Tämä on hyvä artikkeli.

Pietari Brahe

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pietari Brahe
Henkilotiedot
Syntynyt 18. helmikuuta 1602 [1]
Rydboholm , Ruotsi
Kuollut 12. syyskuuta 1680  (78 vuotta)
Bogesund , Ruotsi
Ammatti Varmlannin ja Taalainmaan laamanni 1628
Ruotsin valtaneuvos 1630
Svean hovioikeuden asessori 1631
Suomen kenraalikuvernoori (1637?1640 ja 1648?1654)
Ruotsin valtakunnan drotsi (1641?1680)
Turun akatemian kansleri (1646?1680)
Arvonimi kreivi, valtaneuvos, drotsi
Puoliso Kristina Katarina Stenbock (1609?1650)
Beata De la Gardie (1612?1680)
Lapset Elsa Beata Persdotter Brahe (1629?1653)

Per Abrahamsson ( Pietari Abrahaminpoika ) Brahe nuorempi ( 18. helmikuuta 1602 Rydboholm , Ruotsi ? 12. syyskuuta 1680 Bogesund , Ruotsi) oli ruotsalainen valtiomies, sotilas, kreivi ja Suomen kenraalikuvernoori , joka 1600-luvulla kehitti ja uudisti Suomea merkittavasti. [2] Brahen toiminnalle oli ominaista asiallisuus ja ennakkoluulottomuus alaisiaan kohtaan. [3]

Brahe toimi Suomen kenraalikuvernoorina vuosina 1637?1640 ja 1648?1654. Han oleskeli Suomessa vain ajoittain, mutta teki maahan useita tarkastusmatkoja, kehitti Suomen hallintoa ja perusti Suomeen kymmenen uutta kaupunkia seka Turun akatemian . Han halveksi erityisesti Sisa-Suomen asukkaita ja naki etta heidan luonteessaan oli monia vikoja. [4]

Brahe syntyi kreivilliseen sukuun, jonka jasenet toimivat useissa merkittavissa tehtavissa Ruotsin hallinnossa ja sotavaessa. Brahe opiskeli nuorena laajalti Euroopan yliopistoissa, joissa han hankki laajan sivistyksen. Opiskelujen jalkeen han toimi Kustaa II Aadolfin palveluksessa, mutta hanen terveytensa ei kestanyt kuluttavaa sotapalvelua, ja han siirtyi sen pakottamana siviiliin kolmekymmentavuotiaana.

Brahe toimi Ruotsin valtakunnan politiikan ytimessa yli viidenkymmenen vuoden ajan. Valtaneuvoksena Brahe toimi vuodesta 1630 ja Ruotsin valtakunnan drotsina vuodesta 1640. Han oli myos aikanaan Ruotsin suurimpia maanomistajia suurine laanityksineen Ruotsissa ja Suomessa.

Brahelle on pystytetty patsaita useisiin Suomen kaupunkeihin.

Elamakerta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Nuoruus ja suku [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Pietari Brahen synnyinpaikka, Rydboholmin linna Ruotsissa Osterakerin kunnassa Roslagenin saaristossa.

Brahe syntyi Rydboholmin saarella (joka kuuluu nykyaan Osterakerin kuntaan ) Tukholman lahella. [5] Han oli Abraham Pietarinpoika Brahen (1569?1630) [6] ja Elsa Gyllenstiernan [7] vanhin poika. [8]

Brahen suku kuului Ruotsin ylhaisaateliin. Hanen isoisansa oli Kustaa Vaasan henkilokohtainen neuvonantaja Per Brahe vanhempi (1520?1590), [9] joka sai ensimmaisena Ruotsin valtakunnassa kreivin arvon vuonna 1561. [1] Isa Abraham Brahe oli saanut kuningas Kaarle IX:lta valtaneuvoksen arvon. Seta Magnus Brahe ja aidinpuoleinen isoisa Nils Gyllenstierna olivat molemmat olleet valtakunnan drotseja [1] eli Ruotsin valtakunnan korkeimpia lainvalvojia. Lisaksi Pietari Brahella oli avioliittojen ja muiden sukusiteiden kautta kosketuksia useisiin muihin merkittaviin aatelissukuihin.

Kun Magnus-seta kuoli ilman perillisia ja kaksi vanhempaa setaa joutuivat Sigismund -kuningasta tuettuaan pakenemaan Puolaan ja menettivat samalla perintooikeutensa, Brahe peri yksinaan suvun Vatternjarven ymparilla sijainneen kreivikunnan , Visingsborgin . [1]

Brahe sai aristokraattisen kasvatuksen. Brahe teki vuosina 1618?1621 ja 1623?1625 opintomatkoja Hollantiin, Ranskaan ja Saksaan. Han opiskeli 1618 Giessenin yliopistossa ja 1623 Strasbourgin yliopistossa seka paikallisissa ritariakatemioissa. [2] Brahe keskittyi erityisesti muihin kuin teologisiin opintoihin, mika oli ajan tavoista poikkeavaa. Han matkusti viela 1624 Italiaan Padovan ja Bolognan yliopistoon taydentamaan sivistystaan. [10] Opiskeluaikoinaan Brahe hankki laajan kielitaidon ja eurooppalaisen sivistyksen. [1]

Brahe soitti luuttua , ja hanen kasin kirjoitettu tabulatuurikokoelmansa on musiikinhistoriallisesti merkittava, koska pohjoismaissa on sailynyt renessanssin ja barokin ajalta vain vahan nuotteja. [11]

Avioliitot ja lapset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Brahe avioitui ensimmaisen kerran 1628 Kristina Katarina Stenbockin (1608?1650) kanssa, jonka isotati oli Ruotsin leskikuningatar Katariina Stenbock . Kristinan vanhemmat olivat vapaaherra Gustaf Stenbock ja kreivitar Beata Margareta Brahe. [1] Pietari Brahella oli ensimmaisesta avioliitostaan nelja lasta, joista kolme kuoli nuorina. [1] Tytar Elsa Beata Persdotter Brahe (1629?1653) [12] nai tulevan kuningas Kaarle X Kustaan veljen Aadolf Juhanan , mutta kuoli pian, samoin kuin naiden ainoa lapsi. [1] Ensimmaisen vaimonsa kuoltua Brahe luovutti Naantalin kirkolle taman muistoa vaalivan taulun, jossa oli Brahe- ja Stenbock-sukujen vaakunat. Brahen muistosanat vaimostaan olivat: [13]

