Vuosisadat	1700-luku  · 1800-luku  · 1900-luku  · 2000-luku  · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku  · 1900-luku  · 1910-luku  · 1920-luku  · 1930-luku  · 1940-luku 1950-luku  · 1960-luku  · 1970-luku  · 1980-luku  · 1990-luku  · 2000-luku
Vuodet	1890  · 1891  · 1892  · 1893  · 1894  · 1895  · 1896  · 1897  · 1898  · 1899 1900  · 1901  · 1902  · 1903  · 1904  · 1905  · 1906  · 1907  · 1908  · 1909 1910  · 1911  · 1912  · 1913  · 1914  · 1915  · 1916  · 1917  · 1918  · 1919 1920  · 1921  · 1922  · 1923  · 1924  · 1925  · 1926  · 1927  · 1928  · 1929 1930  · 1931  · 1932  · 1933  · 1934  · 1935  · 1936  · 1937  · 1938  · 1939 1940  · 1941  · 1942  · 1943  · 1944  · 1945  · 1946  · 1947  · 1948  · 1949 1950  · 1951  · 1952  · 1953  · 1954  · 1955  · 1956  · 1957  · 1958  · 1959 1960  · 1961  · 1962  · 1963  · 1964  · 1965  · 1966  · 1967  · 1968  · 1969 1970  · 1971  · 1972  · 1973  · 1974  · 1975  · 1976  · 1977  · 1978  · 1979 1980  · 1981  · 1982  · 1983  · 1984  · 1985  · 1986  · 1987  · 1988  · 1989 1990  · 1991  · 1992  · 1993  · 1994  · 1995  · 1996  · 1997  · 1998  · 1999 2000  · 2001  · 2002  · 2003  · 2004  · 2005  · 2006  · 2007  · 2008  · 2009

Vuosi 1982 oli normaalivuosi, joka alkoi perjantaista.

Tapahtumia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tammikuu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• 4. tammikuuta ? Euroopan yhteison maiden ulkoministerit varoittivat kokouksessaan Brysselissa Varsovan liittoa miehittamasta Puolaa, mutta paattivat pidattya Neuvostoliiton vastaisista talouspakotteista.
• 10. tammikuuta ? Paavi Johannes Paavali II arvosteli Vatikaanissa pitamassaan puheessa kovin sanoin Puolan johtoa siita, etta kansalaisia pakotettiin antamaan omantuntonsa ja vakaumuksensa vastaisia julistuksia tyopaikan menettamisen uhalla.
• 13. tammikuuta ? Air Floridan lento 90 : Boeing 737 tormasi siltaan Washingtonissa ja putosi Potomacjokeen surmaten 78 ihmista.
• 13. tammikuuta ? Hallitus teki periaatepaatoksen Satakunnan , Pirkanmaan ja Kainuun laanien perustamisesta. Uusien laanien oli maara aloittaa toimintansa viimeistaan vuoden 1985 alussa.
• 17. ? 18. tammikuuta ? Suomessa jarjestettiin presidentinvaalien valitsijamiesvaalit.
• 20. tammikuuta ? Imatran kihlakunnanoikeus tuomitsi nelja Finnvalcon hallituksen jasenta sakkoihin yhteistoimintalain rikkomisesta.
• 21. tammikuuta ? Yhdysvallat esti Israelin tuomitsevan paatoslauselmaehdotuksen hyvaksymisen YK:n turvallisuusneuvostossa . Paatoslauselma sisalsi pakotteita Israelia vastaan sen liitettya Golanin kukkulat alueisiinsa joulukuussa 1981.
• 27. tammikuuta ? Mauno Koivisto valittiin Suomen presidentiksi.
• 28. tammikuuta ? Italian terrorismin vastaiset joukot vapauttivat James L. Dozierin 42 paivan vankeudesta Punaisilta prikaateilta .
• 31. tammikuuta ? Espanjassa ilmoitettiin yli 250 ihmisen kuolleen ja noin 16 000 saaneen eriasteisia myrkytysoireita toukokuun 1981 alusta lahtien heidan nautittuaan eraiden liikkeiden myymaa myrkyllista ruokaoljya . Useita kymmenia henkiloita oli pidatetty asian vuoksi.

Helmikuu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• 1. helmikuuta ? Senegal ja Gambia muodostivat loyhan valtioliiton.
• 2. helmikuuta ? Haman veriloyly Syyriassa , 20 000 ihmista surmattiin.
• 5. helmikuuta ? Presidentti Mauno Koivisto nimitti Suomen Pankin johtokunnan jasenen, tohtori Ahti Karjalaisen pankin paajohtajaksi maaliskuun alusta lukien. Karjalainen oli hoitanut paajohtajan tehtavia viransijaisena Koiviston ollessa paaministerina. Uudeksi johtokunnan jaseneksi Koivisto nimitti johtokunnan varajasenen Seppo Lindblomin .
• 12. helmikuuta ? Halli eli harmaahylje rauhoitettiin Suomessa.
• 14. helmikuuta ? Tyrvaan kirkko Vammalassa vaurioitui pahoin tulipalossa.
• 15. helmikuuta ? Oljynporauslautta Ocean Ranger upposi myrskyssa Newfoundlandin edustalla Kanadan rannikolla, 84 ihmista kuoli.
• 15. helmikuuta ? Suomen ensimmaisen aikakauslehden , Om konsten att ratt behaga , ensimmaisen numeron ilmestymisesta tuli kuluneeksi 200 vuotta. Lehtea oli ilmestynyt Turussa 16 numeroa runsaan neljan kuukauden ajan.
• 19. helmikuuta ? Arkkipiispa Mikko Juva ilmoitti yllattaen jaavansa elakkeelle syyskuun alussa.
• 19. helmikuuta ? presidentti Mauno Koivisto nimitti uuden, Kalevi Sorsan johtaman hallituksen . Edellinen, viimeiset ajat Eino Uusitalon johtama hallitus ehti istua tasan tuhat vuorokautta ja oli noussut juuri ennen eroaan hallitusten ikatilaston kolmannelle sijalle.
• 23. helmikuuta ? Kansanaanetyksessa 53 prosenttia gronlantilaisista kannatti eroamista Euroopan yhteisosta ; aanestysprosentti oli 74,9. Ero astui voimaan vuonna 1985 . ^[1]
• 23. helmikuuta ? Espanjan hallitus kansallisti Rumasan .
• 24. helmikuuta ? Puolan johtaja Wojciech Jaruzelski syytti Puolan kommunistisen puolueen keskuskomitean kokouksessa pitamassaan puheessa Yhdysvaltain hallitusta maailmanrauhan vaarantamisesta.

