tieverkko jakautuu valtion omistamiin ja Vaylaviraston hallinnoimiin maanteihin, kuntien omistamiin ja yllapitamiin katuihin seka yksityisten yllapitamiin yksityisteihin . Maantieverkon rungon muodostaa 28 valtatieta , joita taydentavat kanta -, seutu - ja yhdystiet . Osa tarkeimmista teista on myos eurooppateita . Vuoden 2014 alussa maantieverkon koko pituus oli noin 79 000 kilometria, josta valtateiden osuus oli noin 8 600 kilometria. Moottoriteita oli 810 kilometria. ^[174] Suomi on harvaan asuttu maa, joten liikennettakin on keskimaarin vahan. Liikennemaariin nahden tieverkko onkin kattava ja hyvakuntoinen, joskin jotkin vilkkaimmat valtatiet ja kaupunkiseutujen paavaylat ovat liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallisia. ^[175] Lisaksi alemman tieverkon kunto on herattanyt keskustelua.

Rautatieliikenne [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Suomen rautatieliikenne

Suomen rataverkosta vastaa rautatieviranomaisena toimiva, liikenne- ja viestintaministerion alainen Vaylavirasto . Suomen liikennoidyn rataverkon pituus on 5 944 kilometria, josta sahkoistettya 3 073 kilometria ^[176] . Ainoa vakituinen henkiloliikenteen toimija valtion rataverkolla on valtionyhtio VR . Suomen tavaraliikenteesta kulkee rautateitse noin neljannes (26 prosenttia vuonna 2015) liikennesuoritteena eli tonnikilometreina mitattuna ^[177] .

Lentoliikenne [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Katso myos: Suomen lentoasemat ja -paikat

Suomeen lentaa noin 26 kansainvalista lentoyhtiota. Suomen suurin lentoyhtio on valtion paaosin omistama Finnair . Suomessa on 27 lentoasemaa , joista suurin on Vantaalla sijaitseva Helsinki-Vantaan lentoasema . ^[178] Vuonna 2016 Suomen viennista kuljetettiin arvolla mitattuna kymmenen prosenttia lentoteitse, tuonnista kuusi prosenttia. ^[179]

Laivaliikenne [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Meriteitse kulkee jopa 90 prosenttia Suomen viennista ja 70 prosenttia tuonnista, maaralla mitattuna. ^[180] Suomen suurin satama tonnimaaraltaan on Skoldvikin satama Porvoossa . Yleissatamista suurimmat ovat Hamina-Kotkan satama , Helsingin Satama , Naantalin satama ja Kokkolan satama . ^[181]

Matkustajaliikenteeltaan suurimmat satamat Manner-Suomessa ovat Helsingin satama, Turun satama , Naantalin satama ja Vaasan satama . ^[182] Matkustajalaivayhtioista suurimmat, jotka liikennoivat Helsinkiin ja Turkuun, ovat Viking Line ja virolainen Tallink (jonka toiminimiin kuuluu suomalainen Silja Line ). Lisaksi Suomesta liikennoivat muun muassa valilla Vaasa?Uumaja Wasaline , valilla Helsinki?Tallinna Eckero Line ja Linda Line Express , seka valilla Maarianhamina?Tukholma Birka Line . Laivaliikenteen suosiota nostaa Ahvenanmaan kautta kulkevilla laivoilla mahdollinen veroton myynti . ^[183]

Suomessa liikenne- ja viestintaministerion alaisuudessa toimiva Merenkulkulaitos vastaa vesiliikenteen toimivuudesta. ^{[184] [185]}

Helsingin Satama on maailman suurin matkustajasatama. Vuonna 2017 matkustajien kokonaismaara oli 12,3 miljoonaa henkea. ^[186]

Vaesto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Suomen vaesto

Vaestotiedot vuonna 2018
Vaestonkasvu	0,1 [187]  %
Syntyvyys	8,6 [188]  / 1 000 henkiloa
Kuolleisuus	9,9 [189]  / 1 000 henkiloa
Elinajanodote	81,48 vuotta (2017) [190]
-miehet	78,9 vuotta [191]
-naiset	84,3 vuotta [191]
Lapsikuolleisuus	2,1 [192]  / 1 000 syntymaa
Nettomaahanmuutto (2017)	2,69 [193]  / 1 000 henkiloa
Lukutaitoisia	100 % vaestosta
Ikarakenne
Mediaani -ika	42,9 [187] vuotta
0?14-vuotiaat	16,0 % [187]
15?64-vuotiaat	62,2 % [187]
65 vuotta tayttaneet	21,8 % [187]
Infobox OK

Suomessa asuu noin 5,6 miljoonaa ihmista ^[195] . Vakiluku ylitti neljan miljoonan rajan vuonna 1950, viiden miljoonan rajan vuonna 1991 ja viiden ja puolen miljoonan rajan vuonna 2016. ^[196] Suomen asukastiheys on melko alhainen, keskimaarin runsaat 18 ihmista neliokilometrilla. Yli kolmannes Suomen alueesta on pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, mutta suurin osa vaestosta asuu maan etelaosassa. Yli miljoonan asukkaan paakaupunkiseutu on Suomen merkittavin kasvukeskus , ja myos Tampereen, Turun ja Oulun seudut ovat kasvaneet voimakkaasti. Vuonna 2015 Suomessa oli 749 taajamaa , joissa asui 85 prosenttia vaestosta, mutta taajamien pinta-ala oli vain runsaat kaksi prosenttia Suomen maapinta-alasta. ^[197] Vuonna 2012 Suomen vaestollinen keskipiste eli Weberin piste sijaitsi Hameenlinnan Hauholla (koordinaatissa 61,17 astetta pohjoista leveytta ja 24,67 astetta itaista pituutta). ^[198]

