Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista. Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin tarkistettavissa olevia lahteita ja merkitsemalla ne ohjeen mukaan.

Tata artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei tayta Wikipedian laatuvaatimuksia . Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemalla ongelmat tarkemmin . Lisaa tietoa saattaa olla keskustelusivulla . Tarkennus: tyylillisesti ei viela kelpaa tietosanakirjaan

Tata artikkelia tai sen osaa on pyydetty paivitettavaksi, koska sen sisalto on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisaa tietoa saattaa olla keskustelusivulla . Tarkennus: vaatisi paivityksia monin osin, ks. Keskustelu:Tietotekniikka

Tietotekniikka tai informaatiotekniikka ( IT ) tarkoittaa tietokoneiden ja digitaalisen tietoliikenteen avulla tehtavaa tietojen muokkaamista, tallennusta ja hakua. Tietokonejarjestelma on toiminnallinen kokonaisuus, joka sisaltaa itse tietokoneen laitteiston lisaksi ohjelmiston ja oheislaitteet , joita tarvitaan tietojen valittamiseen ja tallentamiseen ihmiselle tai toisille tietokoneille.

Aiemmin asiaan on viitattu myos termilla automaattinen tietojenkasittely ( ATK ). Eraissa suomenkielisissa yhteyksissa tietotekniikkaan viitataan tieto- ja viestintateknologiaa tarkoittavalla englanninkielisella lyhenteella ICT ( information and communication technology , suomeksi tieto- ja viestintatekniikka ). Naista varsinkin jalkimmaisen kaytto on viime vuosina ^milloin? yleistynyt nopeasti erityisesti talouselamassa.

Termi informaatiotekniikka on peraisin vuodelta 1958 Harvard Business Reviewin artikkelista. ^[1]

Tietotekniikan historiaa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Tietokonetekniikan historia

Tietotekniikan varhaishistoria on tietokoneiden ja tietokonetekniikan historiaa .

Tietokonetekniikka alkoi 1880-luvulla reikakorteista ja reikakorttikoneista . Ensimmainen kayttokohde oli Yhdysvaltain vuoden 1890 vaestonlaskenta . 1940 -luvulla kehitettiin paattelyita ja laskutehtavia suorittavia laskukoneita . Ne oli tehty toimimaan ennen transistorien aikakautta elektroniputkilla tai releilla . Myohempi kehitys johti mikropiirien ja mikroprosessorien kehittamiseen.

Informaatioteknologia elinkeinoelamassa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Elinkeinoelaman tarpeet ja sovellutukset ovat historiallisesti ohjanneet tietotekniikan kehittymista ratkaisevalla tavalla. Vaikka nykyaan muut sovellutusalueet vaikuttavat nekin merkittavasti tietotekniikan kehitykseen, on elinkeinoelaman sovellutusimu edelleen merkittava.

Elinkeinoelaman sovellutuksia dominoi talla hetkella kaksi tarkeaa tekijaa: integroidut ohjausjarjestelmat ja Internet.

Yritykset, suuret ensin ja pienemmat myohemmin, ovat ottaneet 1990-luvun aikana ja jalkeen kayttoon laajoja integroituja ohjelmistoja jotka kattavat liiketoiminnan kaikki alueet asiakashallinnasta tuotannonohjaukseen. Tallaisia jarjestelmia ovat

• toiminnanohjausjarjestelmat (Enterprise Resouce Planning, ERP)
• tuotteen elinkaaren hallintajarjestelmat (Product Lifecycle Management, PLM)
• tuotetiedon hallintajarjestelmat (Product Data Management, PDM)
• toimitusketjujen ja logistiikan hallintajarjestelmat (Supply Chain Management, SCM )
• asiakastiedon hallintajarjestelmat (Customer Relationship Management, CRM )
• henkiloston hallintajarjestelmat (Human Resource Management, HRM )
• tietokoneavusteinen suunnittelu (Computer Aided Design, CAD).

Vaikka naiden jarjestelmien hyodyntaminen ei olekaan aivan yksinkertaista ? ja monet jarjestelmainvestoinnit ovat myos epaonnistuneet tai viivastyneet ? niiden yhteisvaikutus on kuitenkin olennaisen merkittava. Yritykset ovat voineet oikoa toimintatapojaan, nopeuttaa reagointikykyaan markkinoiden muutoksiin ja lisata toimintansa tarkkuutta ja taloudellisuutta.