Maaliskuu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• 1. maaliskuuta ? Neuvostoliiton avaruusluotain Venera 13 laskeutui Venuksen pinnalle. Ukkosen aanta tallentanut Venera 13 oli ensimmainen toisesta maailmasta aanta tallentanut luotain.
• 3. maaliskuuta ? Ranskan presidentti Francois Mitterrand aloitti valtiovierailun Israelissa ensimmaisena merkittavana eurooppalaisena valtionpaamiehena. Vierailu ei kuitenkaan juuri parantanut Ranskan ja Israelin suhteita, jotka olivat olleet kireat vuoden 1967 sodasta lahtien, varsinkaan kun Mitterrand vaati Israelia tunnustamaan palestiinalaisten oikeuden omaan valtioon. Varoen arsyttamasta arabimaita liiaksi Mitterrand ei kaynyt Ita-Jerusalemissa eika Jordanjoen lansirannalla .
• 4. maaliskuuta ? Kuopion kaupunki taytti 200 vuotta.
• 6. maaliskuuta ? Kairossa tuomittiin kuolemaan viisi Egyptin presidentin Anwar Sadatin murhaan osallistunutta sotilasta. Syytettyina olleista kaikkiaan 24 henkilosta viisi tuomittiin elinkautiseen pakkotyohon, kaksitoista 5?15 vuoden vankeuteen ja kaksi vapautettiin.
• 6. maaliskuuta ? SDP:n kansanedustaja Tellervo M. Koivisto kuoli. Hanen tilalleen tuli aiemminkin kansanedustajana toiminut ekonomi Riitta Jarvisalo .
• 10. maaliskuuta ? Yhdysvallat asetti Libyan oljyn kauppasaartoon syyttaen sita terrorismin tukemisesta.
• 10. maaliskuuta ? Tahtitiede : kaikki yhdeksan planeettaa olivat samanaikaisesti Auringon samalla puolella.
• 11. maaliskuuta ? Oikeusministerion kansliapaallikko Kai Korte nimitettiin uudeksi oikeuskansleriksi . Edellinen oikeuskansleri Risto Leskinen siirtyi elakkeelle.
• 11. maaliskuuta ? Kauppa- ja teollisuusministerio antoi ohjeen, jonka mukaan valtionyhtioiden hallintoneuvostoihin voidaan valita vain alle 70-vuotiaita. Tavoitteeksi asetettiin ikarajan alentaminen 67 vuoteen. Olavi Lindblom joutui jattamaan Enso-Gutzeitin hallintoneuvoston ensimmaisena taman ohjeen nojalla.
• 11. maaliskuuta ? Norjan Gamvikissa 15 ihmista kuoli lento-onnettomuudessa .
• 17. maaliskuuta ? Helsingin hovioikeus antoi varoituksen kahdelle merivartijalle Viikinki -huviveneen uppoamista koskeneessa oikeusjutussa. Merivartijoiden virhearvioinneilla ei todettu olleen valitonta syy-yhteytta kymmenen nuoren hukkumiseen Viikinki -veneen upottua Hangon vesilla syyskuussa 1978 , mutta viranomaisten yhteydenpito tapauksen aikana katsottiin hyvin puutteelliseksi.
• 19. maaliskuuta ? Falklandin sota : argentiinalaiset joukot nousivat maihin Etela-Georgian saarella, mika ennakoi sotaa.
• 20. maaliskuuta ? Ajatollah Khomeini ilmoitti Iranin uudenvuoden kunniaksi, etta 12?18-vuotiaat koulupojat saivat osallistua Basij -joukkoihin ja taistella maansa puolesta. ^[2]
• 23. maaliskuuta ? Efrain Rios Montt tukijoineen kaappasi vallan Guatemalassa .
• 23. maaliskuuta ? Helsingin Sanomat erotti lehden poliittisen toimituksen esimiehen Aarno Laitisen ja antoi varoituksen viidelle muulle toimittajalle heidan osuudestaan kohutun Tamminiemen pesanjakajat -kirjan tekoon.
• 26. maaliskuuta ? Presidentti Mauno Koivisto erotti Uudenmaan laanin maaherran Kaarlo Pitsingin virastaan. Ero tuli voimaan heti.

Huhtikuu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• 1. huhtikuuta ? Suomessa tulivat voimaan uusi tieliikennelaki ja -asetus, joissa mm. maarattiin suojakypara pakolliseksi moottoripyorailijoille ja mopoilijoille. Myos ajovalojen kaytto moottoriajoneuvoissa kaikkina vuorokaudenaikoina saasta riippumatta tuli pakolliseksi. Laki korvasi vuodelta 1957 olleen vanhan lain.
• 2. huhtikuuta ? Falklandin sota : Argentiina miehitti Falklandinsaaret .
• 5. huhtikuuta ? Svenska Teaternin johtaja, filosofian tohtori Carl Ohman valittiin Finlandia-talon johtajaksi. Ohman aloitti uudessa tehtavassaan syyskuun alussa. Svenska Teaternin uudeksi johtajaksi valittiin teatteri- ja elokuvaohjaaja Jack Witikka .
• 7. huhtikuuta ? Presidentti Mauno Koivisto sanoi Ruotsin radiolle ja televisiolle antamassaan haastattelussa suhtautuvansa myonteisesti presidentin valtaoikeuksien vahentamiseen ja valtiosaannon uudistamiseen.
• 12. huhtikuuta ? Suojelupoliisi pidatti Yleisradion TV-toimittajan Matts Dumellin Helsingissa. Dumellia epailtiin vakoilusta ja yhteydenpidosta Neuvostoliiton turvallisuuspalveluun KGB :hen.
• 17. huhtikuuta ? Kanadan uusi perustuslaki maarasi taydellisen itsenaisyyden Yhdistyneesta kuningaskunnasta .
• 24. huhtikuuta ? Saksan liittotasavalta voitti Harrogatessa Yhdistyneessa kuningaskunnassa jarjestetyn Eurovision laulukilpailun . Suomen edustaja Kojo ei saanut kappaleella ” Nuku pommiin ” yhtaan pistetta ja sijoittui viimeiseksi.
• 25. huhtikuuta ? Israel vetaytyi Siinailta rauhansopimuksen mukaisesti.
• 27. huhtikuuta ? Presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto matkustivat valtiovierailulle Ruotsiin.
• 30. huhtikuuta ? Sosiaali- ja terveysministeri Jacob Soderman nimitettiin Uudenmaan laanin maaherraksi. Uudeksi sosiaali- ja terveysministeriksi nimitettiin kansanedustaja Vappu Taipale . Sodermanin tilalle eduskuntaan nousi Pertti Paasio .
• 30. huhtikuuta ? Tyotuomioistuimen presidentti Antti Suviranta nimitettiin Korkeimman hallinto-oikeuden presidentiksi elakkeelle jaaneen Aarne Nuorvalan tilalle.