Ulkomailta Suomeen muuttaneiden osuus vaestosta on Euroopan unionin jasenmaiden pienimpia, vaikka se onkin noussut merkittavasti vuoden 1990 jalkeen. Nelisen prosenttia maan vaestosta on muiden maiden kansalaisia, heista suuri osa on Viron tai Venajan kansalaisia. ^[199] Paaosa muiden maiden kansalaisista asuu paakaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa. Suomesta muutetaan eniten muihin Euroopan unionin maihin. ^[200] Ruotsi on ollut perinteisesti suomalaisen maastamuuton suosituin yksittainen kohdemaa; 1960- ja 1970-lukujen taitteessa massiivinen Ruotsiin muutto pienensi Suomen vakilukua. ^[201]

Vaeston ika- ja sukupuolijakauma [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomen vaesto jakautuu ian ja sukupuolen mukaan siten, etta alle 55-vuotiaissa suomalaisissa on miehia enemman kuin naisia. Tata vanhemmissa ikaryhmissa on taas naisia enemman kuin miehia. Ikaryhmassa 20?54-vuotiaat on miehia 43 200 henkiloa eli 3,6 prosenttia enemman kuin naisia. ^[202]

Vaestoryhmat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vaesto syntyperan mukaan 31.12.2021: ^[203]

• Suomalaiset 91,54 prosenttia (5 078 608)
• Venalaiset 1,70 prosenttia (94 304)
• Ukrainalaiset (57 000), (2024) ^[204]
•   Virolaiset 0,93 prosenttia (51 695)
•   Irakilaiset 0,48 prosenttia (26 653)
•   Somalialaiset 0,42 prosenttia (23 409)
• Jugoslaavit 0,32 prosenttia (17 777)
•   Kiinalaiset 0,26 prosenttia (14 339)
•   Vietnamilaiset 0,24 prosenttia (13 291)
•   Afganistanilaiset 0,22 prosenttia (12 044)
•   Turkkilaiset 0,21 prosenttia (11 392)
•   Intialaiset 0,19 prosenttia (10 749)
•   Thaimaalaiset 0,19 prosenttia (10 504)
•   Iranilaiset 0,18 prosenttia (10 129)
•   Syyrialaiset 0,17 prosenttia (9 332)
• Ruotsalaiset 0,14 prosenttia (7 507)
• Filippiinilaiset 0,13 prosenttia (7 087)
•   Puolalaiset 0,10 prosenttia (5 807)
•   Romanialaiset 0,10 prosenttia (5 628)
•   Saksalaiset 0,10 prosenttia (5 417)

Venalaisten mukaan on laskettu ihmiset joiden taustamaa on entinen Neuvostoliitto . Jugoslaavien mukaan on laskettu ne, joiden taustamaa on joko entinen Jugoslavia tai entinen Jugoslavian maa, kuten Bosnia ja Hertsegovina . Tilastokeskuksen maaritelman mukaan ulkomaalaistaustaiset ovat ne henkilot, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. ^[205]

Suomen vaestosta oli ulkomaiden kansalaisia 5,8 prosenttia, ulkomailla syntyneita 8,6 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisia 9,1 prosenttia vuoden 2022 lopussa. ^[11]

Kielet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkelit: Suomen kielet ja Suomen kielipolitiikka

Suomen perustuslain mukaan maan kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi . ^[206] Suomea puhuu aidinkielenaan vaestosta 87,3 prosenttia ja ruotsia 5,2 prosenttia. ^[207] Suomi on Viron ja Unkarin ohella yksi kolmesta itsenaisesta valtiosta, jonka valtakieli on suomalais-ugrilainen . Ruotsinkielinen vaesto on keskittynyt etelarannikolle ja Pohjanmaan rannikkoseudulle seka Ahvenanmaalle .

Ruotsin ohella muita Suomessa perinteisesti puhuttuja vahemmistokielia ovat karjala ^{[208] [209]} , kolme saamelaiskielta inarinsaame , pohjoissaame ja koltansaame (aidinkielena yhteensa noin 1 900:lla) seka romanikieli (ks. Suomen romanit ), tataari (ks. Suomen tataarit ), jiddi? (reilut 100 kayttajaa), suomalainen viittomakieli (noin 12 100 kayttajaa, joista aidinkielenaan kayttavia noin 3 100) ja suomenruotsalainen viittomakieli , joka on maan pienin perinteisiin vahemmistokieliin kuuluva kieli (noin 90 kayttajaa) ^[209] . Saamelaisten seka romanien ja muiden ryhmien oikeus yllapitaa ja kehittaa omaa kieltaan ja kulttuuriaan on turvattu perustuslaissa , mutta viralliseksi vahemmistokieleksi luetaan yleensa vain saamen kielet. Viittomakielten asemasta saadetaan erikseen myos viittomakielilaissa. ^{[209] [210]}

Vironkielisiksi katsotaan vain 1900-luvun loppupuolelta lahtien maahan Virosta muuttaneet vironkieliset asukkaat. Venajankielisia asui Suomessa 2000-luvun alussa noin 35 000, enimmakseen 1990-luvulla alkaneen muuttoliikkeen matkassa tulleina. Suomen somalit ovat kasvaneet 1990-luvun alusta lahtien kaytannossa nollasta merkittavaksi vahemmistoksi. Kasvaneen maahanmuuton seurauksena vuonna 2022 Suomessa 50 kielella oli yli 1 000 puhujaa ja 16 kielella yli 10 000 puhujaa ^[211] .

Vaesto kielen mukaan [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suurimmat kieliryhmat vuoden 2019 lopussa ^[212]

Yleisyys	1.	2.	3.	4.	5.	6.	7.	8.	9.	10.	11.	12.	13.	14.	15.	16.
Kieli	suomi	ruotsi	venaja	viro	arabia	somali	englanti	kurdi	persia	kiina	albania	vietnam	thai	turkki	espanja	saksa
Maara	4 822 690	287 954	81 606	49 427	31 920	22 052	21 920	14 803	14 118	13 064	11 806	11 094	10 179	8 840	8 598	6 559

Uskonnot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Uskonto Suomessa

Kristinusko saapui Suomeen 1100-luvulla ^[213] , mutta maaseudun kansanuskossa sailyi esikristilliselta ajalta juontuvia piirteita 1800-luvulle saakka. ^lahde?

