Toinen T?et?enian sota

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Toinen T?et?enian sota
Joukkohauta Tšetšeniassa.
Joukkohauta T?et?eniassa.
Paivamaara:

Taistelut: 26. elokuuta 1999 ? toukokuu 2000

Sissisota: kesakuu 2000 ? 16. huhtikuuta 2009

Paikka:

T?et?enia

Lopputulos:

Venajan voitto

Vaikutukset:

T?et?eeniseparatistien hallituksen romahtaminen

Osapuolet

  Venaja

  T?et?enia
Kaukasian emiraatti
Turkki Harmaat sudet

Komentajat

Vladimir Putin
Igor Sergejev

Aslan Mashadov
Doku Umarov

Vahvuudet

80 000 sotilasta (1999)

22 000 kapinallista (1999)

Tappiot

4 572 kaatunutta (2002)

noin 18 000 kaatunutta ja kadonnutta kapinallista

Toinen T?et?enian sota kaytiin Venajan ja T?et?enian valilla vuosina 1999?2009. Ensimmainen T?et?enian sota oli paattynyt Venajan tappioon, mutta T?et?enian itsenaisyytta ei ollut tunnustettu. Terrori-iskut saivat Vladimir Putinin lahettamaan Venajan joukot takaisin T?et?eniaan.

Suurimmat taistelut kaytiin sodan alussa vuosina 1999?2000. Groznyita puolustaneet t?et?eenit pakenivat vuorille, ja kevattalvella 2000 alkoi pitka sissisotavaihe . Vuonna 2009 Venaja julisti lopettavansa terrorisminvastaisen operaationsa rauhoittuneen tilanteen vuoksi.

Sodan alku [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ensimmainen T?et?enian sota oli paattynyt Venajan tappioon vuonna 1996. Vuonna 1997 kapinallisjohtaja Aslan Mashadov oli valittu T?et?enian presidentiksi, ja Venaja oli tunnustanut hanen hallituksensa mutta ei ottanut kantaa T?et?enian itsenaisyyteen. [1]

Elokuussa 1999 ?amil Basajevin ja Khattabin johtamat islamilaistaistelijat tunkeutuivat T?et?eniasta Dagestaniin ja perustivat sinne valtion nimelta ”Pohjois-Kaukasian islamilainen tasavalta”, jota oli tarkoitus laajentaa muuallekin Kaukasiaan. [2] . Seuraavien viikkojen aikana Venajan joukot valtasivat alueet takaisin. [3]

Syyskuussa 1999 Dagestanissa ja Venajan eri osissa rajaytettiin kerrostaloja . Iskuissa kuoli 300 ihmista. Venajan viranomaiset syyttivat iskusta t?et?eeneja ja heita tukeneita islamilaistaistelijoita. [3]

Venaja vaati syyskuun lopussa jyrkin sanoin T?et?enian presidentti Aslan Mashadovia pidattamaan terroristi ?amil Basajevin, mutta Mashadov ei suostunut [4] . Vaikka Basajev ei ollutkaan poliittisesti suosittu T?et?eniassa, hanella oli ulkomaisia tukijoita ja sen verran vaikutusvaltaa maassa, ettei Mashadov kyennyt pidattamaan hanta.

Sota ja Groznyin valtaus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

23. syyskuuta venalaiset pommittivat Groznyia ensimmaista kertaa neljaan vuoteen. Mashadov julisti Pyhan sodan, mika oli liikekannallekutsu kaikille aikuisille miehille. [3]

1. lokakuuta Venajan paaministeri Vladimir Putin lahetti joukot T?et?eniaan. [1]

Joulukuussa 1999 Mashadov julisti etta Groznyia puolustetaan viimeiseen asti. Venalaiset kehottivat siviileja poistumaan kaupungista 11. joulukuuta mennessa, minka johdosta Euroopan unioni uhkasi Moskovaa pakotteilla. [3] Lantisten lahteiden mukaan Groznyssa oli tuolloin 50  000 ihmista. Venalaiset viranomaislahteet ovat vaittaneet siella olleen vain toistakymmentatuhatta ihmista. [5] Kaupungista taisteltiin viikkojen ajan kovasti, ja helmikuussa 2000 Venaja valtasi sen. [6]

Sissisota [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Presidentiksi vuodenvaihteessa noussut Putin julisti etta kaupunki oli vallattu, mutta taistelut jatkuivat vuorilla. [6]