Toukokuu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• 1. toukokuuta ? Falklandin sota: Britannian kuninkaallisten ilmavoimien Avro Vulcan nousi Ascensionin tukikohdasta ja pommitti Port Stanleyn lentotukikohtaa.
• 2. toukokuuta ? Falklandin sota: ydinsukellusvene HMS Conqueror upotti Argentiinan laivaston risteilijan ARA General Belgranon .
• 2. toukokuuta ? Puolan hallitus lievensi poikkeustilamaarayksia . Muun muassa oinen ulkonaliikkumiskielto kumottiin.
• 4. toukokuuta ? Argentiinalaiset Tulimaan Rio Grandesta lahteneet havittajat osuivat ohjuksin HMS Sheffield (D80) -ohjushavittajaan, joka vaurioiduttuaan upposi merenkaynnissa 10. toukokuuta.
• 7. toukokuuta ? Suomen evankelisluterilaisen kirkon kirkolliskokous paatti esittaa eduskunnalle niin sanottujen arkipyhien siirtamista takaisin entisille paikoilleen.
• 8. toukokuuta ? Kanadalainen Formula 1 -kuljettaja Gilles Villeneuve sai surmansa Belgian GP:n aika-ajoissa Zolderissa sattuneessa onnettomuudessa.
• 10. toukokuuta ? Valimiesoikeus totesi Aarno Laitisen irtisanomisen Helsingin Sanomien poliittisen toimittajan tehtavista laittomaksi ja maarasi Sanoma Osakeyhtion maksamaan Laitiselle 20 000 markan korvaukset. Laitinen siirtyi Hymy -lehden pakinoitsijaksi.
• 15. toukokuuta ? Aarne Saarinen luopui Suomen Kommunistisen puolueen puheenjohtajuudesta ylimaaraisessa edustajakokouksessa ja hanen seuraajakseen valittiin Jouko Kajanoja . Varapuheenjohtaja Taisto Sinisalo menetti paikkansa puolueen enemmistosiipeen kuuluvalle Seppo Toiviaiselle . Saarinen arvosteli pitamassaan puheessa kovin sanoin Neuvostoliiton kommunistista puoluetta sekaantumisesta SKP:n sisaisiin asioihin.
• 18. toukokuuta ? Kalevi Sorsa ohitti Urho Kekkosen paaministerivuorokausien maarassa ja hanesta tuli Suomen pitkaaikaisin paaministeri.
• 21. toukokuuta ? Falklandin sota: Britannian kuninkaallinen merijalkavaki ja laskuvarjojoukot valtasivat San Carlosin lahden Falklandinsaarilla.
• 23. toukokuuta ? Helsingin poliisilaitos muutti uusiin tiloihin Pasilaan Aleksanterinkadulta , jonka varrella se oli toiminut vuodesta 1826 saakka.
• 24. toukokuuta ? Neuvostoliiton turvallisuuspoliisin KGB :n paallikko Juri Andropov nimitettiin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean sihteeriksi. Jo ennestaan puolueen politbyroohon kuulunutta Andropovia alettiin pitaa puoluejohtaja Leonid Bre?nevin todennakoisena seuraajana.
• 25. toukokuuta ? Suomen yksikamarinen eduskunta vietti 75-vuotisjuhliaan, joihin osallistui istuvien kansanedustajien ja ulkomaisten vieraiden lisaksi noin 250 entista kansanedustajaa.
• 25. toukokuuta ? Niin sanotun Koijarvi-jutun oikeuskasittely alkoi Tammelan kihlakunnanoikeudessa. Istuntoon oli haastettu 112 luonnonsuojelijaa, joista osa oli alaikaisia.
• 28. toukokuuta ? " Rocky III :n" ensi-iltaesitys, paaosassa nahtiin Sylvester Stallone .
• 28. toukokuuta ? Teatterikorkeakoulun nayttelijantyon professori Jouko Turkka nimitettiin korkeakoulun rehtoriksi.
• 29. toukokuuta ? Falklandin sota: Goose Greenin taistelussa brittien laskuvarjojaakarit loivat suuren argentiinalaisjoukon sodan ensimmaisessa maataistelussa.
• 30. toukokuuta ? Espanja liittyi Natoon ensimmaisena maana sitten Saksan liittotasavallan 1955 .