Vuoden 2022 lopussa 65,2 prosenttia kansasta kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon . ^[214] Toiseksi suurin kirkkokunta on ortodoksinen kirkko , johon kuuluvia on 1,1 prosenttia. Suomen perustuslaissa luterilaisella kirkolla on erityisasema ^[215] ja myos ortodoksisesta kirkosta on olemassa erityislaki ^[216] ja niilla on eraissa suhteissa valtionuskontoon verrattava asema, mutta uskonnonvapaus on turvattu lailla. ^{[217] [218]} Vuoden 2022 lopussa uskontokuntiin kuulumattomia oli 32,0 prosenttia. ^[214]

Terveys [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomessa kansanterveyslaki maaraa kansanterveystyon kunnan vastuulle. Tyo jaetaan sairaanhoitoon ja ehkaisevaan terveydenhoitoon. Jokaisen kunnan on tarjottava tietyt perusterveyspalvelut, joita ei kuitenkaan maaritella yksityiskohtaisesti. Kunnassa on oltava terveydenhoitopalveluja varten terveyskeskus ja mahdollisia sivutoimipisteita. Terveydenhoidon kalleuden vuoksi useat kunnat ovat perustaneet kansanterveystyon kuntayhtymia. Kunta voi myos hoitaa terveyspalvelut ostamalla palvelut toiselta kunnalta tai yksityiselta palvelun tuottajalta. ^[122]

Odottaville aideille on tarjolla ilmainen terveydenhuolto ja aitiyspakkaus , joka sisaltaa joko rahaa tai vauvan perustarvikkeita, kuten vaatteita, vaippoja ja tuttipulloja. Kolmasosa valitsee rahan tarvikepakkauksen sijaan. ^[219] Jos huoltajalla on alle 17-vuotiaita lapsia, lapsesta maksetaan lapsilisaa ^[220] . Lapset saavat ilmaisen terveyden- ja hammashuollon 18-vuotiaaksi. ^{[221] [222]}

Suomi on maailman ainoa maa, jossa on kaytossa laaja tyoterveyshuolto . ^[223] Sen vuoksi Suomessa on kaksi laajaa paallekkaista perusterveydenhuollon jarjestajaa: tyoterveyshuolto ja julkinen terveydenhuolto . ^[223] Tyoterveyshuolto toimii erinomaisesti, kun taas tyottomien ja elakelaisten julkinen terveydenhuolto on rapautunut vuosien ajan etenkin perusterveydenhuollon osalta ^{[223] [224]} . Terveydenhuoltoon kaytetaan Suomessa vahemman rahaa kuin muissa Pohjoismaissa tai EU:ssa keskimaarin. ^[224] Terveydenhuollon tasa-arvomittauksissa Suomi sijoittuu OECD-maiden hantapaahan. ^[223] Terveydenhuollon eriarvoisuus nakyy esimerkiksi pitkina jonotusaikoina niille kansalaisille, jotka ovat julkisen perusterveydenhuollon varassa. ^[224] Kuntatyonantajien laskelmien mukaan Suomesta puuttuu 3 000 laakaria ^[225] .

Suurimpia kuntia ja kaupunkeja [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Katso myos: Luettelo Suomen kunnista

Suomen suurimmat kunnat 31. joulukuuta 2023 . ^[226]

Sija	Kaupunki	Asukasluku	Sija	Kaupunki	Asukasluku
1.	Helsinki	674 500	11.	Kouvola	78 880
2.	Espoo	314 024	12.	Joensuu	78 062
3.	Tampere	255 050	13.	Lappeenranta	72 988
4.	Vantaa	247 443	14.	Vaasa	68 956
5.	Oulu	214 633	15.	Hameenlinna	68 319
6.	Turku	201 863	16.	Seinajoki	66 160
7.	Jyvaskyla	147 746	17.	Rovaniemi	65 286
8.	Kuopio	124 021	18.	Mikkeli	51 919
9.	Lahti	120 693	19.	Porvoo	51 289
10.	Pori	83 106	20.	Salo	51 100

Koulutus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Koulutus Suomessa

Suomessa on lakisaateinen oppivelvollisuus 6?18-vuotiaille. ^[228] Suurin osa aloittaa kuuden vuoden iassa tyypillisesti esikoulun , josta siirrytaan seitsenvuotiaana yhdeksanvuotiseen peruskouluun . Peruskoulutuksen jalkeen nuorten suosituimmat toisen asteen koulutusvalinnat ovat ammatillinen perustutkinto ja lukio , joiden suorittaminen kestaa yleensa kahdesta neljaan vuotta. Kunnat hallitsevat paaosin alueensa peruskouluja, lukioita seka osaa ammatillisista oppilaitoksista. ^[229]

Korkeakoulujarjestelma jakautuu yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin . Yliopistojen tehtavana on omien alojensa ylin opetus ja tutkimus. Ammatillisesti suuntautunutta koulutusta annetaan lisaksi ammattikorkeakouluissa, jotka ovat kuntien ja yksityisten saatioiden omistamia. Korkeakoulujen rahoitus maaraytyy opetusministerion kanssa tehdyilla tulossopimuksilla, joissa maaritetaan korkeakoulun tutkintotavoitteet. Korkeakoulujarjestelma on hajautettu alueellisesti, jotta voitaisiin taata koulutuksen tasa-arvoinen saanti maan eri osissa. ^{[230] [231]}

