Solariumi
on laite, jossa kaytetaan
ultraviolettisateilya
kosmeettisiin ja tai laaketieteellisiin tarkoituksiin
[1]
. Laitteessa kaytetaan
loisteputkia
, joista tulee yleensa UVA-sateilya, nykyisin myos UVB-sateilya. Loisteputket on yleensa asetettu kahdeksi kanneksi, joista alimmaisella maataan ja joista toinen lasketaan paalle. 2000-luvulla ovat yleistyneet seisten kaytettavat "aurinkosuihkut", joissa iho ei koske rusketuslaveria, joten ne ovat myos hygieenisempia.
Solariumista saatava sateily saa aikaan keinotekoisen
rusketuksen
. Tama rusketus ei kuitenkaan suojaa ihoa palamiselta, koska se jattaa ihon ohueksi. Vanhemmissa solariumeissa ei muodostu
D-vitamiinia
, mutta joissakin uudemmissa solariumeissa on myos D-vitamiinisynteesin vaatimat, UVB-sateilya tuottavat lamput. Solarium parantaa eraita ihovaivoja kuten psoriasista, mutta solariumin saannollinen kaytto lisaa
ihosyovan
riskia jopa 75 prosenttia.
[2]
[3]
Liiallinen solariumissa kayminen vanhentaa ihoa.
WHO
ja
Sateilyturvakeskus
(STUK) suosittelevat solariumin valttamista. Vuonna 2004 ilmestyivat ensimmaiset tutkimukset, jotka viittaavat siihen, etta solarium tuottaa
endorfiineja
ja aiheuttaa riippuvuutta.
Tanoreksia
on
uudissana
, joka tarkoittaa riippuvuutta ruskettumiseen joko
aurinkoa ottamalla
tai solariumia kayttamalla. WHO on vuodesta 2009 luokitellut solariumien UV-sateilyn tupakan veroiseksi syovan aiheuttajaksi.
[4]
Suomessa solariumien kaytto oli huipussaan 1980-luvulla, jolloin rusketuslaitteita myytiin jopa koteihin. Tuolloin ei viela tunnettu solariumien mahdollisia terveyshaittoja.
[4]
Solarium-yrittajilla on Suomessa ollut vuoden 2012 heinakuun alusta alkaen velvollisuus valvoa, etteivat alle 18-vuotiaat kayta solariumia. Valvontavelvollisuuden rikkomisesta voidaan tuomita sakkoon.
[5]
[6]
Vuodesta 2015 itsepalvelusolariumit ovat olleet Suomessa kiellettyja.
[4]