Lokakuussa 2002 ryhma t?et?eenimilitantteja otti 700 henkea panttivangeiksi moskovalaisessa teatterissa . Valikohtauksessa sai surmansa 130 henkea, useimmat heista turvallisuusjoukkojen vapautusiskussa. Tapahtuman jalkeen Venaja voimisti iskujaan T?et?eniassa. [7]

Beslanin koulukaappauksessa vuonna 2004 kuoli 340 lasta. Venaja syytti kaappauksesta kansainvalisia terroristeja ja etsintakuulutti Mashadovin ja Basajevin. [6]

Sisseilla on epailty olevan yhteyksia al-Qaidaan , mutta niita ei ole voitu todistaa. [1]

Lokakuussa 2004 Alu Alhanov valittiin T?et?enian presidentiksi. Seuraavassa helmikuussa kapinallisjohtaja Mashadov tarjosi tulitaukoa ja yritti taivutella venalaisia rauhanneuvotteluihin. Alhanovin hallitus vaati Mashadovia antautumaan. Mashadov sai surmansa maaliskuussa venalaisjoukkojen erikoisoperaatiossa. [6]

Sodan paattyminen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Venaja ilmoitti lopettaneensa terrorisminvastaisen operaationsa 16. huhtikuuta vuonna 2009. [8]

Sotarikokset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: T?et?enian sotien sotarikokset

Seka Venajan joukot ja heita tukevat t?et?eenit etta heita vastustavat t?et?eeniseparatistit rikkoivat torkeasti ihmisoikeuksia ja sodan saantoja toisessa T?et?enian sodassa. Venajan tekemista ihmisoikeusrikoksista on raportoinut muun muassa kansainvalinen ihmisoikeusjarjesto Human Rights Watch ja Euroopan neuvosto. [9] [10]

Tiedot sodan uhrien maarasta ovat hyvin epavarmoja. Venaja on myontanyt 4 572 sotilaan menehtyneen vuoden 2002 loppuun mennessa, mutta esim. venalaisten sotilaiden aitien jarjeston tietojen mukaan kaatuneita sotilaita olisi noin kolminkertainen maara. Kuolleiden t?et?eenien lukumaara on paljon korkeampi ja myos viela epavarmempi: venalaisten sotilaslahteiden mukaan yli 20 000 kapinallista on kuollut, mutta t?et?eenilahteiden mukaan luku on yli puolet pienempi. T?et?eenien mukaan sodan siviiliuhrien maara on huomattavasti yli 10 000, joidenkin arvioiden mukaan perati 250 000. T?et?enian sisaisten pakolaisten maaran arvioidaan olevan yli 230 000. [11]

Kritiikki sanomalehdissa ja kirjoissa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Venajallakin riippumattomat tiedotusvalineet ovat kritisoineet avoimesti T?et?enian sotaa, muun muassa viikkolehti Novaja gazeta . Sodanvastustuksestaan tuli kuuluisaksi myos Novaja Gazetan toimittaja Anna Politkovskaja , jolta on ilmestynyt muun muassa kirja Toinen T?et?enian sota . [12] Aleksandr Litvinenko ja Juri Fel?tinski julkaisivat aluksi Venajalta paenneen oligarkki Boris Berezovskin tuella kirjan Venaja kuilun partaalla ? turvallisuuspalvelut demokratian uhkana . Kirjan mukaan FSB teki terrori-iskut Moskovassa ja muualla, ja pani ne t?et?eenien syyksi. Siten Venajan hajoamista pelkaavat poliitikot saivat syyn t?et?eenien separatismin kukistamiseen. Putin pystyi kirjan mukaan haikailemattomasti ratsastamaan juonitellen aloitetulla sodalla presidentiksi, kun esiintyi kovaotteisena terroristi-t?et?eeneja vastaan taistelevana sankarina. [13] [14]

Seka Litvinenko etta Politkovskaja murhattiin. [12] [15]

Samoin heinakuun 15. paivana vuonna 2009 tuntemattomat miehet sieppasivat ja murhasivat metsassa Anna Politkovskaja -palkinnon saaneen toimittajan Natalia Estemirovan sen jalkeen, kun T?et?enian sota oli jo paattynyt. [16] [17] Estemirova oli tutkinut T?et?enian sodan ihmisoikeusrikkomuksia jo vuodesta 1999, jolloin toinen T?et?enian sota alkoi. Estemirovan tyotoveri Stanislav Markelov oli murhattu jo tammikuussa 2009 Moskovassa. Estemirovan murha oli jo viides T?et?enian ihmisoikeusloukkauksia tutkineiden aktivistien murha vuonna 2009. [18] Venajan ihmisoikeusjarjesto Memorial veti murhan takia toimintansa pois T?et?eniasta. Jarjeston johtaja Oleg Orlov syytti murhasta T?et?enian johtaja Kadyrovia , joka uhkasi nostaa Orlovia vastaan syytteen kunnianloukkauksesta. [19]

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Toinen T?et?enian sota .

