1980-luku
oli
vuosikymmen
, joka alkoi 1. tammikuuta 1980 ja paattyi 31. joulukuuta 1989. Vuosikymmen oli
1900-luvun
yhdeksas vuosikymmen.
Vuosikymmenen teemoja olivat idan ja lannen valisen
asevarustelun
purkaminen ja
kylman sodan
paattyminen seka
tietokoneiden
ja
elektroniikan
nousu lantisessa maailmassa.
Maailmanpolitiikassa merkittavia tapahtumia oli republikaanisen
Ronald Reaganin
valinta 1981
Yhdysvaltain presidentiksi
ja hanen johdollaan toteutettu voimakas Yhdysvaltojen asevarustelupolitiikka, joka osaltaan vaikutti
Neuvostoliiton
hajoamiseen
ja poliittisten muurien murtumiseen. Reaganin seuraajaksi tuli tammikuussa 1989 koko hanen presidenttikautensa ajan varapresidenttina toiminut
George Bush
.
[1]
Vuoden 1984 presidentinvaalissa Reaganin haastajana oli demokraattien
Walter Mondale
. Mondalen varapresidenttiehdokkaakseen valitsema
Geraldine Ferraro
oli Yhdysvaltain presidentinvaalien historian ensimmainen naisehdokas.
[2]
Vaalissa Reagan sai 525 valitsijamiesta, mika oli enemman kuin yksissakaan aiemmissa presidentinvaaleissa.
[3]
Neuvostoliiton puoluejohtaja
Leonid Bre?nev
kuoli syksylla 1982 sairastettuaan jo pitkaan. Taman jalkeen maata johtivat lyhyen aikaa
Juri Andropov
ja
Konstantin T?ernenko
, jalkimmainen vain vajaan vuoden.
Mihail Gorbat?ov
nousi Neuvostoliiton johtoon
1985
, ja han oli maan viimeinen valtionjohtaja vuoteen 1991 asti, jolloin Neuvostoliitto hajosi. Hanen avoimuus- (’
glasnost
’) ja uudistuspyrkimyksensa (’
perestroika
’) johtivat
liennytykseen
ja kylman sodan paattymiseen mutta samalla
Neuvostoliiton kommunistinen puolue
menetti poliittisen valta-asemansa, mika lopulta johti Neuvostoliiton hajoamiseen. Hajoamisen alkusoittoa oli
Berliinin muurin
murtuminen 1989.
Saksan demokraattinen tasavalta
eli Ita-Saksa katosi Euroopan kartalta heti vuosikymmenen vaihduttua.
Lansisaksalainen lentaja
Mathias Rust
onnistui toukokuun lopulla 1987 laskeutumaan
Moskovan
Punaiselle torille
.
[4]
Vuosikymmenen lopulla Neuvostoliiton kriisipesakkeiksi muodostuivat
Kaukasian
ja Keski-Aasian neuvostotasavallat, joiden rajat oli aikoinaan piirretty mielivaltaisesti ja joissa puhkesi eri kansallisuuksien valisia yhteenottoja.
Armenian
ja
Azerbaid?anin
kiista
Vuoristo-Karabahin
alueesta karjistyi vuonna 1988 avoimeksi sodaksi, jossa neuvostoarmeija oli lahinna sivustakatsojana.
Baltian maissa
kansalaiset tulivat muuta Neuvostoliittoa tiiviimpien lantisten yhteyksien ansiosta nopeammin tietoisiksi uusista yhteiskunnallisista virtauksista, kuten ymparistonsuojelusta ja informaatiotekniikan vallankumouksesta. Virossa niin kutsutun
laulavan vallankumouksen
lahtolaukaukseksi muodostuivat
Tallinnan laulujuhlat
kesalla 1987.
[5]
Euroopan poliittista ilmapiiria hallitsi vuosikymmenen alkuvuosina
sotilasliitto Naton
ja
Varsovan liiton
valinen
ohjusvarustelukierre
, joka huipentui vuoden 1983 aikana. Neuvostoliitto oli vuodesta 1977 lahtien sijoittanut Eurooppaan noin 350
SS-20
-ohjusta ja halusi sailyttaa monopoliasemansa Euroopassa olevien
keskimatkan ohjusten
suhteen. Nato puolestaan valmistautui ottamaan kayttoon ensimmaiset euro-ohjuksensa vuoden 1983 lopussa.
Valkoinen talo
ei suostunut siihen, etta
Kreml
kiistaisi Yhdysvaltain oikeuden rakentaa ohjusjarjestelma, jollainen Neuvostoliitolla jo oli. Neuvostoliitto sai kiistassa sivustatukea lansieurooppalaiselta
rauhanliikkeelta
, joka jarjesti laajoja euro-ohjusten vastaisia mielenosoituksia. Naton ohjukset tulivat kuitenkin Yhdysvalloista Eurooppaan alkuperaisen aikataulun mukaan.
[6]
Jugoslaviaa
koko toisen maailmansodan jalkeisen ajan johtanut marsalkka
Tito
kuoli kevaalla 1980. Liittovaltiota koossa pitaneen voiman poistuttua osavaltiot joutuivat keskenaan erimielisyyksiin lahinna talouskysymyksista. Vuosikymmenen lopulla varsinkin vauraimmat osavaltiot
Slovenia
ja
Kroatia
alkoivat tavoitella taytta itsenaisyytta.
[7]
Puolassa
talousvaikeudet johtivat siihen, etta hallitus ilmoitti kesalla 1980 tuntuvista elintarvikkeiden hintojen korotuksista. Tyolaiset vastasivat tahan lakoilla, ja keskeiseksi lakkonayttamoksi muodostui
Gdanskin
telakka. Samaan aikaan Puolan katolisen kirkon asema vahvistui erityisesti puolalalssyntyisen paavi
Johannes Paavali II
:n ansiosta. Lisaksi katolisella kirkolla oli laheiset suhteet riippumattomaan
Solidaarisuus-liikkeeseen
. Joulukuussa 1981 Puolan hallitus julisti maan
sotatilan
.
[8]
Solidaarisuus-liikkeen johtaja
Lech Wał?sa
sai vuoden 1983
Nobelin rauhanpalkinnon
, mutta Puolan hallitus ei paastanyt Waŀ?saa vastaanottamaan palkintoa.
[9]
Puolan tilanne lisasi jannitteita
Itameren
alueella. Ruotsin aluevesilla tehtiin useita
sukellusvenehavaintoja
. Varma havainto oli kuitenkin vain yhdessa tapauksessa, kun sukellusvene ajoi karille
Karlskronan
edustalla syksylla 1981. Ruotsi syytti alueloukkauksista Neuvostoliittoa, mutta joutui perumaan syytoksensa.