Kesakuu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• 1. kesakuuta ? Helsingin metro aloitti saannollisen liikennoinnin.
• 1. kesakuuta ? Presidentti Mauno Koivisto vastaanotti lahes 2,5 miljoonan henkilon allekirjoittaman yhteispohjoismaisen vetoomuksen ydinaseettoman Pohjolan puolesta.
• 3. kesakuuta ? Espanjassa paattyi oikeudenkaynti helmikuun 1981 vallankaappausyritykseen osallistuneita vastaan. Kenraali Jaime Milans del Bosch ja everstiluutnantti Antonio Tejero tuomittiin 30 vuodeksi vankeuteen. Kolmestakymmenesta muusta syytetysta yksitoista vapautettiin, muut tuomittiin 1?6 vuoden vankeusrangaistuksiin.
• 3. kesakuuta ? Israelin Britannian suurlahettilasta Shlomo Argovia ammuttiin Lontoossa, mika toimi osasyyna Libanonin sodan syttymiselle kolme paivaa myohemmin
• 4. kesakuuta ? Tapiolan kirkkoherra Samuel Lehtonen valittiin Helsingin hiippakunnan uudeksi piispaksi elakkeelle jaavan Aimo T. Nikolaisen seuraajaksi.
• 4. kesakuuta ? Kenraaliluutnantti, Mannerheim-ristin ritari Armas-Eino Martola ylennettiin jalkavaenkenraaliksi.
• 6. kesakuuta ? Libanonin sota alkoi: Israelin joukot Ariel Sharonin johtamina valtasivat Etela-Libanonin ja etenivat Beirutiin asti. Operaation peitenimena oli " Rauha Galileaan ".
• 6. kesakuuta ? Helsingin puhelinyhdistys vietti toimintansa alkamisen 100-vuotisjuhlia. Keisari Aleksanteri III oli myontanyt luvan puhelinlaitoksen perustamiselle 31. tammikuuta 1882 .
• 6. kesakuuta ? Teuvan vanhainkoti tuhoutui tulipalossa . Kaikki laitoksessa hoidettavina olleet 63 vanhusta saatiin turvaan. Paloa epailtiin murhapoltoksi .
• 7.-11. kesakuuta - Suomea koetteli ajankohtaan nahden harvinaisen kylma saajakso. Etela-Suomessa jakson keskilampotila laski jopa 7 asteeseen ja muualla Suomessa alle taman. Lahes koko jakson aikana koettiin myos yopakkasia seka ranta- ja lumisateita. ^[3]
• 8. kesakuuta ? Ruotsin paaministeri Thorbjorn Falldin vaati YK:n aseidenriisuntakokouksessa ydinaseettoman Pohjolan perustamista.
• 12. kesakuuta ? 750 000 ihmista osoitti mieltaan ydinaseita vastaan New Yorkin Keskuspuistossa .
• 13. kesakuuta ? Saudi-Arabian kuningas Fahd nousi valtaistuimelle veljensa Khaledin kuoleman jalkeen.
• 13. kesakuuta ? Italialainen Formula 1 -kuljettaja Riccardo Paletti sai surmansa Kanadan GP :n lahdossa tormattyaan paalupaikalle sammuneeseen Didier Pironin autoon.
• 13. kesakuuta ? Suomen Ammattiliittojen Keskusjarjesto (SAK) piti 75-vuotisjuhlansa Helsingin olympiastadionilla . Juhlaan osallistui noin 35 000 jarjeston jasenta. Tervehdyspuheen piti presidentti Mauno Koivisto.
• 13. kesakuuta ? Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut alkoivat Espanjassa .
• 14. kesakuuta ? Falklandin sota paattyi: britit etenivat Port Stanleyn laitamille edettyaan saaren lapi San Carlosin lahdesta. Argentiinalaisjoukot antautuivat ja muodollinen rauhansopimus solmittiin samana paivana.
• 17. kesakuuta ? Argentiinan presidentti, kenraali Leopoldo Galtieri erosi virastaan Falklandin sodassa karsityn tappion vuoksi.
• 17. kesakuuta ? Turun hovioikeus piti voimassa raastuvanoikeuden kesakuussa 1981 antaman tuomion, jolla Saloran paaomistajat Jouko Nordell ja Olavi Laakso oli maaratty maksamaan valtiolle 4,6 miljoonan markan vahingonkorvaukset veropetoksesta.
• 19. kesakuuta ? Liberaalisen Kansanpuolueen puoluekokous hyvaksyi puolueen liittymisen Keskustapuolueen jasenjarjestoksi. Keskustapuolue sitoutui maksamaan vakaviin talousvaikeuksiin joutuneen LKP:n velat. Liberaalien eduskuntaryhman puheenjohtaja Anneli Kivitie valittiin Keskustan eduskuntaryhman kolmanneksi varapuheenjohtajaksi.
• 19. kesakuuta ? Kansanedustaja Esko Almgren valittiin Suomen Kristillisen Liiton uudeksi puheenjohtajaksi Raino Westerholmin tilalle. Almgrenin vastaehdokkaana oli SKL:n eduskuntaryhman puheenjohtaja Sauli Hautala .
• 19. kesakuuta ? Tasavallan presidentin tytar ekonomi Assi Koivisto ja ekonomi Jari Komulainen vihittiin avioliittoon Naantalin Kultarannassa .
• 20. kesakuuta ? Berner Oy:n johtaja ja entinen kansanedustaja Arne Berner valittiin Keskustapuolueen jasenjarjestoksi liittyneen Liberaalisen Kansanpuolueen uudeksi puheenjohtajaksi.
• 22. kesakuuta ? Yhdysvaltain presidentin Ronald Reaganin murhayrityksesta syytetty John Hinckley todettiin syyntakeettomaksi hanen vakavan mielenvikaisuutensa vuoksi.
• 22. kesakuuta ? Elakkeella ollut kenraali Reynaldo Bignone valittiin Argentiinan uudeksi presidentiksi heinakuun alusta lukien.
• 22. kesakuuta ? Tampereella avattiin Amurin tyolaismuseokortteli .
• 22. kesakuuta ? SKDL:n kansanedustaja Ilkka-Christian Bjorklund jatti eduskunnan siirtyessaan Pohjoismaiden neuvoston paasihteeriksi. Hanen tilalleen tuli Markus Kainulainen .
• 23. kesakuuta ? Taidegraafikko, professori Erkki Tanttu sai Suomen sarjakuvaseuran myontaman Pekka Puupaa -hatun Rymy-Eetu -sarjakuvastaan, joka oli ilmestynyt yli 40 vuoden ajan vuodesta 1930 aina 1970-luvulle saakka.
• 25. kesakuuta ? Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan myonsi eron ulkoministeri Alexander Haigille ja nimitti hanen tilalleen George Shultzin . Ulkoministerin vaihdoksen ennustettiin merkitsevan suurvaltasuhteiden jyrkkenemista entisestaankin ja Lahi-idan politiikan uudelleenarviointia. Euroopassa Haigin eroa pidettiin tappiona.
• 30. kesakuuta ? Korkein oikeus tuomitsi vuorineuvos Armas Puolimatkan kuudeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen virkamiehen lahjomisesta . Turun hovioikeus oli aiemmin tuominnut Puolimatkan sakkoihin.

Heinakuu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• 1. heinakuuta ? Yhdistymiskirkon johtaja Sun Myung Moon meni naimisiin 4 150 seuraajansa kanssa New Yorkin Madison Square Gardenissa .
• 1. heinakuuta ? Helsingin metron suurin asema avattiin Rautatientorilla . Metron matkustajamaara kolminkertaistui jo avajaispaivana.
• 2. heinakuuta ? Dragsfjardin vesilla havaittiin useita ajelehtivia, teollisuusmyrkkyja sisaltaneita tynnyreita. Tynnyrit oli upottanut laivuri Jukka Ojaranta , joka pidatettiin 3. elokuuta .
• 9. heinakuuta ? Pan Amin Boeing 727 putosi Kennerissa Louisianassa surmaten 146 koneessa ja kahdeksan maassa.
• 11. heinakuuta ? Italia voitti jalkapallon maailmanmestaruuden.
• 12. heinakuuta ? Iso-Britannia julisti sotatoimet Falklandinsaarilla virallisesti paattyneiksi ja vapautti loput argentiinalaiset sotavangit.
• 16. heinakuuta ? Pastori Sun Myung Moon tuomittiin 18 kuukaudeksi vankeuteen veropetoksista ja oikeuden harhauttamisesta.
• 20. heinakuuta ? IRA :n siipi rajaytti kaksi pommia Lontoossa surmaten kahdeksan sotilasta ja haavoittaen 47:aa.
• 21. heinakuuta ? Puolan johtaja Wojciech Jaruzelski ilmoitti parlamentissa pitamassaan puheessa hallituksen lieventavan sotatilalakia ja vapauttavan noin 1200 poliittista vankia. Solidaarisuus-jarjeston johtaja Lech Wał?sa ei kuitenkaan ollut vapautettavien joukossa.
• 23. heinakuuta ? Kansainvalinen valaanpyyntikomissio paatti lopettaa kaupallisen valaanpyynnin vuoteen 1985 tai 1986 mennessa.
• 29. heinakuuta ? Keihaanheittaja Tiina Lillak heitti uuden maailmanennatyksen 72,40 m.
• 30. heinakuuta - Ammattiyhdistysjohtaja Jimmy Hoffa julistettiin virallisesti kuolleeksi.