≫Erittain loistava vaimo, lempea, hurskas, sivea, suloinen, suomalaisille rakas ja visingsborgilaisille, erinomainen, parhain, oikeudenmukainen.≫
(Per Brahe)

Brahe avioitui toisen kerran 1653 vapaaherratar Beata De la Gardien (1612?1680) kanssa, joka oli marsalkka Lennart Torstenssonin leski. Tama avioliitto oli lapseton. Jaatyaan nain ilman jalkelaisia Brahe adoptoi perillisekseen veljenpoikansa Nilsin, jonka isa oli kuollut Lutzenin taistelussa . [1]

Kuolema [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Pietari Brahen kuolinkoti Bogesundin linna Vaxholmin kunnassa Tukholman laanissa .

Brahe sailytti nakyvan aseman Ruotsin politiikassa 1670-luvun puolelle. Tultuaan taysi-ikaiseksi kuningas Kaarle XI alkoi suosia neuvonantajina nuorempaa sukupolvea, ja ikaantynyt kreivi Brahe jai hoitamaan tiluksiaan. [1]

Brahe eli loppuelamansa eri puolilla Ruotsia sijainneilla maatiloillaan. Han kuoli 12. syyskuuta 1680 Bogesundissa lahella Tukholmaa. [14]

Valtiollinen ura [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Sotilasura 1626?1631 [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Opiskelunsa jalkeen Brahe aikoi siirtya Hollannin palvelukseen, mutta palasi isansa pyynnosta Ruotsiin vuonna 1626 ja asettui kuninkaan palvelukseen. [1] Hanesta tuli Puolan sodan loppuvaiheissa 21. toukokuuta 1626 Kustaa II Aadolfin kamariherra . Brahe oli kuninkaan mukana muun muassa Danzigin kaupungin piirityksessa , jossa han osallistui kuninkaan seulaksi ammutun veneen uppoamisen estamiseen. [15] Brahe ylennettiin Smoolannin ratsuvakirykmentin everstiksi 27. heinakuuta 1628, ja han vastaanotti rykmentin komentajan tehtavat seuraavan vuoden toukokuussa. Sairastettuaan ankaran kuumetaudin han luopui 1631 sotilasurastaan, minka jalkeen siirtyi politiikkaan. [10]

Siviiliura vuodesta 1628 ja valtaneuvos 1630?1637 [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Brahe toimi laamannina vuosina 1628?1630 [14] ja oli nuoresta iastaan huolimatta maamarsalkkana vuosien 1629 ja 1630 valtiopaivilla. [1] Brahen paavirka oli Svean hovioikeuden asessorin tehtava. Lisaksi han toimi valtaneuvoston jasenena eli valtaneuvoksena vuosina 1630?1637 [14] seka vuodesta 1633 diplomaattisissa tehtavissa Saksassa valtakunnankansleri Axel Oxenstiernan alaisuudessa. [2] [1]

Aluksi Brahen ura eteni hyvin, mutta sitten han riitautui Oxenstiernan kanssa. Brahe johti vuonna 1635 Puolan kanssa kaytyja Stuhmsdorfin valirauhaneuvotteluja , mutta neuvottelujen lopputuloksena olleen rauhansopimuksen katsottiin olleen Ruotsille epaedullinen ja Brahe sai epaonnistumisesta syyt niskoilleen. On esitetty, etta Brahe vetaytyi Oxenstiernan tielta, kun hanet nimitettiin Suomen kenraalikuvernooriksi , [10] tai etta Oxenstierna halusi hanesta eroon jarjestaessaan hanet Suomeen. [1]

Brahe Suomen kenraalikuvernoorina 1637?1640 [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Brahe itse toivoi paasevansa kuningatar Kristiinan holhoojahallitukseen , mutta sen sijaan hanet lahetettiin Suomeen vuosiksi 1637?1640. [14] Aloite siirtoon tuli holhoojahallitukselta. [1] Brahen ensimmainen kenraalikuvernoorikausi Suomessa jai lyhyeksi, silla han halusi osallistua Ruotsin valtakunnanpolitiikkaan. Lisaksi yksityiset taloudelliset seikat vetivat hanta takaisin Ruotsiin. [10] Brahe kuitenkin tiettavasti nautti itsenaisista tehtavista, joissa sai olla ylimpana paattajana joutumatta ottamaan kaskyja keneltakaan. [1]

Brahen myotavaikutuksesta perustettiin Suomen ensimmainen yliopisto, Turun kuninkaallinen akatemia , 26. maaliskuuta 1640.

Brahe toimi ensimmaisen kerran Suomen kenraalikuvernoorina vuosina 1637?1640. Hanet nimitettiin tehtavaan verotuksessa ilmenneiden epakohtien takia selvenna . Brahe huomautti nimityksen jalkeen, etta han ei osannut suomea eika hanella ollut kokemusta vastaavan toimen hoitamisesta. [10] Brahe saapui Suomeen perheineen marraskuussa 1637. [3] Han asettui asumaan Turun linnaan , jonne han sijoitti myos kenraalikuvernoorin viraston. Virasto jakautui kansliaan, tilikamariin, joka vastasi tilinpidosta, ja verokamariin, joka vastasi verovarojen hallinnosta. Linnansihteeri Jons Schmidt toimi kanslian johtajana. Kanslian tiloja uudistettiin 1638 kunnostamalla ja lisaamalla tulisijoja . Kenraalikuvernoorin asiakirjoille ja vero- ynna muille tilikirjoille muurattiin lukollisia komeroita. Brahe korjautti linnaa ja lisasi asuinosan viihtyisyytta seinavaatteilla ja tauluilla. [3]

