Tama artikkeli kasittelee jalkapallon miesten maailmanmestaruuskilpailuja. Sivu
Jalkapallon naisten maailmanmestaruuskilpailut
kasittelee vastaavia naisten kilpailuja.
Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut
on
Kansainvalisen jalkapalloliiton
jarjestama kilpailu, jossa
jalkapallon
miesten maajoukkueet pelaavat maailmanmestaruudesta joka neljas vuosi. Kilpailu huipentuu lopputurnaukseen, joka on jarjestetty vuodesta 1930 alkaen.
Vuoden 2022 turnaus
oli jarjestyksessaan 22:s, ja sen voitti
Argentiina
.
Kilpailun menestynein maa on ollut
Brasilia
, joka on osallistunut jokaiseen lopputurnaukseen ja saavuttanut niissa viisi mestaruutta, kaksi hopeaa ja kaksi pronssia.
Eurooppalaiset
joukkueet ovat saavuttaneet kaksitoista maailmanmestaruutta ja
etelaamerikkalaiset
kymmenen. Mitalisti on aina ollut
Euroopan
,
Etela-Amerikan
tai
CONCACAF-lajiliitosta
.
Seuraava lopputurnaus
jarjestetaan Kanadassa, Meksikossa ja Yhdysvalloissa 2026.
Lopputurnauksessa pelasi vuosien 1998?2022 kisoissa 32 maata. Ne pelasivat kahdeksassa neljan joukkueen alkulohkossa, joiden kaksi parasta etenivat pudotuspelivaiheeseen. Turnaus huipentui loppuotteluun.
Vuoden 2026 lopputurnaukseen
kaikki maanosat saavat lisapaikkoja, kun turnaus kasvaa 48 joukkueen suuruiseksi.
[1]
Lopputurnaukseen paasevat joukkueet ratkaistaan karsinnoissa, jotka pelataan lopputurnausta edeltavien kolmen vuoden aikana. Lopputurnauksen isantajoukkue paasee lopputurnaukseen ilman karsintaa.
[2]
Maanosaliitot ja niihin kuuluvat maat.
Jokainen maanosaliitto jarjestaa omat karsintansa. Jokaisella
maanosalla
on kiintioity maara paikkoja lopputurnauksessa (isantamaata ei lasketa mukaan kiintioon). Vuosien 2018 ja 2022 lopputurnauksiin maanosien kiintiopaikat olivat seuraavat:
[3]
- Eurooppa 13
- Afrikka 5
- Aasia 4,5
- Etela-Amerikka 4,5
- Pohjois- ja Keski-Amerikka seka Karibia 3,5
- Oseania 0,5
Puolikas paikka tarkoittaa sita, etta viimeinen karsija joutuu pelaamaan jatkokarsinnan jonkin toisen maanosaliiton karsijaa vastaan.
Vuoden 2026 turnauksessa on ensi kertaa mukana 48 joukkuetta aikaisemman 32 sijaan. Alla paikkojen jakautuminen maanosittain (suluissa muutos vuoden 2022 paikkamaariin):
[1]
- Eurooppa 16 (+3)
- Afrikka 9 (+4)
- Aasia 8 (+3,5)
- Etela-Amerikka 6 (+1,5)
- Pohjois- ja Vali-Amerikka 3 + 3 isantamaata (3,5 vuonna 2018)
- Oseania 1 (+0,5)
- liittojen valisesta karsintaturnauksesta lisaksi kaksi maata
Romanian
Ion L?pu?neanu
ja Perun
Julio Lores
pallontavoittelutilanteessa
jalkapallon ensimmaisissa maailmanmestaruuskilpailuissa
Uruguayssa 1930.
Seitseman eurooppalaista jalkapalloliittoa perusti toukokuussa 1904 Kansainvalisen jalkapalloliiton Fifan, jolle annettiin tehtavaksi jarjestaa jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut. Olympialaisiin jalkapallo otettiin virallisena lajina
1908
, mutta
ensimmainen maailmansota
ja sen jalkeiset riidat lykkasivat MM-kisojen aloittamista.
Ensimmaiset MM-kilpailut
pelattiin lopulta vuonna 1930 Etela-Amerikan
Uruguayssa
. Maa juhli tuolloin 100-vuotista valtiollista itsenaisyyttaan ja tarjoutui maksamaan eurooppalaisten joukkueiden matkakulut. Euroopasta mukana oli vain nelja joukkuetta, ja isantamaa Uruguaysta tuli ensimmainen maailmanmestari sen lyotya loppuottelussa Argentiinan. Italia voitti Euroopassa jarjestetyt MM-kisat
1934
ja
1938
. Hallitseva maailmanmestari Uruguay jattaytyi pois protestiksi sille, etta eurooppalaisia joukkueita oli nelja vuotta aiemmin ollut mukana vain nelja.