Korkeakoulujen opetuskieli on paaasiallisesti suomi, mutta ruotsinkielisen vaestonosan tarpeisiin jarjestetaan myos ruotsinkielista yliopisto- ja ammattikorkeakoulutusta. Korkeakoulut tarjoavat opetusta myos vierailla kielilla, paaasiassa englanniksi. Opetus on ilmaista yliopistotasolle saakka, ja lisaksi opiskelijat saavat opintotukena opintorahaa, asumistukea seka valtion takaamaa lainaa. Korkeakoulututkinnon suorittavien osuus ikaluokasta on kansainvalisesti katsoen korkea. Paaasiallisena tutkintona yliopistoissa on maisterin tai ylempi korkeakoulututkinto , ammattikorkeakouluissa puolestaan ammattikorkeakoulututkinto , joka rinnastetaan useimmissa yhteyksissa alempaan korkeakoulututkintoon . Ylemman korkeakoulututkinnon suorittaminen vie keskimaarin 5,1 vuotta tehollista tyoaikaa, mutta opiskelijoiden tyonteko pidentaa opintoihin kuluvaa kokonaisaikaa. ^[232]

Suurin osa peruskoulun kayneista suomalaisista osaa hyvin englannin kielta ja hieman ruotsia . Suomea ja ruotsia opetetaan kaikille suomalaisille aidinkielena tai vieraana kielena. Suomen 15-vuotiaiden koululaisten saamien pisteiden keskiarvot olivat yksia korkeimmista eraassa PISA -tutkimuksessa. Suomalaisten menestysta PISA-kokeissa on selitetty kansallisella vuonna 1996 kaynnistetylla luonnontieteet ja matematiikka -ohjelmalla (LUMA), heikoimpienkin koululaisten hyvilla suorituksilla ja tasa-arvoisuudella koulutuksessa perheen sosioekonomisesta taustasta huolimatta. ^[233] Suomalaisista yliopistoista kansainvalisissa vertailuissa parhaiten on menestynyt Helsingin yliopisto , joka eraan vuonna 2017 tehdyn arvion mukaan on maailman 56. paras yliopisto. ^[234]

Kulttuuri [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Suomalainen kulttuuri

Laajassa mielessa Suomi on ollut lahes koko historiansa ajan lansimaisen kulttuurin piirissa. Kulttuuriin on keskeisesti vaikuttanut lantinen kristillinen perinne katolisessa ja protestanttisessa muodossaan. ^[235]

Suomalainen kulttuuri sai vanhastaan vaikutteita varsinkin Saksasta seka Ruotsista, jonka osa Suomi oli noin 700 vuotta. Ita-Suomen ja Karjalan alueille tuli jo varhain vaikutusta myos venalais-ortodoksiselta kulttuurialueelta. Myohemmin suomalaiseen kulttuuriin on vaikuttanut voimakkaasti yhdysvaltalainen ja kansainvalinen populaarikulttuuri. Suomalaiset itse luonnostelevat kulttuuriaan usein mielellaan esimerkiksi saunalla , sisulla ja luonnonlaheisyydella. ^[236]

Suomalaisessa kulttuurissa on ollut jakoja maantieteellisesti ja vaestoryhmittain, mutta kulttuurit ovat sittemmin voimakkaasti sulautuneet. Vahemmistot yllapitavat omia kulttuurisia piirteitaan, huomattavina saamelaisten, romanien ja suomenruotsalaisten alakulttuurit. Koska maan kaupungistuminen on myohaista perua, suurella osalla suomalaista on sidos maaseutuun. Suurempiin asutuskeskuksiin muuttaneet suomalaiset esimerkiksi viettavat usein vapaa-aikaa maaseudulla, erityisesti vesistojen aarella. ^{[237] [238] [239]}

Kirjallisuus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Suomen kirjallisuus

Suomessa on kirjoitettu suomenkielisia kirjoja kirjakielen luomisesta ja kayttoonotosta 1500-luvulta lahtien, 1800-luvulle asti tosin lahinna vain uskonnollista kirjallisuutta seka lakiteksteja. Mikael Agricolaa pidetaan suomen kirjakielen ja suomenkielisen kirjallisuuden isana. Maan kansallisrunoilija on Johan Ludvig Runeberg , jonka tunnetuin teos on Vanrikki Stoolin tarinat . Suomen kansalliseepoksen Kalevalan koonnut Elias Lonnrot aloitti suomenkielisen kaunokirjallisuuden perinteen kokoamalla kirjan karjalaisista kansanlauluista. Suomenkielisen romaanikirjallisuuden perustaja oli Aleksis Kivi vuonna 1870 ilmestyneella Seitsemalla veljeksellaan . Hanta seurasivat muun muassa Juhani Aho ja yhteiskunnallisiin epakohtiin huomionsa keskittanyt Minna Canth . Runouden puolella Eino Leino kehitti kalevalaisvaikutteista, kansallisromanttista tyylia. F. E. Sillanpaa sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1939 etenkin maaseutuvaeston kuvauksistaan. Toisen maailmansodan jalkeen Mika Waltarin ja Tove Janssonin kirjat tulivat hyvin suosituiksi myos ulkomailla. ^{[240] [241]} Tove Jansson on kaannetyin suomalainen kirjailija. ^[241]

Ruotsinkielisessa runoudessa 1900-luvun alkupuolen modernistit , kuten Edith Sodergran ja Elmer Diktonius , saavuttivat kansainvalistakin huomiota. Suomenkielinen runous siirtyi modernismiin toisen maailmansodan jalkeen tarkeimpina niminaan muun muassa Paavo Haavikko ja myohemmin Pentti Saarikoski . Vaino Linna kuvasi kansakunnan kohtalonvuosia uusista nakokulmista romaaneissaan Tuntematon sotilas ja Taalla Pohjantahden alla . Kalle Paatalo , Veikko Huovinen ja Arto Paasilinna olivat laajojen lukijapiirien suosiossa. Nykykirjailijoista tunnettuja ovat muun muassa Jari Tervo , Kari Hotakainen seka lukuisat dekkaristit . Myos historialliset romaanit ovat Suomessa suosittu tyylilaji, jota edustavat esimerkiksi Kaari Utrio ja Laila Hirvisaari . Parhaan romaanin Finlandia-palkinto jaetaan vuosittain. ^{[242] [243]}

Musiikki [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Suomalainen musiikki

Kansanmusiikki [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Suomalainen kansanmusiikki

