Turun hovioikeus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Turun hovioikeus
Abo hovratt
Turun hovioikeus on toiminut Akatemiatalossa vuodesta 1830.[1]
Turun hovioikeus on toiminut Akatemiatalossa vuodesta 1830. [1]
Perustettu 15. kesakuuta 1623
Tehtava Tuomioistuin
Ministerio Oikeusministerio
Paatoimi­paikka Hameenkatu 11
Turku
Valtio Suomi
Presidentti Pekka Maatta
Alaisvirastot
Aiheesta muualla
Sivusto
Osa artikkelisarjaa
Suomen politiikka
Suomen vaakuna

Turun hovioikeus ( ruots. Abo hovratt ) on Suomen vanhin hovioikeus . Nykyaan se on Suomen henkilosto- ja juttumaaraltaan toiseksi suurin hovioikeus Helsingin hovioikeuden jalkeen.

Turun hovioikeuspiirissa on 1,3 miljoonaa asukasta ja 4 karajaoikeutta.

Turun hovioikeudessa oli vuonna 2019 yhteensa 114 virkaa. Annettuja ratkaisuja oli 2 016. [2]

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Turun hovioikeuden perusti 15. kesakuuta 1623 antamallaan kuninkaallisella valtakirjalla Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf . Syyksi uuden hovioikeuden perustamiselle kuningas mainitsi valtuutuksessaan sen, etta pitkat matkat ja korkeat kustannukset saivat monet Suomessa asuvat alamaiset luopumaan Tukholmaan matkustamisesta. Tasta syysta he eivat paasseet laillisiin oikeuksiinsa Svean hovioikeudessa . Uuden hovioikeuden perustaminen Suomeen takaisi siksi paremmin oikeuden ja oikeudenmukaisuuden tapahtumisen Ruotsin valtakunnassa, uskoi kuningas.

Ensimmaiseksi hovioikeuden presidentiksi ja samalla Suomen maaherraksi nimitettiin Nils Tuurenpoika Bielke . [3] Hovioikeus toimi ensimmaiset vuotensa Turun linnassa ja Billsteenin talossa, josta se muutti Suurtorin laidalle niin sanottuun Kankaisten taloon 1671 . Turun palon tuhottua Kankaisten talon hovioikeus muutti Turun akatemialle rakennettuun Akatemiataloon 1830, jossa se toimii edelleen. Hovioikeudella on tiloja kaytossaan myos Hameenkadun varrella sijaitsevassa Gripen-rakennuksessa.

Turun hovioikeus toimi koko Suomen valitusasteena vuoteen 1776 asti, jolloin Vaasan hovioikeus perustettiin.

Hovioikeuspiiri [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Turun hovioikeuden tuomiopiiri kasittaa lounaisen Suomen (lukuun ottamatta Satakuntaa) seka Kanta-Hameen ja Pirkanmaan maakunnat
  • Ahvenanmaan karajaoikeus : Brando, Eckero, Finstrom, Foglo, Geta, Hammarland, Jomala, Kumlinge, Kokar, Lemland, Lumparland, Maarianhamina, Saltvik, Sottunga, Sund, Vardo.
  • Kanta-Hameen karajaoikeus : Forssa, Hattula, Humppila, Hameenlinna, Janakkala, Jokioinen, Tammela, Ypaja.
  • Pirkanmaan karajaoikeus : Akaa, Hameenkyro, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kihnio, Kuhmalahti, Kuhmoinen, Kylmakoski, Lempaala, Mantta-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Punkalaidun, Palkane, Ruovesi, Sastamala, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat, Ylojarvi.
  • Varsinais-Suomen karajaoikeus : Aura, Kaarina, Kemionsaari, Koski TL, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Marttila, Masku, Mynamaki, Naantali, Nousiainen, Oripaa, Paimio, Parainen, Pyharanta, Poytya, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, Somero, Taivassalo, Turku, Uusikaupunki, Vehmaa.

Turun hovioikeuden presidentit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]


Rakennus kokonaisuudessaan.

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. Tukia Anneli: Kustaa II Aadolfin patsas paljastettiin Turussa Helsingin Sanomat . 7.11.1992. Viitattu 27.2.2022.
  2. Turun hovioikeus - Toimintakertomus vuodelta 2019 - Sivut 13 ja 6 Oikeus.fi - Hovioikeudet - Turun hovioikeus . Tuomioistuinlaitos. Viitattu 6.6.2021.
  3. Turun Hovioikeus ? Abo Hovratt 1973 31/10 1998 , s. 8?11. Turku: Turun hovioikeus, 1998.
  4. Statistisk handbok for Finland, G. W. Eklund, Helsingfors 1890 s. 40?41

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]