Mikkeli S:t Michel
vaakuna	sijainti
Sijainti	61°41′15″N , 027°16′25″E
Maakunta	Etela-Savon maakunta
Seutukunta	Mikkelin seutukunta
Kuntanumero	491
Hallinnollinen keskus	Mikkelin keskustaajama
Perustettu	1838
Kuntaliitokset	Anttola ( 2001 ) Mikkelin mlk (2001) Haukivuori ( 2007 ) Ristiina ( 2013 ) Suomenniemi ( 2013 )
Kokonaispinta-ala	3 229,57 km² 21:nneksi suurin 2022   [1]
? maa	2 548,18 km²
? sisavesi	681,39 km²
Vakiluku	51 919 18:nneksi suurin 31.12.2023   [2]
? vaestotiheys	20,37 as./km²  (31.12.2023)
Ikajakauma	2020  [3]
? 0–14-v.	13,9 %
? 15–64-v.	58,9 %
? yli 64-v.	27,2 %
Aidinkieli	2023  [4]
? suomenkielisia	94,4 %
? ruotsinkielisia	0,2 %
? muut	5,4 %
Kunnallisvero	9,40 % 60:nneksi suurin 2024   [5]
Kaupunginjohtaja	Janne Kinnunen
Hallituksen puheenjohtaja	Pirjo Siiskonen [6]
Kaupunginvaltuusto	51 paikkaa
? puheenjohtaja	Oskari Valtola [7]
2021?2025 [8]  ? Kesk.  ? Kok.  ? SDP  ? Vihr.  ? Sit.  ? PS  ? KD  ? Liik.  ? VL	14 14 9 5 3 2 2 1 1
www.mikkeli.fi
Infobox OK Nimi-testi OK

Mikkeli ( ruots. S:t Michel ) on Suomen kaupunki ja Etela-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Saimaan luoteisrannalla. Mikkelin kaupungissa asuu noin 52 000 ja laajemmin Mikkelin seudulla asuu noin 68 000 henkiloa. Asukasluvultaan kaupunki on Suomen 18:nneksi suurin.

Mikkelin pinta-ala on 3 229,57 km², josta 681,39 km² on vesistoja. Jarvia ja lampia kaupungissa on noin 700. Vaestotiheys on 20,4 asukasta/km². Keskustaajaman ja siihen valittomasti liittyvien Rantakylan ja Moisio-Tuukkalan alueiden ulkopuolella tiheammin asuttuja alueita ovat Anttolan ja Ristiinan entisten kuntien kirkonkylat, Otavan taajama ja Haukivuoren Asemankyla.

Mikkelin naapurikunnat ovat Hirvensalmi , Juva , Kangasniemi , Mantyharju , Pieksamaki , Puumala ja Savitaipale .

Mikkeli sijaitsee Vuoksen vesiston ja Kymijoen vesiston valisella vedenjakajalla . Kaupungin keskusta on Saimaan Savilahden rannalla. Kaupungin itaosien jarvet kuuluvat Vuoksen vesistoon. Lannessa kaupunki tavoittaa Kymijoen vesiston Mantyharjun reittiin kuuluvan Puulaveden . Pohjoispuolella kaupunki ulottuu Kyyvedelle , joka laskee Puulaveteen .

Mikkelin kaupunginjohtajana on vuodesta 2023 lahtien toiminut Janne Kinnunen . ^[9] Hanet valittiin virkaan syyskuussa 2022, ja sita ennen han toimi Viitasaaren kaupunginjohtajana. ^[10] Kinnusen edeltaja oli vuodesta 2015 kaupunginjohtajana toiminut Timo Halonen ^{[11] [12]} , joka irtisanoutui huhtikuussa 2022 ^[13] .

Mikkelissa on toiseksi eniten loma-asuntoja koko Suomessa. Vuonna 2022 niita oli 10 222. ^[14]

Historiaa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Esihistoria [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vanhimmat loydetyt merkit asutuksesta Mikkelin seudulla ovat kivikauden kampakeraamiselta kaudelta 4000?2000 eaa. Talta aikakaudelta tunnetut loydot koostuvat asuinpaikoista. On arveltu, etta kaikkein vanhimmat asuinpaikat ovat havinneet Vuoksen puhkeamisesta lahteneen tulvaveden alle. ^[16] Arkeologisia kaivauksia seudulla on tehty muun muassa Tuukkalan, Visulahden, Orijarven ja Kenkaveron rautakautisilla asuinpaikoilla. Rautakautisia linnavuoria ovat Sairilan , Otavan , Vatilan ja Otralan linnavuoret .