Elokuu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• 2. elokuuta ? Helsingin metro avattiin virallisesti.
• 4. elokuuta ? Oikeuskansleri Kai Korte esitti Helsingin metrojohtajan Unto Valtasen pidattamista virastaan Helsingin metrojutun tutkimusten ja mahdollisen oikeudenkaynnin ajaksi. Korte katsoi Valtasen syyllistyneen virkarikokseen, jota ei voitu pitaa vahaisena.
• 6. elokuuta ? Rajavartiolaitos aloitti Ahvenanmaan merialueen tehostetun valvonnan. Suomen ja Ruotsin merivartiostot olivat kesan mittaan tehneet useita sukellusvenehavaintoja Ahvenanmerella .
• 7. elokuuta ? Suomen maaseudun puolueen puoluekokous valitsi puheenjohtaja Pekka Vennamon ja puoluesihteeri Urpo Leppasen yksimielisesti uudelleen tehtaviinsa.
• 9. elokuuta ? Helsingin kaupunginhallitus paatti pidattaa metrojohtaja Unto Valtasen valittomasti tehtavistaan. Ylipormestari Raimo Ilaskivi esitti metrotoimiston lakkauttamista vuoden 1982 lopussa.
• 20. elokuuta ? Libanonin sisallissota : monikansallinen joukko saapui Beirutiin valvomaan PLO :n vetaytymista Libanonista .
• 20. elokuuta ? Suomen Moskovan-suurlahettilas Jaakko Hallama vapautettiin virastaan ja siirrettiin ulkoministerion erityistehtaviin.
• 22. elokuuta ? Helsingin kaupungin tilintarkastaja Liisa Kulhia katsoi, etta metron valvonta- ja kuulutuslaitteiden tilauslaskelmista loytyneet miljoonavirheet oli tehty tahallaan ja etta niilla oli haluttu suosia Siemens Oy:ta .
• 26. elokuuta ? Siemens Oy jatti Helsingin metrotoimistolle pyynnon saada peruuttaa videolaitetarjouksensa, koska se katsoi metrojupakan vahingoittaneen mainettaan. Seuraavana paivana metrotoimikunta paatti tilata metron kuulutus- ja valvontalaitteet Aspo Oy:lta.
• 29. elokuuta ? F1-kuljettaja Keke Rosberg voitti Dijonissa ensimmaisena suomalaisena Formula 1 -kilpailun.

Syyskuu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• 2. syyskuuta ? Libanonilainen An Nahar -lehti kirjoitti, etta Libanonin sodassa oli kuollut yli 17 800 ja loukkaantunut yli 30 000 ihmista.
• 3. syyskuuta ? Presidentti Mauno Koivisto nimitti Ahvenanmaan maaherran Martin Isakssonin Suomen ensimmaiseksi suurlahettilaaksi Reykjavikiin . Uudeksi maaherraksi tuli varatuomari Henrik Gustafsson .
• 3. syyskuuta ? Toinen valtiovarainministeri Mauno Forsman siirtyi Raha-automaattiyhdistyksen toimitusjohtajaksi ja hanen seuraajakseen tuli kansanedustaja Jermu Laine .
• 5. syyskuuta ? Pohjois-Karjala-projekti taytti 10 vuotta. Tyoikaisten suomalaisten miesten sydan- ja verisuonitautikuolleisuuden oli todettu projektin aikana laskeneen 17 prosenttia.
• 9. syyskuuta ? Keskusrikospoliisi pidatti Helsingin metrojohtajan Unto Valtasen. Metrojutussa tehtiin syyskuun aikana useita muitakin pidatyksia.
• 11. syyskuuta ? 44 ihmista kuoli yhdysvaltalaisen sotilas helikopterin pudottua moottoritielle Lansi-Saksassa Heidelbergin ja Mannheimin valilla.

• 12. syyskuuta ? Porvoon hiippakunnan piispa John Vikstrom vihittiin uudeksi arkkipiispaksi . Vihkimisen toimitti Lapuan hiippakunnan piispa Yrjo Sariola .
• 15. syyskuuta ? Hallitus paatti, ettei Kemijokeen Pelkosenniemen kunnan alueelle suunniteltua Vuotoksen tekojarvea rakenneta eika asiasta jarjesteta kansanaanestysta .
• 16. syyskuuta ? Suomessa lunastettiin miljoonas vari televisiolupa .
• 17. syyskuuta ? Kristityt israelilaishyokkaajat toimeenpanivat veriloylyn Shatilan ja Sabran pakolaisleireissa Libanonin paakaupungissa Beirutissa. Hyokkayksen jaljilta loydettiin sadoittain surmattuja palestiinalaispakolaisia , enimmakseen naisia ja lapsia. Teko heratti suurta suuttumusta kautta maailman, myos Israelissa.
• 19. syyskuuta ? Scott Fahlman ehdotti ensimmaisena hymioiden kayttoa sahkopostiviestissa.
• 20. syyskuuta ? Jean Sibeliuksen perikunta lahjoitti hallussaan olleet Sibeliuksen nuottikasikirjoitukset Helsingin yliopistolle saveltajan kuoleman 25-vuotispaivana.
• 22. syyskuuta ? Mauri-myrsky kaatoi miljoonia kuutiometreja metsaa Pohjois-Suomessa.
• 22. syyskuuta ? Eduskunnan puhemies Johannes Virolainen valittiin Parlamenttienvalisen Liiton ( IPU ) presidentiksi.
• 25. syyskuuta ? F1-kuljettaja Keijo "Keke" Rosbergista tuli Las Vegasissa lajin ensimmainen pohjoismaalainen maailmanmestari.

