Tammikuu
. 1400-luvun ranskalaisen rukouskirjan ja kalenterin
Les Tres Riches Heures du Duc de Berryn
kuvitusta tammikuun kohdalla (Folio 2r). Maalauksen aiheena tammikuussa tapahtuva lahjojenantopaiva.
[1]
Tammikuu
on
gregoriaanisessa
ja
juliaanisessa kalenterissa
vuoden ensimmainen
kuukausi
. Se on
pohjoisella pallonpuoliskolla
keskimaarin vuoden kylmin kuukausi, keskitalvea, mista myos kuukauden nimen on esitetty johtuvan, silla esimerkiksi hamalaismurteissa sana
tammi
on tarkoittanut myos sydanta tai ydinta (”sydanpuu”) ja toisaalta napaa tai akselia. Tammikuuta on kutsuttu myos sydankuuksi.
[2]
Tammikuussa on 31
paivaa
ja sita seuraa
helmikuu
ja edeltaa edellisen vuoden
joulukuu
.
Kuukauden
latinankielinen
nimi
Ianuarius
tai
Januarius
merkitsee
Janukselle
pyhitettya kuukautta. Janus oli
roomalainen
porttien, ulko-ovien seka kaiken alkamisen
jumala
, jonka tunnuksena oli kaksikasvoinen
paa
.
[3]
Tammikuu on toinen niista uusista kuukausista, jotka Rooman kuningas
Numa Pompilius
muinoin lisasi
roomalaiseen kalenteriin
, kun siirryttiin 10-kuukautisesta 12-kuukautiseen kalenterivuoteen. Alkujaan roomalaiset aloittivat vuoden
maaliskuusta
, mutta kun
Julius Caesar
otti kayttoon
juliaanisen kalenterin
, tammikuusta tuli vuoden ensimmainen kuukausi.
[4]
Tammikuussa on
joulun
vieton lopetuspaivat
loppiainen
6. paiva ja
nuutinpaiva
13. paiva. Etela-Suomessa tammikuu on lyhyiden mutta alati pidentyvien paivien, pakkaskelien ja hankien kasvamisen aikaa. Pohjoisessa tammikuu on kylminta keskitalvea ja kaamoksen paattymisen aikaa.
Tammikuun keskilampotilat eri puolella Suomea vaihtelevat. Vantaalla tammikuun keskilampotila on noin ?5 astetta, Lahdessa noin ?7 astetta, Tampereella ?8 astetta, Kuopiossa ?9 astetta, Oulussa ?9,5 astetta ja Sodankylassa ?13,5 astetta.
[5]
Pysyva lumipeite kattaa tammikuussa jo yleensa koko Suomen, vain merialueet jatkavat jaatymistaan; jos tammikuu on leuto, Suomenlahti ja Selkameri pysyvat avoimina. Tammikuussa lampotilat laskevat edelleen. Pohjois-Suomessa on usein kireaa pakkasta, Etela-Suomessa on leudompaa, useimmiten vain pikkupakkasta, tosin myos kireita yli ?15 asteen pakkasjaksojakin on usein. Erilaisten saatyyppien ja ilmavirtausten vaihtelun johdosta lampotilat saattavat muutaman paivan sisalla vaihdella paivisin kahdestakymmenesta pakkasasteesta muutamaan lampoasteeseen. Toisinaan tama lampotilojen heilahtelu aarilaidasta toiseen voi jatkua koko tammikuun ajan. Viimeksi nain kavi vuonna 2011.
[6]
Lannesta Skandien yli kohti Suomea virtaava Fohn-tuuli aiheuttaa toisinaan lampopiikkeja ? etenkin Pohjanmaalla ja Lansi-Lapissa.
[7]
Tammikuun alussa paivat pitenevat hitaasti, kuun lopussa vauhti on jo melko nopeaa, etenkin pohjoisessa. Tammikuun viimeisena vuorokautena paivan pituus jaa silti etelaisimmassakin Suomessa hieman alle kahdeksan tunnin. Etela-Suomessa aurinko nousee tammikuun puolessa valissa suoraan kaakosta ja laskee suoraan lounaaseen. Oulun korkeudella vastaava tilanne on kuun lopussa. Auringon teho on tammikuussa hyvin alhainen, minka johdosta saatyyppi on yleensa pilvinen
selvenna
. Toisinaan arktiset purkaukset tuovat kirean pakkasen ja aurinkoista saata Etela-Suomeenkin saakka. Talloin tuulen pitaa kayda pohjoisen ja luoteen valilta. Koillisvirtauksessa voi lammin Vienanmeri tuoda sumupilvisyytta Suomen ita- ja etelaosaan.
Commons