Historiallinen aika [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vanhimmat kirjalliset maininnat nykyisen Mikkelin seudun asutuksesta ovat vuodelta 1323 Pahkinasaaren rauhansopimuksesta , jolla Savilahden pogosta ( novgorodilainen kirkko- ja hallintopitaja) siirtyi Novgorodin hallinnasta Ruotsille . Nimen Mikkeli paikkakunta on saanut arkkienkeli Mikaelin mukaan viimeistaan 1500-luvun alussa. Saksalaissiirtokunnan jasenia muutti Tarsalanjarven rannalle vuonna 1540, silloiseen Vesulahden (Visulahden) pitajaan. ^[17] Mikael Agricola kavi tarkastuskaynnilla Savilahdella 1549.

Nuijasodan Suur-Savon taistelussa vuonna 1597 surmattiin yli 200 talonpoikaiskapinallista nuijamiesta Mikkelin pitajan pappilassa Kenkaverossa .

Vuoden 1743 Turun rauhan jalkeen Mikkelin kirkonkylaa anottiin perustettavaksi kauppalaksi , mutta yritykset raukesivat. Mikkelissa, joka sijaitsi liikenteellisesti edullisella paikalla usean maantien risteyskohdassa, pidettiin kuitenkin markkinoita. Mikkelissa toimivat lisaksi rajatullikamari ja Savon ainoa postikonttori. ^[18]

Kustaa III:n sodassa kaytiin vuonna 1789 muutamia kilometreja Mikkelin kirkonkylasta etelaan Porrassalmen taistelu , jossa ruotsalais-suomalaiset joukot saivat torjuntavoiton ylivoimaisista venalaisista.

Mikkeli sai kaupunginoikeudet 1838 Venajan keisari Nikolai I:lta . Sen asemakaavan laati Carl Ludvig Engel . Kaava oli ruutuasemakaava , jonka useimmat korttelit kasittivat kuusi tonttia. ^[19] Vuonna 1831 perustetun Mikkelin laanin laaninhallitus siirtyi Heinolasta Mikkeliin 1843. Mikkelin saastopankki avattiin vuonna 1847. Mikkeliin perustettiin maistraatti vuonna 1864 ja rahatoimikamari vuonna 1880. Mikkelin kaupunginvaltuusto aloitti toimintansa vuonna 1875 ja kaupunginhallitus vuonna 1929. Mikkelin kaupunkiseurakunta itsenaistyi vuonna 1908, ja vuodesta 1944 kaupungissa on sijainnut Mikkelin hiippakunnan piispanistuin. Suomen Yhdyspankki avasi konttorinsa Mikkelissa 1860-luvulla ja Kansallis-Osake-Pankki omansa parikymmenta vuotta myohemmin. ^[20]

Itsenaisen Suomen aika [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Sisallissodassa (1918) Mikkeli oli yksi paikkakunnista, joilta hallituksen, Suomen tasavallan joukkojen eli valkoisten toimintaa johdettiin. Toisen maailmansodan aikana talvi -, jatko - ja Lapin sodassa (1939?1940, 1941?1944 ja 1944?1945) Suomen armeijan paamaja oli sijoitettu Mikkeliin ja sodanjohto istui vuonna 1902 valmistuneessa Mikkelin keskus kansakoulussa , nykyinen Paamajakoulu (vuodesta 1992), jonka tiloista erotettu Paamajamuseo avattiin 1989. Paamajan sijainnin vuoksi Mikkeli oli yksi lentopommitetuimmista Suomen kaupungeista sodan aikana. Jatkosodan aikana Mikkelissa toimi myos natsi-Saksan armeijan joukkojen yhteys esikunta Nord. Sodan jalkeen Mikkeliin sijoitettiin siirtovakea Raudusta .