Lokakuu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• 1. lokakuuta ? CD-levy otettiin kayttoon Japanissa ensimmaista kertaa maailmassa. ^[4]
• 1. lokakuuta ? Saksan liittokansleri Helmut Schmidt sai epaluottamuslauseen, hanen seuraajakseen tuli Helmut Kohl .
• 1. lokakuuta ? 60 ihmista kuoli ja arviolta 700 loukkaantui pommirajahdyksessa Iranin paakaupungissa Teheranissa .
• 1. lokakuuta ? Suomessa tulivat voimaan ilmansuojelulaki ja -asetus.
• 1. lokakuuta ? Presidentti Mauno Koivisto kieltaytyi armahtamasta vuorineuvos Armas Puolimatkaa talle langetetusta ehdollisesta vankeusrangaistuksesta.
• 3. lokakuuta ? Teologian tohtori Samuel Lehtonen vihittiin Helsingin hiippakunnan piispaksi.
• 3. lokakuuta ? Espanjan viranomaiset ilmoittivat paljastaneensa eraiden aarioikeistolaisten upseerien vallankaappaussuunnitelman . Kaappaus oli ollut tarkoitus toteuttaa juuri ennen lokakuun lopulla pidettyja parlamenttivaaleja, joissa sosialisteille ennustettiin vaalivoittoa.
• 5. lokakuuta ? Oikeuskansleri Kai Korte maarasi nostettavaksi syytteet lahjonnasta yhta sisaministerion hallintoneuvosta, kahta kaupunginjohtajaa ja vuorineuvos Armas Puolimatkaa vastaan. Syytteet koskivat naiden kolmen virkamiehen ja Puolimatka-yhtyman valisia omakotitalokauppoja.
• 5. lokakuuta ? Eduskunnan puhemies Johannes Virolainen ilmoitti, ettei han kutsu Palestiinan vapautusjarjeston PLO :n johtajaa Jasser Arafatia Suomeen, kuten han oli suunnitellut. Arafatin kutsumisesta Suomeen oli noussut kohu, koska Yhdysvalloissa vierailulla ollut ulkoministeri Par Stenback katsoi tulleensa asiassa sivuutetuksi eika Arafat edustanut kansainvalisesti tunnustettua valtiota.
• 8. lokakuuta ? Puola kielsi Solidaarisuus -liikkeen.
• 11. lokakuuta ? Suomen Pankin paajohtajaa Ahti Karjalaista kehotettiin jaamaan kuukauden sairauslomalle pitkaan jatkuneen alkoholinkayton vuoksi. Paajohtajan tehtavia hoiti tana aikana Karjalaisen varamies Rolf Kullberg .
• 13. lokakuuta ? Kansainvalinen olympiakomitea paatti palauttaa yhdysvaltalaisen Jim Thorpen perillisille taman Tukholman olympiakisoissa vuonna 1912 viisi- ja kymmenottelusta voittamat kultamitalit. Thorpen suoritukset oli tuolloin hylatty, koska hanet oli julistettu ammattilaiseksi. Thorpe oli kuollut vuonna 1953 .
• 26. lokakuuta ? Lansi-Saksan entinen liittokansleri Helmut Schmidt kieltaytyi terveyssyihin vedoten ryhtymasta sosiaalidemokraattien liittokansleriehdokkaaksi kevaan 1983 liittopaivavaaleissa.
• 28. lokakuuta ? Sosialistinen tyovaenpuolue voitti Espanjan parlamenttivaalit. Puolueen paasihteeri Felipe Gonzalez muodosti uuden hallituksen, joka oli ensimmainen sosialistinen hallitus vuosien 1936 ? 1939 sisallissodan jalkeen.
• 28. lokakuuta ? Oikeuskansleri Kai Korte sanoi eduskunnan virkamiesten menetelleen vaarin maksaessaan kansanedustajan paivarahaa Keskustapuolueen puheenjohtajalle Paavo Vayryselle . Vayrysen kotipaikkana oli pidetty Keminmaata , jossa hanella oli ollut vain jalasmokki.
• 29. lokakuuta ? Elokuvaohjaaja Rauni Mollberg , arkkitehti Juhani Pallasmaa , tekstiilitaiteilija Kirsti Rantanen ja valokuvaaja Seppo Saves nimitettiin uusiksi taiteilijaprofessoreiksi vuoden 1983 alusta.

Marraskuu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• marraskuu ? Ruotsalainen pop-yhtye ABBA hajosi.
• 5. marraskuuta ? Lansi-Saksa pyysi Suomelta selvitysta suomalaisten turkistarhojen oloista. Saksan televisiossa oli esitetty sveitsilainen ohjelma, jonka mukaan suomalaisissa turkistarhoissa raakataan elaimia. Myohemmin kuitenkin ilmeni, ettei ohjelmaa ollut kuvattu Suomessa.
• 8. marraskuuta ? Israelin paaministeri Menachem Begin sanoi Shatilan ja Sabran pakolaisleireilla tapahtunutta veriloylya tutkineen komission kuulustelussa olleensa etukateen tietamaton teosta ja saaneensa kuulla siita vasta kuunnellessaan BBC :n radiolahetysta veriloylya seuranneena paivana.
• 10. marraskuuta ? Korkein oikeus tuomitsi vuorineuvos Armas Puolimatkan hanta vastaan nostettujen uusien syytteiden perusteella kuudeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen jatketusta virkamiehen lahjomisesta. Syytteeseen oli asetettu myos viisi muuta Puolimatka-yhtyman johtohenkiloa.
• 12. marraskuuta ? Juri Andropov valittiin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen paasihteeriksi edesmenneen Leonid Bre?nevin seuraajaksi.
• 14. marraskuuta ? Lech Wał?sa paastettiin 11 kuukauden arestista.
• 17. marraskuuta ? Dragsfjardin myrkkyjutun oikeuskasittely paattyi. Laivuri Jukka Ojaranta tuomittiin jatehuoltorikoksesta kahdeksi vuodeksi ja neljaksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen.
• 18. marraskuuta ? Niin sanottu Noppa-juttu tuli julkisuuteen, kun keskusrikospoliisi pidatti valtiovarainministerion pyynnosta rakennushallituksen paajohtajan Kalevi Sassin ja nelja muuta virkamiesta.
• 18. marraskuuta ? Kaupin urheilupuistossa Tampereella muurattiin UKK-instituutin peruskivi.
• 19. marraskuuta ? Eduskunta hyvaksyi yksimielisesti syyskuun alussa 1983 voimaan tulevan rikesakkolain .
• 22. marraskuuta ? Keskusrikospoliisi pidatti kaksi Keskustapuolueen entista talouspaallikkoa epailtyina pimeiden rahojen ohjailusta rakennusliikkeilta puolueelle.
• 28. marraskuuta ? 88 maan edustajat kokoontuivat Geneveen sopimaan kaupan vapauttamisesta.
• 28. marraskuuta ? Opus Dei tuli personaaliprelatuuriksi
• 29. marraskuuta ? YK:n yleiskokous teki paatoksen 37/37, jonka mukaan Neuvostoliiton on vetaydyttava Afganistanista .
• 30. marraskuuta ? Eduskunta hyvaksyi yksimielisesti uuden ymparistoministerion perustamisen. Ymparistoministerio aloitti toimintansa lokakuun alussa 1983 .