Varhaista suomalaista musiikkia ovat kalevalaiset savelmat ja perinteisia soittimia kansallissoitin kantele seka erilaiset huilut ja torvet. 1700- ja 1800-luvulla suosituksi kansansoittimeksi tuli viulu , jolla pelimannit soittivat eurooppalaismallisia tanssisavelmia. ^[244]

Taidemusiikki [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomen kansallislaulu on Maamme -laulu, jonka on saveltanyt Fredrik Pacius . Suomen kansallissaveltaja on Jean Sibelius , jonka suomalaisille tunnetuin savellys on Finlandia . Suomea on kutsuttu ” taidemusiikin suurvallaksi”, koska toisen maailmansodan jalkeen rakennetun musiikkiopisto - ja konservatorio -jarjestelman avulla Suomesta on tullut vakilukuun suhteutettuna suuri maara maailmanluokan taidemuusikoita: kapellimestareita , kuten Esa-Pekka Salonen , Osmo Vanska ja Mikko Franck ; oopperalaulajia , kuten Karita Mattila , Soile Isokoski , Martti Talvela ja Matti Salminen , Olli Mustosen ja Pekka Kuusiston kaltaisia solisteja seka saveltajia, kuten Einojuhani Rautavaara , Magnus Lindberg ja Kaija Saariaho . ^lahde?

Suomalainen taidemusiikki alkoi syntya klassismin lopulla. Taman aikakauden merkittavin saveltaja oli Bernhard Henrik Crusell . Varhaisromantiikan ajan keskeinen vaikuttaja oli nykyisin ”Suomen musiikin isaksi” nimitetty saksalaissyntyinen Fredrik Pacius. Aino Ackte perusti Savonlinnan oopperajuhlat 1913. 1800-luvun puolesta valista aina toiseen maailmansotaan asti keskeinen Suomen taidemusiikin tyylisuunta oli myohaisromantiikka ja etenkin kansallisromantiikka, jonka keulahahmo oli Jean Sibelius. Kansainvalisestikin laajalti tunnetun Sibeliuksen vaikutus Suomen musiikkielamaan oli mittava. Ensimmaiset suomalaiset modernistit , muun muassa impressionismista ja ekspressionismista vaikutteita saaneet Vaino Raitio ja Aarre Merikanto ilmaantuivat musiikkielamaan 1920-luvulla. ^[245]

1950-luvulla Suomeen rantautui niin sanottu modernismin toinen aalto, jossa harjoitettiin 12-saveljarjestelmaa , sarjallisuutta seka sointi- ja kenttatekniikoita. Erik Bergman oli eras uranuurtajista. 1970-luvulla alkoi suomalaisen oopperan renessanssi Aulis Sallisen ja Joonas Kokkosen sointimaailmaltaan perinteisten oopperoiden myota. Toisaalta nuoret saveltajat ja muusikot toivat eurooppalaista radikaalia modernismia Suomeen muun muassa Korvat auki -yhdistyksen piirissa, keskeisina nimina Saariaho, Lindberg ja Salonen. ^lahde?

Populaarimusiikki [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Iskelmamusiikki tuli Suomeen 1920-luvulla. Suosittuja laulajia ovat olleet muun muassa Olavi Virta , Tapio Rautavaara , Juha Vainio , Katri Helena ja Jari Sillanpaa .

Populaarimusiikkiin syntyi 1970-luvulla kasite suomirock , jonka tunnetuimpia edustajia ovat muun muassa Hurriganes , Juice Leskinen , Eppu Normaali ja Dingo . Suomalaiset rockyhtyeet ovat tavoitelleet ulkomaisen yleison suosiota 1970-luvulta lahtien, mutta esimerkiksi Wigwamin saamat myonteiset arvostelut eivat johtaneet lapimurtoon. ^[246]

Ensimmainen ulkomailla lyhytaikaista menestysta saanut yhtye oli Hanoi Rocks . 1990-luvun lopulta alkaen suomalainen populaarimusiikki on saanut laajempaa menestysta ulkomailla. Konemusiikkiyhtyeista Bomfunk MC’s teki yhden Keski-Euroopassa menestyneen singlen ja Darude kaksi. Rockyhtye The Rasmus seka metallimusiikkiyhtyeet HIM , Nightwish , Sonata Arctica , Children of Bodom ja Stratovarius ovat julkaisseet albumeita, jotka ovat menestyneet eri puolilla maailmaa. Selloilla metallia soittava Apocalyptica on saanut myos suosiota. Maailmanmusiikkia edustava kansanmusiikkiyhtye Varttina on sekin menestynyt ulkomailla. Suomalainen hardcore-punk on niin ikaan menestynyt hyvin ulkomailla, tasta esimerkkina Terveet Kadet -yhtye. Eurovision laulukilpailun voitti vuonna 2006 Lordi kappaleellaan ” Hard Rock Hallelujah ” ^[247] .

Teatteri [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Katso myos: Suomalaisen teatterin historia

Vanhin suomenkielinen ammattiteatteri, Suomen Kansallisteatteri , perustettiin 1872. ^[248] Suomessa on noin 56 teatteria, joiden toimintaa tuetaan julkisista varoista, esimerkiksi Helsingin , Turun ja Kuopion kaupunginteatterit. Lisaksi Suomessa on 107 ammattiteatteria ja lukuisia harrastajateattereita. Kesateatteritoiminta on vilkasta. ^{[249] [250]}

Kuvataide [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Suomen taide

Suomen alueella on tehty taiteeksi luonnehdittuja esineellisia ilmioita jo kivikaudella, mista ovat esimerkkina kalliomaalaukset ja Huittisten hirvenpaan kaltaiset elainhahmot. Rautakaudelta on sailynyt esimerkkeja metallikoruista ja -astioista, koristelluista aseista, puuesineista ja tekstiileista. ^[251]

Suomen taide koki kultakautensa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Aikakauden kuuluisia suomalaistaiteilijoita ovat esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela , Albert Edelfelt , Pekka Halonen , Tyko Sallinen , Juho Rissanen , Ellen Thesleff , Helene Schjerfbeck , Magnus Enckell , ja Hugo Simberg . Kuvanveistajista tunnettuja ovat muun muassa Waino Aaltonen , Eila Hiltunen ja Laila Pullinen . ^lahde?