[10]
Alankomaiden
kuningatar
Juliana
luopui vallasta huhtikuussa 1980 ja valtaistuimelle nousi hanen tyttarensa prinsessa
Beatrix
.
[11]
Ranskan
presidentti
Valery Giscard d’Estaing
joutui luovuttamaan paikkansa
Francois Mitterrandille
vuoden 1981 presidentinvaaleissa. Mitterrand valittiin toiselle virkakaudelle vuonna 1988.
Espanja
liittyi sotilasliitto Natoon vuonna 1982 ja Euroopan talousyhteisoon vuonna 1986.
Sosialistinen tyovaenpuolue
voitti Espanjassa syksylla 1982 pidetyt parlamenttivaalit, ja puolueen johtaja
Felipe Gonzales
muodosti maahan ensimmaisen vasemmistolaisen hallituksen sitten 1930-luvun.
[12]
Portugalin
pitkaaikainen paaministeri, sosialistisen puolueen puheenjohtaja
Mario Soares
valittiin vuonna 1986 maan ensimmaiseksi siviilipresidentiksi 60 vuoteen.
[13]
Albanian
pitkaaikainen puoluejohtaja
Enver Hoxha
kuoli vuonna 1985 ja hanen seuraajakseen tuli
Ramiz Alia
.
Entinen YK:n paasihteeri
Kurt Waldheim
valittiin vuonna 1986
Itavallan
presidentiksi. Waldheimin natsimenneisyyden vuoksi Israel kutsui suurlahettilaansa kotiin
Wienista
.
[14]
Pohjois-Irlannissa
jatkuivat katolisten ja protestanttien yhteenotot koko vuosikymmenen ajan.
[15]
Lansisaksalaisen
Siemens
-yhtyman johtaja Karl Heinz Beckurts sai surmansa pommi-iskussa
Munchenin
lahistolla heinakuussa 1986, mika osoitti aarivasemmistolaisen terrorijarjesto
RAF
:n olevan yha voimissaan.
[16]
Vuosikymmenen tuhoisin terroriteko Euroopassa oli
Pan Am
-yhtion
Boeing 747
-matkustajakoneen tuho
Lockerbien
kylan ylla
Skotlannissa
joulukuussa 1988. Surmansa saivat kaikki koneessa olleet 258 ihmista seka 12 kylan asukasta. Myohemmin ilmeni, etta iskun jaljet johtivat
Libyaan
.
[17]
[18]
Norjalaisella
Ekofiskin oljykentalla
Pohjanmerella
tapahtui vakava onnettomuus, kun huolto- ja asuntolautta
Alexander Kielland
kaatui kovassa merenkaynnissa maaliskuussa 1980. Onnettomuudessa sai surmansa 123 ihmista.
[19]
Ruotsin
paaministeri
Olof Palme
murhattiin
Tukholmassa
28. helmikuuta 1986. Seurauksena monia teorioita murhaajatahon selvittamiseksi. Ruotsin poliisi pidatti
Christer Petterssonin
joulukuussa 1988 murhasta epailtyna.
[20]
Hovioikeus vapautti Petterssonin lokakuussa 1989, koska todisteet eivat riittaneet hanen tuomitsemisekseen.
[21]
Rhodesia
itsenaistyi huhtikuussa 1980
Zimbabwen
tasavallaksi, jonka ensimmaiseksi presidentiksi tuli
Robert Mugabe
.
[22]
Liberiassa
tapahtui huhtikuussa 1980 ylikersantti
Samuel Doen
johtama sotilasvallankaappaus. Entinen presidentti
William Tolbert
ja useita syrjaytetyn hallituksen ministereita teloitettiin.
[23]
Sotilaat murhasivat
Egyptin
presidentin
Anwar Sadatin
syksylla 1981 ja uudeksi presidentiksi tuli
Hosni Mubarak
.
Keski-Afrikan tasavallan
presidentti
David Dacko
, joka oli vuonna 1979 syrjayttanyt diktaattori
Jean-Bedel Bokassan
, joutui itse syrjaytetyksi sotilasvallankaappauksessa syyskuun alussa 1981.
[24]
1980-luvun kehitys Etela-Afrikassa johti
apartheid
-lainsaadannon kumoamiseen ja
Nelson Mandelan
vapauttamiseen vankilasta.
Etela-Afrikan miehittamassa
Namibiassa
jarjestettiin marraskuussa 1989 YK:n valvomat vaalit, joissa valittiin jasenet itsenaistyvan maan perustuslakia saatavaan kansalliskokoukseen. Vaalit voitti odotetusti Namibian itsenaisyysliike
SWAPO
.
[25]
Iranin
ja
Irakin
jo pitkaan kestanyt keskinainen kahakointi leimahti syksylla 1980 taysimittaiseksi
sodaksi
, joka kesti vuoteen 1988 saakka. Uutena piirteena sodassa oli runsas
kemiallisten aseiden
kaytto. Iranin uskonnollinen johtaja
ajatollah Khomeini
kuoli kesakuussa 1989 ja hanen seuraajakseen tuli
Ali Khamenei
. Maailmaa kuohutti Khomeinin hieman ennen kuolemaansa brittilaiselle kirjailijalle
Salman Rushdielle
langettama kuolemantuomio taman
Saatanalliset sakeet
-romaanin vuoksi. Khomeini katsoi Rushdien syyllistyneen teoksellaan
islamin pilkkaamiseen
.
Israelin
ilmavoimat pommittivat
ydinreaktoria
lahella Irakin paakaupunkia
Bagdadia
kesakuussa 1981. Israelin mukaan laitoksessa valmisteltiin ydinpommia.
[26]
Kristityt falangistit toimeenpanivat
veriloylyn Sabran ja Shatilan pakolaisleireissa
Israelin valvomalla alueella
Libanonissa
syyskuussa 1982.
[27]
YK:n yleiskokous tuomitsi veriloylyn yksimielisesti, ja Israelin puolustusministerin
Ariel Sharonin
katsottiin olevan henkilokohtaisesti vastuussa hyokkaajien paastamisesta pakolaisleireihin.
[28]
Israelin paaministeri
Menachem Begin
erosi virastaan heikentyneen terveytensa vuoksi syksylla 1983, ja uudeksi paaministeriksi tuli
Jitzhak Shamir
.
[29]
Turkissa
tapahtui kenraali
Kenan Evrenin
johtama sotilasvallankaappaus syyskuussa 1980.
[30]
Lokakuussa 1989 Turkin presidentiksi valittiin
Turgut Ozal
.
