Tama artikkeli kasittelee Ruandassa vuosina 1990?1994 kaytya sisallissotaa. Vuosina 1959?1961 kaydysta sisallissodasta on
erillinen artikkeli
.
Ruandan sisallissota
kaytiin vuosina 1990?1994
Ruandassa
.
Sisallissodassa oli vastakkain Ruandan kaksi suurinta etnista ryhmaa,
tutsit
ja
hutut
. Konfliktin juuret olivat Belgian siirtomaakaudella, jolloin belgialaiset suosivat tutseja, jotka olivat hutuja rikkaampia ja paremmin koulutettuja. Hutut olivat kuitenkin enemmisto Ruandassa ja ottivat vallan itselleen
sisallissodassa
, joka kaytiin vuosina 1959?1961. Ruanda itsenaistyi sisallissodan jalkeen 1. heinakuuta 1962. Sisallissodan vuoksi monet tutsit pakenivat
Ugandaan
, jossa he asuivat seuraavat kolmekymmenta vuotta.
[1]
Vuonna 1990 kapinallisryhma
Ruandan isanmaallinen rintama
tunkeutui Ugandasta Ruandaan. Ryhman tavoitteena oli saada Ruanda hallintaansa. Ruandan hutu-vetoisella hallituksella oli muitakin ongelmia: maa oli pahasti velkaantunut ja hallituksella oli vaikeuksia ruokkia kansaa. Naiden ongelmien ja isanmaallisen rintaman maahantunkeutumisen vuoksi hutu-hallitus luovutti osan vallastaan tutseille
Arushan rauhansopimuksella
elokuussa 1993.
[1]
Ruandan presidentti
Juvenal Habyarimana
kuitenkin hidasteli Arushan rauhansopimuksen taytantoonpanoa. Hidastelun vuoksi jannitteet nousivat uudelleen ja taman vuoksi joitakin hallituspaikoista luovutettiin tutseille. Huhtikuussa 1994 Habyarimana osallistui
Tansaniassa
pidettyyn konferenssiin, jossa Ruandan hutu?tutsi-ongelmaa kasiteltiin. Paluumatkalla konferenssista Habyarimanan lentokone rajahti ja Habyarimana ja
Burundin
hutu-presidentti
Cyprien Ntaryamira
kuolivat. Epailyttavasta rajahdyksesta syytettiin valittomasti tutsien isanmaallista rintamaa, vaikka todellisuudessa rajahdyksen takana olivat kovanlinjan hutut. Lentokoneen rajahdyksen seurauksena kaynnistyi 14 viikkoa kestanyt
Ruandan kansanmurha
, jonka aikana Ruandan hutujohtoinen armeija ja hutujen kuolemanpartiot tappoivat noin 800 000 ihmista. Kuolleet olivat enimmakseen tutseja, mutta kansanmurhassa tapettiin myos maltillisia hutuja. Kansanmurhan vuoksi Ruandasta pakeni yli kolme miljoonaa hutua, jotka pelkasivat tutsien kostotoimia.
[1]
Kansanmurhasta huolimatta tutsien isanmaallinen rintama voitti hutujohtoisen Ruandan armeijan ja Arushan rauhansopimus pantiin taytantoon heinakuussa 1994. Kapinallisjohtaja majuri
Paul Kagame
nousi Ruandan uudeksi varapresidentiksi ja puolustusministeriksi. Paaministerin ja presidentin tehtaviin asetettiin maltilliset hutut.
[1]
- Childs Kohn, George:
Dictionary of Wars
, s. 423. Facts on File, 1999.
ISBN 0-8160-4157-1
.