Nykytaiteilijoista kansainvalisesti tunnettuja ovat esimerkiksi kuvataiteilija Hannu Vaisanen , ^[252] videotaiteilija Eija-Liisa Ahtila ^[253] ja kuvittaja Tom of Finland . ^[254]

Helsingissa sijaitsevat muun muassa Valtion taidemuseoon kuuluvat Ateneumin taidemuseo , nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo seka yksityinen Amos Andersonin taidemuseo . Seka Turun taidemuseolla etta Tampereen taidemuseolla on huomattavat taidekokoelmat. Pohjoisempia merkittavia taidemuseoita edustavat muun muassa Oulun taidemuseo , Kemin taidemuseo , Aineen taidemuseo ja Rovaniemen taidemuseo . ^lahde?

Arkkitehtuuri ja muotoilu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Suomen arkkitehtuuri

Ennen 1800-lukua suurin osa Suomen taloista oli rakennettu puusta . Keskiajalta on sailynyt kivikirkkoja seka linnoja . ^[255] Merkittavin Suomen vanhoista kirkkorakennuksista on Turun tuomiokirkko , joka on Suomen ainoa goottilaistyyppinen katedraali . ^[255]

Suomessa ryhdyttiin Ruotsin valtakunnan koko 1700-luvun suurimpiin rakennustoihin, kun Helsingin edustalle alettiin rakentaa Viaporin merilinnoitusta. ^[256] Saarten linnoitusten ytimeen rakennettiin barokkiaukiot, ja Suomenlinnassa on sailynyt joukko Suomen 1700-luvun merkittavimpiin kuuluvia kivitaloja. ^[257]

Uusi arkkitehtuurin aikakausi alkoi Suomessa 1800-luvulla, kun tulipalossa tuhoutunutta Helsinkia alettiin rakentaa. Toiden paaarkkitehtina toimi saksalainen Carl Ludvig Engel . ^[258] Empiretyyli kehittyi Suomessa omaperaiseen suuntansa, silla maahan tuli uusklassisia piirteita seka idasta etta lannesta. ^{[259] [260]} 1800-luvun lopulla jugend ja kansallisromantiikka loivat lapi. ^[261] Suomessa kansallisromantiikassa otettiin kotimaasta kayttoon muun muassa materiaalit, puu ja luonnonkivi (erityisesti graniitti ), ja kasvi- ja elainkunnasta loytyneita koristeaiheita. Suomalainen arkkitehtuuri tuli ensimmaisen kerran kansainvaliseen tietouteen, kun Eliel Saarinen , Herman Gesellius ja Armas Lindgren suunnittelema Suomen paviljonki sai laajaa huomiota. ^[262]

Itsenaisyyden ajan alkuvuosien merkittavin valtalinja oli 1930-luvulla omaksuttu funktionalismi . ^[263] Funktionalismin keskeisin hahmo oli Alvar Aalto, jota pidetaan yleisesti Suomen historian merkittavimpana arkkitehtina. ^[264] Suomen kaupungistumisen takia 1970-luvulla tyypillinen perhe asui jo kaupungin kerrostalossa. ^[265] Huippuarkkitehtuuria edustivat monet julkiset rakennukset, kuten Reima Pietilan Dipoli Helsingin Otaniemessa. ^[266] Arkkitehtuuri alkoi 1980-luvulla kehittya entista monimuotoisemmaksi ja usein rakennuksissa korostettiin rakennuspaikan yksilollisyytta. ^[267]

Elokuva [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Suomalainen elokuva

Ensimmainen suomalainen naytelmaelokuva oli Salaviinanpolttajat vuonna 1907. Elokuva koki Suomessa nousukauden, kun Erkki Karu perusti elokuvayhtio Suomi-Filmin vuonna 1919. Vanhin kokonaan sailynyt suomalainen naytelmaelokuva on Ollin oppivuodet vuodelta 1920. Ensimmainen ulkomaillakin esitetty suomalaiselokuva on vuonna 1922 valmistunut Anna-Liisa , jota esitettiin myos Ruotsissa. Ensimmainen taysin suomalaisvoimin valmistunut aanielokuva Tukkipojan morsian valmistui 1931. Vuonna 1933 Suomi-Filmista lahtenyt Karu perusti uuden elokuvayhtion Suomen Filmiteollisuus . Vuonna 1936 yritys kohosi tuotantoluvuissaan samalle tasolle siihen asti Suomen elokuva-alaa yksin hallinneen Suomi-Filmin kanssa. ^[268] Ajan tunnettuja nayttelijoita olivat muun muassa Ansa Ikonen ja Tauno Palo , jotka sailyttivat suosionsa aina 1950-luvulle asti. ^{[269] [270]}

Toisen maailmansodan (1939?1945) aikana Suomessa tuotettiin runsaasti isanmaallispaatoksellisia draamaelokuvia seka todellisuuspakoisia epookkielokuvia ja komedioita, kuten SF:n Kulkurin valssi . Erityisesti 1940-luvun suosikki valkokankailla oli Lea Joutseno , joka tahditti muun muassa Valentin Vaalan reippaita komediaelokuvia. Sodan jalkeen valmistuivat muun muassa Vaalan Loviisa ? Niskavuoren nuori emanta ja Ihmiset suviyossa . Erik Blombergin Valkoinen peura (1952) palkittiin Cannesin elokuvajuhlilla . Esa Pakarisen ja Reino Helismaan johdolla esiteltiin niin kutsuttu rillumarei -elokuva 1950-luvun alkupuolella. Kriitikot inhosivat, kansa rakasti. Kymmenen vuotta sodan paattymisesta valmistui Vaino Linnan samannimiseen romaaniin perustuva elokuva Tuntematon sotilas . ^[268] Elokuvan ohjasi Edvin Laine ja se on edelleen kaikkien aikojen katsotuin elokuva Suomen elokuvateattereissa ^[271] .

