Laila Hirvisaari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Laila Hirvisaari
Laila Hirvisaari Turun kirjamessuilla 2009.
Laila Hirvisaari Turun kirjamessuilla 2009.
Henkilotiedot
Syntynyt 7. kesakuuta 1938
Viipuri
Kuollut 16. kesakuuta 2021  (83 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Esikoisteos Lehmusten kaupunki (1972)
Aiheesta muualla
Loyda lisaa kirjailijoita Kirjallisuuden teemasivulta

Laila Ellen Kaarina Hirvisaari (vuosina 1958?2004 Hietamies ; 7. kesakuuta 1938 Viipuri ? 16. kesakuuta 2021 [1] Helsinki ) oli suomalainen kirjailija . [2] Hanen tuotantoonsa kuuluu laajoja romaanisarjoja seka naytelmia ja televisiosarjoja, joissa liikutaan niin Karjalankannaksella ja Laatokan Karjalassa kuin Venajalla , Intiassa ja Roomassakin . Hirvisaari on Ursula Pohjolan-Pirhosen ja Kaari Utrion ohella huomattavimpia suomalaisia historiallisista aiheista kirjoittaneita naiskirjailijoita.

Syksyyn 2008 mennessa Hirvisaaren kirjoja oli myyty yli nelja miljoonaa kappaletta. [3] Suuresta suosiostaan huolimatta Hirvisaari antoi haastatteluja vain harvoin ja kertoi silloinkin yksityiselamastaan varsin niukasti. [1]

Elama ja ura [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Laila Hirvisaari syntyi 7. kesakuuta 1938 Viipurissa. Hirvisaaren isa Aarne kaatui jatkosodassa Lailan ollessa vasta kolmevuotias. Laila Hirvisaari avioitui vuonna 1958 kirjailija Heikki Hietamiehen kanssa ja otti samalla kayttoon miehensa sukunimen Hietamies.

He saivat kolme tytarta: Kristiinan (s. 1958), Eveliinan (s. 1964) ja Anuliinan (s. 1968). Tyttarista Eve Hietamies on myos kirjailija ja kasikirjoittaja. Laila ja Heikki Hietamies erosivat vuonna 1985 asumuseron kautta; virallisesti he erosivat vuonna 1991. Laila Hietamies otti vuonna 2004 yhdessa kolmen serkkunsa kanssa tyttonimensa takaisin, minka jalkeen han julkaisi romaaninsa nimella Laila Hirvisaari. lahde?

Hirvisaaren (Hietamiehen) ensimmainen romaani Lehmusten kaupunki ilmestyi 1972 ja aloitti Lappeenrannasta kertovan romaanisarjan, jonka seitsemas osa ilmestyi syksylla 2004. Sarja kertoo Lappeenrannasta ja lappeenrantalaisista aina 1920-luvulta lahtien. Toinen tunnettu romaanisarja, Kannas -sarja (1980?1984) kertoo Kannaksella sijaitsevan Suontaan kylan asukkaiden vaiheista 1920?1940-luvuilla. Sarja sisaltaa muun muassa evakkokokemuksia Lansi-Suomessa.

Lehmusten kaupunki ja Kannas -sarjojen valissa ilmestynyt kaksiosainen Hamina -sarja kuvaa ensiksi pienen kylan ihmisten elamaa ja sen jalkeen elamaa Haminassa . Kuusiosainen Laatokka -sarja (1986?1991) kertoo Vienan Karjalasta ja vallankumouksen kokemasta Venajasta . Sonja -sarja (1993?1997) pureutuu ylaluokkaisen venalaistyton Sonjan ja hanen lahipiirinsa elamaan edellisessa vuosisadanvaihteessa ja antaa toisenlaisen nakokulman Venajan vallankumouksesta . Kolmiosainen Anni -sarja kuvaa pienta Metsakylan kylaa ja sen asukkaiden varikasta elamaa, joka heittelee ihmisia Viipuriin seka sodan jalkeen Virolahdelle .