[31]
Neuvostoliiton suorittama
Afganistanin
miehitys, joka oli alkanut vuoden 1979 lopulla, tuomittiin YK:n yleiskokouksessa tammikuussa 1980. Miehitys paattyi neuvostojoukkojen vetaytymiseen maasta helmikuussa 1989, mutta tama ei vaikuttanut maassa raivonneeseen
sisallissotaan
.
Kiinassa
paattyi alkuvuonna 1981 oikeudenkaynti vuonna 1976 syrjaytettya niin kutsuttua
neljan koplaa
vastaan.
Mao Zedongin
leskelle
Jiang Qingille
langetettiin ehdollinen kuolemantuomio kahden vuoden koetusajalla.
[32]
Presidentti
Ferdinand Marcos
johti
Filippiineja
kaytannossa diktaattorina 1980-luvun puolivaliin saakka. Oppositiojohtaja
Benigno Aquino
murhattiin vuonna 1983, ja hanen leskensa
Corazon Aquino
valittiin vuonna 1986 uudeksi presidentiksi. Marcos yritti sailyttaa viela asemansa vaalivilpin avulla. Vaalin jalkeen Marcos lahti maanpakoon
Havaijille
, jossa han kuoli vuonna 1989. Marcosin kannattajat tekivat vuosikymmenen loppupuolella useita vallankaappausyrityksia Aquinoa vastaan.
[33]
Neuvostoliiton ilmavoimat
ampuivat alas
etelakorealaisen matkustajakoneen
Sahalinin
saaren ylapuolella syyskuun alussa 1983, jolloin 269 ihmista sai surmansa.
[34]
Intian
paaministeri
Indira Gandhi
murhattiin syksylla 1984 ja uudeksi paaministeriksi tuli hanen poikansa
Rajiv Gandhi
.
Kiinan
paakaupungissa
Pekingissa
alkoi kevaalla 1989 opiskelijoiden rauhanomainen
mielenosoitus
, jossa vaadittiin poliittisia ja yhteiskunnallisia uudistuksia. Maan armeija tukahdutti mielenosoituksen verisesti kesakuun alussa.
Kiinan kommunistisen puolueen
paasihteeriksi tuli kovaa linjaa edustanut
Jiang Zemin
. Norjan Nobel-komitea myonsi vuoden 1989 Nobelin rauhanpalkinnon
Tiibetin
hengelliselle johtajalle, 14. dalai-lamalle
Tenzin Gyatsolle
, minka Kiinan hallitus tulkitsi puuttumiseksi Kiinan sisaisiin asioihin.
[35]
Japanin
keisarihovin pisin hallituskausi paattyi vuodesta 1926 hallinneen keisari
Hirohiton
kuollessa vuonna 1989. Hanen seuraajakseen tuli kruununprinssi
Akihito
.
[36]
Argentiina
miehitti vuonna 1982 Ison-Britannian hallitsemat
Falklandinsaaret
. Tasta seurasi lyhyt
sota
, jossa Iso-Britannia valloitti saaret takaisin. Argentiinan tappio johti maan sotilashallituksen kaatumiseen.
[37]
Paraguayta
yli 30 vuoden ajan diktatorisesti hallinnut kenraali
Alfredo Stroessner
syostiin vallasta helmikuussa 1989.
Nicaraguan
syrjaytetty diktaattori
Anastasio Somoza Debayle
sai surmansa salamurhaajien uhrina Paraguayn paakaupungissa
Asuncionissa
syyskuussa 1980.
[38]
Ison-Britannian viimeinen suurehko Latinalaisen Amerikan siirtomaa
Belize
itsenaistyi syyskuussa 1981. Brittilainen Karibianmeren siirtomaa
Antigua ja Barbuda
itsenaistyi saman vuoden marraskuussa.
Yhdysvallat
miehitti
Grenadan
saarivaltion Karibianmerella lokakuussa 1983. Hieman ennen operaatiota Grenadassa oli tapahtunut sotilasvallankaappaus, jossa paaministeri
Maurice Bishop
oli saanut surmansa. YK:n yleiskokous tuomitsi miehityksen.
[39]
Koko maailman tasolla
talouskasvu
jai edellisia vuosikymmenia heikommaksi. Kehitysmaat ajautuivat 1980-luvun alussa syvaan velkakriisiin, joka leimasi koko vuosikymmenta.
Latinalaisessa Amerikassa
puhutaan 1980-luvusta menetettyna vuosikymmenena.
Maailmanpankin
ja
Kansainvalisen valuuttarahaston
rakennesopeutusohjelmat olivat keskeinen piirre kehitysmaiden talouspolitiikassa. 1970-luvulla esitetyt kehitysmaiden vaatimukset
uudesta kansainvalisesta talousjarjestyksesta
ja maailmantalouden saatelysta saivat vaistya Ronald Reaganin ja
Margaret Thatcherin
markkinoimien (usein
uusliberalismiksi
kutsuttujen) talousoppien tielta, joissa painotettiin talouden eri osa-alueiden vapauttamisen tarkeytta. Thatcherin Britanniassa tyottomien lukumaara ylitti kolme miljoonaa.
Ensimmainen
avaruussukkula
lensi vuonna 1981, kun
Columbia
teki
ensilentonsa
.
Uusi vaarallinen sairaus
AIDS
tunnistettiin ja tartunnat alkoivat levita laajamittaisesti.
[40]
[41]
Ranskalainen matemaatikko
Benoit Mandelbrot
teki tunnetuksi
fraktaalit
eli murtomuodot. Brittilaisen fyysikon
Stephen Hawkingin
Ajan lyhyt historia
(1987) oli
kosmologiaa
kasitellyt menestysteos. Biologi
Richard Dawkins
kirjoitti
evoluutioteoriasta
ja yhdysvaltalainen
Carl Sagan
oli tunnettu tieteen kansantajuistaja. Brittilainen
David Attenborough
oli kuuluisa
BBCn
luontodokumenttien juontaja.
1980-luvulla loydettiin kaksi uutta alkuainetta,
meitnerium
ja
hassium
.
1970-luvun
digitaalikello
sai seurakseen monia muita digitaaliteknologiaan perustuneita laitteita.
IBM PC
julkistettiin vuonna 1981 ja tietokoneet alkoivat tulla koteihin.
CD
-levy (1982) ja
matkapuhelin
(1984) syntyivat, ja
nestekidenayttojen
myota kehitettiin esimerkiksi
elektroniikkapeleja
.
Korvalappustereot
yleistyivat,
kasetteja
soittavina.
[42]
1980-lukua voikin pitaa kannettavien laitteiden syntyvuosikymmenena.
Videonauhurin
myota televisio-ohjelman saattoi katsoa itselleen sopivana ajankohtana: nauhureissa oli ajastus, joka kaynnisti nauhoituksen automaattisesti.