Ennen muuta ne ovat voineet arvioida uudestaan omaa rakennettaan, ja useinkin paatya ulkoistamaan toimintoja jotka ei ole katsottu kilpailukyvylle olennaisiksi tai jotka on voitu hoitaa tehokkaammin ulkoistuspartnerin avulla. Tama koskee myos yrityksen tietoteknisten palvelujen toteuttamista, ja monet yritykset ovatkin luopuneet omista IT-osastoista ja ostavat tarvitsemansa palvelut palvelutoimittajilta. Onkin alettu puhua palvelutaloudesta ja jopa sita tutkivasta palvelutieteesta (Services Science).

Internet ja sen teknologiat, ennen muuta XML -metakieleen nojaavat sahkoisen liiketoiminnan kielet kuten EbXML , ovat puolestaan tehneet mahdolliseksi tietotekniikan soveltamisen yritysten verkottumisen , so. yritysten valisten liiketoimintatransaktioiden toteuttamiseen olennaisesti uudessa mittakaavassa. Liiketaloustieteen silmin kyse on transaktiokustannusten romahduksesta: kun koko toimitusketju ja sen kaikki transaktiot tilauksesta toimitukseen voidaan hoitaa sahkoisesti, on naiden kustannusten kannalta samantekevaa, valmistetaanko tuote Suomessa vai Kiinassa. Tata kautta tietotekniikka on vauhdittanut merkittavasti globalisaatioksi kutsuttua ilmiota. Pankkien markkinoille tulevat kattavat sahkoisen maksamisen jarjestelmat ovat vauhdittamassa tata yha enemman.

Internet on myos tehnyt mahdolliseksi tarjota kuluttajille verkkokaupan valineita. Tassa olennaista on se, etta kuluttajista ja heidan kayttaytymisestaan voidaan kerata hyvin tarkkaa tietoa, jota voidaan hyodyntaa monin tavoin yrityksen toiminnassa, esimerkiksi tuottamalla asiakkaille juuri heille suunnattuja tuotteita ja palveluja ns. massakustomoinnin periaatteiden mukaisesti soveltamalla tiedon louhintaa kerattyyn asiakastietoon.

Yritykset soveltavat tietotekniikkaa myos tietotyohon kaikissa sen muodoissa: toimistosovellukset Word , Excel , ja PowerPoint ovat valkokaulustyolaisten arkisen aherruksen keskeisia valineita. Niiden integroituminen edella hahmoteltuun kokonaisuuteen on kuitenkin osoittautunut tuskalliseksi ja on edelleen suhteellisesti lapsenkengissa. Sama koskee viela suuremmassa mitassa liikkuvaa tietotekniikkaa ja digitaalisen median soveltamista, joissa yritykset edelleen ovat kuluttajamarkkinoihin verrattuna lahtokuopissa.

Sisaltoyritykset ja digitaalinen media [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Yritykset jotka osallistuvat erilaisten massakulutukseen tarkoitettujen sisaltojen ( massamedia ) tuottamiseen ja jakeluun ovat tietotekniikan soveltajina, mutta myos sen kehityksen kohteina, erityisasemassa. Naita ovat ennen muuta mediatalot, jotka tyypillisesti toimivat useiden eri medioiden alueella ( kustannustoiminta , sanomalehdet , aikakauslehdet , televisio , radio , Internet ), mutta myos esimerkiksi elokuvien ja aanilevyjen tuottajat.

Naita kaikkia sisallon muotoja yhdistaa se, etta ne vallan hyvin voidaan esittaa tietotekniikan hallitsemassa muodossa digitaalisena mediana . Nain muodoin niita voi myos luoda ja muokata tietokoneilla, jaella Internetissa ja ennen muuta niista voidaan tehda rajattomasti kopioita joiden laatu vastaa taydellisesti alkuperaista kappaletta - toisin kuin esimerkiksi valokopiot tai aanikasettien kopiot.

Sisaltoyrityksille tama on seka suuri mahdollisuus etta suuri uhka.

Mahdollisuudet ovat mittavat. Tietotekniikan avulla sisallon tuottamisen ja varsinkin jakelun kustannuksia voidaan laskea ja sille voidaan saavuttaa suurempi yleiso. Sisalto voidaan kohdentaa tarkemmin kullekin kuluttajalle ja tata kautta kohentaa taman siita saamaa kayttajakokemusta . Sisaltoon voidaan liittaa erilaisia oheispalveluja jotka nostavat edelleen kuluttajan saamaa lisaarvoa ja myos kiinnittavat hanet tiukemmin juuri tallaisen sisallon kuluttajaksi. Olennaisesti sama sisalto voidaan tietotekniikkaa soveltaen tuottaa eri muodoissa eri jakelukanaviin, ja nain pidentaa sen elinkaarta markkinoilla (esimerkiksi elokuvien elinkaari teatteri ? DVD ? maksutelevisio ? julkinen televisio). Nama kaikki mahdollisuudet ovatkin ainakin osin toteutuneet ns. uusmedian yritysten kohdalla, kuten WWW:n portaaliyritykset tai Applen menestynyt iTunes -palvelu.

