Romanian vallankumous 1989

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Romanian vallankumous )
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Romanian vallankumous
Osa Ita-Euroopan vallankumouksia 1989
Väkijoukon valtaama parveke, missä presidentti Nicolae Ceaușescu piti viimeisen puheensa.
Vakijoukon valtaama parveke, missa presidentti Nicolae Ceau?escu piti viimeisen puheensa.
Paivamaara:

16 25. joulukuuta 1989

Paikka:

Romania

Lopputulos:

Romanian kommunistihallinnon kaatuminen

Vaikutukset:
  • Valiaikaishallitus perustettiin kommunistihallinnon tilalle
  • Vuoden 1990 presidentinvaalit pidettiin
  • Romaniasta tuli ei-sosialistinen valtio
Osapuolet

  Romanian sosialistinen kansantasavalta
RomaniaSecuritate
Romania Romanian kansanarmeija (22. joulukuuta asti)

Kreikan kuningaskunta lippu Kansallisen pelastuksen rintama
Kreikan kuningaskunta lippu Romanian kansanarmeija (22. joulukuuta alkaen)

Komentajat

Elena ja Nicolae Ceau?escu

Ion Iliescu

Kuolleita :689 [1] ?1 290 [2]
Haavoittuneita : 3 321 [3]

Romanian vallankumous viittaa 16. 25. joulukuuta 1989 kestaneisiin levottomuuksiin ja mellakoihin, jotka johtivat Romanian kommunistisen diktatuurin kukistumiseen. Tapahtumat alkoivat mielenosoituksilla Timi?oarassa , levisivat mellakoiksi Bukarestissa ja muualla maassa, kiihtyivat taisteluiksi vallankumouksellisten joukkojen ja kommunistihallinnon kannattajien valilla, ja paattyivat maan presidentti Nicolae Ceau?escun ja hanen vaimonsa Elenan teloitukseen. Vallankumous liittyi Ita-Euroopan kommunistihallintojen kaatumiseen vuoden 1989 aikana , mutta vain Romaniassa vallanvaihdos tapahtui verisesti ja yli 1 100 romanialaista menetti henkensa.

Ceau?escun propagandakuva Bukarestissa vuonna 1986 .

Toisen maailmansodan jalkeen Romania joutui Neuvostoliiton valtapiiriin. Vuonna 1947 valtiosta tuli Romanian sosialistinen kansantasavalta , jota johti Romanian kommunistisen puolueen paasihteeri Gheorghe Gheorghiu-Dej . Vuonna 1965 Gheorghiu-Dej kuoli ja hanen seuraajakseen tuli kommunistipuolueen toiseksi korkein jasen Nicolae Ceau?escu. Hanesta tuli vuonna 1967 valtioneuvoston puheenjohtaja ja vuonna 1974 maan presidentti. Ceau?escu oli aluksi romanialaisten keskuudessa suosittu hahmo, koska han halusi rakentaa Romaniasta Neuvostoliiton vaikutusvallasta riippumattoman itablokin sosialistisen valtion. Ceau?escu lopetti Romanian aktiivisen toiminnan Varsovan liitossa , solmi kauppasopimuksia Lansi-Euroopan maiden kanssa ja tuomitsi vuoden 1968 T?ekkoslovakian miehityksen . Romania oli Jugoslavian ja Kiinan kanssa ainoa kommunistimaa, joka osallistui vuoden 1984 kesaolympialaisiin Los Angelesissa .

Ceau?escun kansansuosio kuitenkin hupeni 1970-luvulla julistamansa sisa- ja talouspolitiikan takia. Romaniasta tuli totalitaarinen poliisivaltio , jossa salainen poliisi Securitate tukahdutti poliittisen toisinajattelun ja yllapiti maanlaajuista puhelinkuuntelujarjestelmaa. Tiedotusvalineiden sensuurin takia romanialaiset kayttivat laittomia antenneja kuullakseen Radio Free Europen ja Voice of American uutislahetyksia. Ceau?escu lainasi rahaa lannesta rahoittaakseen Romanian kehitysohjelmat, mutta maa ei pystynyt maksamaan ulkomaanvelkojaan takaisin. Vuonna 1984 alkoi elintarvikkeiden valtiollinen saannostelyohjelma, ja romanialaisilla oli pulaa myos vaatteista , laakkeista ja polttoaineesta . Sahkon-, kaasun- ja lammonjakelu karsi katkoksista jopa maan paakaupungissa Bukarestissa . Ceau?escun talousohjelma maksaa ulkomaanvelat alkoi vahitellen rapistuttaa Romanian teollisuutta ja maataloutta . Maan taloutta vahingoittivat myos Ceau?escun henkilokultin massiiviset rakennushankkeet, kuten maailman toiseksi suurin rakennus Kansan talo , jonka pystyttamiseksi tuhottiin viidesosa Bukarestin keskustasta, mukaan lukien kulttuurihistoriallisesti merkittavia rakennuksia. Vuoden 1989 kesalla, vain puoli vuotta ennen vallankumousta, Ceau?escu ilmoitti Romanian maksaneen 11 miljardin Yhdysvaltain dollarin valtionvelkansa.