VHS
-videoiden nauhat olivat varsin hintavia. Ne olivat uudelleennauhoitettavia, mutta analogisen nauhan kuvanlaatu huononi kerta kerralta.
[43]
Ajankohtaisia laitteita:
T?ernobylin ydinvoimalaonnettomuus
26. huhtikuuta 1986 jatti jalkensa ydinvoimaan suhtautumisessa.
1980-luvulla ilmestyivat muun muassa etelaafrikkalaisen
J. M. Coetzeen
Barbaarit tulevat
(1980), italialaisen
Umberto Econ
Ruusun nimi
(1980), perulaisen
Mario Vargas Llosan
Maailmanlopun sota
(1981), nigerialaisen
Wole Soyinkan
Ake ? lapsuusvuodet
(1981), chilelaisen
Isabel Allenden
Henkien talo
(1982), portugalilaisen
Jose Saramagon
Baltasar ja Blimunda
(1982), itavaltalaisen
Thomas Bernhardin
Hakkuu
(1984), t?ekkilaisen
Milan Kunderan
Olemisen sietamaton keveys
(1984), venalaisen
Joseph Brodskyn
Ei oikein ihminenkaan
(1986) ja japanilaisen
Haruki Murakamin
Norwegian Wood
(1987). Egyptilainen
Naguib Mahfouz
sai
Nobelin kirjallisuuspalkinnon
vuonna 1988.
Brittilaisia merkkiteoksia olivat muun muassa intialaissyntyisen
Salman Rushdien
Keskiyon lapset
(1981) ja japanilaissyntyisen
Kazuo Ishiguron
Pitkan paivan ilta
(1989). Tieteiskirjallisuuden tapauksia oli
Douglas Adamsin
parodinen
Linnunradan kasikirja liftareille
. Skotlantilainen
Iain Banks
kirjoitti suosittuja tieteiskirjoja ja trillereita.
Ken Follett
julkaisi menestyneen historiallisen romaanin
Taivaan pilarit
vuonna 1989.
Roald Dahl
oli suosittu lastenkirjailija, hanen teoksiaan oli esimerkiksi
Matilda
(1988).
Yhdysvalloissa ilmestyi muun muassa
Alice Walkerin
Haivahdys purppuraa
(1982),
Don DeLillon
Valkoinen kohina
(1985),
Cormac McCarthyn
Veren aariin
(1985) seka
Toni Morrisonin
Minun kansani, minun rakkaani
(1987).
Raymond Carver
heratti huomiota novelleillaan.
Tom Wolfen
Turhuuksien rovio
(1987) oli aikalaiskuvaus 1980-luvusta.
Stephen King
oli suosittu
kauhukirjailija
.
[44]
[45]
Will Eisner
julkaisi omaelamakerrallisia sarjakuvaromaaneja ja
Art Spiegelman
holokaustia
kuvaavaa sarjakuvateosta
Maus
. Brittilaisen
Alan Mooren
kasikirjoittama sarjakuvaromaani
Vartijat
(1986) sai palkintoja. Kanadalainen
Margaret Atwood
kuvasi
fundamentalismia
dystopiaromaanissaan
Orjattaresi
(1986).
Elie Wiesel
oli holokaustista selviamisesta kirjoittanut kirjailija ja aktivisti. Hanelle myonnettiin
Nobelin rauhanpalkinto
vuonna 1986 vakivallan ja
rasismin
vastaisesta toiminnasta.
[46]
1970-luvun
diskoinnostus
hiipui 1980-luvun alkaessa ja sen perinto jatkoivat
pop-musiikin
tyylit. Kayttoon tulivat ensimmaiset kunnolliset rumpukoneet, samoin
syntetisaattorit
yleistyivat ja kehittyivat digitaalitekniikan myota.
Elektroninen musiikki
valtasi alaa, ja syntyi uusia tyyleja kuten
synthpop
ja
italodisko
. 1980-luvun musiikkia savytti yleisesti syntetisaattorien runsas ja kokeileva kaytto. Syntetisaattorien yleistymisen myota kynnys musiikin tekemiseen laski, minkaan akustisen instrumentin hallinta ei ollut enaa edellytys musiikin tuottamiselle.
Stadionrock
eli kulta-aikaansa.
Punkin
perinto jatkui
uutena aaltona
ja
vaihtoehtorockina
.
1980-luvulla saivat alkunsa
heavy rockin
tyylilajit
thrash metal
,
speed metal
ja
power metal
. Katukuvassa tyylilajien edustajia alettiin kutsua
hevareiksi
. Heille ominaista pukeutumisessa oli tiukat farkut ja farkkuliivi (puhekielessa thrash-liivi eli rassiliivi). Jotkut hard rockin miesesiintyjat tavoittelivat naisellista ulkonakoa meikkaamalla, tupeeraamalla hiuksiaan ja kayttamalla vartalonmyotaisia, usein mustaa ja
pastellisavyja
yhdistelevia asuja.
Hard rockista
muodostunut
glam metal
-liike, jota kutsuttiin ajoittain alentavasti tukkaheviksi, tuotti useita platinalevymyynnin ylittaneita yhtyeita.
[47]
Afroamerikkalaisessa musiikissa 1970-luvun
soul
ja
funk
vaistyivat, tilalle tuli
rap
seka moderni
R&B
-tanssimusiikki. 1980-luvun merkittavimpia musiikillisia innovaatioita oli niin sanottu ”Minneapolis-soundi”. Tama funkin, rockin, r&b:n ja popin fuusioksi kutsuttu tyyli maaritteli merkittavasti 1980-luvun soundia.
Music Television
aloitti Yhdysvalloissa vuonna 1981 ja
musiikkivideoista
tuli tarkea markkinoinnin valine. Musiikin sanoitukset jarkyttivat vanhempia ja vuonna 1985 Yhdysvalloissa otettiin kayttoon
Parental Advisory
-varoitusmerkki kirosanoja tai alatyylisia viittauksia sisaltavalle musiikille.
Pitkan linjan muusikoista edelleen suosittuina jatkoivat esimerkiksi
AC/DC
,
Aerosmith
,
David Bowie
,
Leonard Cohen
,
Genesis
,
Jean Michel Jarre
,
Kiss
,
Kraftwerk
,
Mike Oldfield
,
Dolly Parton
,
Queen
,
Diana Ross
,
Bruce Springsteen
,
Donna Summer
ja
Tina Turner
.