Mikkelille on myonnetty Vapaudenristi ? 4. luokan Vapaudenristi miekkoineen ? vuonna 1944 kiitoksena paamajakaupunkina toimimisesta jokaisessa itsenaisen Suomen ajan neljassa sodassa. Kaupungin saamaa kunniamerkkia kantaa Mikkelin vaakuna , jonka ylaosassa on kaksi ristikkaista marsalkansauvaa niin ikaan paamajakaupunkina toimimisen muistoksi.

Elokuussa 1986 Mikkelin torin laidalla rajahti poliisin piiritystilanteessa auto, jolla edellisena paivana Kansallis-Osake-Pankin konttorin Helsingin Jakomaessa ryostanyt mies oli paennut. Rajahdyksessa saivat surmansa pankkiryostaja ja yksi taman kolmesta panttivangista. Tapahtumasarja tunnetaan Mikkelin panttivankidraamana .

Laaniuudistuksessa 1997 Mikkelista tuli Ita-Suomen laanin paakaupunki ja laanien lakkauduttua Ita-Suomen aluehallintoviraston seka Etela-Savon elinkeino-, liikenne- ja ymparistokeskuksen paatoimipaikka vuonna 2010.

Mikkeli, Anttola ja Mikkelin maalaiskunta yhdistyivat vuonna 2001 uudeksi Mikkelin kaupungiksi. Haukivuori liittyi Mikkeliin 2007, ja vuonna 2013 Mikkeliin liittyivat myos Ristiina ja Suomenniemi .

Poliittiset voimasuhteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Mikkelin kaupunginvaltuustoon kuuluu 51 valtuutettua. Valtuuston puheenjohtaja on Oskari Valtola. ^[7] Kaudella 2021?2025 valtuuston paikkajako on seuraava: ^[8]

• Keskusta 12
• Kokoomus 11
• SDP 11
• Perussuomalaiset 9
• Vihreat 5
• Kristillisdemokraatit 2
• Liike Nyt 1

Kaupunginhallitukseen kuuluu 11 jasenta. Hallituksen puheenjohtaja on Pirjo Siiskonen. ^[6] Kaudella 2021?2025 hallituksen paikkajako on seuraava: ^[21]

• Keskusta 3
• Kokoomus 3
• SDP 2
• Perussuomalaiset 2
• Vihreat 1

Paikkajako ja aanestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalit	paikat									aanestys- aktiivisuus
	SDP	Kok.	LKP	Kesk.	SKDL Vas.	SKL KD	SMP PS	Vihr.	Muut
1976	16	13	6	3	3	2	−		−	74,9 %
1980	17	15	3	3	3	2	−			74,5 %
1984	20	19		6	2	2	2			68,4 %
1988	18	19	1	6	2	2	1	2		62,8 %
1992	19	15	−	6	1	2	1	7		64,3 %
1996	18	16		7	1	2	1	6	−	55,1 %
2000	18	15		17	1	2	−	6		52,5 %
2004	21	15		16	1	2	−	4		56,6 %
2008	18	17		14	−	2	3	5	−	62,6 %
2012	15	14		16	−	3	7	4	−	58,7 %
2017	14	11		14	−	3	3	6	−	54,8 %
2021	11	11		12	−	2	9	5	1 a	51,6 %
a Liike Nyt
Lahteet: Tilastokeskus [22] , Oikeusministerio [23]

Mikkelin kaupunginosat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Luettelo Mikkelin kaupunginosista

Viela toisen maailmansodan jalkeen Mikkelin kaupungin alue oli jaettu virallisesti kahteenkymmeneen numeroituun kaupunginosaan. Pelkkien numeroiden kaytto tassa yhteydessa hankaloitti hallinnollista kaytantoa, joten kaupunginvaltuusto teki vuonna 1951 paatoksen kaupunginosien, torien, puistojen ja aukeamien seka eraiden erillisten alueiden ja vesistojen nimien vahvistamisesta. Taman mukaisesti Mikkelin varsinainen kaupunkialue (vuoden 2000 loppuun, ennen liitosta Mikkelin maalaiskunnan ja Anttolan kanssa) kasitti seuraavat kaupunginosat: ^lahde?