15. marraskuuta 1987 Bra?ovissa piti jarjestaa paikallisvaalit, kun tehdastyolaiset alkoivat mellakoida vastalauseena matalille palkoille, ehdotukselle vahentaa 15 000 tyopaikkaa ja Romanian hallituksen elintarvikkeiden saannostelyohjelmalle. Yli 20 000 tyolaista ja kaupunkilaista marssi Bra?ovin kaduilla. Ryosteleva vakijoukko hyokkasi kommunistipuolueen puoluetoimistoon ja pystytti kaupunginaukiolle kokon, jossa poltettiin puoluekirjoja ja Ceau?escun propagandakuvia. Illalla Securitate ja armeija saapuivat kaupunkiin tukahduttamaan mielenosoitukset. 300 ihmista pidatettiin ja osa mielenosoittajista tuomittiin vankeusrangaistuksiin. Bra?ovin mellakat eivat johtaneet vuoden 1989 vallankumoukseen, mutta ne paljastivat Romanian kansan tyytymattomyyden kommunistihallintoon. Vuonna 1989 Ita-Euroopassa alkoi puolestaan joukko vallankumouksia , joissa Puola , Unkari , Ita-Saksa , T?ekkoslovakia ja Bulgaria luopuivat vakivallattomasti sosialismista ja ottivat kayttoon lansimaisen demokratian . Sen sijaan Romaniassa puoluevirkailijat kiersivat ympari maata tehtavasta toiseen, mika esti poliittisten uudistusohjelmien syntymisen. 11. marraskuuta Romanian opiskelijat jarjestivat Bukarestissa mielenosoituksen, jossa vaadittiin Ceau?escun hallitukselta yhteiskunnallisia uudistuksia. 20. marraskuuta Romanian kommunistinen puolue jarjesti puoluekokouksen, jossa Ceau?escu arvosteli Ita-Euroopan maita kapitalismista . Puoluekokouksessa hanet valittiin Romanian kommunistisen puolueen paasihteeriksi seuraavaksi viideksi vuodeksi eteenpain.

Vallankumous

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Timi?oaran mielenosoitukset

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Mielenosoitus Timi?oarassa.

16. joulukuuta Romanian unkarilaisalueella Transilvaniassa sijaitsevassa Timi?oaran kaupungissa puhkesi mielenosoitus, joissa vastustettiin toisinajattelijan pastori Laszlo T?kesin karkotusta. Han oli arvostellut Ceau?escun hallitusta, joten viranomaiset paattivat karkottaa hanet Unkariin. Hanet perheineen vietiin vakivalloin syrjaiseen Mineun kylaan, jossa heidat laitettiin vartioitaviksi. Timi?oaran maantieteellisen sijainnin takia kaupunkilaiset pystyivat katsomaan Jugoslavian valtiollisen televisiokanavan uutislahetyksia, joissa kerrottiin muiden Ita-Euroopan maiden luopuneen kommunismista. T?kesin karkotuksen paivamaaraksi oli sovittu 15. joulukuuta , mutta Timi?oaran asukkaat piirittivat hanen kotinsa estaakseen viranomaisia paasemasta T?kesin luokse. Vakijoukko ei suostunut peraantymaan T?kesin kodin ymparilta, joten Timi?oaran pormestari Petre Mo? uhkasi hajottaa vakijoukon voimakeinoin, elleivat ihmiset suostuneet poistumaan kello 17.00 mennessa. Mielenosoittajat uhmasivat pormestaria huutamalla kommunisminvastaisia iskulauseita ja veisaamalla Romanian kansallislaulua De?teapt?-te, romane! , jonka kommunistihallitus oli kieltanyt vuonna 1947 . Poliisi ja Securitate saapuivat hajottamaan vakijoukon, jolloin Timi?oarassa puhkesi mellakka. Securitaten kyynelkaasusta ja vesitykeista huolimatta mielenosoittajat ryhmittyivat Timi?oaran ortodoksisen katedraalin luokse ja marssivat kaupungin kaduille heitellen kivia turvallisuusjoukkoja pain. Pormestari Mo? ymmarsi turvallisuusjoukkojen olevan riittamattomat mielenosoitusten laannuttamiseksi.