Uudemmista pop-artisteista ja yhtyeista tunnetuimpia olivat
Madonna
ja
Michael Jackson
seka Minneapolis-soundin isa
Prince
. Muita vuosikymmenen tunnettuja pop-artisteja ja -yhtyeita olivat
Kate Bush
,
Phil Collins
,
Duran Duran
,
Whitney Houston
,
Billy Idol
,
Cyndi Lauper
ja
Simply Red
. Synthpop-yhtyeita olivat
Eurythmics
,
Depeche Mode
,
The Human League
ja
New Order
. Diskoissa ja yokerhoissa levylautasilla pyorivat myos
Bad Boys Blue
,
Bananarama
,
Modern Talking
ja
Pet Shop Boys
.
Valtavirran rockmusiikissa pinnalla olivat muun muassa
Bon Jovi
,
Dire Straits
,
Roxette
,
Toto
ja
U2
. Vaihtoehtorockin edustajia olivat muun muassa
Talking Heads
,
The Smiths
,
Nick Cave
,
The Jesus and Mary Chain
,
R.E.M.
,
Sonic Youth
,
The Stone Roses
ja
Pixies
.
[48]
Tunnetuimpia
goottirock
-yhtyeita olivat
The Cure
ja
The Sisters of Mercy
.
Metallimusiikki nousi suosioon edustajinaan muun muassa heavy metal ja glam metal -aktit
Van Halen
,
Guns N’ Roses
,
Motley Crue
,
Pantera
,
Skid Row
,
Twisted Sister
ja
W.A.S.P.
. Nimitys
NWOBHM
, New Wave of British Heavy Metal, liittyi selaisiin yhtyeisiin kuin
Iron Maiden
,
Motorhead
,
Judas Priest
ja
Def Leppard
. Thrash metalissa karkipaikkaa pitivat
Anthrax
,
Megadeth
,
Metallica
,
Sepultura
ja
Slayer
.
Rap-artisteja ja yhtyeita olivat muun muassa
Grandmaster Flash
,
Run-D.M.C.
,
Beastie Boys
ja
Public Enemy
. Suosituimpia soul-laulajia oli brittilainen
Sade
.
A-ha
,
Samantha Fox
,
Los Lobos
,
Men at Work
ja
Sabrina
ovat esimerkkeja pop-artisteista, joiden suosio ajoittui vain 1980-luvulle, ja joidenkin kohdalla vain
yhden hitin varaan
.
Vuonna 1985
Live Aid
-konserteilla kerattiin rahaa
Etiopian nalanhadan
uhreille. Konsertteja seurasi television valityksella 1,5 miljardia katsojaa ympari maailman. Etiopian auttamiseksi julkaistiin myos ”
We Are the World
” -single.
- ”
Thriller
” ?
Michael Jackson
- ”
Wake Me Up (Before You Go-Go)
” ?
Wham!
- ”
The Final Countdown
” ?
Europe
- ”
99 Luftballons
” ?
Nena
- ”
Karma Chameleon
” ?
Culture Club
- ”
Freeze Frame
” ?
The J. Geils Band
- ”
Safety Dance
” ?
Men Without Hats
- ”
Like a Virgin
” ?
Madonna
- ”
Der Komissar
” ?
After The Fire
- ”
If You Leave
” ?
Orchestral Manoeuvres in the Dark
[49]
- ”
Forever Young
”,
Alphaville
- ”
Call Me
”,
Blondie
- ”
Self Control
”,
Laura Branigan
- ”
Come on Eileen
”,
Dexys Midnight Runners
- ”
Love Will Tear Us Apart
”,
Joy Division
- ”
Don’t Stop Believin’
”,
Journey
- ”
Celebration
”,
Kool & The Gang
- ”
Funkytown
”,
Lipps Inc
- ”
Fairytale of New York
”,
The Pogues
- ”
Every Breath You Take
”,
The Police
- ”
The Road to Hell
”,
Chris Rea
- ”
Eye of the Tiger
”,
Survivor
- ”
Here I Go Again
”,
Whitesnake
- ”
Kids in America
”,
Kim Wilde
Toimintaelokuvat
olivat suosittuja:
Rambo
(1982),
Terminator ? tuhoaja
(1984) ja
Die Hard ? vain kuolleen ruumiini yli
(1988) tekivat
Sylvester Stallonesta
,
Arnold Schwarzeneggerista
ja
Bruce Willisista
suuria tahtia.
Harrison Ford
esiintyi
Indiana Jones
-elokuvissa, koomikko
Eddie Murphy
Beverly Hills kytassa
(1984),
Michael J. Fox
Paluu tulevaisuuteen
-elokuvassa (1985) ja
Tom Cruise
Top Gunissa
(1986) seka useissa muissa menestys-elokuvissa (esim.
Cocktail
,
Sademies
,
Suuret setelit
). Trillereita tehtiin vuosikymmenen aikana runsaasti, esimerkiksi
Vaarallinen suhde
ja
Stanley Kubrickin
kauhuelokuva
Hohto
.
George Lucasin
tuottamat
Tahtien sota
-trilogian elokuvat
Imperiumin vastaisku
(1980) ja
Jedin paluu
(1983) seka
Steven Spielbergin
E.T.
(1982) olivat vuosikymmenen menestyksia. Muita tieteiselokuvia olivat
George Millerin
postapokalyptinen
Mad Max 2
(1981),
Ridley Scottin
noir-henkinen
Blade Runner
(1982) seka
James Cameronin
Aliens ? paluu
(1986).
Suosituimpia komedioita olivat
The Blues Brothers
,
Mies ja alaston ase
ja
Poliisiopisto
. Teinielokuvat olivat suosittuja:
Breakfast Club
,
Kuumat kinkut
,
Billin ja Tedin uskomaton seikkailu
. Myos
kauhuelokuva
oli suosiossa:
Painajainen Elm Streetilla
,
Perjantai 13.
Menestyneita fantasiaelokuvia tehtiin alkaen vuoden 1982
Conan ? barbaarista
. Supersankarielokuvaa edusti
Tim Burtonin
nakemys
Batmanista
(1989).
Historiallisen elokuvan kansainvalisia menestyksia olivat
Richard Attenboroughin
Gandhi
,
Milo? Formanin
Amadeus
ja
Bernardo Bertoluccin
Viimeinen keisari
.
Oliver Stone
kasitteli Vietnamin sotaa elokuvassa
Platoon ? nuoret sotilaat
.
Merkittavimpia animaatioita olivat
Don Bluthin
NIMH
ja Disneyn
Pieni merenneito
.
Kuka viritti ansan, Roger Rabbit?
yhdisti animaatiota ja nayttelijoita. Japanilainen
Hayao Miyazaki
teki kaupallisesti ja taiteellisesti menestyneita animaatioita, jotka tulivat lansimaissa tunnetuksi vasta myohemmin.