Laila Hirvisaari asui vuoteen 1974 saakka Lappeella ja Lappeenrannassa, kunnes muutti Helsingin Vuosaareen . Vuonna 1985 han muutti Tuusulan Rantatielle mutta palasi myohemmin Helsinkiin. [1]

Teoksia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Laila Hirvisaarta haastatellaan Helsingin kirjamessuilla 2009.

Laila Hirvisaari julkaisi 41 romaania , useita naytelmia seka novelleja ja muita julkaisuja. Ensimmaisen kirjansa Hirvisaari (Hietamies) julkaisi vuonna 1972. Kallis kotimaa (2004) jai viimeiseksi Laila Hietamiehen nimella julkaistuksi romaaniksi; sen jalkeen ilmestyneet teokset on julkaistu nimella Laila Hirvisaari. Kirjat on kustantanut Otava lukuun ottamatta vuonna 1985 ilmestynytta Joulumuisto-novellia, jonka on julkaissut Gummerus .

Hirvisaaren teokset ovat olleet monina vuosina myydyimpia kotimaisia kaunokirjoja. Esimerkiksi vuonna 2004 myydyin teos oli Kallis kotimaa (121 600 kpl), [4] vuonna 2009 Pihkovan kellot (82 400 kpl), [5] vuonna 2011 Mina, Katariina (83 900 kpl) [6] ja vuonna 2013 Me, Keisarinna (62 800 kpl). [7]

Vuodesta 2002 Laila Hirvisaaren nimea kantava rahasto on jakanut vuosittain 5 000 euron apurahan aloittelevalle kirjailijalle. [8]

Laila Hirvisaaren miljoonas kirja painettiin vuonna 1982, [9] toinen miljoona meni rikki vuonna 1992, [9] kolmas vuonna 2002 ja neljas vuonna 2008.

Romaanit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Teos Julkaisuvuosi Sarja Kustantaja
Nimella Laila Hietamies
Lehmusten kaupunki 1972 Lehmusten kaupunki Otava
Unohduksen lumet 1973
Kaden kosketus 1974
Elaman huipulla 1974
Rakkaani tuli vuorilta 1975
Kukkivat kummut 1976 Lehmusten kaupunki
Maan vakevan lapset 1977 Hamina
Kaikilla elaman kaipuu 1978
Kuin tuuli tahkapaissa 1979
Maelta nakyy toinen maki 1980 Kannas
Maa suuri ja avara 1981
Hylatyt talot, autiot pihat 1982
Vierailla poluilla, oudoilla ovilla 1983
Edessa elaman virrat 1984
Pilvissa taivaanlaiva 1986 Laatokka
Maan kammenella 1987
Valamon yksinainen 1988
Jaiden soitto 1989
Valkeat yot 1990
Valoa kohti 1991
Vienan punainen kuu 1992
Sonja 1993 Sonja
Valkoakaasiat 1994
Myrskypilvet 1995
Satakielimetsa 1996
Viktoria 1997
Kyla jarvien sylissa 1998 Anni
Siniset Viipurin illat 1999
Kesan korkea taivas 2000
Syksyksi kotiin 2001 Lehmusten kaupunki
Koivu ja tahti 2002
Siella jossakin 2003
Kallis kotimaa 2004
Nimella Laila Hirvisaari
Kruununpuisto 2005 Imatra Otava
Myrskyn edella 2006
Grand Hotel 2007
Vuoksen helmi 2008
Pihkovan kellot 2009
Mina, Katariina 2011 Katariina
Me, Keisarinna 2013
Hiljaisuus 2016

Muu kirjallinen tuotanto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Naytelmat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Unohduksen lumet , ensi-ilta helmikuussa 1975 Lappeenrannan kaupunginteatterissa
  • Olga , ensi-ilta maaliskuussa 1977 Lappeenrannan kaupunginteatterissa
  • Muuttolinnut , ensi-ilta marraskuussa 1992 Lappeenrannan kaupunginteatterissa
  • Keisarin perhe ja pyha paholainen , ensi-ilta syyskuussa 1993 Suomen Kansallisteatterissa
  • Katariina Suuri , ensi-ilta syyskuussa 1996 Suomen Kansallisteatterissa
  • Maan kammenella , sovitus yhdessa Panu Rajalan kanssa, ensi-ilta Pyynikin kesateatterissa 17.6.1998
  • Mannerheim ? mies moneksi , kantaesitys/ensi-ilta 24.3.1999 Suomen Kansallisteatterissa