Brahe teki virkakautensa aluksi laajan tarkastusmatkan. Se suuntautui ensin Yla-Satakuntaan ja sielta Hameen kautta Savoon ja edelleen Viipuriin, Kakisalmeen , Pahkinalinnaan ja Nevanlinnaan . [1] Sitten han palasi Helsingin kautta Turkuun. Pohjanmaa ei kuulunut Brahen kenraalikuvernoorikuntaan. [10] Vuonna 1639 han teki viela kaksi matkaa, joista jalkimmaisella han kavi Vienan Karjalassa ja Pohjois-Suomessa. Kevaalla 1640 han teki neljannen matkan Inkerinmaalle ja Savoon. [1] Brahe oli puolet ensimmaisesta virkakaudestaan matkoilla. Suomi maana oli Brahen mielesta vauras ja luonnonolot suotuisia, mutta han sai suomalaisista sellaisen kuvan, etta kansalta puuttui sivistysta ja usein myos ahkeruutta. [10] Rannikkoseutujen asukkaita han piti ahkerina, mutta sisamaan asukkaita han piti itsepaisina, alkukantaisina, tottelemattomina, riitaisina, taikauskoisina ja laiskoina. Han oli varauksetta sita mielta, etta Sisa-Suomen asukkaiden luonteessa oli monia vikoja ja paheita ja he toimivat "oman vaaran mielensa jalkeen". [4] Matkoillaan han kuunteli rahvaan valituksia ja ratkoi kiistakysymyksia. [1]

Brahen tavoitteena oli ensimmaisen kauden aluksi puuttua henkilokysymyksiin. Maaherroiksi ja myos naiden alaisuuteen virkamiehiksi nostettiin hanelle mieleisia henkiloita. Brahen mielesta Suomen laanit olivat liian laajoja, ja hanen esityksestaan laaneja jaettiin pienemmiksi kokonaisuuksiksi. Laanien pienentyessa verotuksen jarjestamisesta ja valvomisesta tuli helpompaa. Oikeusjarjestelman saralla Brahe paasaantoisesti tuki Turun hovioikeuden toimintaa. [10] Brahen ensimmaisella kaudella Suomeen luotiin myos postilaitos Tanskan mallin mukaan. [14] Postin kuljetus jarjestettiin luomalla postitalonpoikien jarjestelma. Alkuun Suomessa oli vain kolme postilinjaa ja linjojen varressa olleissa kaupungeissa postikonttorit. Brahe yritti kehittaa myos kaupunkien hallintoa ja perusti pormestarin virkoja. [10] Laanien lisaksi Brahe jakoi myos seurakuntia. Han pyrki uudistuksillaan tehostamaan, yhtenaistamaan ja keskittamaan hallintoa. Brahe pyrki parantamaan veronkantoa ja paikallishallintoa seka noudattamaan merkantilista talousjarjestelmaa. Han yritti estaa verotusta kiertavaa maakauppaa ja perusti taman vuoksi uusia markkinapaikkoja, kaupankaynnin keskuksia ja kaupunkeja. Uusille kaupungeille laadittiin yhtenaiset ruutuasemakaavat turvallisuus- ja yhtenaisyysnakokulmien takia. [14]

Ensimmaisella kaudellaan Brahe perusti Hameenlinnan (1638) [16] ja Savonlinnan (1639) kaupungit. [17] Virkakautensa jalkeen han saattoi vaikuttaa myos Sortavalan perustamiseen selvenna . Helsinki siirrettiin tana aikana Vantaankosken suulta Vironniemelle . [10] Brahe havaitsi, etta Suomen kouluolot olivat huonot. Hanen mielestaan Suomen asukkaat olivat sivistymattomia, ja han piti ongelmana erityisesti patevien virkamiesten puutetta. [10] Patevan virkamieskunnan saamiseksi Brahe kehitti koulutusta ja tieteenharjoitusta. Brahe perusti triviaalikoulut Turkuun, Helsinkiin, Uuteenkaarlepyyhyn ja Poriin . Lisaksi han perusti pedagogiot Savonlinnaan, Hameenlinnaan ja Kakisalmeen. Han siirsi Turusta lukion Viipuriin ja perusti lastenkoulun Saltvikiin .

≫Jos Jumala soisi taman maan tulla sellaiseen kuntoon ja kukoistukseen, mihin ihmisaly voisi sen nostaa, se olisi verrattavissa kohtalaiseen eurooppalaiseen kuningaskuntaan. [18] ≫
(Per Brahe)

Brahe esitti veroesineiden maaraksi neljaa ? vilja, kala, voi ja terva [16] ? mutta ehdotusta ei toteutettu. [19] Han kehitti myos maanmittauslaitosta. Maaseudun olot tasapainottuivat, kun sotavaenotto sidottiin maaomaisuuteen. Brahe pyrki niin sanottua puhdasoppisuutta suosimalla yhtenaistamaan kirkon oppijarjestelmaa. Han suosi viela taiteitakin. [14] Lisaksi han ehdotti Saimaan kanavan rakentamista [1] , mika toteutui vasta 200 vuotta myohemmin.

Turun Akatemian perustaminen ja toiminta sen kanslerina [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Albert Edelfeltin luonnos Pietari Brahesta Turun akatemian vihkiaiset - triptyykkiin .

Kuningatar Kristiina perusti kuninkaallisen Turun Akatemian Brahen ja Turun piispa Isaacus Rothoviuksen tuella. Suurvaltakaudella koulutukseen ja sivistykseen alettiin kiinnittaa Ruotsissa aiempaa enemman huomiota. Voimakas Turun akatemian perustamisen ajaminen oli myos osa Brahen poliittista toimintaa. Brahe vastusti keskittamista, jolla Upsalasta ajateltiin tehtavan Ruotsin ainut keskusyliopisto. Hanella oli Ruotsissa kyvykas tukija, Vasterasin hiippakunnan piispa Johannes Rudbeckius . [2] Brahen ja Rudbeckiuksen toimia helpotti se, etta Kustaa II Aadolf nosti vuonna 1632 Tarton kymnaasin yliopistoksi. [2] Brahe avasi perustamansa Turun akatemian 15. heinakuuta 1640 ja toimi sen ensimmaisena kanslerina vuodesta 1646 kuolemaansa saakka. [20] Turun Akatemia oli Ruotsin kolmas yliopisto. Muut sijaitsivat Uppsalassa ja Tartossa .