Art house
- eli taide-elokuvan tekijoita olivat muun muassa yhdysvaltalainen
Woody Allen
, brittilainen
Peter Greenaway
, puolalainen
Krzysztof Kie?lowski
, yhdysvaltalainen
David Lynch
ja ranskalainen
Louis Malle
. Saksalaisen
Wim Wendersin
Paris, Texas
(1984) ja
Berliinin taivaan alla
(1987) olivat vuosikymmenen merkkiteoksia. Ruotsalaisen
Ingmar Bergmanin
myohaiskauden tunnettu teos oli
Fanny ja Alexander
(1982).
Graffiti
levisi Eurooppaan. Omintakeinen kuvakieli teki muun muassa
Keith Haringista
nopeasti kuuluisan. Haring teki sittemmin tilaustyona suuria seinamaalauksia eri puolille maailmaa.
[50]
[51]
Saksalainen kuvataiteilija
Gerhard Richter
teki
fotorealistisia
maalauksia.
[52]
Tyyliltaan 1980-luku oli useiden tyylien ja niiden sekoitusten aikakautta. Pukeutuminen ja tyyli maaraytyi sen mukaan, mihin ryhmaan halusi kuulua. Madonnan tyyli ? erityisesti menestyselokuvassa
Missa olet, Susan?
? esitteli suosituksi tulleen teinityttomaisen rokahtavan pukeutumistyylin. Sukat ja
sukkanauhaliivit
kokivat uusrenessanssin, samoin pitsisomisteiset
korsetit
. Ajan tyyliin kuuluivat myos erittain vaalea
huulipuna
, runsas
huulikiillon
kaytto, vaaleasavyiset
kynsilakat
seka
solariumrusketus
.
1980-luvun alku oli tyylillisesti
punk
-kulttuurin savyttamaa. Punk-kulttuuriin kuului olennaisena osana pukeutuminen mustiin nahkavaatteisiin, jotka oli koristeltu terasniitein, hiustyylin saattaessa olla mahdollisimman aarimmainen, esimerkiksi hiuslakalla kohotettu ja raikeasti varjatty tukka.
1980-luvun puolivalista eteenpain yleistyi miesten tyyleissa muun muassa
Boy Georgen
kaltaisten pop-tahtien lanseeraama ”sekasukupuolisuus”. Nuorten miesten rock-pukeutumiseen saattoi kuulua kasvomeikkeja. Myohemmin pinnalle nousi taloudellista menestysta korostava
juppikulttuuri
pukuineen,
urheiluautoineen
ja niihin liittyneine elamantyyleineen.
1980-luvun tyyli nousi 2000-luvun alussa uudelleen pinnalle. 1980-luvun musiikkia seka aikakauteen viittaavia
retroilmioita
muun muassa muodissa kutsutaan
kasariksi
. Eras 1980-luvun muodin tunnusmerkki oli vaatteen sisapuolella olevat olkatoppaukset ja muu naisten uutta valtaa ilmentava
power dressing
-tyyli
[42]
.
- Hiusmuoti: valkaistut
permanentatut
hiukset, aaltomainen etutukkakiehkura,
takatukka
eli niskatukka, joka saattoi olla paalta
siili
, yksittainen pidempi hiuskiehkura takana (niin sanottu
rotanhanta
), krepatut hiukset tytoilla.
- Tyylit:
collegepaidat
,
kauluspaidan
kaulus pystyssa, varikkaat
t-paidat
, kangasvyot, stretch-farkut, kivipestyt tai rei’itetyt
farkut
, isot varikkaat muovikorvakorut, kavelykengat ilman sukkia
Miami Vicen
innoittamana,
Ray-Ban
-aurinkolasit, alaspain kapenevat valjat vaaleat puuvillahousut, miesten Spencer-pikkutakki (vyotaromittainen takki), mokkasaappaat, moon boots -talvikengat, naisten
ylaosattomat uimapuvut
, olkatoppaukset, tupsulliset
pipot
, purjehduskengat, kansitakit, untuvatakit,
sifonkihuivit
, prinsessamainen pukeutuminen ballerina-hameineen ja pitsiroyheloineen, miehilla tangamalliset alushousut, naisilla
stringit
,
neonvarit
, rihkama (erityisesti metalliset tai muoviset erivariset rannekorut).
Pariisin
Louvren
uudistusta johti arkkitehti
I. M. Pei
, joka suunnitteli museon pihalle
suuren lasipyramidin
.
[53]
1980-luvun lansimaiden visuaaliseen ilmeeseen teravine geometrisine muotoineen ja sarjakuvamaisen kirkkaine vareineen vaikutti Italiassa syntynyt
postmodernistinen
Memphis-ryhma
(1981?1988), jonka piirissa toimi muotoilijoita ja arkkitehteja eri maista.
[54]
Muita vuosikymmenen tunnetuimpia muotolijoita olivat
Ron Arad
,
Jasper Morrison
,
Richard Sapper
,
Philippe Starck
seka graafinen suunnittelija
Neville Brody
.
[55]
Sisustuksessa aikakauden teravia ja ohuita muotoja suosivaan tyyliin vaikuttivat myos nopeasti yleistyneet
halogeenivalaisimet
, jotka loivat kirkkaan pistemaisia kohdevaloja, olivat muotoilultaan perinteisia
hehkulamppu
- ja
loistelamppuvalaisimia
sirompia ja mahdollistivat aivan uudenlaisia valaisintyyppeja, kuten seinasta seinaan vedettyjen vaijerien varassa riippuvat valopisteet tai ylospain epasuoraa valoa tuottavat jalkavalaisimet.
[56]
Vuosikymmenen trendihuonekaluja olivat
vesisangyt
ja muhkeat nahkasohvat
[42]
.
1970-luvun ilmapiirin voi katsoa jatkuneen Suomessa pitkalle 1980-luvulle, ja aito 1980-lukulaisuus alkoi vasta vuosikymmenen jalkimmaisella puoliskolla. Mielipidemittauksissa kansalaiset pitivat ulkopoliittisesti tarkeimpana hyvia idansuhteita. Suomen ja Neuvostoliiton valisen
YYA-sopimuksen
voimassaoloa jatkettiin vuonna 1983 jalleen 20 vuodella.
[57]
Toisaalta talouden vapautuminen ja lantinen yhdentyminen etenivat. Suomi liittyi vuonna 1985
Euroopan vapaakauppajarjeston
(Efta) taysjaseneksi.
[58]
Vuosikymmenen huomattavimpia poliittisia tapahtumia olivat
Urho Kekkosen
neljannesvuosisadan kestaneen presidenttikauden paattyminen syksylla 1981,
Mauno Koiviston
tulo presidentiksi 1982,
vihreiden
esiinmarssi ja
Suomen Maaseudun Puolueen
voitto
vuoden 1983 eduskuntavaaleissa
seka
kokoomuksen
paasy hallitukseen pitkan oppositiokauden paatteeksi vuonna 1987.
