|
Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista.
Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin
tarkistettavissa olevia
lahteita ja merkitsemalla ne
ohjeen
mukaan.
|
Solidaarisuus
(
puol.
Niezale?ny Samorz?dny Zwi?zek Zawodowy ?Solidarno??”
, ’sitoutumaton itsehallinnollinen ammattiliitto ”Solidaarisuus”’) on
puolalainen
ammattiliitto
, joka perustettiin elokuussa
1980
Gda?skin Leninin telakalla
. Sita johti alun perin
Lech Wał?sa
.
1980-luvulla
se onnistui keraamaan laajan
antikommunistisen
kansanliikkeen, jonka kannattajakunta ulottui kirkon jasenista antikommunistiseen vasemmistoon. Unionia tuki joukko toisinajattelijaintellektuelleja (KOR), ja se perustui vakivallattomuudelle.
lahde?
Solidaarisuusliikkeen selviytyminen oli ennennakematonta ei ainoastaan
Neuvostoliiton
tukeman kommunistipuolueen johtamassa, yksipuoluevaltaisessa Puolassa vaan koko itablokissa. Aikaisemmin kommunistipuolue oli ottanut kovan linjan vastustajiaan vastaan. Esimerkiksi vuonna
1970
hajotettiin mielenosoitus konekivaaritulella, jossa sai surmansa kymmenittain ihmisia ja yli tuhat haavoittui. Muissa itablokin maissa
neuvostoarmeija
murskasi esimerkiksi
T?ekkoslovakiassa
1968
Prahan kevaan
. Solidaarisuusliikkeen menestykseen vaikuttivat olennaisesti
1980-luvulla
syventynyt sisainen kriisi Euroopan sosialistisissa maissa moraalin murentuessa ja taloustilanteen huonontuessa.
lahde?
Solidaarisuusliikkeen aatteet levisivat nopeasti halki Puolan, ja perustettiin koko ajan lisaa ammattiyhdistyksia, jotka liittyivat liittoumaan. Ohjelma, joka oli alun perin kehitetty vastaamaan ammattiyhdistyksen asioista, on laajalti nahty
lahde?
ensimmaisena askeleena kommunistisen puolueen yksinvaltaisen aseman murentamiseen.
lahde?
”Maataloussolidaarisuus”, maanviljelijoiden liitto, perustettiin
1981
. Vuoden lopussa Solidaarisuusliikkeella oli yhdeksan miljoonaa jasenta. Lakkojen ja muiden teollisuuteen liittyvien toimenpiteiden avulla liitto yritti torjua hallituksen toimenpiteet.
13. joulukuuta
1981
hallituksen johtaja
Wojciech Jaruzelski
aloitti toimet Solidaarisuusliiketta vastaan julistamalla kansallisen
sotatilan
, kieltamalla liiton ja tilapaisesti pidatyttamalla suurimman osan sen johtajista. Sitten Puola kielsi Solidaarisuusliikkeen
8. lokakuuta
1982
. Sotatila poistettiin muodollisesti heinakuussa
1983
, vaikka monet sen kontrollimekanismit sailytettiin, esimerkiksi kansalaisoikeuksien rajoitukset ja poliittisen elaman tiukempi valvonta. Myos esimerkiksi ruoka jai saannostelyyn aina 1980-luvun.
lahde?
1980-luvun puolivalissa Solidaarisuusliike toimi ainoastaan maanalaisena, ja sita tukivat
katolinen kirkko
ja
CIA
. Vuosikymmenen lopulla Solidaarisuusliike oli tarpeeksi vahva pakottamaan Jaruzelskin hallituksen keskustelemaan.
lahde?
Tuhannet puolalaiset lakkoilivat elokuussa 1988 liikkeen puolesta 17 paivaa. Lakko lopetettiin 1. syyskuuta 1988, kun hallitus lupasi Lech Walesalle harkitsevansa liikkeen laillisuutta uudelleen.
[1]
Huhtikuussa
1989
liike laillistettiin ja sen annettiin osallistua kesakuussa pidettyihin
parlamenttivaaleihin
. Naissa rajoitetuissa vaaleissa unionin ehdokkaat voittivat selvasti ja omalta osaltaan laukaisivat rauhanomaisten, antikommunististen vastavallankumouksien aallon Keski- ja Ita-Euroopassa
4. kesakuuta
alkaen. Solidaarisuusliikkeen
Tadeusz Mazowieckista
tuli Puolan paaministeri
24. elokuuta
1989
, kun kommunistipuolueen ehdokas ei kyennyt muodostamaan hallitusta.
[2]
Elokuun loppuun mennessa Solidaarisuusliikkeen johtama koalitiohallitus muodostettiin ja saman vuoden joulukuussa Wał?sa valittiin presidentiksi. Elokuussa 1989 valtaan noussut hallitus oli Ita-Euroopan ensimmainen ei-kommunistinen hallitus.
[2]
Nykyaan Solidaarisuusliikkeesta on tullut perinteisempi ammattiliitto. Se yritti perustaa 1996 poliittista siipea, mutta ei onnistunut saamaan mainittavaa asemaa Puolan poliittisessa kentassa. Solidaarisuusliikkeella on talla hetkella
milloin?
noin 1,5 miljoonaa jasenta.
lahde?
Suomessa seurattiin 1980-luvun alussa Puolan vapautumispyrkimyksia.
[3]
Suomessa syntyi erityinen
Puola-Solidaarisuus
-yhdistys, joka organisoi muun muassa mielenosoituksia Puolan sotatilaa vastaan. Yhdistyksen toimintaan suhtauduttiin ystavyyssuhteista huolestuneiden viranomaisten taholta karsaasti. Yhdistyksen rekisteroidyttya toukokuussa 1981, ulkoministerio sai toimintaan osallistuneen kansalaisaktivisti Raimo Laakian mukaan tuntemattomalta taholta niin sanotun mustan listan yhdistyksen postituslistoille kuuluneista henkiloista.
[4]