I Savilahti II Maunuksela III Kalevankangas IV Kaukola V Nuijamies VI Kirjala VII Emola VIII Rokkala IX Lahemaki X Tuppurala XI Urpola

XII Laajalampi (nykyisin Kattilansilta on 12. kaupunginosa) XIII Pitkajarvi XIV Lehmuskyla XV Pursiala XVI Kenkaveronniemi XVII Rouhiala XVIII Riutta XIX Peitsari XX Tusku XXI Siekkila XXII Visulahti (nykyisin 28. kaupunginosa)

Kylat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Mikkeliin (pl. Anttola , Haukivuori , Ristiina ja Suomenniemi ) kuuluu seuraavia kylia: ^lahde? Alamaa , Anianniemi, Asila , Haahkala, Haapataipale, Harjujarvi, Harjumaa, Haukkakorhola, Heinalahti , Helppanala, Hietanen, Hiirola , Hyyryla, Hayryla, Ihastjarvi, Kaipiala, Karstula, Korpijarvi, Koskentaipale, Kovala, Kyyhkylanniemi, Laitiala, Launiala , Laurikkala , Liukkola, Lahemaki, Marjoniemi, Moisio, Norola , Narvala, Olkkolanniemi , Otava , Pajula, Parantala, Parkkila, Pekkola, Puttola, Rahula, Rantakyla , Rieppola, Riittila, Ramala, Sairila, Salmenkyla, Savonlahti, Seppala , Soikkala, Suonsaari, Taipale, Tikkala, Tuppurala , Tuukkala , Vanhala, Vanhamaki , Vatila, Vehmaskyla , Viljakkala, Visulahti , Vuolinko ja Vaanala.

Taajamat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuoden 2018 lopussa Mikkelissa oli 53 818 asukasta, joista 43 156 asui taajamissa , 10 226 haja-asutusalueilla ja 436:n asuinpaikat eivat olleet tiedossa. Mikkelin taajama-aste on 80,8 %. ^[24] Mikkelin taajamavaesto jakautuu kuuden eri taajaman kesken. ^[25]

#	Taajama	Vakiluku (31.12.2018)
1	Mikkelin keskustaajama	37 543
2	Ristiinan kirkonkyla	2 219
3	Otava	1 511
4	Anttolankyla	822
5	Haukivuoren asemanseutu	772
6	Pellosniemi	289

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Vuonna 2017 maaritellyista taajamista Visulahti on kasvanut yhteen Mikkelin keskustaajaman kanssa vuoden 2018 taajamarajauksessa.

Vaestonkehitys [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin vaestonkehitys viiden vuoden valein vuodesta 1980 lahtien. Kaytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Ilmasto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Mikkelin lentoaseman ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesa heina elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lampotila ( °C ) ?4,3 ?3,9 1,0 8,0 15,5 19,8 22,3 20,3 14,4 7,0 1,4 ?2,3 ka. 8,3 Vrk:n ka. alin lampotila ( °C ) ?10,5 ?11,0 ?7,7 ?1,8 3,3 8,5 11,4 9,8 5,5 1,1 ?2,9 ?7,5 ka. ?0,2 Vrk:n keskilampotila ( °C ) ?7,2 ?7,3 ?3,1 3,0 9,7 14,4 17,0 14,9 9,8 4,0 ?0,5 ?4,3 ka. 4,2 Sademaara ( mm ) 48 37 35 33 42 69 78 70 54 64 56 54 Σ 640 Sadepaivat ( d ) 11 9 8 8 8 10 10 10 9 11 11 12 Σ 117 L a m p o t i l a ?4,3 ?10,5 ?3,9 ?11,0 1,0 ?7,7 8,0 ?1,8 15,5 3,3 19,8 8,5 22,3 11,4 20,3 9,8 14,4 5,5 7,0 1,1 1,4 ?2,9 ?2,3 ?7,5 S a d a n t a 48 37 35 33 42 69 78 70 54 64 56 54 Lahde: Tilastoja Suomen ilmastosta ja meresta 1991-2020

Seurakunnat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Mikkelissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat: ^[27]

• Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta
  • Anttolan alueseurakunta
  • Haukivuoren alueseurakunta
  • Ristiinan alueseurakunta
  • Ristimaen alueseurakunta
  • Savilahden alueseurakunta
  • Suomenniemen alueseurakunta

