Tassa artikkelissa tai sen osassa aihetta kasitellaan lahinna Suomen tai suomalaisten nakokulmasta . Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin nakokulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisaa tietoa saattaa olla keskustelusivulla . Tasmennys: Etelaisella pallonpuoliskollahan on heinakuussa talvi. Taalla voisi kertoa heinakuusta muualtakin pain maailmaa kuin suomalaisesta heinakuusta.

Heinakuu on gregoriaanisessa kalenterissa vuoden seitsemas kuukausi , kesakuukausista keskimmainen. Se on yleisesti vuoden lampimin kuukausi pohjoisella pallonpuoliskolla ja painvastoin kylmin etelaisella pallonpuoliskolla . Heinakuussa on 31 paivaa . Heinakuuta edeltaa kesakuu ja sita seuraa elokuu .

Heinakuu on saanut latinankielisen nimen Iulius kalenterin uudistaneen roomalaisen diktaattorin Julius Caesarin mukaan, jonka kunniaksi Rooman senaatti paatti hanen kuoltuaan antaa heinakuulle uuden nimen. Caesar syntyi heinakuussa. Kuukauden entinen nimi oli Quintilis , joka tarkoittaa viidetta ja viittaa siihen, etta heinakuu oli vuoden viides kuukausi kalenterissa, jota Roomassa kaytettiin ennen juliaanisen kalenterin kayttoon ottamista. ^[2]

Heinakuu Suomessa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Heinakuussa koko Suomen luonto saavuttaa kesan kasvunsa huipun, minka jalkeen se alkaa hiljalleen valmistautua syksyyn . Heinakuu on Suomessa vuoden lampimin kuukausi. Heinakuu on keski- ja loppukesaa Suomessa.

Keskilampotila [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Heinakuun keskilampotilat vaihtelevat eri puolilla Suomea. Vantaalla heinakuun keskilampotila on noin +17,5 astetta, Lahdessa noin +17,2 astetta, Tampereella noin +17 astetta, Kuopiossa noin +16,5 astetta, Oulussa noin +16 astetta ja Sodankylassa noin +14 astetta. ^[3] Tyypillinen paivalampotila Etela-Suomessa heinakuussa on 20?25 astetta, Pohjois-Suomessa 20 asteen molemmin puolin.

Sademaarat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Heinakuussa Suomen ilmamassa on usein lamminta ja kosteaa, ja taman takia iltapaivan kuurosateet ja ukkosmyrskyt ovat tavallisia Etela- ja Keski-Suomen sisamaassa, Lapissa ne ovat usein vaimeampia ja harvinaisempia. Rannikkoseuduilla mennyt talvi nakyy viela meren viileytena etenkin alkukuusta. Heinakuussa myos alkukesan oiden raikkaus on poistunut ja lampotila pysytteleekin 15 asteen molemmin puolin. Toisinaan voi lamminta olla yota paivaa yli 20 astetta; tata ilmiota kutsutaan trooppiseksi yoksi. Atlantilta Eurooppaan tulevat matalapaineet ovat heinakuussa kevatta ja alkukesaa voimakkaampia, mutta matalapaineiden maara saattaa yllattaen olla alkukesaa pienempi. Puolet vuosittaisista ukonilmoista ja yli puolet koko vuoden aikana tulevasta salamamaarasta saadaan Suomessa heinakuun aikana. Heinakuussa keskimaarin joka toinen paiva mitataan jossain pain Suomea hellelukemia iltapaivatunteina. Korkeimmat paivalampotilat mitataan useimmiten heinakuun jalkipuoliskolla, jolloin ainakin jossain pain Suomea paastaan vuosittain jopa 30 asteen paivalampotiloihin. Suomen lampoennatys, 37,2 astetta, mitattiin 29. heinakuuta 2010 Liperissa. Heinakuu on kesa- ja toukokuiden ohella vuoden aurinkoisimpia kuukausia. Heinakuussa Lapissa on yottomat yot kuun lopulle asti, etelaisessa Suomessa huomaa oiden pimenemisen ja niiden selvan lampenemisen.

Heinakuun nimi [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kuukauden suomenkielinen nimi johtuu siita, etta kesan lampimimpana aikana Suomessa korjataan heina karjalle ja hevosille. Heinakuussa on lamminta koko Suomessa, ja se on siksi myos suosituin lomakuukausi. Kesan marjastusaika alkaa Suomessa heinakuun puolen valin tienoilla, jolloin mustikat ja ahomansikat ovat kypsia.

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Heinakuu Wikimedia Commonsissa