[59]
Sisapolitiikassa
Kansanrintamahallitusten
kausi paattyi vuoden 1982 lopussa, ja kommunistien keskinainen kiistely, jossa paaosapuolina olivat
Aarne Saarisen
ja
Arvo Aallon
johtama enemmisto ja
Taisto Sinisalon
johtama vahemmisto, karjistyi
SKP:n
hajoamiseen. Sosialidemokraattien ja keskustan 1930-luvulta lahes keskeytyksetta jatkunut hallitusyhteistyo,
punamulta
, alkoi rakoilla vuosikymmenen puolivalissa ja paattyi
vuoden 1987 eduskuntavaaleihin
.
[58]
Suomen talous perustui koneiden, laivojen ja puun seka puunjalostustuotteiden vientiin. Erityisen tarkea vientituote oli paperi, jonka vienti vuonna 1988 muodosti lahes 30 prosenttia Suomen vientituloista.
[60]
Vuonna 1984 Suomen
kauppatase
oli ennatykselliset kuusi miljardia markkaa ylijaamainen. Yritysten rahaliikenteen ja valuuttakaupan vapautuminen lahes kaikista rajoituksista 1980-luvun loppupuolella johti siihen, etta Suomen ulkomainen velkaantuminen alkoi kasvaa. Voimakkaaseen talouskasvuun liittynyt
inflaation
ja
devalvaatioiden
kierre houkutteli sekin velan ottoon. Vuonna 1988 presidentti
Mauno Koivisto
ja
Suomen Pankin
paajohtaja
Rolf Kullberg
varoittivat talouden ylikuumenemisesta ja uhkaavasta lamasta, mutta heidan sanansa kaikuivat enimmakseen kuuroille korville.
[58]
Suomessa tapahtui 1980-luvulla useita talousskandaaleja.
Kasinotalous
-sanasta on tullut paheksuva nimitys 1980-luvulle tyypilliselle lainarahalla ja sijoittamisella rikastumiselle. Tunnettuja osakekaupalla nopeasti rikastuneita olivat
Pentti Kouri
,
Jukka Keitele
ja
Taito Tuunanen
.
Rotosherrajahti
on usein kaytetty yhteisnimitys 1980-luvun alkupuolella pidetyille, huomiota herattaneille oikeudenkaynneille, joissa poliitikkoja, virkamiehia ja yritysjohtajia syytettiin lahjusrikoksista. Lainarahalla pelatun kasinotalouden kasaantuneet ongelmat rajahtivat kasiin seuraavan vuosikymmenen alussa.
[61]
Ekonomisti
Jaakko Kiander
on pitanyt valuuttakaupan vapauttamista tarkeimpana syyna
1990-luvun alun lamaan
. Hanen mukaansa Suomen talous olisi kestanyt idankaupan romahduksen, koska kauppa Neuvostoliiton kanssa oli supistunut huomattavasti 1980-luvun alun tilanteesta.
[62]
- Elisabet II
,
Yhdistyneen kuningaskunnan
kuningatar
- Margaret Thatcher
, Yhdistyneen kuningaskunnan paaministeri
- Johannes Paavali II
, katolisen kirkon johtaja vuosina 1978?2005
- Mihail Gorbat?ov
,
Neuvostoliiton valtionpaamies
- Juri Andropov
, Neuvostoliiton valtionpaamies
- Konstantin T?ernenko
, Neuvostoliiton valtionpaamies
- Leonid Bre?nev
, Neuvostoliiton valtionpaamies
- Saddam Hussein
,
Irakin
presidentti
- Nicolae Ceau?escu
,
Romanian
presidentti
- Wojciech Jaruzelski
,
Puolan
presidentti
- Ruhollah Khomeini
,
Iranin
vallankumouksen uskonnollinen ja poliittinen johtaja,
ajatollah
.
- Muammar Gaddafi
,
Libyan
johtaja
- Hosni Mubarak
,
Egyptin
presidentti
- Indira Gandhi
,
Intian
paaministeri
- Rajiv Gandhi
, Intian paaministeri
- Deng Xiaoping
,
Kiinan
johtaja
- Fidel Castro
,
Kuuban
presidentti
- Augusto Pinochet
, Chilen presidentti
- Helmut Schmidt
,
Saksan liittokansleri
- Helmut Kohl
, Saksan liittokansleri
- Erich Honecker
, Ita-Saksan puoluejohtaja
- Egon Krenz
, Ita-Saksan puoluejohtaja
- Olof Palme
,
Ruotsin paaministeri
- Prinsessa Diana
,
Yhdistyneen kuningaskunnan
prinssi Charlesin vaimo
- Ronald Reagan
,
Yhdysvaltain presidentti
- Francois Mitterrand
,
Ranskan presidentti
- Valery Giscard d’Estaing
, Ranskan presidentti
- Vigdis Finnbogadottir
,
Islannin presidentti
, maailman ensimmainen vaaleilla valittu naispresidentti
- Kaarle XVI Kustaa
,
Ruotsin
kuningas
- Olavi V
,
Norjan
kuningas
- Margareeta II
,
Tanskan
kuningatar
- Beatrix
,
Alankomaiden
kuningatar
- Lech Wał?sa
, puolalaisen
Solidaarisuus-liikkeen
johtaja
- Javier Perez de Cuellar
,
YK:n
paasihteeri
- Thomas Sankara
,
Burkina Fason
presidentti
- Gro Harlem Brundtland
, Norjan paaministeri
- Kiljunen, Kimmo:
Valtiot ja liput
. Helsinki: Otava, 2002.
ISBN 951-1-18177-7
.
- Mita missa milloin. Kansalaisen vuosikirja 1981
. Helsinki: Otava, 1980.
ISBN 951-1-05971-8
.
- Mita missa milloin. Kansalaisen vuosikirja 1982
. Helsinki: Otava, 1981.
ISBN 951-1-06482-7
.
- Mita missa milloin. Kansalaisen vuosikirja 1983
. Helsinki: Otava, 1982.
ISBN 951-1-06728-1
.
- Mita missa milloin. Kansalaisen vuosikirja 1984
. Helsinki: Otava, 1983.
ISBN 951-1-07461-X
.
- Mita missa milloin. Kansalaisen vuosikirja 1985
. Helsinki: Otava, 1984.
ISBN 951-1-07992-1
.
- Mita missa milloin. Kansalaisen vuosikirja 1986
. Helsinki: Otava, 1985.
ISBN 951-1-08527-1
.
- Mita missa milloin. Kansalaisen vuosikirja 1987
. Helsinki: Otava, 1986.