Itsenaisena helluntaiseurakuntana Mikkelissa toimii Mikkelin helluntaiseurakunta . ^[28]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Mikkelin alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta . ^[29]

Entiset seurakunnat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Mikkelin kaupungin nykyisella alueella. ^{[27] selvenna}

• Anttolan seurakunta (liitetty Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan 2013)
• Haukivuoren seurakunta (liitetty Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan 2013)
• Mikkelin maaseurakunta (liitetty Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan 2013)
• Ristiinan seurakunta (liitetty Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan 2013)
• Suomenniemen seurakunta (liitetty Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan 2013)

Vapaa-ajan asutus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomen kunnista Mikkelissa on toiseksi eniten kesamokkeja , Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 yli 10 000 kpl. ^[30]

Keskustauudistus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuosina 2008?2011 Mikkelissa tehtiin mittava keskustan uudistaminen. Keskustaan rakennettiin muun muassa kaksi suurta kauppakeskusta, Akseli ja Stella , pysakointilaitos Toriparkki Mikkelin torin alle, uusi matkakeskus ja kavelykeskusta . Uudistus maksoi noin 153 miljoonaa euroa, josta Mikkelin kaupunki maksoi 10 %.

Palkinnot: Uudesta keskustasta valittiin Vuoden kaupunkikeskusta 2012 ja Akselista valittiin Vuoden kauppakeskus 2011. ^{[31] [32]}

Koulutus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Mikkelissa peruskouluja on 33, joissa on yhteensa 5 070 oppilasta. Lukioita Mikkelissa on vain yksi: Mikkelin lukio . Otavassa toimii internaattina ja nettilukiona opetusta tarjoava Otavan opisto . Mikael-koulussa tarjotaan kuulovammaisille esi-, perus- ja lukio-opetusta. Erityisopetusluokat sijaitsevat Kalevankankaan koululla.

Korkeakouluopetusta Mikkelissa antavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Mikkelin yksikko ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu . Lisaksi Helsingin yliopistolla, Lappeenrannan teknillisella yliopistolla ja Ita-Suomen yliopistolla on toimipisteet Mikkelissa. Kaupungissa toimii myos Helsingin yliopiston erillislaitoksen Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus. ^[33] Yhdessa ne muodostavat Mikkelin yliopistokeskuksen . Ammatillista koulutusta tarjotaan muun muassa Etela-Savon ammattiopistossa .

Mikkelilaisia urheiluseuroja [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Anttolan Urheilijat Anttola Shakers (salibandy) Bouncers (Am. Jalkapallo) Harjumaan Kajastus Ry (perustettu 1928) Hatsina (salibandy) Haukivuoren Kisailijat Hiirolan Haka Mikkelin Jukurit (jaakiekko) Kalvitsan Urheilijat Kachi-Kan (kamppailulajit) Mikkelin Ampujat Mikkelin Golf

Mikkelin Judo Mikkelin Hiihtajat Mikkelin Kampparit (jaapallo) Mikkelin Kissat (jalkapallo) Mikkelin Luistelijat Mikkelin NMKY (koripallo) Mikkelin Melojat Mikkelin Moottorikerho (perustettu 1933) Mikkelin pursiseura (purjehdus) Mikkelin Palloilijat (jalkapallo) Mikkelin Kilpa-Veikot (yleisurheilu) Mikkelin Passarit (lentopallo) Mikkelin Soutajat Mikkelin Uimaseura RTA (sahly)

Mikkelin Urheiluautoilijat Mikkelin Urheilusukeltajat Mikkelin Urheilutanssijat Ry (kilpatanssi) MH alppi ry (alppihiihto) Navi (suunnistus) Otavan Urheilijat-39 Otavan Viesti Porrassalmen Urheilijat -62 Ramalan Ryhti Sairilan Ratsastajat Sairilan Sisu Savilahden Urheilijat (jalkapallo) Tuskun Kormyt Mikkelin Seudun Tikka

