Tama artikkeli kasittelee taidemuseota. Louvre on myos
Pariisin 1. arrondissementin
nimi.
Louvre
(
ransk.
Musee du Louvre
) on
taidemuseo
Pariisissa
Ranskassa. Louvre on yksi maailman vanhimmista museoista ja pinta-alaltaan kolmanneksi suurin.
Louvre sijaitsee aivan Pariisin kaupungin sydamessa
Seinen
oikealla rannalla joen ja
Rue de Rivoli
-kadun valissa
ensimmaisessa arrondissementissa
. Nayttelytilat kattavat noin 60 000 neliometrin alueen.
[2]
Louvrea on historiansa aikana kaytetty linnoituksena, palatsina ja taidemuseona. Tyyliltaan se on sekoitus
keskiaikaista
tyylia, Ranskan
renessanssia
,
barokkia
,
uusklassismia
ja
nykyarkkitehtuuria
.
[2]
Louvre on kokoelmiltaan maailman suurin ja kaikkein vierailluin taidemuseo.
[2]
Louvreen on sijoitettu eraita maailman taiteen kuuluisimpia teoksia, kuten
Leonardo da Vincin
Mona Lisa
,
Eugene Delacroix’n
Vapaus johtaa kansaa
ja
Jacques-Louis Davidin
Horatiusten vala
. Vuonna 2013 museossa vieraili 9,3 miljoonaa kavijaa.
[1]
Rakennuksen kartta.
Louvren nimen alkuperaa ei tunneta varmasti. Jotkut historioitsijat ovat ehdottaneet nimen tulevan latinan sanasta
lupara
, ‘susi’. Toisen teorian mukaan nimi tulee saksilaisesta sanasta
lauer
, ‘vartiotorni’, ja kolmannen teorian mukaan muinaisranskan verbista
ovrer
, ‘tyoskennella’.
[2]
Louvren perusti kuningas
Filip II
, jonka hallituskausi alkoi vuonna 1190. Rakennuksen alkuperainen tarkoitus oli suojella Pariisin lantista rajaa. Se oli nelionmuotoinen linna, jossa oli paksut kiviseinat, vallihauta, nostosilta, korkeat tornit ja pyorea tyrma. Nama keskiaikaiset perustat ovat nakyvissa edelleen rakennuksen kellarissa.
[2]
1300-luvun puolivalissa linna rappeutui, joten kuningas
Kaarle V:n
(1338?1380) arkkitehti
Raymond du Temple
korjautti sen asuttavammaksi ja turvallisemmaksi. Du Temple lisasi rakennukseen suuret kierreportaat, olohuoneita, ulkotiloja ja puutarhoja. Samalla rakennukseen tuotiin kuninkaan suuri kirjasto, mika aloitti rakennuksen kayttamisen kulttuuriaarteiden sailytyspaikkana.
[2]
Frans I
(1494?1547) korvasi vanhan linnan keskustornin palatsilla, joka heijasti Ranskan kuningaskunnan, hallitsijan ja Pariisin vallan kasvua. Arkkitehtina toimi
Pierre Lescot
. Vuonna 1546 alkaneissa rakennustoissa neliomaisen pihan kolmelle sivustalle pystytettiin uudet rakennukset, ja neljas sivusta jatettiin arkadilla puoliavoimeksi kaupunkiin pain.
[2]
Rakennustyot jatkuivat ja laajenivat
Henrik II:n
(1519?1559) aikana, ja keskiaikaiset osat kaytannossa purettiin kuninkaan uusien asuintilojen tielta. Seinat rakennettiin puusta ja kermanvarisesta kivesta, jota saatiin laheisesta louhoksesta. Koristeveistoksista vastasi kuvanveistaja
Jean Goujon
.
[2]
Louvren suuri galleria.
Katariina de’ Medici
(1519?1589) rakennutti paikalle
Tuileries’n palatsin
, jonka arkkitehtina toimi
Philibert de l’Orme
. Myohemmin
Henrik IV
(1589?1610) yhdisti vanhan palatsirakennuksen Tuileries’n palatsiin suuren gallerian ja kukkapaviljongin kautta. Suuri galleria oli alun perin yli 400 metrin pituinen ja 30 metrin levyinen, ja Henrik alkoi tayttaa sita maalauksilla. Tuileries’n palatsi paloi vuonna 1871.
[2]
Louvren
barokkikausi
alkoi 1600-luvulla, kun sinne rakennettiin uusi ranskalaistyylinen sisaankaynti. Kompleksin itapuolelle rakennettiin kolme klassista paviljonkia
korinttilaisine pylvaineen
.
[2]
Valistusaikana
1715?1789 kuningas alkoi sallia muillekin paasyn taidekokoelmaansa. Vuonna 1793 Salon de Caree ja suuri galleria avautuivat yleisolle ensimmaista kertaa.
Napoleon I
(1769?1821) asetti paroni Dominique-Vivant Denonin Louvren ensimmaiseksi museonjohtajaksi ja nimesi museon itsensa mukaan Le Musee Napoleoniksi. Han siirsi museoon paljon sotasaalistaan Euroopasta ja Egyptista, mutta suuri osa naista esineista palautettiin Napoleonin kuoleman jalkeen kotimaihinsa. Louvressa on edelleen myos paljon
kolonialismin
aikaista taidetta
Ranskan siirtomaista
.
[2]
Louvressa alettiin vuodesta 1725 alkaen jarjestaa
Pariisin salonkia
, merkittavaa taidenayttelya Ranskan johtaville taiteilijoille.
[2]
Louvressa on toiminut vuosisatojen ajan useita ranskalaisia akatemioita. Rakennuksesta tehtiin museo vuonna 1793, ja se sai viralliseksi nimekseen Le Musee Central des Arts. 1800-luvulla Ranskan valtiovarainministerio toi toimitilansa pohjoissiipeen.
[2]
Presidentti
Francois Mitterrand
muutti 1980-luvulla koko rakennuksen museoksi ja uudistustoita johti yhdysvaltalaisarkkitehti
I. M. Pei
. Pei muun muassa suunnitteli sisapihalle
suuren modernin lasipyramidin
ja kolme pienempaa sen ymparille. Koska pyramidi on lapinakyva, se ei peita rakennuksen eri osia nakyvista. Pei suunnitteli paikalle myos ”kaannetyn pyramidin”, joka on maan alla.
[2]
Louvre kuvattuna sisapihalta, kuvan keskella lasista tehty
pyramidi
Louvressa oli vuonna 2014 yhteensa noin 460 000 taide-esinetta, joista 38 000 naytteilla. Esineet on jarjestelty kolmeen siipeen viidelle tasolle. Suosituin siipi on Denon-siipi, jossa on naytteilla muun muassa Leonardo da Vincin
Mona Lisa
.
[2]
Kreikkalaisesineiden nayttelyhuone 38.
Osastot:
[3]
- Orientti
- Egypti
- Kreikka, etruskit ja Rooma
- Islamilainen taide
- Kuvanveisto
- Taide-esineet ja koristetaide
- Maalaustaide
- Painotyot ja grafiikka
Kevaalla 2021 Louvre julkaisi verkossa digitaalisena ja maksuttomana
Collections
-tietokantana yli 482 000 kuvaa teoksistaan.
[4]
Commons