TV-sarjat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Romaanien dramatisoinnit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Olga , TV-naytelma, TV 1/1978
  • Hylatyt talot, autiot pihat , kuunnelma, YLE/1989
  • Maelta nakyy toinen maki , naytelma, Katinhannan kesateatteri 1989
  • Maa suuri ja avara , naytelma, Katinhannan kesateatteri 1994
  • Lehmusten kaupunki , naytelma, Lappeenrannan kaupunginteatteri 1997
  • Hylatyt talot, autiot pihat , naytelma, Katinhannan kesateatteri 1998
  • Maelta nakyy toinen maki , naytelma, Lopen Teatteri/kesateatteri 1999
  • Unohduksen lumet , naytelma, Lappeenrannan kaupunginteatteri 1999
  • Hylatyt talot, autiot pihat , elokuva, 2000
  • Valamon yksinainen , naytelma, Joensuun Kaupunginteatteri, 2002

Palkintoja ja huomionosoituksia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b c Kerttula, Suvi ? Kolsi, Eeva-Kaarina: Kirjailija Laila Hirvisaari on kuollut Ilta-Sanomat . 17.6.2021. Viitattu 17.6.2021.
  2. ↑ Paavilainen, Ulla (paatoim.):  Kuka kukin on: Henkilotietoja nykypolven suomalaisista 2015 , s. 203?204. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0 .
  3. ↑ Laila Hirvisaaren teoksia myyty yli nelja miljoonaa kappaletta Iltalehti.fi . 1.10.2008. Arkistoitu 22.10.2014. Viitattu 22.10.2014.
  4. ↑ Bestsellerit 2004: Myydyimmat kotimaiset kaunokirjat Suomen Kustannusyhdistys. Arkistoitu 8.10.2015. Viitattu 1.1.2015.
  5. ↑ Bestsellerit 2009: Myydyimmat kotimaiset kaunokirjat Suomen Kustannusyhdistys. Arkistoitu 8.10.2015. Viitattu 1.1.2015.
  6. ↑ Bestsellerit 2011: Myydyimmat kotimaiset kaunokirjat Suomen Kustannusyhdistys. Arkistoitu 8.10.2015. Viitattu 1.1.2015.
  7. ↑ Bestsellerit 2013: Myydyimmat kotimaiset kaunokirjat Suomen Kustannusyhdistys. Arkistoitu 27.2.2015. Viitattu 1.1.2015.
  8. ↑ Laila Hirvisaaren rahasto Kirjakauppaliitto.fi. Arkistoitu 8.12.2011. Viitattu 6.6.2012.
  9. ↑ a b Saure, Salme: Laila Hietamies lahelta. Otava 1998.
  10. ↑ Kallista draamaa uudesta nakokulmasta Yle Uutiset . 15.3.2010. Viitattu 15.10.2011. [ vanhentunut linkki ]
  11. ↑ Kirjailijaliitto palkitsi Hirvisaaren, Kejosen ja Harjanteen Helsingin Sanomat . 2.10.2011. Viitattu 17.6.2021.
  12. ↑ Edelliset Finlandia-palkinnon voittajat ja -ehdokkaat Suomen Kirjasaatio. Arkistoitu 17.11.2014. Viitattu 23.10.2014.
  13. ↑ Veijo Meri -palkinto 2021. Otavan Kirjasaatio. Viitattu 12.4.2021.

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Kalemaa, Kalevi: ”Hirvisaari, Laila (1938?)”,  Suomen kansallisbiografia, osa 3 , s. 802?803. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-444-4 . Teoksen verkkoversio .
  • Saure, Salme: Laila Hietamies lahelta. Otava 1998.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Laila Hirvisaari .
Kansainvaliset
Kansalliset
Taiteenala
Henkilot
Muut

 

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Laila_Hirvisaari&oldid=22244551 ”