Brahe kannusti Turun akatemian kanslerina rehtori Simon Kexlerusta toimittamaan akatemialle oppikirjoja. [21] Kexlerus julkaisikin Turussa lahes 40 vaitoskirjaa. Suurin osa oli aritmetiikan, geometrian, trigonometrian ja tahtitieteen oppikirjoja [22]

Brahe pyysi ja innosti Kexlerusta kokoamaan astronomisen teoksen ja vielapa poikkeuksellisesti ruotsin kielella. Tyo jai Kexlerukselta kesken hanen kuollessaan vuonna 1669, mutta kansleri Brahe siirsi teoksen valmiiksi saattamisen Kexleruksen seuraajalle Johannes Flachseniukselle . [21] Brahe ilmaisi 1669 heinakuussa konsistorille kirjoittamassaan kirjeessa, etta Astronomian kasikirjoituksen kuvitusta tulisi parantaa, ja kehotti konsistoria antamaan teoksien kuvitustyon turkulaiselle kaivertajalle. Brahe kirjoitti viela vuonna 1678 Turun Akatemian konsistorille, etta Astronomian painatuskuluihin ja teoksen kuvittamiseen tarvittavien puupiirroslaattojen kaivertamiseen myonnettaisiin 400 hopeataalaria. Brahen kuoltua teos menetti tarkeimman ja vaikutusvaltaisen tukijansa. Vuodelta 1694 on konsistorin poytakirjoissa maininta, etta Flachseniuksen akatemian laskuun teettamat puupiirroslaatat, todennakoisesti Astronomian kuvitukseen tarkoitetut, talletettiin Turun akatemian kirjastoon. Kexleruksen kasikirjoituksesta on sailynyt 70 sivua, mutta kuvituksesta ei ole tietoa. [21]

Nimitys drotsiksi 1641 [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Brahesta tuli vuonna 1640 jalleen valtaneuvos, jona han toimi kuolemaansa saakka. [14] Drotsi Gabriel Gustavinpoika Oxenstiernan kuoltua syksylla 1640 oli uudeksi drotsiksi kaksi ehdokasta, Gabriel Bengtinpoika Oxenstierna ja Pietari Brahe nuorempi. Brahe vaitti kuningas Kustaa II Aadolfin luvanneen viran hanelle. Ruotsin valtaneuvosto suoritti suljetun lippuaanestyksen, jolloin aanet menivat ehdokkaiden kesken tasan. Valtaneuvosto antoi lopullisen ratkaisun arvalle, jonka 14-vuotias kuningatar Kristiina veti Brahen voitoksi. [1] Brahe nimitettiin drotsiksi 1641. Toimeen liittyi vuosina 1641?1660 Svean hovioikeuden presidentin virka ja vuosina 1660?1680 koko oikeuslaitoksen ylitarkastajan virka. [14]

Brahe johti Tanskan vastaisia sotatoimia vuosina 1643?1644.

Toinen kausi Suomen kenraalikuvernoorina [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Brahe nimitettiin uudelleen Suomen kenraalikuvernooriksi vuonna 1648. Talla kertaa nimitys oli ensimmaista kertaa selvemmin karkotus paakaupungista, silla Brahe oli ajautunut useissa asioissa konfliktiin kuningatar Kristiinan kanssa, joka halusi hanet pois Tukholmasta. [10] Brahe nimitettiin uudelleen Suomen kenraalikuvernooriksi vuonna 1648. Toisella kerralla vastuualueena oli koko Suomi Kakisalmen laania lukuun ottamatta. [14] Ennen Suomeen tuloaan han totesi tarvitsevansa kolme vuotta Suomen asioiden kuntoon saamiseksi.

Toisellakin kaudellaan Brahe aloitti virkansa hoitamisen pitkilla tarkastusmatkoilla; han teki vuosina 1648?1650 ainakin kolme pitkaa matkaa Suomessa. [1] Brahe jatkoi laanien hallinnon tehostamista, mutta talla kertaa aikaisemmin jaetut laanit yhdistettiin uudelleen, jotta palkkakulut vahenisivat. Oikeusjarjestelman toimintaa parannettiin maaraamalla, etta kihlakunnantuomareiden palkkausta varten varattuja veroja ei saisi enaa laanittaa. Lisaksi tuomarien virkoihin alettiin nimittaa lainoppineita hovioikeuden asessoreita . Brahe yritti kehittaa kaupankayntia merkantilismin oppien mukaisesti. Maarattiin, etta kaupunkien kaikkien porvareiden tuli kilpailla tasa-arvoisesti tuotteista, joita talonpojat toivat kaupunkeihin. [10]

Toisella virkakaudellaan Brahe perusti uusiksi kaupungeiksi 1649 Salon (nykyinen Raahe ) [23] , Lappeenrannan [23] ja Koppon eli Kristiinankaupungin [23] , 1650 Kajaanin [24] seka 1653 Vehkalahden (nykyinen Hamina ) [25] , Kuopion ja Brahean (nykyisin Lieksa). Postilaitosta taydentamaan perustettiin majatalolaitos. Postilaitoksen toiminta parani vasta taman jalkeen. Uusi koulujarjestys tuli voimaan vuonna 1649. [10]