[4]
Toisen maailmansodan
jalkeen MM-kisoja jatkettiin vasta vuonna
1950
Brasiliassa. Kilpailussa kaytettiin nyt sarja- ja lohkoformaattia. Englanti osallistui kisoihin ensimmaisen kerran, mutta ei yllattaen selviytynytkaan loppusarjaan. Uruguay voitti toisen mestaruutensa.
[5]
Lansi-Saksa voitti
Sveitsin MM-kisat 1954
. Brasilia voitti maailmanmestaruuden
Ruotsissa 1958
ensimmaisena joukkueena oman maanosansa ulkopuolella. Brasilia uusi mestaruutensa
Chilessa 1962
. Englanti voitti toistaiseksi ainoan mestaruutensa
kotikisoissaan 1966
. Seuraavalla vuosikymmenella mestareita olivat
Brasilia 1970
,
Lansi-Saksa 1974
ja
Argentiina 1978
.
[6]
Tammikuussa 1981 jarjestettiin
Mundialito
(Gold Cup), turnaus jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen 50-vuotisjuhlien kunniaksi. Turnaukseen osallistuivat useimmat maailmanmestaruuden voittaneista maista.
Argentiinan
Diego Maradona
kuuluisassa pelissaan Englantia vastaan
vuoden 1986 kisoissa
.
Italia voitti kolmannen maailmanmestaruutensa
Espanjassa 1982
.
Meksikon kisoista 1986
muistetaan erityisesti mestaruuden voittaneen Argentiinan kapteenin
Diego Maradonan
suoritukset.
Italian kisoissa 1990
tehtiin vahemman maaleja ottelua kohti kuin koskaan aiemmin. Finaalissa Lansi-Saksa voitti Argentiinan rangaistuslaukausmaalilla.
[7]
Yhdysvalloissa jarjestetyissa
vuoden 1994 kisoissa
oli enemman katselijoita kuin yhdessakaan aiemmassa MM-turnauksessa. Brasilia voitti ennatyksellisen neljannen mestaruutensa. Ranska saavutti ensimmaisen maailmanmestaruutensa
kotikisoissaan 1998
. Aasia sai lopputurnauksen jarjestettavakseen ensimmaista kertaa
vuonna 2002
, kun kisaisannyys jaettiin Japanin ja Etela-Korean kesken. Brasilia saavutti jo viidennen mestaruutensa.
Vuoden 2006 kisoissa
Saksassa mestaruuden otti Italia MM-finaalien historiassa ensimmaista kertaa rangaistuspotkukilpailussa.
[8]
Afrikan ensimmaisesta MM-lopputurnauksesta
Etela-Afrikassa 2010
muistetaan esimerkiksi
vuvuzelojen
surina katsomoista. Espanja voitti ensimmaisen maailmanmestaruutensa. Brasilia havisi
kotikisojensa 2014
valierassa Saksalle tyrmistyttavasti 1?7. Saksa vei lopulta pokaalin ensimmaisena Euroopan maana Amerikassa jarjestetyissa kisoissa.
[9]
Vuoden 2018 kisoissa
Venajalla Ranska saavutti toisen maailmanmestaruutensa.
Qatarissa 2022
mestaruuden voitti Argentiina.
Ennen vuotta 1982 lopputurnauksessa pelasi 16 maata, lukuun ottamatta vuosien 1930 (13 maata), 1938 (15 maata) ja 1950 (13 maata) kisoja. Vuosiksi 1982?1994 lopputurnauksen osanottajamaara nostettiin 24:aan.
Ranskan MM-kisoista 1998
lahtien lopputurnaukseen osallistuvien maiden maara on ollut 32. Tammikuussa 2017 Fifa paatti, etta kisat laajenevat 48 joukkueen turnaukseksi vuonna 2026. Tuolloin pelataan 16 kolmen joukkueen alkulohkoa.
[10]
Ensimmaisissa
MM-kisoissa vuonna 1930
oli alkulohkot, valierat ja loppuottelu. Seuraavissa Italian ja Ranskan kisoissa pelattiin alusta loppuun cup-muotoisena.