Naiden mahdollisuuksien kaantopuolena ovat uhat, jotka koskettavat varsinkin ns. traditionaalisen massamedian tuottajia. Kaikki median muodot kilpailevat kuluttajien huomiosta ja ajasta; se aika, joka kulutetaan vaikkapa Internet-selailuun on poissa lehtien lukemisesta ja television katsomisesta, ja laskee naiden medioiden mainosten arvoa. Niinpa kaikki mediatalot ovatkin katsoneet aiheelliseksi toimintansa laajentamisen myos uusmedian alueelle. Talloin kuitenkin uhkana on kannibalismi : uudet sisaltotuotteet syovat vanhat. Huolen aiheisiin kuuluu myos piratismi , joka kaihertaa varsinkin aanilevy- ja elokuvatuottajia.

Informaatioteknologia yhteiskunnassa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tassa kehikossa julkisen vallan rooli tietotekniikan kehittajana voidaan jakaa kahteen osaan:

• Kayttajaroolissa julkinen valta hakee keinoja paitsi oman toimintansa tehostamiseen, myos perustehtaviensa ja -arvojensa kuten demokratia, tasa-arvo, lapinakyvyys ja vuoropuhelu kansalaisten kanssa edistamiseen.
• Reguloijaroolissa julkinen valta tavoittelee kaikille avoimen, kilpailua ja innovaatioita edistavan digitaalisen markkinan synnyttamista ja uusien palvelujen kayttoonottamisen esteiden purkamista edistamalla turvallisuutta, luottamusta ja lapinakyvyytta. Parempien digitaalisten palvelujen ja laskevien hintojen kautta se hakee lisaarvoa koko yhteiskunnalle (seka talouskasvun ja uusien tyopaikkojen kautta myos lisaverotuloja julkiselle vallalle).

Kayttajaroolissa oikeastaan kaikki julkisen toiminnan sektorit voivat olla hedelmallisia tietotekniikan soveltamisen kohteita: sosiaalitoimi, opetus ja tutkimus, terveydenhuolto , ymparistohallinto ja kaavoitus , liikenneinfrastruktuuri, informaatiosodankaynti , maanpuolustus ja yleinen turvallisuus. Tassa suhteessa pullonkaulana varsinkin Suomessa on se, etta vain harvat jarjestelmatoimittajat pystyvat ylimalkaan hallitsemaan naiden palvelujen problematiikkaa. Myos erilaiset rakenteelliset esteet, kuten eri ministerioiden reviiriristiriidat seka valtion ja kuntien tehtavanjako vaikeuttavat tietotekniikan laajamittaista soveltamista.

Regulaattorina valtiovalta, suurelta osin EU-saannoksiin nojautuen mutta myos niita muokaten, ohjaa digitaalisten markkinoiden kehittymista erilaisin pakottavin tai insentiiveja saatelevin toimin. Edellisesta esimerkki on vaikkapa telemarkkinasaantely, jossa tavoitteena on halpojen ja kattavien telepalvelujen saaminen koko maahan. Laajakaistastrategiaa valtiovalta on ohjannut seka pakottein etta insentiivein. Julkisen vallan rooli tietoturvan normitason edistajana on sekin keskeinen. Suomessa regulaattorina toimii lahinna Liikenne- ja viestintaministerio .

Kodin ja arjen informaatioteknologia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tietotekniikka ulottaa vaikutuksensa koteihin ja arjen elamaan kolmea eri reittia:

• Valittomasti ja nakyvasti koteihin ja mukana kannettavaksi taskuihin hankittujen tietoteknisten laitteiden ja niiden tarvitsemien tietoliikenneyhteyksien kautta;
• Valittomasti ja nakymattomasti erilaisiin kodin ja arkielaman laitteisiin sulautetun tietotekniikan kautta;
• Valillisesti sen kautta, etta joka tapauksessa kuluttajat joutuvat pakostakin toimimaan tietotekniikan kayttajina tai kohteina eri arjen tilanteissa ja paikoissa, halusivat he sita tai eivat.

Tietoyhteiskuntaneuvoston vuonna 2006 julkaiseman raportin ^[2] mukaan tietotekniikan soveltamista Suomessa voi kuvata seuraavin tiedoin:

• Suomessa oli runsaat 1,3 miljoonaa laajakaistaliittymaa; 95 % suomalaisista oli laajakaistapalvelun tavoitettavissa
• 79 % 15-74 vuoden ikaisista suomalaisista oli kayttanyt Internetia
• 63 % oli kayttanyt verkkopankkia
• 49 % oli joskus ostanut verkkokaupasta .