Kun Brahen virkakausi Suomessa oli kestanyt kolme vuotta, han alkoi suunnitella Ruotsiin palaamista. Brahe sai Ruotsiin paluuseen lopullisen sysayksen, kun Kristiina alkoi harkita kruunusta luopumista. [10] Toisen kenraalikuvernoorikautensa aikana Brahe pettyi siihen, ettei Suomessa ollut tapahtunut edellisen kaynnin jalkeen hanen odottamaansa kehitysta. Han muutti takaisin Ruotsiin syksylla 1651 palaamatta enaa Suomeen. [1] Brahe jatkoi kenraalikuvernoorina viela vuoteen 1654, mutta oletti huolella rakentamansa laaninhallituksen toimivan moitteettomasti, jolloin kenraalikuvernoorin lasnaoloa ja ehka itse virkaakaan ei pian enaa tarvittaisi. ”Saastosyista” kenraalikuvernoorin virka lakkautettiinkin vuonna 1669. [26]

Pohjan sota [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Pohjan sodassa kuluessa vuonna 1657, ruotsalaiset torjuivat tanskalaisten uhkaavan hyokkayksen, [1] ja solmitussa Roskilden rauhassa Ruotsiin liitettiin aiemmin Tanskan hallussa olleet Skane , Halland , Blekinge , Bornholm , Bohuslan ja Trondheim . Ruotsi hyokkasi uudestaan Tanskaan kesalla 1658, mutta sotaonni oli Ruotsille huonompi. Ruotsin armeija teki epaonnistuneen rynnakon piiritettya Koopenhaminaa vastaan helmikuussa 1659. Pian Ruotsi oli tukalassa asemassa, koska Tanskan avuksi oli tullut Alankomaiden laivasto ja Pohjan sota jatkui edelleen Itavaltaa, Puolaa ja Brandenburgia vastaan. Ruotsin armeija lyotiin Nyborgin taistelussa marraskuussa 1659. Ruotsi oli pakotettu Koopenhaminan rauhaan 1660.

Kaarle XI:n holhoojahallitus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kuningas Kaarle X Kustaa kuoli yllattaen 13. helmikuuta 1660 kesken valtiopaivien [27] . Brahen johdolla kumottiin kuninkaan testamentti, joka olisi keskittanyt vallan Kaarle X:n veljelle Aadolf Juhanalle ? Brahen vavylle ? ja Brahe kohosi uuden holhoojahallituksen johtoon. [1] Han toimi tehtavassa vuoteen 1672. Uusi hallitsija Kaarle XI oli vain neljavuotias. Brahe vastusti liittoutumista katolisen Ranskan kanssa, ja Ruotsi solmi Tanskan kanssa Koopenhaminan rauhan 27. toukokuuta 1660. Alankomaiden valittamassa rauhassa Ruotsi luovutti Trondheimin maakunnan [28] ja Bornholmin saaren takaisin Tanskalle. [29] Brahe oli 1660-luvulla drotsina holhoojahallituksen nakyvin toimija ja valtansa huipulla. Brahen valvonnassa Ruotsi neuvotteli kohtuullisin ehdoin rauhansopimukset erikseen Tanskan, Puolan ja Venajan kanssa. [1]

Brahen tavoitteet valtiomiehena [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aristokratian kannattaja, suurmaanomistaja ja reduktion vastustaja [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Brahe oli vankka aatelisvallan kannattaja ja vastusti alempien saatyjen tavoitteita. [10] Han kannatti vallanjaon kysymyksissa aateliston oikeuksien sailyttamista ja oli siten Oxenstiernan vastustaja. Valtaneuvostossa ja drotsina Brahe pani toimeen yksityiskohtaisia uudistuksia, mutta yleispoliittisissa kysymyksissa han ilmaisi kantansa varovaisesti. [14]

Kuningatar Kristiinan ylenpalttinen laanitysten jako aatelisille ja aatelisaatyyn korottaminen uhkasi Ruotsin valtion taloutta kassakriisilla. Ralssitilat nimittain olivat verovapaita, mikali tayttivat sotavarustusvelvollisuutensa. Koska aatelisilla oli oikeus maarata tiloillaan lampuoteina olevien talonpoikien paivatoista laanitysmaillaan, naiden talonpoikien taakka kasvoi riippuen isannasta. Lisaksi ralssitilalliset yrittivat saada perintooikeuden omaavia talonpoikia menettamaan oikeutensa, jolloin namakin tulisivat tilan lampuodeiksi. Toisaalta kruunun talonpojilta koottiin sama verotaakka ja sotavaenotto kuin he olivat aikaisemmin jakaneet ralssiin korotettujen tilojen kanssa. [30] Vuoden 1650 valtiopaivilla papisto, porvarit ja talonpojat toimivatkin aanekkaassa yhteistyossa ja vaativat reduktiota eli jaettujen laanitysten palauttamista kruunulle.

Valtaneuvostossa drotsi Brahe luonnollisesti vastusti kolmen saadyn yhteisia vaatimuksia; han oli Ruotsin valtakunnan suurimpia maanomistajia. [30] Kuningatar Kristiinan lahjoitusten myota hanelle kuulunut Visingsborgin kreivikunta kasitti 900 manttaalia ja oli siten suurempi kuin Axel Oxenstiernan tai Magnus De la Gardien kreivikunnat. Brahe harjoitti laanitystensa alueella merkittavaa rakennus- ja liiketoimintaa, perusti muun muassa paperitehtaan ja kirjapainon. Hanella oli myos oma orkesteri. [1]

Vuoden 1655 valtiopaivilla maamarsalkka Erik Henrikinpoika Fleming teki esityksen laanityksien osittaisesta reduktiosta kruunulle. Tata oli kuningas Kaarle X Kustaa valmistellut valtaneuvostossa ja siis aatelisten keskuudessa. Muut saadyt pidettiin valmisteluiden ulkopuolella. Aateli pyrki turvaamaan etunsa luopumalla ”neljannesperuutuksella” osasta laanityksistaan. [30] .

Visingsborgin linnan rauniot kaakosta.