Tunnettuja suomalaisia elokuvantekijoita ovat muun muassa nayttelija ja kasikirjoittaja Spede Pasanen , jonka suosituimpia luomuksia on Uuno Turhapuro -elokuvasarja, seka kansainvalistakin suosiota kerannyt elokuvaohjaaja Aki Kaurismaki . Kaurismaen Mies vailla menneisyytta on yksi Suomen elokuvahistorian kansainvalisesti menestyneimpia elokuvia. Se oli Oscar -ehdokkaana ja voitti Cannesin elokuvajuhlien Grand Prix -palkinnon. 2000-luvun ensimmaisen vuosikymmenen loppupuolella myos suomalaiset animaatiot nostivat suosiotaan maailmalla. ^[272]

Viestimet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Media Suomessa

Toimittajat ilman rajoja -jarjeston mukaan Suomessa on maailman viidenneksi vapain lehdisto . ^[273] Suomessa ilmestyy vuosittain noin 370 sanomalehtea ja 5 500 aikakauslehtea . ^[274] Kirjoja julkaistaan vuodessa 14 000. ^[274] Suomen luetuin paivalehti on Helsingin Sanomat , jonka levikki vuonna 2017 oli 234 258. ^[275] Lehdella on keskimaarin 859 000 lukijaa. ^[276] Helsingin Sanomia julkaisee Sanoma , jonka muita lehtia ovat muun muassa Aamulehti ja Ilta-Sanomat . Toinen Suomen mainosrahoitteisen viestinnan merkittavimmista tekijoista, Alma Media , julkaisee yli 30 sanomalehtea, mukaan lukien Iltalehti ja Kauppalehti .

Valtiollisen viestintayhtio Yleisradion toiminta kustannetaan erillisella yleisradioverolla . Suomen suurin kaupallinen televisiokanava on vuonna 1957 perustettu MTV3 , jonka omistaa ruotsalainen Telia Company . Suomen kuunnelluin radiokanava on Yle Radio Suomi ^[277] . Suosituin kaupallinen radiokanava on Radio Nova ^{[278] [279]} .

Urheilu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Suomen urheilu

Suomi on saavuttanut eniten olympiakultaa ja olympiamitaleita suhteessa valtion vakilukuun ^[280] . Suomen kansallispeli on Lauri Pihkalan kehittama pesapallo , mutta suosituin laji on nykyisin jaakiekko . ^[281] Eniten kilpaharrastajia on jalkapallolla . ^[282] Suosittuja liikuntamuotoja ovat lenkkeily , uinti , kotivoimistelu ja kuntosaliharjoittelu ^[283] .

1920-luvulla suomalaiset juoksijat Paavo Nurmi , Hannes Kolehmainen ja Ville Ritola olivat aikansa parhaimpia juoksijoita. Nurmi on edelleen yksi olympiahistorian menestyneimpia urheilijoita yhdeksalla kultaisella olympiamitalillaan. Claes Thunberg hallitsi 1920-luvulla pikaluistelua. Veikko Hakulisesta tuli 1950-luvulla yksi kaikkien aikojen hiihtourheilijoista. 1970-luvulla juoksija Lasse Viren saavutti kaksissa olympialaisissa yhteensa nelja kultaa. Soutaja Pertti Karppinen saavutti kolme perattaista kultaa olympiakisoissa 1976?1984. 1980-luvulla Matti Nykanen voitti makihypyssa olympiakultaa neljasti ja Marja-Liisa Kirvesniemi maastohiihdossa kolmesti. ^{[284] [285]}

Moottoriurheilussa suurta menestysta ovat saavuttaneet muun muassa rallin nelinkertaiset maailmanmestarit Tommi Makinen ja Juha Kankkunen ja myos Formula 1 :n kaksinkertainen maailmanmestari Mika Hakkinen . Muita menestyneita urheilijoita ovat olleet muun muassa jaakiekkoilijat Jari Kurri , Teemu Selanne , Jere Lehtinen ja Valtteri Filppula ampumahiihtaja Kaisa Makarainen , F1-kuljettaja Kimi Raikkonen , hiihtaja Iivo Niskanen , alppihiihtajat Kalle Palander ja Tanja Poutiainen seka jalkapalloilija Jari Litmanen . ^{[284] [285]}

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Suomen hallinnollinen aluejako
• Suomen juhlapaivat
• Suomalainen keittio
• Suomen kansallissymbolit

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Taman artikkelin tai sen osan viitteita on pyydetty muotoiltavaksi. Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi , esimerkiksi siirtamalla linkit viitemallineille .