Elinkeinoelama [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Oppilaitosten lisaksi Mikkelin suurimmat tyonantajat ovat osuuskauppa Suur-Savo , Rejlers ja Savonlinja . Liikevaihdoltaan suurimpien yritysten joukossa ovat naiden lisaksi Suur-Savon Sahkon tytaryhtiot Jarvi-Suomen Energia ja Lumme Energia. ^[34]

Kaupungissa toimii myos Elinkeinoelaman keskusarkisto (ELKA). ^[35]

Mikkelin elinkeinoelaman kehittamisesta vastaa Mikkelin kehitysyhtio Miksei Oy. ^[36]

Mikkelissa toimii myos Karkialammen varuskunnassa valtatie 13:n itapuolella sijaitseva puolustusvoimiin kuuluva Maavoimien esikunta . Varuskunnassa ei ole varusmieskoulutusta. ^[37]

Kulttuuri [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Mikkelin seutukirjasto tarjoaa yleisia kirjastopalveluja useiden toimipisteittensa kautta. Mikkelin paakirjaston ohella useat sivukirjastot ( Haukivuoren kirjasto , Otavan kirjasto , Ristiinan kirjasto ja Suomenniemen kirjasto ) seka Lumme-kirjastokimpan palvelut tavoittavat kaupunkilaisia.

Mikkelissa toimii kannatusyhdistyspohjainen yksityinen Mikkelin teatteri ja kunnallisena laitoksena orkesteri . Mikkelin taidemuseossa jarjestetaan saannollisten nayttelyjen lisaksi kolmivuosittain kuvitustriennaali. Taidemuseon lisaksi kaupunki yllapitaa Paamajamuseota ja kulttuurihistoriaan keskittyvaa Suur-Savon museota.

Kaupungissa toimii saannollisesti kaksi kaupallista elokuvateatteria, Kinolinna ja Ritz. Lisaksi kansalaisopiston yhteydessa toimii elokuvakerho .

Mikkelin keskustan tuntumassa, vanhalla kasarmialueella toimii yksityisen saation yllapitama Jalkavakimuseo .

Mikkelissa toimii Mikkelin Valokuvakeskus joka jarjestaa vuosittain useita valokuvanayttelyita.

Kaupungissa toimii Mikkelin maakunta-arkisto , joka on yksi seitsemasta Kansallisarkiston alaisesta laitoksesta. Mikkelin maakunta-arkistossa sailytetaan muun muassa Neuvostoliitolle luovutettujen alueiden kirkonkirjoja .

Tapahtumat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Mikkelissa on jarjestetty useita suuria kristillisia kesatapahtumia. Herattajajuhlat on jarjestetty Mikkelissa kolme kertaa: 1922, 1949 seka 1975. ^[38]

Kaupungissa jarjestetaan kesaisin klassiseen musiikkiin keskittyvat Mikkelin musiikkijuhlat ja syksyisin Mikkelin balettijuhlat seka talvella harrastajateattereille tarkoitetut Tyovaen nayttamopaivat .

Ruokakulttuuri [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Mikkelin pitajaruoiksi nimettiin 1980-luvulla juhannusrieskat ja munavoi, ruukkumuikut ja savolaispaisti. ^[39]

Liikenneyhteydet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Mikkeli sijaitsee valtateiden 5 , 13 ja 15 seka kantateiden 62 ja 72 risteyksessa Savon radan varrella.

Paikkakunnan rautatie- ja linja-autoasemat toimivat yhdistettyina matkakeskuksessa . Ilman junanvaihtoa Mikkelista paasee Kouvolan ja Lahden kautta Helsinkiin seka Kajaanin ja Oulun kautta Rovaniemelle . Yojunia ei matkustajakayttoon ole tarjolla. Linja-autojen kaukoliikenteessa kulkee yopikavuoroja Helsingin, Mikkelin, Kuopion ja Oulun valilla seka viikonloppuisin Mikkelista Savonlinnaan. Mikkelin ja Lappeenrannan valilla pikavuorojen matka-ajat ovat junayhteyksia lyhyempia. Suora vakiovuoro liikennoi Mikkelin, Puumalan ja Imatran valilla lahes samassa ajassa nopeimpien Mikkeli-Imatra -junayhteyksien kanssa.