Brahen jo kuoltua taysi-ikaiseksi tullut kuningas Kaarle XI toteutti ison reduktion 1680-luvulla, jolloin Brahen perilliset menettivat Visingsborgin ja Kajaanin vapaaherrakunnan. Lisaksi Brahen johtaman holhoojahallituksen todettiin jalkeenpain syyllistyneen valtionvarojen tuhlaamiseen, ja Brahen kuolinpesa joutui maksamaan korvauksia, jolloin suurin osa muustakin omaisuudesta oli myytava. [1]

Brahe ja suomen kieli [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Brahe pyrki edistamaan suomen kielen kirjallista ja suullista kayttoa hallinnossa. [14] Han esimerkiksi antoi teologian professori Petraeukselle tehtavaksi kirjoittaa suomen kielen oppikirja ruotsalaisille, saksalaisille ja skotlantilaisille. Petraeus julkaisikin vuonna 1649 suomen kielen kieliopin Linguae Finnicae brevis institutio . [31] Brahe myos edisti vuoden 1642 raamatunkaannosta, ja myohemmin han suositteli nuorelle Kaarle XI:lle suomen kielen taidon hankkimista. [32]

Kun Johannes Gezelius vanhempi ehdotti Brahelle tyttarensa kihlattua, maisteri Jacob Lindemania saksan kielen professoriksi Turun akatemiaan , Brahe ilmoitti Gezeliukselle, ettei saksan opetus vastaperustetussa akatemiassa ollut kovinkaan tarpeellista ja etta hyodyllisempaa olisi opettaa saksalaisille ja ruotsalaisille suomea. [33] Viela 1660-luvulla Brahe ilmoitti tukensa kaikille suomen kielen opetushankkeille Turun akatemiassa. [31]

Noitavainojen hillitsija [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Brahe puuttui viela valtaneuvoksena Suomen asioihin, lahinna hallinnon ”ylilyonteina” pitamiinsa tapauksiin. Ne liittyivat usein 1660?1670-lukujen noitavainoihin . Tallainen tapaus oli taikuuden harjoittamisesta ja yhteydesta piruun syytetyn ylioppilas Henrik Tuomaanpoika Eoleniuksen kuolemantuomio. Turun piispa Johannes Terserus piti vuonna 1661 taman ”liian helppoa” syyrian ja arabian aapiston oppimista merkkina sopimuksesta sielunvihollisen kanssa. Brahe vaikutti asiaan, ja hovioikeus muutti kuolemanrangaistuksen kirkkorangaistukseksi. Brahen mielesta kyseessa oli pelkka teinin kerskailu, ja tutkintovankeus oli hanesta ylioppilaalle riittava rangaistus, kuolemanrangaistuksen ollessa vakavaa liioittelua. [34]

Suomesta puuttui 1600-luvulla riittavan voimakas kirkollinen auktoriteetti, jotta kansanuskomuksista olisi saatu karsituksi noitasapattikulttuuri . Vaikka Turun piispana 1664?1690 toiminut Johannes Gezelius vanhempi oli perehtynyt opilliseen noituuteen, vastapainona toimi juuri kreivi Brahe, joka suhtautui noitavainoihin hyvin epailevasti. Hanen evattyaan tukensa Gezeliukselta noitien paljastamiseksi jaivat noitavainot Suomessa Ruotsiin verrattuina laimeiksi. [35] Samaten Brahe kovisteli vuonna 1667 piispa Gezeliusta ”huonosta esimerkista”, kun tama syytti luonnontieteen professori Georg Alanuksen leskea noituudesta ja taikajuoman valittamisesta Gezeliuksen vaimolle. Gezelius joutui vaitteestaan suorittamaan 400 riikintaalaria hyvitysta Alaniuksen leskelle. [36] Brahe yritti viivyttaa Ruotsissakin noitasyytteista johtuvia teloituksia vaihtelevalla menestyksella. [37] Hanen mielestaan yhtaan kuolemantuomiota ei saisi panna toimeen, ennen kuin asian olisivat tutkineet varta vasten nimetyt papit ja maallikot, mika tarkoitti, etta kun kuolemantuomioon oli noitaoikeudenkaynnissa paadytty, tulisi tutkinta suorittaa uudestaan. Kaytannossa valtaneuvoksen vahvistus kuitenkin riitti kerran tuomitun kuolemantuomion taytantoonpanoon. [38]

Brahen hallintokauden merkitys Suomelle [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Yhtenaistamispolitiikka [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kaikki Brahen uudistukset toteutettiin hierarkkisesti ylhaalta alas. Hanen uudistuksiensa toteuttamisessa ei otettu huomioon talonpoikia. Uudistukset puuttuivat lahes kaikkiin elamanaloihin. Niiden paatarkoitus oli yhtenaistamispolitiikan toteuttaminen. Sen perusteena oli Ruotsissa vallalla ollut kasitys, jonka mukaan esimerkiksi Suomen ja Tanskalta vallattujen maakuntien olot poikkesivat huomattavasti Ruotsista. Yhtenaistamispolitiikan tavoitteena oli pienentaa tata eroa niin, etta koko valtakunnassa olisi sama uskonto, sama laki, sama hallitsija ja mielellaan myos samat tavat. [10]

Brahen laanitykset ja omistukset Suomessa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Brahelinnan ymparysmuurin raunioita Ristiinassa .

Brahe oli omana aikanaan Ruotsin suurin maanomistaja. [10] Kuningatar Kristiina luovutti vuonna 1650 hanelle laanitykseksi Kajaanin vapaaherrakunnan , johon kuuluivat Kajaanin tai Paltamon , Kuopion ja Iisalmen pitajat. Laanitys kasitti kaikkiaan 48 000 km² maata, ja sen tuotto oli yli 10 000 riikintaalaria . [39] [5] Vuonna 1652 Brahe osti viela Ruotsin kruunulta 30 399 riikintaalarilla ralssitilakseen suurehkon osan Salon eli Saloisten pitajaa, nykyisen Raahen alueen. Han osti myos komissaario Henrik Cronstjernalta Kakisalmen laanista Pielisen pogostan . Nain Brahen omistuksessa oli 1650-luvun puolivalissa huomattava osa koko itaisesta Suomesta [5] .