17. joulukuuta vakijoukko valtasi kommunistisen puolueen paikallisen puoluetoimiston ja heitti ikkunoista ulos asiakirjoja ja propagandalehtia. Armeijan yksikot mobilisoitiin Timi?oaran kaduille. Illalla kello 20.00 mennessa kaupungilla oli puhjennut sotilaiden tulitusta, jossa osa mielenosoittajista sai surmansa. Panssarivaunut , panssaroidut miehistonkuljetusvaunut , rekka-autot ja helikopterit estivat mielenosoittajien marssin kaupungilla. 18. joulukuuta kaupungin keskusta oli armeijan ja Securitaten hallinnassa ja pormestari Mo? kielsi yli kahden hengen kokoontumiset. Samana paivana Ceau?escu lahti valtionvierailulle Iraniin ja jatti maan muun johdon tukahduttamaan Timi?oaran mielenosoitukset. 20. joulukuuta Timi?oaraan ilmestyi 100 000 ihmisen vakijoukko, joka vaati Ceau?escun poistamista virasta. Ceau?escu palasi valtionvierailultaan ja piti kello 19.00 televisiossa puheen, jossa han tuomitsi Timi?oaran levottomuudet ja syytti niita ulkovaltojen tiedustelupalveluiden jarjestamiksi. Timi?oaran levottomuuksissa kuoli arviolta sata ihmista. Joululomilta palaavat opiskelijat ja lannen radiolahetykset Radio Free Europessa ja Voice of Americassa valittivat sanaa Timi?oaran levottomuuksista. Tyytymattomyys Ceau?escun hallintoon alkoi levita maanlaajuiseksi.

Bukarestin levottomuudet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Mielenosoittajia Bukarestin kaduilla.

21. joulukuuta Ceau?escu kutsui koolle 100 000 Securitaten valitsemaa ihmista kuuntelemaan puhettaan hallintorakennuksen parvekkeella Bukarestissa . Han tuomitsi uudelleen Timi?oaran levottomuudet ja ylisti sosialistien vallankumouksen saavutuksia Romaniassa. Kyllastynyt vakijoukko alkoi paastella pilkkaavia huudahduksia Ceau?escua pain. Ceau?escu yritti rauhoittaa ihmiset lupaamalla korottaa tyolaisten palkkoja sadalla Romanian leulla , mika oli vaihtokursseilla yhdeksan Yhdysvaltain dollaria, mutta oli jopa kymmenen prosentin korotus romanialaisten palkkoihin. Vakijoukko kavi levottomaksi ja puhetilaisuus muuttui mielenosoitukseksi. Nicolae Ceau?escu, hanen vaimonsa Elena ja puoluevirkailijat poistuivat parvekkeelta rakennuksen sisalle. Puhetilaisuus lahetettiin Romanian valtiollisella televisiokanavalla suorana lahetyksena, joten se ehti nayttaa romanialaisille ympari maata osan mielenosoituksista ennen kuin televisioasema vaihtoi lahetyksen poliittiseen propagandaan. Mielenosoituksia alkoi puhjeta myos muissa Romanian kaupungeissa, kuten Aradissa ja Sibiussa .

Bukarestissa kymmenien tuhansien vakijoukko marssi kaduilla huutaen kommunisminvastaisia iskulauseita ja heiluttaen lippuja. Mielenosoittajat saivat vastaansa poliisin, palokunnan, armeijan ja Securitaten. Poliisit pidattivat mielenosoittajia, palomiehet suihkuttivat vetta vakijoukkoon vesitykeilla ja sotilaat ampuivat ihmisia kadulla ja rakennuksista. Levottomuuksien tukahduttamiseen osallistui myos panssarivaunuja, panssaroituja miehistonkuljetusvaunuja, helikoptereita ja Romanian terrorisminvastainen erikoisjoukko Unitatea Special? de Lupt? Antiterorist? (USLA). Mielenosoittajat linnoittivat eraan ravintolan rakentamalla barrikadin , joka pysyi pystyssa keskiyohon saakka. Levottomuudet kaduilla herattivat turistien kiinnostuksen loistohotelli InterContinental Bucharestissa , josta tuli ulkomaisten lehtimiesten asuinpaikka vallankumouksen aikana. Ranskalainen journalisti Jean-Louis Calderon sai surmansa Bukarestin mielenosoituksissa; katu Bukarestissa on nimitetty hanen mukaansa ja vuonna 1990 julkaistu kuvateos 1989 Libertate Roumanie on omistettu hanen muistolleen.