Joulukuu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• 1. joulukuuta ? Michael Jacksonin menestysalbumi Thriller julkaistiin
• 2. joulukuuta ? Ensimmainen keinotekoinen sydan asennettiin Barney Clarkille. Han eli laitteen kanssa 112 paivaa.
• 2. joulukuuta ? Presidentti Mauno Koivisto myonsi saveltaja Erik Bergmanille , hopeaseppa Bertel Gardbergille , kuvanveistaja Oskari Jauhiaiselle , arkkitehti Reima Pietilalle , kirjailija Aale Tynnille ja nayttelija Eeva-Kaarina Volaselle akateemikon arvonimen.
• 2. joulukuuta ? Felipe Gonzalezista tuli Espanjan paaministeri.
• 4. joulukuuta ? Kiina otti kayttoon uuden perustuslain.
• 4. joulukuuta ? Suomen olympiakomitea vietti 75-vuotisjuhliaan.
• 6. joulukuuta ? Joukko eri alojen vaikuttajia valtioneuvos K.-A. Fagerholmin johdolla esitti julkisen vetoomuksen eronneen presidentin Urho Kekkosen rauhoittamiseksi loukkaavalta julkiselta kirjoittelulta, koska tama ei enaa itse kyennyt puolustautumaan sita vastaan. Eraat henkilot ja sanomalehdet olivat esittaneet Fagerholmin mielesta asiatonta ja henkiloon kayvaa kritiikkia Kekkosta kohtaan.
• 6. joulukuuta ? Kenraali Aksel Airo vastaanotti Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristin miekkojen kera. Kyseinen kunniamerkki myonnettiin nyt kolmannen kerran.
• 6. joulukuuta ? Pommi-isku surmasi 17 ihmista Ballykellyn kylassa Pohjois-Irlannissa.
• 11. joulukuuta ? Vanha kalkkikivilouhos sortui Forbyn kylassa Sarkisalossa . Muutamia rakennuksia ja patka maantieta vajosi hehtaarin suuruiseksi kasvaneeseen rotkoon.
• 16. joulukuuta ? Poliisi esti suuren joukkokokouksen pitamisen Puolassa Gdanskin Lenin-telakalla vuoden 1970 mellakoiden vuosipaivana. Solidaarisuuden johtaja Lech Wał?sa , jonka oli ollut tarkoitus puhua kokouksessa, vietiin kotoaan jalleen vankilaan.
• 16. joulukuuta ? YK:n yleiskokous tuomitsi yksimielisesti Sabran ja Shatilan pakolaisleireissa Libanonissa syyskuussa tehdyn veriloylyn ja julisti sen kansanmurhaksi .
• 18. joulukuuta ? Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat kilpa-autoilija Keijo Rosbergin vuoden parhaaksi urheilijaksi. Rosberg oli ensimmainen aanestyksen voittanut moottoriurheilija.
• 20. joulukuuta ? Kymi Kymmene Oy ja Stromberg Oy paattivat yhdistya. Uuden yhtion nimeksi tuli Kymi-Stromberg Oy ja se nousi Suomen kymmenen suurimman yrityksen joukkoon.
• 20. joulukuuta ? Tammelan kihlakunnanoikeus langetti Koijarvi-jutussa sakkotuomiot 101 luonnonsuojelijalle niskoittelusta ja haitanteosta viranomaisille. Syytettyina olleet alaikaiset selvisivat rangaistuksetta.
• 22. joulukuuta ? Presidentti Mauno Koivisto, paaministeri Kalevi Sorsa ja valtiovarainministeri Ahti Pekkala matkustivat Neuvostoliiton 60-vuotisjuhlallisuuksiin Moskovaan.
• 26. joulukuuta ? Time Magazinen vuoden mieheksi valittiin tietokone .
• 29. joulukuuta ? Kalevi Sorsan hallitus joutui kriisiin eduskunnan budjettiaanestyksessa, kun SKDL :n eduskuntaryhma aanesti puolustusmaararahojen lisaamista vastaan, vaikka Sorsa oli tehnyt asiasta luottamuskysymyksen.
• 30. joulukuuta ? SKDL veti ministerinsa Sorsan hallituksesta ja heidan tilalleen nimitettiin uudet ministerit SDP:sta. Opetusministeri Kalevi Kiviston tilalle tuli Arvo Salo , liikenneministeri Jarmo Wahlstromin tilalle Reino Breilin ja tyoministeri Jouko Kajanojan tilalle Veikko Helle . Myos sitoutumaton ulkomaankauppaministeri Esko Rekola joutui jattamaan paikkansa ja hanen tilalleen tuli liberaalien Arne Berner .

Tuntematon paivamaara [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Korealainen Haidong Gumdo -kamppailulaji perustettiin.
• Ruotsalainen pop-yhtye Abba hajosi.

Syntyneita [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tammikuu?maaliskuu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• 1. tammikuuta ? Sami Saarela (”Sammy Black”), suomalainen kitaristi ( Lovex )
• 2. tammikuuta ? Rasmus Paludan , tanskalainen aarioikeistolainen poliitikko
• 3. tammikuuta ? Christel Sundberg (”Chisu”), suomalainen muusikko
• 9. tammikuuta ? Catherine , Walesin prinsessa, Walesin prinssi Williamin puoliso
• 10. tammikuuta ? Josh Ryan Evans , yhdysvaltalainen nayttelija (k. 2002 )
• 26. tammikuuta ? Kana , japanilainen muusikko
• 25. tammikuuta ? Noemi , italialainen laulaja
• 30. tammikuuta ? Nadson , brasilialainen jalkapalloilija
• 31. tammikuuta ? Yukimi Nagano , ruotsalainen laulaja
• 1. helmikuuta ? Takanori Matsumoto (”Ruki”), japanilainen laulaja ( the GazettE )
• 3. helmikuuta ? Anna Puustjarvi (”Anna Puu”), suomalainen laulaja
• 6. helmikuuta ? Kanerva Pasanen , suomalainen laulaja
• 17. helmikuuta ? Adriano Leite Ribeiro , brasilialainen jalkapalloilija
• 22. helmikuuta ? Susanna Poykio , suomalainen taitoluistelija
• 3. maaliskuuta ? Jessica Biel , yhdysvaltalainen nayttelija
• 4. maaliskuuta ? Landon Donovan , yhdysvaltalainen jalkapalloilija
• 11. maaliskuuta ? Thora Birch , yhdysvaltalainen nayttelija
• 16. maaliskuuta ? Lasse Mannisto , suomalainen kokoomuslainen poliitikko ja yritysjohtaja
• 17. maaliskuuta ? Mamedali Karadanov , turkmenistanilainen jalkapalloilija
• 21. maaliskuuta ? Jocie Kok , singaporenkiinalainen laulaja
• 25. maaliskuuta ? Sean Faris , yhdysvaltalainen malli ja nayttelija
• 27. maaliskuuta ? Admiral P , norjalainen reggaemuusikko
• 29. maaliskuuta ? Eddie Chambers , yhdysvaltalainen nyrkkeilija

Huhtikuu?kesakuu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• 2. huhtikuuta ? Marco Amelia , italialainen jalkapallomaalivahti
• 3. huhtikuuta ? Tuomo Puumala , suomalainen Keskustan kansanedustaja
• 3. huhtikuuta ? Cobie Smulders , kanadalainen nayttelija
• 4. huhtikuuta ? Aleksi Vaittinen (”Aztra”), suomalainen rap-artisti
• 11. huhtikuuta ? Jonna Keskinen , suomalainen nayttelija
• 11. huhtikuuta ? Peeter Kummel , virolainen maastohiihtaja
• 13. huhtikuuta ? Jesse Kaikuranta , suomalainen laulaja
• 19. huhtikuuta ? Jarkko Immonen , suomalainen jaakiekkoilija
• 24. huhtikuuta ? Kelly Clarkson , yhdysvaltalainen laulaja
• 30. huhtikuuta ? Kirsten Dunst , yhdysvaltalainen nayttelija
• 1. toukokuuta ? Antonio Alberto Bastos Pimparel (”Beto”), portugalilainen jalkapallomaalivahti
• 3. toukokuuta ? Susanna Taivalsalmi , suomalainen kirjailija
• 7. toukokuuta ? Timo Karlsson (”Jason”), suomalainen basisti ( Lovex )
• 8. toukokuuta ? Ninja Sarasalo , suomalainen malli ja laulaja
• 11. toukokuuta ? Cory Monteith , kanadalainen nayttelija ja laulaja (k. 2013 )
• 15. toukokuuta ? Alexandra Breckenridge , yhdysvaltalainen nayttelija
• 24. toukokuuta ? Erik Almqvist , ruotsalainen Ruotsidemokraattien poliitikko
• 27. toukokuuta ? Natalya Neidhart , kanadalainen showpainija
• 31. toukokuuta ? Jonathan Tucker , yhdysvaltalainen nayttelija
• 31. toukokuuta ? Saija Tuupanen , suomalainen iskelmalaulaja
• 3. kesakuuta ? Jelena Isinbajeva , venalainen seivashyppaaja
• 4. kesakuuta ? Maria Olaru , romanialainen telinevoimistelun olympiavoittaja
• 8. kesakuuta ? Nadja Petrova , venalainen tennispelaaja
• 10. kesakuuta ? Prinsessa Madeleine , Ruotsin kuningasperheen nuorin tytar
• 14. kesakuuta ? Lang Lang , kiinalainen pianisti
• 21. kesakuuta ? Prinssi William , Walesin prinssi, kuningas Charles III :n vanhin poika
• 29. kesakuuta ? Rafael Scapini de Almeida (”Rafinha”), brasilialainen jalkapalloilija