Valiton ja nakyva tietotekniikan soveltaminen ulottuu siis merkittavaan osaan suomalaisista.

Nakymattoman tietotekniikan kattavuus on kuitenkin viela suurempi. Harva ihminen tulee ajatelleeksi, tai edes osaa arvata, montako tietokonesuoritinta han mahtaa omistaa. Niita on runsaasti: uusissa autoissa hyvinkin parisenkymmenta, televisiossa , kannykassa, jaakaapissa, uunissa, jne. Toistaiseksi, ja mahdollisesti myos kauan tulevaisuudessa, nama suorittimet tekevat tyotaan piilossa kayttajilta. On kuitenkin ajateltavissa, etta monet naista laitteista tulevat tietoteknisesti nakyviksi langattoman tietoliikenteen kautta. Oletettavasti kodin viihde-elektroniikka tulee toimimaan tassa ajurina, varsinkin koska digitaalinen televisio tuo sen tietoteknistymiselle vauhtia.

Valillisen tietotekniikan kohtaa joka kerta kun maksaa ostoksensa kaupan kassalla: myyja ei kaiva vaihtorahaa kassakoneesta, vaan tietoverkkoon kytketysta kassapaatteesta . Jos kuluttaja maksaa ostoksensa maksukortilla, tai tarjoaa kanta-asiakaskorttiaan, on ostotapahtuma kohdistettavissa haneen itseensa. Sama toistuu kirjastossa, terveysasemalla, julkisessa liikenteessa. Jo varsin pian ollaan tilanteessa, jossa melkein kaikki arkiset toimet ovat myos informaatiotoimia: niista jaa jalki tietoverkkoon ja tata tietoa myos sovelletaan. Yksityisyyden suojasta huolissaan olevat henkilot eivat ole huolissaan ihan turhaan.

Informaatioteknologian tutkimus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Informaatioteknologian tutkimus jakaantuu monelle tieteen ja tekniikan alalle, ja oikeastaan koskettaa melkein kaikkia niita.

Tietojenkasittelytiede tutkii tietotekniikan "omia" laskennallisia ja menetelmallisia kysymyksia. Kapeassa mielessa se kattaa tiedon kasittelyn laskennallisia menetelmia ja rakenteita, jolloin voidaan kayttaa myos termia tietojenkasittelyteoria . Termia kaytetaan myos laajemmassa mielessa tarkoittamaan samaa kuin englanninkielinen ilmaus "Computer Science", jolloin siihen sisaltyvat myos muun muassa ohjelmistotekniikka , tietokonetekniikka ja tietoliikennetekniikka .

Tietotekniikka on muuttanut syvallisella tavalla monia luonnontieteita ja tarjoaa valineita myos muun muassa kayttaytymistieteisiin, yhteiskuntatieteisiin ja humanistisiin tieteisiin. Termi laskennallinen tiede viittaa tahan muutokseen, jossa tietokone ja laskennallinen mallittaminen jopa korvaa laboratorio- tai kenttakokeet. Osittain sama koskee myos teknisia tieteita, jotka myos soveltavat tietotekniikkaa tietokoneavusteiseen suunnitteluun . Liiketaloustieteen kannalta tietotekniikka on valine yritysten ja yritysverkostojen toiminnan uudelleenorganisointiin ja tehostamiseen. Kun tietotekniikka myos muuttaa markkinoiden rakenteita, se asettaa monia haasteita muun muassa yrityksen teorian tutkimukselle. Tietojarjestelmatiede on tutkimusala, joka tutkii tietotekniikan soveltamista ihmisten, organisaatioiden ja yhteiskunnan tarpeisiin.

Tietotekniikan vaikutusta yhteiskuntaan makroskooppisella tasolla tutkii tietoyhteiskuntatutkimus .

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Digitaalinen media
• Tallennetuotanto
• Tietojenkasittelytiede
• Informaatiotutkimus
• Suomen tietotekniikkateollisuus
• Ohjelmistot
• Tietoturva
• Tietoyhteiskunta
• Viihde-elektroniikka

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Wiio, Antti:  Kun informaatioteknologia muutti maailmaa: Vallankumoukselliset IT-keksinnot kivikaudelta nykypaivaan . Espoo: Deltakirja, 2007. ISBN 978-951-96141-2-0 .

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tietotekniikka .

• https://www.doria.fi/handle/10024/90544 ICT Disparities In Finland - Access and Implications ^{[ vanhentunut linkki ]} . (englanniksi)