Animaatio

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Piirroselokuva )
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuvasarja animaatiota varten
Animaatio edellisesta kuvasarjasta

Animaatio ( latinan sanasta animatio ’elavoittaminen’) on tekniikka, jossa elokuva tai jokin muu liikkuvaa kuvaa sisaltava tallenne toteutetaan kayttamalla esimerkiksi piirroksia, nukkeja tai tietokonegrafiikkaa. [1] Animaatio voidaan valmistaa kuvaamalla perakkain piirrettyja pienia muutoksia sisaltavia kuvia filmille tai videolle tai vastaavasti tekemalla pienia muutoksia fyysiseen malliin (esimerkiksi esineeseen, animaationukkeen tai vahaan) ja kuvaamalla muutokset. Kun kuvattu tallenne naytetaan normaalinopeudella, perakkain nopeasti vaihtuvat kuvat luovat illuusion liikkeesta. Animaatio voidaan toteuttaa myos tietokoneen avulla.

Animaation historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Esihistoria [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Muinaisten luolamaalausten elaimilla saattaa olla monta paata ja jalkaa, ja jotkut ovat arvelleet, etta tallaiset kuvat antoivat lepattavan soihdun valossa tarkoituksellisesti vaikutelman laukkaavasta elaimesta. Joissakin ranskalaisissa ja Pyreneilta loydetyissa esihistoriallisissa luulevyissa on eri puolilla kuva elaimesta eri asennossa. On ehdotettu, etta tallaisia esineita pyoritettiin narussa ja saatiin vaikutelma liikkeesta. Iranista Shahr-e Sukhtehin kaupungista yli 4 000 vuoden takaa on loydetty savimalja, jonka pinnalle oli maalattu pukki liikeradan eri vaiheissa. Nopeasti pyoritettyna tallainen malja olisi saanut pukin loikkimaan paikallaan. [2]

Animaation synty 1800-luvulla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Fenakistoskoopin kiekko vuodelta 1893
ja nakyma, kun sita pyoritetaan.

Euroopassa oli katseltu jo 1600-luvulla pienia selattavia vihkosia, joiden avulla esitettiin etenkin pornografisia animaatioita. [3] 1800-luvulla viktoriaanisissa salongeissa olivat suosittuja taikalyhtyesitykset , joissa heijastettiin yleison nahtaville kuultokuvia. Tuolloin oli jo huomattu, etta nayttamalla nopeasti perakkain kuvia toiminnan eri vaiheista saatiin aikaan vaikutelma liikkeesta. [4] Joseph Plateau keksi vuonna 1832 fenakistoskoopin ja William George Horner vuonna 1834 zoetroopin , joitka hyodynsivat tata periaatetta. Naissa kummassakin vain yksi tai muutama henkilo kerrallaan pystyi katsomaan elavoitettya kuvaa. [4] Naita vekottimia kaytettiin tivoleiden ohjelmanumeroina ja torien markkinahuvina. [5]

Ranskalainen Emile Reynaud kehitti vuonna 1876 praksinoskoopin , jossa liikkuvat kuvat pystyttiin vihdoin heijastamaan taikalyhdyn tavoin kankaalle, suuremman yleison nahtavaksi. [4] Praksinoskoopissa piirrokset oli sijoitettu pyorivalle rummulle, ja ne heijastettiin valkokankaalle peilien avulla. Reynaudin Theatre optiquessa oli mukana myos musiikkia ja tehosteaania, ja hanen animaatioissaan oli juoni. [6]

Kehitys 1900-luvun alussa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ensimmainen kokonaan animaatiolle perustunut elokuva oli ilmeisesti James Stuart Blacktonin 1906 valmistunut Noiduttu hotelli , jossa esineet oli saatu liikkumaan stop motion -tekniikalla. Blackton kuvasi samana vuonna myos ensimmaisena varsinaisena piirroselokuvana pidetyn Humorous Phases of Funny Faces -filmin. [4]

Emile Cohlin Fantasmagorie (1908)

Pilapiirtajana aloittanut Emile Cohl oli yksi ranskalaisen animaation perustajia. Han aloitti vuonna 1908 tekemalla liitutauluanimaatioita, jotka perustuivat tikku-ukkohahmojen muodonmuutoksiin. Sen jalkeen han siirtyi Yhdysvaltoihin ja teki siella animaatiosarjaa Newlyweds , joka sai paljon jaljittelijoita. [7]

Yhdysvaltalainen Winsor McCay valmisti vaudeville -numeroiden vetonauloiksi animaatioitaan ja teki useita animaatioon liittyneita keksintoja, muun muassa avainpiirrosten ajatuksen. Hanen tunnetuin animaationsa on Dinosaurus Gertie (1914). [8]

Argentiinassa Quirino Cristiani teki mahdollisesti maailman ensimmaisen kokoillan animaation El Apostol (1917) ja ensimmaisen kokoillan aanianimaation Peludopolis (1931). Kumpikin elokuva on jo tuhoutunut. [9]

Felix-animaatio Feline Follies (1919)

Vuonna 1919 Pat Sullivan kehitti ilkikurisen kissan nimelta Felix , jota piirtamaan han otti studiolleen Otto Messmerin . Felix oli ajalleen poikkeuksellisen ilmeikas hahmo, joka myos tiesi olevansa piirroshahmo piirretyssa maailmassa ja pystyi hyodyntamaan sita kekseliaasti. Sullivan ei kuitenkaan siirtanyt Felixia vari- ja aanielokuvaksi, mika lopetti sen suosion. [10]