Brasilian kisoissa 1950
oli poikkeuksellisesti neljan maan loppusarja eika lainkaan loppuottelua, vaikkakin mestaruuden ratkaissut loppusarjan viimeisen kierroksen ottelu Uruguayn ja Brasilian valilla tavataan laskea MM-finaalien joukkoon. Vuosien 1974?1982 kisoissa oli kaksi lohkovaihetta, ja cup-muotoisesti kisat kaytiin vasta joko valiera- (1982) tai finaalivaiheesta (1974?1978) alkaen. Vuosien 1986?1994 MM-kisoissa nelja parasta lohkokolmosta paasi alkulohkosta jatkoon, jotta ensimmaiselle pudotuspelikierrokselle saatiin 16 joukkuetta. Sen jalkeen jokaisesta kahdeksasta alkulohkosta jatkoon on paassyt kaksi joukkuetta.
Brasilialainen
Pele
on ainoa maailmanmestaruuden kolme kertaa voittanut pelaaja.
Isantamaa on juhlinut maailmanmestaruutta kaikkiaan kuusi kertaa: Uruguay vuonna 1930, Italia vuonna 1934, Englanti vuonna 1966, Lansi-Saksa vuonna 1974, Argentiina vuonna 1978 ja Ranska vuonna 1998.
Jos Pohjois-, Keski- ja Etela-Amerikka lasketaan yhdeksi mantereeksi, Brasilia, Espanja, Saksa ja Argentiina ovat ainoat joukkueet, jotka ovat voittaneet maailmanmestaruuden vieraalla mantereella: Brasilia Ruotsissa 1958 seka Etela-Koreassa ja Japanissa 2002, Espanja Etela-Afrikassa 2010, Saksa Brasiliassa 2014 ja Argentiina Qatarissa 2022. Etela-Afrikka (2010) ja Qatar (2022) ovat ainoat isantamaat, jotka ovat pudonneet jatkosta jo ensimmaisella kierroksella.
Saksa, Argentiina ja Espanja ovat ainoat joukkueet, jotka ovat voittaneet maailmanmestaruuden haviamalla kisoissa alkulohkossa. Saksalle tama tapahtui Sveitsin kisoissa 1954 Unkaria vastaan ja kotikisoissa 1974 DDR:aa vastaan. Argentiina havisi alkulohkon ottelun Italialle kotikisoissa 1978 seka Saudi-Arabialle Qatarissa 2022, ja Espanja Sveitsille Etela-Afrikassa 2010.
Maailmanmestaruuskilpailut on yleensa jarjestanyt yksi maa kerrallaan, paitsi vuonna 2002, jolloin kisat pelattiin Japanissa ja Etela-Koreassa. Vuoden 2026 kisat ovat ensimmaiset jotka jaetaan kolmen maan kesken, Yhdysvaltain, Kanadan ja Meksikon.
[11]
Maailmanmestaruuden voittaneelle joukkueelle annettiin kiertopalkintona
Jules Rimet -pokaali
vuoden 1970 kisoihin saakka, jolloin Brasilia sai sen omakseen kolmannen maailmanmestaruutensa johdosta. Sen jalkeen voittajat ovat pitaneet hallussaan
FIFA World Cup -pokaalia
, jota mikaan maa ei voi saada omakseen.
[12]
Fifa palkitsee nykyisin jokaisen mitalijoukkueen kaikki jasenet kulta-, hopea- tai pronssimitaleilla. Vuoteen 1974 asti vain mitaliottelujen lopussa kentalla olleet 11 pelaajaa saattoivat saada mitalin. Vuonna 2009 Fifa antoi jalkikateen kultamitalit myos voittajajoukkueiden muille jasenille.
[13]
Lopputurnauksissa on jaettu myos
monia muita palkintoja
pelaajille ja joukkueille.
Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuissa on ollut pelivalineena
Adidaksen
valmistama virallinen pallo vuodesta
1970
lahtien. Yhtio kehittaa uuden pallon jokaista turnausta varten. Ennen vuotta 1970 saatettiin samassa turnauksessa pelata useilla erilaisilla palloilla, jotka olivat yleensa paikallisten valmistajien tekemia.
[14]
Vuoden 1978 virallinen kisapallo
Adidas Tango
.
- ↑
Pronssiottelua Yhdysvallat?Jugoslavia ei pelattu, koska Jugoslavia luovutti.
- ↑
a
b
Vuoden 1950 kilpailuissa ei ollut varsinaista finaalia, silla voittaja ratkaistiin neljan joukkueen loppusarjassa. Sarjan voitot menivat kuitenkin niin, etta Brasilian ja Uruguayn ottelu (Uruguay voitti 2?1) oli ratkaiseva.
- ↑
Lisaksi kilpailun avausottelut pelataan Argentiinassa, Paraguayssa ja Uruguayssa.