Kajaanin vapaaherrakunnan lisaksi Brahen omistuksiin kuuluivat Brahelinnan seudun laanitys seka lannessa Marttilan ja Paraisten pitajissa olevat tilukset. [5] Brahelinna oli hanen rakennuttamansa linnakartano Ristiinassa Etela-Savossa . Brahe rakennutti Brahelinnan Ristiinan ollessa osa hanen laanitystaan . Linnakartano rakennettiin vuosien 1646?1669 aikana [40] . Suunnitelmissa oli kehamuurilla ymparoity kaksikerroksinen asuinkartano, jonka puolustuksena olisi ollut kaksi pyoreaa tornia. [41] Kartano poltettiin isonvihan aikana. Nykyisin Brahelinnan paikalla on raunioita ja turistikeskus.

Brahe teetti suuria muutostoita vuosien 1661?1666 aikana myos Kajaanin vapaaherrakunnan tiluksilla Kajaanin linnassa . Niiden jalkeen linnaa ymparoi muun muassa seitseman tykkipatteria. [41]

Brahen henkilon ja tekojen muistaminen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Yliopistojen muotokuvaperinne [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Pietari Brahen patsas Raahessa .

Turun Akatemian ja sittemmin Helsingin yliopiston akateeminen muotokuvaperinne on saanut alkunsa kansleri Brahen vuonna 1652 Turun Akatemian kirjastolle lahjoittamasta muotokuvastaan. Yliopiston kanslerien ja rehtorien seka hallitsijoiden muotokuvia onkin yliopiston hallussa nykyaan katkeamaton sarja. [42]

Brahen muistomerkit ja hanen mukaansa nimetyt kohteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Pietari Brahen patsaat

Brahelle on pystytetty Suomessa patsas Turkuun (vuonna 1887), Raaheen (1888), Lieksaan (1953) ja Kajaaniin (1954). [14]

Brahen Turussa olevan patsaan jalustaan on kirjattu hanen kuuluisat sanansa, jotka han kirjoitti paivakirjaansa ensimmaisen kenraalikuvernoorikautensa paatteeksi: [10]

≫Mina olin maahan ja maa minuun sangen tyytyvainen.
( ruots. Iagh war med landett och landett med mig waal tillfreds. )≫
(Per Brahe)

Brahen mukaan on nimetty teita ja katuja muun muassa Helsingissa, Hameenlinnassa, Kajaanissa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Lieksassa, Mikkelissa, Raahessa, Ristiinassa, Savonlinnassa ja Turussa. Myos useat Pietarinkatu-nimiset kadut Suomessa ovat saaneet nimensa hanen mukaansa. Brahen mukaan on nimetty myos Raahen kaupunki, hotelleja, ravintoloita, jarjestoja seka Liisi Oterman vuonna 1942 loytama asteroidi 1680 Per Brahe . Brahe on kuvattu vuosina 1949 ja 1982 julkaistuissa postimerkeissa . [1] [43]

”Kreivin aikaan” [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Viela nykyaankin kaytetaan sanontaa ”kreivin aikaan”, joka nykyisin yleensa tarkoittaa, etta jotakin tapahtuu juuri sopivasti. Alun perin ilmauksella tarkoitettiin Brahen hallintokautta. [44] Sanonta on tullut suomen kieleen ilmeisesti 1800-luvulla. [14]

Kuvaava on, etta 1600-luvun alussa Ruotsissa oli yleinen nakemys Suomesta ”maanaarena”, jossa ei tuolloin ollut yhteiskuntarauhaa. Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf halusi kehittaa tilannetta perustamalla 15. kesakuuta 1623 kuninkaallisella valtakirjalla Turun hovioikeuden . Hovioikeuden ensimmainen presidentti ja Suomen maaherra Nils Tuurenpoika Bielke (1623?1628) piti suomalaisia ”pahana ja barbaarisena kansana”, ja Turun piispa (1627?1652) Rothovius totesi asuvansa Turussa ”skorpionien ja barbaarien keskella”. [45] Heidan aikalaisenaan Brahe toimi aktiivisesti Suomea kehittaakseen ja uskoi ”itamaana” pidetyn Suomen mahdollisuuksiin kehittya. ”Kreivin aika” olikin todellista kehittymisen ja sisaisen rauhoittumisen aikaa Suomessa.

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Aalto, Pentti: ”Uusfilologiaa Turun Akatemiassa”,  Album amicorum , s. 13?23. Kirja- ja kulttuurihistoriallisia tutkielmia. Helsinki: Painomies Oy, 1986. ISBN 951-45-3980-X .
  • Gardberg, C. J.:  Kivesta ja puusta: Suomen linnoja, kartanoita ja kirkkoja . Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-17423-1 .
  • Fagerlund, Rainer & Villstrand, Nils Erik & Jern, Kurt:  Kuninkaita ja alamaisia: Suomen historia 1523?1809 . Suomentanut Mirja Itkonen. Schildts, 2000. ISBN 951-50-1241-4 .
  • Heikkinen, Reijo: Kreivi Pietari Brahen syntymasta 400 vuotta reijoheikkinen.fi . Arkistoitu 25.7.2014. Viitattu 15.7.2011.
  • Heinamies, Kati (toim.):  Ars Universitaria 1640?1990: Muotokuvia Helsingin yliopiston kokoelmista , s. 204?208. Helsingin yliopisto, 1990. ISBN 951-45-5253-9 .
  • Katajala, Kimmo:  Suomalainen kapina: Talonpoikaislevottomuudet ja poliittinen kulttuuri Suomessa Ruotsin ajalla (n. 1150?1800) . Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002. ISBN 951-746-306-5 .
  • Matikkala, Antti & Brummer, Wilhelm (toim.):  Henkilo- ja sukuvaakunat Suomessa . Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1994. ISBN 978-952-222-283-1 .
  • Nenonen, Marko & Kervinen, Timo:  Synnin palkka on kuolema: Suomalaiset noidat ja noitavainot 1500?1700-luvulla . Otava, 1994. ISBN 951-1-13081-1 .
  • Nenonen, Marko:  Noitavainot Euroopassa: Myytin synty . Atena kustannus Oy, 2006. ISBN 951-796-438-2 .
  • Palokangas, Markko & Santavuori, Martti ym. (toim.):  Turun linna . Sotasokeat 1970, 1982.
  • Perala, Anna:  Tiedon ja taidon kuvat: Suomalaisten painotuotteiden puupiirrokset ja niiden tekijat 1647?1713 . Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-503-3 .
  • Suomen historian pikkujattilainen , s. 204?208. WSOY, 1989. ISBN 951-0-14253-0 .
  • Suominen-Kokkonen, Renja ym. (toim.):  Helsingin yliopiston museo . Helsingin yliopisto, 1982. ISBN 951-45-2679-1 .
  • Suuri henkilokirja . WSOY, 2001. ISBN 951-0-26140-8 .
  • Tuomola, Simo (toim.):  Abo ? Suomen metropoli, 1600-luku Turussa . Turun Tietotarjonta ? Turku, 2000. ISBN 951-9129-39-1 .
  • Ylikangas, Heikki:  Vakivallasta sanan valtaan: Suomalaista menneisyytta keskiajalta nykypaiviin . WSOY, 1999. ISBN 951-0-923456 -7.
  • Abraham Brahe 1569?1630 Skeel & Kannegaard Genealogy . Arkistoitu 21.10.2013. Viitattu 15.7.2011. en

