Tuntematon venetsialainen muusikko 1700-luvun alusta. Kuvan on vaitetty virheellisesti esittavan
Antonio Vivaldia
.
Lansimainen taidemusiikki
eli puhekielessa
klassinen musiikki
[1]
viittaa monimuotoiseen ja epayhtenaiseen lansimaisen musiikin perinteeseen erotuksena esimerkiksi
kansanmusiikista
ja
populaarimusiikista
. Nimestaan huolimatta kaikki taidemusiikki ei ole ollut alun perin kytkoksissa taiteeseen instituutiona, vaan sita savellettiin myos viihteeksi seka kirkolliseen kayttoon. 1800-luvulta asti taidemusiikki on varsin vahvasti ollut kytkoksissa taiteeseen itsetietoisessa institutionaalisessa merkityksessa.
Termi "klassinen musiikki" syntyi 1800-luvun alussa yrityksena kohottaa
Bachista
Beethoveniin
ulottuva aika musiikin kultakaudeksi. Sittemmin sen merkitys on laajentunut kattamaan myos 1800-luvun ja osittain 1900-luvun taidemusiikin. Nykyaan suositeltu termi suomessa on "taidemusiikki".
Lansimaisen taidemusiikin syntyyn vaikuttanut keskeinen ajatus oli musiikin siirtaminen paperille eli nuotinnos.
Improvisointi
on taidemusiikissa mahdollista, esimerkiksi
kadenssissa
. Arvostetuimmat saveltajat,
Bach
,
Mozart
ja
Beethoven
olivat suuria improvisoijia, mutta myohemmin improvisaation merkitys taidemusiikissa on vahentynyt.
lahde?
Jos teoksen esittamiseen kuuluu
orkesteri
tai
kuoro
, usein tarvitaan
kapellimestari
tai johtaja, joka johtaa esittajien ryhmaa. Talloin kapellimestari ohjaa teoksen tulkintaa haluamaansa suuntaan. Kasitys kapellimestarista, joka luo johtamastaan teoksesta oman tulkintansa, muodostui 1800-luvun alkupuolella.
lahde?
Kasite
kamarimusiikki
viittaa musiikkiin, jossa on orkesteria selvasti pienempi kokoonpano muusikoita. Kamarimusiikin kasite syntyi 1700-luvun puolivalin jalkeen, jolloin orkesterit alkoivat suurentua ja samalla orkesterimusiikista tuli selvemmin oma lajinsa. Aluksi kamarimusiikki oli tarkoitettu harrastelijoille.
lahde?
Myos soolosoittajille savelletty musiikki on keskeisessa asemassa lansimaisessa taidemusiikissa. Etenkin pianistit esiintyvat usein yksin, mutta myos muille soittimille on savelletty paljon yhden esittajan teoksia.
lahde?
Musiikin soittamisen tekniset vaatimukset lansimaisessa taidemusiikissa ovat huomattavan korkeat. Beethoven alkoi saveltaa teknisesti niin vaativaa pianomusiikkia, etta sen esittaminen onnistui lahinna ammattilaisilta. Samoihin aikoihin Paganini asetti viulun tekniset soittovaatimukset uudelle tasolle.
lahde?
Samoin
orkestraatio
eli savellyksen soittamisen jakaminen eri soitinten kesken on viety lansimaisessa taidemusiikissa hyvin pitkalle. Taman kehityksen on katsottu vauhdittuneen myohaisromantiikan aikaan, jolloin eri soitinkokoonpanoja esiin nostamalla ja eri soittotapoja kayttamalla orkesterista pyrittiin tietoisesti saamaan aikaan mita erilaisimpia aanensavyja.
lahde?
Lansimainen taidemusiikki perustuu yleensa jarjestelmalle, jossa kukin oktaavi on jaettu kahteentoista eri saveleen. 1900-luvun alkuun asti jokaista savelta vastasi oma duuri- ja molli
savellajinsa
. 1900-luvun alusta alkaen on savelletty myos musiikkia, joka ei kayta savellajeja. Lansimaiselle taidemusiikille on ollut tyypillista melodian vahva osuus, josta jotkut saveltajat ovat luopuneet 1900-luvulla.
kenen mukaan?
lahde?
Taidemusiikin asema elavana musiikkina on pysynyt suhteellisen vakiona tai
[2]
[3]
parantunut sinfoniaorkesterien ja taidemusiikin opetuksen maaran kasvun myota.
[4]
Levytysteollisuus elaa kuitenkin laskukautta musiikin kuuntelun siirtyessa internetiin.
[5]
Koulujen musiikinopetuksessa populaarimusiikin osuutta on nostettu selvasti suhteessa taidemusiikkiin, minka on kulttuurin viihteellistymisen ohella arveltu olevan syyna klassisen musiikin yleison keski-ian nousuun.
[6]
Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan klassisen musiikin kuuntelu laski vuosien 1991-2002 aikana noin kymmenen prosenttia.
[5]
Vuonna 2006?2009 julkaistujen tilastojen mukaan klassisen musiikin kuuntelun maara maailmalla on uudestaan nousussa parantuneen musiikin jakelun ja internetin ansiosta.
[7]
[8]
[9]
Tyypillista taidemusiikille on ollut viime vuosisatoina, etta saveltajat ovat uudistaneet sita tietoisesti. Oopperasaveltaja
Richard Wagner
1800-luvulla oli yksi tuon ajan uudistajia, mutta piti tarkeana taiteen ja kansan valista yhteytta. Jotkut 1900-luvun alun taidemusiikin uudistajista, kuten
Arnold Schonberg
, jotka hylkasivat perinteisen
tonaalisen
savelkielen, tavoittelivat suuremman yleison mielenkiintoa teoksilleen radikaaliudestaan huolimatta.
Taidemusiikin
cd-levyja
kirjastossa.
Taidemusiikin saveltajia. Ylin rivi:
Antonio Vivaldi
,
Johann Sebastian Bach
,
Georg Friedrich Handel
,
Wolfgang Amadeus Mozart
,
Ludwig van Beethoven
. Toinen rivi:
Gioachino Rossini
,
Felix Mendelssohn
,
Frederic Chopin
,
Richard Wagner
,
Giuseppe Verdi
. Kolmas rivi:
Johann Strauss II
,
Johannes Brahms
,
Georges Bizet
,
Pjotr T?aikovski
,
Antonin Dvo?ak
. Alin rivi:
Edvard Grieg
,
Edward Elgar
,
Sergei Rahmaninov
,
George Gershwin
,
Aram Hat?aturjan
.
Lansimaisen taidemusiikin aikakaudet ja niiden tyylit voidaan karkeasti jaotella seuraavasti:
- Burrows, John & Wifeen, Charlie:
Klassinen musiikki
. (Eyewitness Companion: Classical Music, 2005.) Suomentaneet Saana Ala-Antti ja Mirja Kytokari. Helsinki: WSOY, 2007.
ISBN 978-951-0-31887-4
.
- Korhonen, Kimmo (toim.):
Andante. Klassisen musiikin tietosanakirja
. WSOY facta. Helsinki: WSOY, 2002.
ISBN 951-0-27134-9
.
- Mikkonen, Henna & Rimpilainen, Suvi:
Konsertissa kavijan taskusanasto
. Helsinki Jyvaskyla: Minerva, 2009.
ISBN 978-952-492-248-7
.