Brasilian mestarijoukkue 1970
Saksan mestarijoukkue 2014
Italian mestarijoukkue 1982
Miroslav Klose
? 16
Ronaldo
? 15
- Gerd Muller
? 14
Just Fontaine
? 13
Lionel Messi
? 13
- Pele
? 12
- Kylian Mbappe
? 12
Sandor Kocsis
? 11
- Jurgen Klinsmann
? 11
- Helmut Rahn
? 10
Teofilo Cubillas
? 10
Grzegorz Lato
? 10
Gary Lineker
? 10
- Gabriel Batistuta
? 10
- Thomas Muller
? 10
Maailmanmestaruuskilpailuista suljetut joukkueet
[
muokkaa
|
muokkaa wikitekstia
]
- Saksa
? erotettiin Fifasta 1945. Saksan liittotasavalta (Lansi-Saksa ennen Saksojen yhdistymista 1990) hyvaksyttiin uudelleen jaseneksi vuoden 1950 MM-kisojen jalkeen.
Etela-Afrikka
? suljettiin vuosien
1958
?
1990
kisoista maan
apartheid
-politiikan takia
Iran
? suljettiin vuoden
1986
kisoista kieltaydyttyaan pelaamasta karsintojen kotiotteluitaan
Iranin
ulkopuolella
Irakin?Iranin sodan
aikana
Meksiko
? suljettiin vuoden
1990
kisoista peluutettuaan edeltaneissa olympiakarsinnoissa yli-ikaisia pelaajia
Chile
? suljettiin vuosien
1990
ja
1994
kisoista
Roberto Rojasin
teeskenneltya loukkaantumista saadakseen karsintaottelun keskeytettya
Jugoslavia
? suljettiin vuoden
1994
kisoista
Jugoslavian hajoamissotien
seurauksena
Guinea
? suljettiin vuoden 2002 kisoista kesken karsintojen poliittisen valiintulon takia.
Myanmar
? suljettiin vuoden 2006 kisoista, koska joukkue vetaytyi vuoden 2002 kisojen karsinnasta lohkojaon jalkeen.
Etiopia
? suljettiin vuoden 2010 kisoista kesken karsintojen. Syyna pitkaan jatkuneet kiistat jalkapalloliiton johdossa ja Afrikan jalkapalloliiton kanssa tehtyjen sopimusten pitamattomyys.
Venaja
? suljettiin vuoden 2022 kisoista kesken karsintojen. Syyna
Venajan hyokkays Ukrainaan 2022?
.
- FIFA World Football Museum:
FIFA World Cup: MM-kisojen virallinen historia
. Suomentanut Alanen, Anssi. Otava, 2018.
ISBN 978-951-1-32347-1
.
- Radnedge, Keir:
Suuri jalkapallokirja
. Suomentanut Niemi, Marko. Readme.fi, 2017.
ISBN 978-952-321-478-1
.
- ↑
a
b
Mikko Gynther:
Tapa, jolla jalkapallon MM-turnausta laajennetaan, osoittautui jalleen naurettavaksi ? Fifan pomo pitaa omaa asemaansa arvokkaampana kuin MM-kisoja
Satakunnan kansa
. 29.6.2018. Viitattu 13.6.2019.
[
vanhentunut linkki
]
- ↑
FIFA World Cup
Fifa.
Arkistoitu
11.12.2019. Viitattu 12.6.2019.
- ↑
Current allocation of FIFA World Cup™ confederation slots maintained
Fifa.
Arkistoitu
27.3.2018. Viitattu 12.6.2019.
- ↑
Radnedge 2017, s. 14?17, 34.
- ↑
Radnedge 2017, s. 35.
- ↑
Radnedge 2017, s. 35?37.
- ↑
Fifa World Cup
2018, s. 153, 171, 187.
- ↑
Fifa World Cup
2018, s. 205, 221, 237, 253.
- ↑
Fifa World Cup
2018, s. 269, 285.
- ↑
Fifa teki historiallisen paatoksen ? jalkapallon MM-kisat laajenevat
10.1.2016. Ilta-Sanomat.
Arkistoitu
10.1.2017. Viitattu 10.1.2016.
- ↑
Vuoden 2026 jalkapallon MM-kisaisanta valittu: USA, Kanada ja Meksiko jakavat historialliset kisat
iltalehti.fi
. Viitattu 13.6.2018.
- ↑
FIFA World Cup™ Trophy
Fifa.
Arkistoitu
12.6.2018. Viitattu 12.6.2019.
- ↑
World Cup 1966 winners honoured
10.6.2009. BBC Sport. Viitattu 13.6.2019.
- ↑
The History of the Official World Cup Match Balls