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Matthew Evangelista, T?et?enian sodat
  • Anna Politkovskaja, Toinen Tshetshenian sota, ISBN 952-471-141-9 , Like, Suomen Rauhanpuolustajat, Keuruu Otava 2003
  • ?erebtsova, Polina:  Sodan sirpaleet. Tyton paivakirja T?et?eniasta . (Dnevnik ?erebcovoj Poliny, 2011.) Suomentanut Antti Rautiainen. Helsinki: Into, 2014. ISBN 978-952-264-312-4 .
  • Herpen, Marcel H. van:  Putinin sodat. Venajan uuden imperialismin nousu . (Putin’s Wars. The Rise of Russia's New Imperialism, 2014.) Suomentanut Kimmo Pietilainen. Helsinki: Terra cognita, 2015. ISBN 978-952-5697-71-1 .

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b c Q&A: The Chechen conflict 2006. BBC. Viitattu 2.2.2013.
  2. ↑ Chechnya: Why Did 1997 Peace Agreement Fail? RFE/RL. Viitattu 22.10.2007.
  3. ↑ a b c d Conflict Re-ignited Conflict in Chechnya . PBS. Arkistoitu 26.4.2013. Viitattu 2.2.2013.
  4. ↑ Matthew Evangelista, Tsetsenian sodat
  5. ↑ Suomi ja kriisit. Vaaran vuosista terrori-iskuihin, (Tuomas Forsberg, Crister Pursiainen, Raimo Lintonen ja Pekka Visuri toim.) Gaudeamus, Helsinki 2003, s. 265.
  6. ↑ a b c d Second Chechen War PBS. Arkistoitu 4.6.2013. Viitattu 2.2.2013.
  7. ↑ Checnya Encycloepdia Britannica. Viitattu 2.2.2013.
  8. ↑ Timeline: Chechnya BBC News. Viitattu 2.2.2013.
  9. ↑ War Crimes In Chechnya and the Response of the West 2000. Human Rights Watch. Viitattu 2.2.2013.
  10. ↑ Humanitarian Aid for the Victims of the Chechen war (PDF) 2010. European Union. Viitattu 2.2.2013.
  11. ↑ Global Security
  12. ↑ a b Politkovskajan murhan jaljet johtavat T?et?eniaan Suomen Kuvalehti. Viitattu 2.2.2013.
  13. ↑ Felshtinsky J & Litvinenko A:  Venaja kuilun partaalla - turvallisuuspalvelut demokratian uhkana . Tammi, 2007. ISBN 9789513139827 . Kirjaesittely Ruslaniassa (viitattu 2.2.2013). [ vanhentunut linkki ]
  14. ↑ Who was Alexander Litvinenko? 2012. BBC. Viitattu 2.2.2013.
  15. ↑ Brittipoliisi: Litvinenko murhattiin 2006. MTV3. Viitattu 2.2.2013.
  16. ↑ Merkittava ihmisoikeusaktivisti murhattiin Pohjois-Kaukasiassa Yle - Uutiset . 15.7.2009. Viitattu 1.10.2018.
  17. ↑ Kaurismaki jarkyttyi venalaisen ihmisoikeusaktivistin murhasta Yle - Uutiset . 15.7.2009. Viitattu 1.10.2018.
  18. ↑ PEN: Venajan ihmisoikeusloukkauksia on pidettava esilla Yle - Radion kulttuuriuutiset . 17.7.2009. Viitattu 1.10.2018.
  19. ↑ Ihmisoikeusjarjesto lopettaa Tshetsheniassa - tyo liian vaarallista Yle - Uutiset . 18.7.2009. Viitattu 1.10.2018.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Vladimir Putin: Why we must act  (mielipidekirjoitus sodan aloittamisen syista) 14.11.1999. NY Times. Viitattu 2.2.2013. (englanniksi)
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Toinen_T?et?enian_sota&oldid=21571103 ”