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac Teerijoki, Ilkka: ”Brahe, Per (1602?1680)”,  Suomen kansallisbiografia, osa 1 , s. 769?773. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-442-8 . Teoksen verkkoversio .
  2. ↑ a b c d e Ars Universitaria 1640?1990, s. 70?71
  3. ↑ a b c Turun linna, s. 84
  4. ↑ a b Nils Erik Villstrand:  Valtakunnanosa , s. 52. Svenska litteratursallskapet i Finland, 2012.
  5. ↑ a b c d Reijo Heikkinen
  6. ↑ [1] ( Arkistoitu ? Internet Archive), Abraham Brahe 1569?1630
  7. ↑ Abraham Brahe 1569?1630. ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  8. ↑ Elgenstierna s. 557
  9. ↑ Johansson, Johanna: greve Per Brahe d.y.  (s. 9) 1998. Odeshogs kommunbibliotek. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 12.8.2010. (ruotsiksi)
  10. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s Suomen historian pikkujattilainen
  11. ↑ Djupsjobacka, Tove: Per Brahe d.y. spelade luta som ung student ? nu far hans notsamling nytt liv. Hufvudstadbladet , 18.2.2021, s. 22?23. Artikkelin maksullinen verkkoversio. . Viitattu 18.2.2021.
  12. ↑ Elsa Brahe (1629?1653)
  13. ↑ Muurihautapaikat ja hautausvaakunat Naantali: Naantalin seurakunta. Arkistoitu 28.8.2017. Viitattu 18.8.2011.
  14. ↑ a b c d e f g h i j k l m n Suuri henkilokirja
  15. ↑ 1600-luku Turussa. s. 31
  16. ↑ a b 1600-luku Turussa. s. 43
  17. ↑ 1600-luku Turussa. s. 46
  18. ↑ Turun linna, s. 86
  19. ↑ Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka:  Historian suursanakirja . WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2 .
  20. ↑ Kuninkaallinen Turun akatemia ( Arkistoitu ? Internet Archive) Helsingin yliopistomuseo Arppeanum
  21. ↑ a b c Tiedon ja taidon kuvat, Anna Perala, SKS 2003 s. 23?28, 41, 181
  22. ↑ Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesmatrikkeli 1640?1917 , hakusana Kexlerus Simon. viitattu 24.12.2007
  23. ↑ a b c 1600-luku Turussa. s. 60
  24. ↑ 1600-luku Turussa. s. 62
  25. ↑ 1600-luku Turussa. s. 65
  26. ↑ Turun linna, s. 90
  27. ↑ Charles X Gustav | king of Sweden Encyclopedia Britannica . Viitattu 23.3.2019. (englanniksi)
  28. ↑ [2] ( Arkistoitu ? Internet Archive)Yle/Pohjoismaiden historiaa
  29. ↑ Kuninkaita ja alamaisia, Mirja Itkonen (suom), Schildts 2000 s. 176?177
  30. ↑ a b c Katajala, Kimmo; Suomen kapina , SKS 2002 s. 296?312
  31. ↑ a b Vanhimman suomalaisen kirjallisuuden kasikirja, Tuija Laine (toim) SKS 1997 s. 207?209
  32. ↑ Otavan Iso Tietosanakirja
  33. ↑ Album_amicorum, Pentti Aalto ? Uusfilologiaa Turun Akatemiassa, 1986 s. 13?23
  34. ↑ 1600-luku Turussa. s. 76
  35. ↑ Synnin palkka on kuolema, Marko Nenonen ja Timo Kervinen, Otava 1994
  36. ↑ 1600-luku Turussa. s. 78
  37. ↑ 1600-luku Turussa. s. 80
  38. ↑ Nenonen, s. 97?98
  39. ↑ 1600-luku Turussa. s. 61
  40. ↑ TaskuTietojatti, Gummerus 1986 3. p s. 236
  41. ↑ a b Gardberg, s. 136
  42. ↑ Helsingin yliopiston museo (1982), s. 17?18
  43. ↑ Luettelo numeroiduista asteroideista Minorplanetcenter. Viitattu 16.8.2011.
  44. ↑ Vilppula, Matti: Kreivin aikaan 30.12.2003. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Arkistoitu 12.3.2017. Viitattu 10.03.2017.
  45. ↑ Heikki Ylikangas, Vakivallasta sanan valtaan, 1999 s. 113?115

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Vierros, Tuure:  Maa oli minuun tyytyvainen: Per Brahen nuoremman tarina . Kirjayhtyma, 1971. (Historiallinen romaani.)

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kansainvaliset
Kansalliset
Henkilot
Muut

 

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pietari_Brahe&oldid=22161754 ”