Dijon
[
di???
] (
kuuntele aantamys
(ohje)
) on kaupunki
Ranskassa
,
Cote-d’Orin
departementissa,
Burgundi-Franche-Comten
alueella. Kaupunki on seka Cote-d’Orin
departementin
paakaupunki etta Burgundin aluekeskus.
Dijon sijaitsee 300 kilometrin paassa
Pariisista
seka 200 kilometrin paassa
Genevesta
ja
Lyonista
. Paikka on keskeinen ja vilkas solmukohta nykyisin seka maantie- etta rautatieliikenteelle. Myos vesitiet yhdistavat kaupungin muuhun maahan ja Eurooppaan, silla
Ouche
- ja
Suzonjoet
virtaavat kaupungin lapi, viimeksi mainittu tosin virtaa nykyisin maanalaisesti kaupunkialueella. Kaupungin kautta kulkee myos vesikuljetuksille keskeinen
Burgundin kanava
.
Kaupungin pinta-ala on 40,41 neliokilometria ja sen asukasluku oli vuonna 2006 yhteensa 151 504 asukasta eli 3 749,2 asukasta neliokilometrilla
[1]
. Kaupunki on alavimmillaan 220 metria merenpinnasta ja sen korkein paikka kohoaa 410 metriin merenpinnasta.
Dijonin kaupungin vaakuna on taynna sen historiaa, ja eritoten keskiajan loppupuolen historiaa, silla tuota aikaa voidaan monin kriteerein pitaa eraana kaupungin kukoistuksen kultakausista. Nain on eritoten kun katsotaan
Burgundin herttuakunnan
suuruuden aikaa.
Kaupungin alueen varhaisimmat jaanteet ihmisasutuksesta ovat peraisin neoliittiselta kaudelta (Lentillieresin asuinpaikka). Kuitenkin todellisesta asumiskeskittymasta voidaan puhua vasta gallo-romaanisella ajalla. Talloin asutus keskittyi
Saonejoen
suoalueen ja hivenen ylempana olevan viljelysalueen valille syntyneeseen asutuskeskittymaan
Divio
, joka sai nimensa Ouche- ja Suzonjokien yhtymakohdassa olleesta pyhasta paikasta. Todennakoisesti paikalla sijaitsee nykyisin
Saint-Benignen
katedraali.
Asutuskeskus oli todellinen tavaroiden kuljetuksen solmukohta ja kehittyi vahitellen laajemmaksi. Asutus ymparoitiin muureilla ensimmaisen kerran 200-luvulla. Kaupunki saastyi historiansa aikana vieraiden barbaarien, 700-luvun
saraseenien
ja 900-luvun
viikinkien
valloituksilta.
Keskiajalla Dijon tunnettiin eritoten
sadan kellotornin
kaupunkina, mutta myos Burgundin herttuakunnan paakaupunkina. Eraanlaisen itsenaisen, taloudelliselta ja poliittiselta vaikutusvallaltaan hyvinkin suuren ’valtion’ paakaupunkina Dijon toimi vuodesta 1384 lahtien lahes sadan vuoden ajan. Ranskan kuningas
Ludvig XI
kuitenkin palautti taman herttuakunnan kruunulle ja rakennutti Dijoniin valtansa merkiksi vahvan linnoituksen, nykyisen Granierin palatsin, joka toimi myohemmin mm. vankilana.
Ancien Regimen
(noin 1500?1700-lukujen) aikana kaupungin talous kasvoi voimakkaasti, erityisesti viininviljely. Kaupunkiin perustettiin oikeustiedetta opettava
yliopisto
vuonna 1722, mika taydensi opetusohjelmaansa muidenkin tieteiden avulla ennen
Ranskan vallankumousta
.
Hiilen ja rautamalmin hyvaksikaytolla,
Burgundin kanavan
avulla ja kaupungin kautta kulkevan Pariisin?Lyonin rautatien (1844) avulla kaupungin merkitys kohosi myos vallankumouksen jalkeisena aikana. Eritoten kaupungin merkitys tavaraliikenteen solmukohtana korostui.
Ranskan ilmavoimien
eras ensimmaisista lentotukikohdista rakennettiin kaupunkiin juuri ennen
ensimmaisen maailmansodan
alkamista.
Saksan ilmavoimat pommittivat kaupunkia rajusti vuonna 1940, ja ranskalaiset joukot vapauttivat Dijonin saksalaisten hallinnasta 11. syyskuuta 1944.
Dijon on kuuluisa ruoastaan, erityisesti
Dijonin sinapista
.
Jalkapallojoukkue
Dijon Football Cote d’Or
pelaa Ranskan paasarjassa, kuten myos jaakiekkojoukkue
Ducs de Dijon
.
-
Notre-Damen kirkko Dijonissa
-
Rue vernaculaire kaupungin keskustassa
-
Riemukaari eli Guillaumen portti Darcy-aukiolla kaupungin keskustassa
-
Cathedrale St Benigne