Kaupungissa on myos lentoasema , josta oli vuoteen 2005 saakka yhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Mikkelin satama sijaitsee Saimaan rannalla. Silla on nykypaivana vain matkailukayttoa laivareitin ahtauden vuoksi. Aikaisemmin satama on ollut myos matkustaja- ja rahtiliikenteen kaytossa.

Etaisyyksia maanteitse [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Naapurikuntiin

• Pieksamaki 79 km
• Hirvensalmi 34 km
• Juva 44 km
• Kangasniemi 52 km
• Puumala 71 km

Muualle

• Helsinki 230 km
• Kuopio 163 km
• Tampere 257 km
• Turku 389 km
• Kouvola 103 km
• Lappeenranta 106 km
• Jyvaskyla 115 km
• Oulu 448 km
• Savonlinna 104 km

Ystavyyskaupungit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Boras ( Ruotsi )
• Molde ( Norja )
• Vejle ( Tanska )
• Bekescsaba ( Unkari )
• Yla-Laukaa ( Venaja )

Uskontohistoriaa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista. Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin tarkistettavissa olevia lahteita ja merkitsemalla ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Kertooko Mikkelin uskontohistoriasta? Sita ei ole tekstissa kerrottu, muutenkin lahinna irtonaisen listauksen omaisnen

• Novgorodin ortodoksinen kirkollinen vaikutus alkaa noin 1220-luvulla .
• Vanhimmat toistaiseksi loydetyt kristinuskoon liittyvat esineet on ajoitettu vuoden 1300 tienoille.
• Savilahden pogosta liitettiin vuonna 1323 katoliseen Ruotsin valtioon.
• Virallisesti katolinen aika Savilahden seurakunnassa paattyi vuonna 1527 ja alkoi evankelisluterilainen aika.
• Mikael Agricola tarkastuskaynnilla Savilahdella 1549
• Arkkitehti Josef Stenbackin suunnittelema Mikkelin tuomiokirkko valmistui vuonna 1897 . ^[40]
• Pyhan suurmarttyyri Georgios Voittajan kreikkalaiskatolinen kirkko valmistui vuonna 1906 ja purettiin 1958 .
• Mikkelista tuli virallisesti hiippakuntakaupunki vuonna 1945 tuomiokapitulin siirryttya Viipurista Mikkeliin. ^[41]
• Mikkelin pyhan ylienkeli Mikaelin kirkko vihittiin kayttoon vuonna 1958 . ^[42]

Kuvia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• 
  Maaherrankatu.
  
• 
  Hallituskatu.
  
• 
  Anttila.
  
• 
  Sokos.
  
• 
  Akseli.
  
• 
  Hallitustori.
  
• 
  Tori elokuussa 2013.
  

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Luettelo Mikkelin julkisista taideteoksista ja muistomerkeista

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Mikkelin kaupungin kotisivu
• Tilastokeskus ? Mikkelin avainluvut
• Mikkelin saaennuste, Ilmatieteen laitos
• Mikkelin yliopistokeskus ( Arkistoitu ? Internet Archive)
• Elinkeinoelaman keskusarkisto
• Paamajakoulu ( Arkistoitu ? Internet Archive)
• Mikkelin museot ( Arkistoitu ? Internet Archive)
• Mikkelin kaupungin karttapalvelu
• Mikkelinseudun karttapaikka ( Arkistoitu ? Internet Archive)
• Mikkelin Seudun Matkailupalvelu
• Mikkeli 175 vuotta ( Arkistoitu ? Internet Archive)

n k m Etela-Savon maakunnan kunnat Nykyiset kunnat Enonkoski Hirvensalmi Juva Kangasniemi Mikkeli Mantyharju Pertunmaa Pieksamaki Puumala Rantasalmi Savonlinna Sulkava Entiset kunnat Anttola Haukivuori Jappila Kerimaki Mikkelin maalaiskunta Pieksanmaa Pieksamaen maalaiskunta Punkaharju Ristiina Savonranta Saaminki Virtasalmi

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset FAST ISNI 2 VIAF WorldCat Kansalliset Saksa Israel Suomi (KANTO) Yhdysvallat T?ekki Maantieteelliset MusicBrainz area Henkilot Yle Uppslagsverket Finland Muut IdRef