• Bonsdorff, Bengt von ym.:  Suomen taiteen historia . Espoo: Schildt, 1998. ISBN 951-50-0920-0 .
• Haapala, Pertti:  Kun yhteiskunta hajosi. Suomi 1914?1920 . Helsinki: Painatuskeskus, 1995. ISBN 951-37-1532-9 .
• Haapala, Pertti: Monta totuutta. Teoksessa Hoppu, Tuomas ym. (toim.):  Tampere 1918 . Tampere: Vapriikki, 2008. ISBN 978-951-609-369-0 .
• Haggren, Georg ym.:  Muinaisuutemme jaljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle . Helsinki: Gaudeamus, 2015. ISBN 978-952-495-363-4 .
• Helander, Vilhelm & Rista, Simo:  Suomalainen rakennustaide . Helsinki: Kirjayhtyma, 1987. ISBN 951-26-2656-X .
• Honkanen, Tarja ym.:  Yhteiskunnan tuulet 9 . Helsingissa: Otava, 2006. ISBN 951-1-19066-0 .
• Jussila, Osmo:  Suomen suuriruhtinaskunta 1809?1917 . Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29500-0 .
• Jussila, Osmo:  Suomen historian suuret myytit . Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-33103-3 .
• Jutikkala, Eino & Pirinen, Kauko:  Suomen historia . WSOY, 2002. ISBN 951-0-27217-5 .
• Klinge, Matti:  Keisarin Suomi . Suomentanut Marketta Klinge. Espoo: Schildt, 1997. ISBN 951-50-0682-1 .
• Kohi, Antti ym.:  Forum 4. Suomen historian kaannekohtia . Helsingissa: Otava, 2006. ISBN 951-1-21237-0 .
• Meinander, Henrik:  Suomen historia. Linjat, rakenteet, kaannekohdat . (Finlands historia. Linjer, strukturer, vandpunkter, 2006.) Suomentanut Paula Autio. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-30809-9 .
• Tikka, Marko:  Terrorin aika. Suomen levottomat vuodet 1917?1921 . Helsinki: Ajatus, 2006. ISBN 951-20-7051-0 .
• Suomi lukuina . Tilastokeskus.
• Vares, Vesa:  Kuninkaan tekijat. Suomalainen monarkia 1917?1919. Myytti ja todellisuus . Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-23228-9 .
• Virrankoski, Pentti:  Suomen historia. Maa ja kansa kautta aikojen . Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012. ISBN 978-952-222-377-7 .
• Zetterberg, Seppo & Tiitta, Allan (toim.):  Suomi kautta aikojen . Helsingissa: Otava, 1992. ISBN 951-1-11078-0 .
• Zetterberg, Seppo (toim.):  Suomen historian pikkujattilainen . Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27365-1 .

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Matkaopas aiheesta Suomi Wikimatkoissa

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomi Wikimedia Commonsissa

Hallinto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Suomi.fi Suomen julkishallinnon verkkopalveluiden yhteinen osoite
• Suomen valtioneuvosto
• Suomen presidentti
• Suomen eduskunta

Muut [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Findikaattori ? tilastotietoa yhteiskunnasta
• Tietoa Suomesta 15 kielella ( Arkistoitu ? Internet Archive)
• Visit Finland ? Matkailun edistamiskeskuksen matkailusivusto (englanniksi)
• Suomi Google Maps -karttapalvelussa

n k m Suomensukuisten kansojen maat Itsenaiset valtiot Suomi Unkari Viro Venajan liittovaltiosubjektit Tasavallat Karjala Komi Mari Mordva Udmurtia Autonomiset piirikunnat Hanti-Mansia Nenetsia Jamalin Nenetsia Kulttuuris-historialliset alueet Inkeri Karjala Liivinmaa Liivinranta Lyydinmaa Metsasuomalaiset Meanmaa Permin Komi Ruija Saamenmaa Setumaa Vatjanmaa Vepsanmaa Vorumaa

n k m Euroopan valtiot Itsenaiset valtiot Alankomaat Albania Andorra Armenia 1 Azerbaid?an 1 Belgia Bosnia ja Hertsegovina Bulgaria Espanja Georgia 1 Irlanti Islanti Italia Itavalta Kazakstan 1 Kreikka Kroatia Kypros 1 Latvia Liechtenstein Liettua Luxemburg Malta Moldova Monaco Montenegro Norja Pohjois-Makedonia Portugali Puola Ranska Romania Ruotsi Saksa San Marino Serbia Slovakia Slovenia Suomi Sveitsi Tanska T?ekki Turkki 1 Ukraina Unkari Valko-Venaja Vatikaani Venaja 1 Viro Yhdistynyt kuningaskunta Kiistanalaiset valtiot Abhasia 1 Artsakh 1 Etela-Ossetia 1 Katalonia Kosovo Pohjois-Kypros 1 Transnistria 1 Lasketaan kuuluvaksi myos Aasiaan .

n k m Euroopan unionin jasenvaltiot Alankomaat Belgia Bulgaria Espanja Irlanti Italia Itavalta Kreikka Kroatia Kypros Latvia Liettua Luxemburg Malta Portugali Puola Ranska Romania Ruotsi Saksa Slovakia Slovenia Suomi Tanska T?ekki Unkari Viro

n k m Pohjois-Atlantin liitto Jasenvaltiot Alankomaat   Albania   Belgia   Bulgaria   Espanja   Islanti   Italia   Kanada   Kreikka   Kroatia   Latvia   Liettua   Luxemburg   Montenegro Norja   Pohjois-Makedonia   Portugali   Puola   Ranska   Romania   Ruotsi Saksa   Slovakia   Slovenia   Suomi Tanska   T?ekki   Turkki   Unkari   Viro   Yhdistynyt kuningaskunta Yhdysvallat Rakenne Paamaja Paasihteeri Supreme Headquarters Allied Powers Europe Parlamentaarinen yleiskokous Standardointisopimus Kahdenvaliset suhteet Major non-NATO ally Naton rauhankumppanuus Tunnukset Naton lippu

n k m Pohjoismaiden neuvosto Jasenmaat   Islanti   Norja   Ruotsi   Suomi   Tanska Liitannaisjasenet   Ahvenanmaa   Farsaaret   Gronlanti Neuvosto Keskusta : 23 Konservatiivit : 13 Sosiaalidemokraatit : 23 Vapaa Pohjola : 7 Vihrea vasemmisto : 8 Palkinnot Elokuva Kirjallisuus Musiikki Lasten ja nuorten kirjallisuus Ymparisto Muuta Nordic Master Programme Nuorten Pohjoismaiden neuvosto Pohjoismainen kulttuuripiste

 

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset FAST ISNI VIAF 2 3 WorldCat Kansalliset Norja Espanja Ranska 2 3 BnF data 2 3 Argentiina Saksa 2 Israel Suomi (KANTO) Yhdysvallat Ruotsi Japani T?ekki Australia Maantieteelliset MusicBrainz area Tieteilijat CiNii Taiteenala Te Papa (New Zealand) Henkilot Trove UK Parliament Yle Uppslagsverket Finland Muut Historical Dictionary of Switzerland NARA IdRef 2 ?slam Ansiklopedisi Hufvudstadsbladet