Heinakuu?syyskuu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• 1. heinakuuta ? Lasse Poser , suomalainen nayttelija
• 5. heinakuuta ? Alberto Gilardino (”Il Gila”), italialainen jalkapalloilija
• 7. heinakuuta ? Arnaldo Edi Lopes da Siva (”Edinho”), portugalilainen jalkapalloilija
• 8. heinakuuta ? Sophia Bush , yhdysvaltalainen nayttelija
• 15. heinakuuta ? Laura Chiatti , italialainen nayttelija
• 16. heinakuuta ? Martina Aitolehti , suomalainen malli, laulaja ja julkisuuden henkilo
• 17. heinakuuta ? Mikael Kosola , suomalainen tubettaja
• 20. heinakuuta ? Janne Lahti , suomalainen jaakiekkoilija ja maailmanmestari
• 24. heinakuuta ? Elisabeth Moss , yhdysvaltalainen nayttelija
• 24. heinakuuta ? Anna Paquin , kanadalainen Oscar-palkittu nayttelija
• 24. heinakuuta ? David Payne , yhdysvaltalainen aitajuoksija
• 26. heinakuuta ? Torsti Makinen (”Theon”), suomalainen laulaja ( Lovex )
• 2. elokuuta ? Joakim Strand , suomalainen RKP:n kansanedustaja
• 7. elokuuta ? Jasmin Mantyla , suomalainen malli ja laulaja
• 11. elokuuta ? Antti Lindtman , suomalainen SDP:n kansanedustaja
• 29. elokuuta ? Mika Grohn , suomalainen jalkapalloilija
• 3. syyskuuta ? Andrew McMahon , yhdysvaltalainen muusikko ja lauluntekija
• 5. syyskuuta ? Ian Nelson , yhdysvaltalainen nayttelija
• 13. syyskuuta ? Timo Utterstrom , suomalainen nayttelija
• 15. syyskuuta ? Aurelie Vaneck , ranskalainen nayttelija
• 17. syyskuuta ? Wade Robson , australiaainen tanssija, ohjaaja, lauluntekija ja koreografi
• 28. syyskuuta ? Axel Hirsoux , belgialainen laulaja
• 30. syyskuuta ? Lacey Chabert , yhdysvaltalainen nayttelija
• 30. syyskuuta ? Kieran Culkin , yhdysvaltalainen nayttelija
• 30. syyskuuta ? Pihla Viitala , suomalainen nayttelija

Lokakuu?joulukuu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• 5. lokakuuta ? Markus Fagervall , ruotsalainen laulaja
• 7. lokakuuta ? Marie Blokhus , norjalainen nayttelija
• 7. lokakuuta ? Jermain Defoe , englantilainen jalkapalloilija
• 10. lokakuuta ? Dan Stevens , brittilainen nayttelija
• 14. lokakuuta ? Benh Zeitlin , yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
• 21. lokakuuta ? Matt Dallas , yhdysvaltalainen nayttelija
• 27. lokakuuta ? Patrick Fugit , yhdysvaltalainen nayttelija
• 27. lokakuuta ? Jessy Kimbangi (”Jessy Matador”), ranskalainen laulaja
• 29. lokakuuta ? Ariel Lin , taiwanilainen nayttelija ja laulaja
• 31. lokakuuta ? Justin Chatwin , kanadalainen nayttelija
• 31. lokakuuta ? Tea Hiilloste , suomalainen laulaja ja juontaja
• 8. marraskuuta ? Mika Kallio , suomalainen ratamoottoripyorailija
• 23. marraskuuta ? Asafa Powell , jamaikalainen pikajuoksija
• 25. marraskuuta ? Minna Kauppi , suomalainen suunnistaja
• 27. marraskuuta ? Tatsuya Tanaka , japanilainen jalkapalloilija
• 29. marraskuuta ? Krystal Steal , yhdysvaltalainen pornonayttelija
• 30. marraskuuta ? Elisha Cuthbert , kanadalainen nayttelija
• 1. joulukuuta ? Antonio Di Martino , italialainen laulaja-lauluntekija (”Dimartino”)
• 4. joulukuuta ? Nick Vujicic , australialainen saarnaaja ja puhuja
• 5. joulukuuta ? Keri Hilson , yhdysvaltalainen laulaja ja lauluntekija
• 6. joulukuuta ? Antti Holma , suomalainen nayttelija, kasikirjoittaja ja kirjailija
• 14. joulukuuta ? Stephanie Lose , tanskalainen poliitikko
• 15. joulukuuta ? Matias Delgado , argentiinalainen jalkapalloilija
• 19. joulukuuta ? Tero Pitkamaki , suomalainen keihaanheittaja
• 21. joulukuuta ? Charlie Cox , englantilainen nayttelija
• 22. joulukuuta - Panu Mikkola , suomalainen nayttelija
• 28. joulukuuta ? Jonna Pirinen , suomalainen laulaja, lauluntekija ja tanssija
• 30. joulukuuta ? Kristin Kreuk , kanadalainen nayttelija

Tuntematon paivamaara [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Matti Jalasvuori , suomalainen virologi

Kuolleita [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Luettelo vuonna 1982 kuolleista henkiloista

Nobelin palkinnot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Nobelin fysiikanpalkinto : Kenneth Wilson
• Nobelin kemianpalkinto : Aaron Klug
• Nobelin laaketieteen palkinto : Sune K. Bergstrom , Bengt Samuelsson ja John R. Vane
• Nobelin kirjallisuuspalkinto : Gabriel Garcia Marquez
• Nobelin rauhanpalkinto : Alva Myrdal ja Alfonso Garcia Robles

Tapahtumia aiheittain [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Elokuvat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Elokuvavuosi 1982

Kirjallisuus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Kirjallisuusvuosi 1982

Musiikki [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Musiikkivuosi 1982

Urheilu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Urheiluvuosi 1982

Videopelit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Videopelivuosi 1982

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]