22. joulukuuta mielenosoittajat marssivat Bukarestin keskustaan ja mursivat poliisin barrikadit. Kello 20.00 radio julisti maanlaajuisen sotatilan ja kielsi yli viiden hengen kokoontumiset. Puolustusministeri Vasile Milea kuoli kello 9:30 maissa ampumahaavaan. Pitkaan uskottiin Ceau?escun maaranneen Milean teloitettavaksi maanpetturuudesta, mutta todellisuudessa han teki itsemurhan . Vuonna 2005 Romanian tiedotusvalineissa julkaistun tutkimuksen mukaan Milea ampui pistoolilla sydameensa. [4] Ceau?escu nimitti uudeksi puolustusministeriksi Victor St?nculescun , joka antoi sotilaille salaisen kaskyn palata takaisin parakkeihinsa. Ceau?escu ei tiennyt St?nculescun kaskysta ja palasi parvekkeelle, jossa han yritti pitaa puheen hallintorakennuksen piirittaneelle vakijoukolle. Ihmisten tottelemattomuus ajoi Ceau?escun takaisin rakennuksen sisalle. St?nculescu antoi Ceau?esculle kehotuksen poistua paakaupungista valittomasti. Ceau?escun yksityislentaja everstiluutnantti Vasile Malu?an sai kaskyn hakea Ceau?escun pariskunnan helikopterilla pois Bukarestista. Romanian hallituksen Eurocopter AS365 Dauphin saapui hallintorakennuksen katolle kello 11:44 ja lahti lentoon kello 12:09. Ceau?escujen kanssa Bukarestista pakenivat helikopterilla myos Romanian kommunistisen puolueen keskuskomitean paasihteeri Emil Bobu ja entinen paaministeri Manea M?nescu . Hallintorakennusta piirittaneet tuhannet romanialaiset todistivat helikopterin poistumista paakaupungista. Ceau?escujen pako sai vakijoukon riemun valtaan, vaikka vallankumous ei ollut paattynyt.

Ceau?escun loppu

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ceau?escut, Bobu ja M?nescu lensivat Bukarestista Ceau?escujen pariskunnan lomahuvilalle Snagovissa . Bobu ja M?nescu jaivat rakennukseen, mutta Ceau?escut pyysivat Malutania kuljettamaan heidat helikopterilla Tituun . Kesken lentomatkan armeija antoi helikopterille kaskyn laskeutua maahan valittomasti. Ceau?escut paatyivat auton kyydissa Targovi?teen , jossa radiossa vallankumouksesta kuulleet poliisit pidattivat heidat. Pariskunta siirrettiin vangeiksi Targovi?ten varuskuntaan. 25. joulukuuta heille jarjestettiin pikaoikeudenkaynti, jossa Nicolae Ceau?escua syytettiin muun muassa vallan vaarinkaytosta ja talousrikoksista. Pariskunnalle langetettiin kuolemantuomio kansanmurhasta ja rikoksista Romanian valtiota vastaan. Ceau?escujen oikeudenkaynti kuvattiin naytettavaksi Romanian televisiossa.

Heti oikeudenkaynnin jalkeen pariskunta saatettiin ulos rakennuksesta teloitusta varten. Kolme sotilasta, Ionel Boeru, Georghin Octavian ja Dorin-Marian Cirlan, maarattiin ampumaan Ceau?escut. [5] Kameramies ei ehtinyt taltioida teloitushetkea, joten Romanian televisiossa naytettiin vain maassa makaavat Ceau?escujen ruumiit. Seuraavana paivana kuvat Ceau?escujen oikeudenkaynnista ja teloituksesta levisivat uutislahetyksissa maailmanlaajuisesti. Ceau?escut olivat viimeiset Romaniassa teloitetut henkilot ennen kuin Romania lakkautti kuolemanrangaistuksen 7. tammikuuta 1990 .