ISBN 951-1-08999-4
.
- Mita missa milloin. Kansalaisen vuosikirja 1988
. Helsinki: Otava, 1987.
ISBN 951-1-09685-0
.
- Mita missa milloin. Kansalaisen vuosikirja 1990
. Helsinki: Otava, 1989.
ISBN 951-1-10908-1
.
- Visuri, Pekka:
Suomi kylmassa sodassa
. Helsinki: Otava, 2006.
ISBN 951-1-20925-6
.
- ↑
Mita missa milloin
1990, s. 30.
- ↑
Mita missa milloin
1985, s. 85.
- ↑
Mita missa milloin
1986, s. 26.
- ↑
Mita missa milloin
1988, s. 80.
- ↑
Visuri 2006, s. 291?292.
- ↑
Tarkka, Jukka & Tiitta, Allan:
Itsenainen Suomi. Seitseman vuosikymmenta kansakunnan elamasta
, s. 287. Helsinki: Otava, 1987.
- ↑
Visuri 2006, s. 289.
- ↑
Visuri 2006, s. 255?256.
- ↑
Mita missa milloin
1985, s. 100.
- ↑
Visuri 2006, s. 268.
- ↑
Mita missa milloin
1981, s. 64.
- ↑
Kiljunen 2002, s. 73.
- ↑
Kiljunen 2002, s. 111.
- ↑
Kiljunen 2002, s. 89.
- ↑
Mita missa milloin
1982, s. 81.
- ↑
Mita missa milloin 1987
, s. 87.
- ↑
Mita missa milloin 1990
, s. 41.
- ↑
Malkki, Leena:
Mita tiedamme terrorismista
, s. 100. Helsinki: Otava, 2020.
ISBN 978-951-1-35668-4
.
- ↑
Mita missa milloin 1981
, s. 52.
- ↑
Mita missa milloin 1990
, s. 37.
- ↑
Mita missa milloin 1991
, s. 16.
- ↑
Mita missa milloin 1981
, s. 128.
- ↑
Mita missa milloin
1981, s. 59.
- ↑
Mita missa milloin
1983, s. 10.
- ↑
Mita missa milloin 1991
, s. 21.
- ↑
Mita missa milloin 1982
, s. 74.
- ↑
Mita missa milloin 1984
, s. 14.
- ↑
Mita missa milloin 1984
, s. 50.
- ↑
Mita missa milloin 1985
, s. 148.
- ↑
Mita missa milloin 1982,
s. 11.
- ↑
Mita missa milloin 1991
, s. 19.
- ↑
Mita missa milloin 1982
, s. 35.
- ↑
Kiljunen 2002, s. 376.
- ↑
Mita missa milloin 1986
, s. 11.
- ↑
Mita missa milloin 1991
, s. 35.
- ↑
Mita missa milloin 1990
, s. 44?45.
- ↑
Kiljunen 2002, s. 470.
- ↑
Mita missa milloin 1982
, s. 14.
- ↑
Mita missa milloin 1985
, s. 22.
- ↑
Mita missa milloin 1987
, s. 292.
- ↑
Himberg, Petra:
Kun aids tuli Suomeen
30.11.2012. Ylen Elava arkisto.
- ↑
a
b
c
d
Kallionpaa, Katri: Ihana, kamala 80-luku.
Helsingin Sanomat
, 7.1.2023.
Artikkelin maksullinen verkkoversio
. Viitattu 7.1.2023.
- ↑
Forsman, Tommi:
Videonauhurit jaavat historiaan
Aamulehti
. 26.7.2016.
Arkistoitu
15.11.2018. Viitattu 14.11.2018.
- ↑
Blake, Matt:
Books that shaped the 1980s
22.10.2020. Penguin Books. Viitattu 10.4.2022.
(englanniksi)
- ↑
Temple, Emily:
A Century of Reading: The 10 Books That Defined the 1980s
25.10.2018. Literary Hub. Viitattu 10.4.2022.
(englanniksi)
- ↑
The Nobel Prize in Peace 1986
Nobelprize.org
. Viitattu 13.7.2012.
(englanniksi)
- ↑
RIAA:n kulta- ja platinalevyhaku hakusanoilla Guns N' Roses, Motley Crue ja Skid Row
riaa.org. Viitattu 4.7.2007.
(englanniksi)
- ↑
Vrt.
Siltanen, Vesa:
Jenkkimedia listasi 200 parasta 1980-luvun levya
Soundi.fi
. 10.9.2018. Viitattu 10.4.2022.
- ↑
The Interactive 80's Network: Top 10 Songs of the 80's
I80S.com.
Arkistoitu
8.2.2006. Viitattu 10.2.2006.
(englanniksi)
- ↑
http://www.haring.com/!/about-haring#.XYHuESgzZPZ
The Keith Haring Foundation
- ↑
Keith Haring
.
Encyclopaedia Britannica
.
(englanniksi)
- ↑
How Gerhard Richter reinvented painting
Phaidon
. 9.2.2016. Viitattu 10.4.2022.
(englanniksi)
- ↑
Keever, Erin: ”Louvre Museum”,
World Architecture and Society. From Stonehenge to One World Trade Center
, s. 238?245. Santa Barbara: ABC-Clio, 2022.
ISBN 978-1-4408-6584-8
.
(englanniksi)
- ↑
Postmodernismi
(
Arkistoitu
? Internet Archive). Taideteollisuuden historia, Jyvaskylan ammattikorkeakoulu 2009?2010. Viitattu 27.6.2017.
- ↑
Sims, Josh:
Design decade: 1980s
.
Financial Times
17.5.2008. Viitattu 27.6.2017.
(englanniksi)
- ↑
Uusitalo, Sirkku: Valo tulee Italiasta: Halogeenit haikaisivat Milanon valaisinmessuilla.
Helsingin Sanomat
, 11.10.1987, s. 67.
Nakoislehden aukeama (tilaajille)
.
- ↑
Visuri 2006, s. 274.
- ↑
a
b
c
Visuri 2006, s. 282?283.
- ↑
Sillantaus, Teppo (toim.): 1980-luku.
HS-Teema
4/2012, s. 3. Helsinki: Sanoma Media.
- ↑
Suomen tilastollinen vuosikirja 1990
(PDF)
Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu 10.4.2022.
- ↑
Visuri 2006, s. 283.
- ↑
Hirvasnoro, Kai:
Mita olivat 1990-luvun virheet ja miksi ne tehtiin?
10.4.2020. Kansan uutiset. Viitattu 11.6.2022.
- Mita missa milloin. Kansalaisen vuosikirja 1989
. Helsinki: Otava, 1988.
ISBN 951-1-10120-X
.