Ceau?escujen paettua Bukarestissa vallan otti haltuunsa Ion Iliescun Kansallisen pelastuksen rintama , jonka perustamisen Iliescu tuli julistaneeksi radiossa ja televisiossa 22. joulukuuta. Armeija siirtyi Kansallisen pelastuksen rintaman puolelle, mutta Securitate pysyi uskollisena Ceau?esculle ja kommunistihallinnolle. 23. joulukuuta kiristynyt tilanne Bukarestissa karjistyi kaupunkisodankaynniksi vallankumouksellisten joukkojen ja kommunistihallinnon kannattajien valilla. Joukot kavivat taisteluja paakaupungin keskeisten rakennusten, kuten sairaaloiden, museoiden, puolustusministerion, Bukarestin yliopiston ja Bucharest-Otopenin kansainvalisen lentoaseman hallinnasta. Taistelut paattyivat lopullisesti Kansallisen pelastuksen rintaman voittoon 27. joulukuuta, kaksi paivaa Ceau?escujen teloituksen jalkeen.

Vallankumouksen seuraukset

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

27. joulukuuta Kansallisen pelastuksen rintama lakkautti Ceau?escun kommunistihallinnon yksipuoluediktatuurin. Sen tilalle perustettiin valiaikaishallitus, Kansallisen pelastuksen rintaman neuvosto, jota johtivat Ion Iliescu presidenttina ja Petre Roman paaministerina. Ulkomaat tunnustivat Kansallisen pelastuksen rintaman neuvoston Romanian lailliseksi hallitukseksi. Monet ulkomaiset poliitikot, kuten Yhdysvaltain presidentti George H. W. Bush , Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbat?ov , Yhdistyneen kuningaskunnan paaministeri Margaret Thatcher , Ranskan presidentti Francois Mitterrand , Lansi-Saksan ulkoministeri Hans-Dietrich Genscher , Bulgarian kommunistisen puolueen paasihteeri Pet?r Mladenov , T?ekkoslovakian entinen paaministeri Ladislav Adamec ja Naton paasihteeri Manfred Worner , lahettivat onnitteluja Romanian uudelle hallitukselle. Vuoden 1990 toukokuussa Romaniassa jarjestettiin presidentinvaalit, jotka voitti Kansallisen pelastuksen rintaman Ion Iliescu. Vuonna 1991 hyvaksyttiin uusi perustuslaki , joka maaritteli Romanian valtionmuodoksi demokraattisen tasavallan. Romania liittyi Natoon vuonna 2004 ja Euroopan unionin jasenmaaksi vuonna 2007 .

Aluksi Romanian vallankumouksessa uutisoitiin kuolleen jopa 64 000 ihmista. Myohemmat laskelmat todistivat vallankumouksessa kuolleen yhteensa 1 104 ihmista, joista 164 Ceau?escun vallasta syosseissa mielenosoituksissa. Vallankumouksessa haavoittui 3 352 ihmista. Romania oli itablokin ainoa maa, jossa kommunistihallinnon syrjayttaminen vaati kuolonuhreja. Ceau?escujen teloituksen jalkeisia tapahtumia ei ole viela selvitetty kaikkia tyydyttavalla tavalla. Vallankumouksen kuolonuhreista yli 900 sai surmansa viela teloituksen jalkeen. Virallisen selityksen mukaan hallituksen kaatumisen jalkeen Securitaten "terroristiset" jasenet yrittivat pelastaa Ceau?escun ja taistelivat vallasta. [6]

  1. 2014 Europa World Year Book, s. 3758, ISBN 978-1857437140
  2. Valentin Marin (2010). " Martirii Revolu?iei in date statistice " (romaniaksi) . Caietele Revolu?iei . Bucharest: Editura Institutului Revolu?iei Romane din Decembrie 1989. ISSN 1841-6683 .  
  3. Marius Ign?tescu: Revolu?ia din 1989 ?i ultimele zile de comunism Descoper?.org . 21.maaliskuuta 2009. (romaniaksi)
  4. Vasile Milea a fost deshumat 13. toukokuuta 2005. HotNews. Viitattu 25. lokakuuta 2010. (romaniaksi)
  5. Roger Boyes: "Ceausescu looked in my eyes, and he knew that he was going to die" 24. joulukuuta 2009. The Times. Viitattu 25. lokakuuta 2010. (englanniksi)
  6. Daring question to Romanian Revolution 21. joulukuuta 2009. BBC News. Viitattu 22. joulukuuta 2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]