Newyorkilaiset Max ja Dave Fleischer loivat animaation supertahdet Koko-klovnin ( Out of the Inkwell , 1919), Betty Boopin (1930) ja Kippari-Kallen (1929). He valmistivat myos historian toisen kokoillan varianimaation Gulliverin retket (1939). Fleischerit toimivat alalla yli kaksikymmenta vuotta, mutta he eivat suostuneet valmistamaan mitaan oheistuotteita ja jaivat Disneyn varjoon. [11]

Disney [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Bambin (1942) traileri

Yhdysvaltalainen Walt Disney aloitti animaatiouransa Liisasta Ihmemaassa (1924), kehitti Oswald-janiksen 1927 ja lopulta lapimurtohahmonsa Mikki Hiiren . Disneyn Hoyrylaiva Ville (1928) oli edistynyt aanianimaatio, joka nosti animaation tunnustetuksi teatteriviihteeksi. [12] Disney perusti Disney-yhtiot ja nousi 1930-luvulla Hollywoodin suurimmaksi itsenaiseksi elokuvatuottajaksi. [13] Disneyn studio teki vuonna 1937 maailman ensimmaisen kokoillan varianimaatioelokuvan Lumikki ja seitseman kaapiota . [14] Sen jalkeen Disney on tuottanut useita klassikon asemaan nousseita kokoillan animaatioita ja niiden lisaksi paljon lyhytanimaatioita ja myos sota-animaatioita. [15] Disney on sailyttanyt asemansa johtavana animaatiotalona viela nykyaikanakin. [16]

Warner, MGM ja UPA [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Yhdysvalloissa lyhyita piirroselokuvia tekivat 1930-luvulta alkaen myos Warner Bros. , Metro-Goldwyn-Mayer ja United Pictures of America .

Warner aloitti animaatiotuotantonsa 1930, ja se keskittyi Merrie Melodies - ja Looney Tunes -lyhytfilmisarjoihin. Warnerin animaatiot olivat Disneyyn verrattuna ravakampia, ja 1940-luvulla ne alkoivat ottaa mallinsa screwball -komedioista. Warnerin tunnetuimpia animaatiohahmoja ovat Vaiski Vemmelsaari , Repe Sorsa seka Kelju K. Kojootti ja Maantiekiitaja , ja merkittavimpia tekijoita Chuck Jones , Friz Freleng ja Tex Avery seka aaninayttelija Mel Blanc . [17] MGM:n animaatio-osaston tunnetuimpia tekijoita olivat Tex Avery seka Hanna-Barbera -kaksikko, ja sen tunnetuimpia hahmoja Lurppa , Susi seka Tom ja Jerry . [18]

Yhdysvalloissa teatterilyhytanimaatioiden tekeminen lopetettiin liian kalliina vuonna 1957. Sen jalkeen piirrosfilmien julkaisu siirtyi televisioon, ja niita alettiin tehda paljon aiempaa halvemmalla. Menestyneimpia piirrossarjoja oli Hanna-Barberan Kiviset ja Soraset , jota alettiin esittaa televisiossa 1960. [19]

1990-luvun uudet aikuisten televisiosarjat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

1970- ja 1980-luvuilla yhdysvaltalaisen television piirrosohjelmista oli lasten suojelemiseksi karsittu kaikki vakivaltaan viittaavakin, eika niissa ollut aiempaa pilkallisuuttakaan. [20] Kaapelikanavilla alkoi kuitenkin 1980-luvun lopulla nousta uusi animaattorisukupolvi, joka palautti animaatioon sen alkuaikojen hillittomyyden, tosin naiden uusien sarjojen animaation laatuun ei kiinnitetty paljon huomiota. Naista uusista, usein poliittisesti epakorrekteista ja kantaa ottavista, aikuisille suunnatuista sarjoista tunnetuimpia ovat Simpsonit , South Park , Ren ja Stimpy seka Beavis ja Butt-head . [21]

Eurooppa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Saksalainen mainosanimaatio oli 1920-luvulla rohkean kokeilevaa. Oskar Fischingerista tuli 1930-luvulla merkittava animaattori Saksassa, mutta han joutui poistumaan Yhdysvaltoihin 1936 jouduttuaan natsihallinnon epasuosioon. [22] Adolf Hitler piti Disneyn piirroselokuvista, ja Joseph Goebbels perusti vuonna 1940 saksalaisen animaatioteollisuuden. [23] Sodan jalkeen DDR:ssa animaatio sai valtion tukea, ja siella tuotettiin esimerkiksi Nukkumatti -sarjaa (1959?). [24] Lansi-Saksan tunnetuimpia animaatiosarjoja oli Nikke Knatterton (1978). [25]

Britannian tunnetuimpia animaatioelokuvia ovat olleet esimerkiksi Elainten vallankumous (1954), Keltainen sukellusvene (1968), seka Aardmanin tuottamat Wallace ja Gromit -vaha-animaatiot (1989?). [26]

Ranskassa Paul Grimault oli 1940-luvulla maan tunnetuimpia animaatioelokuvien tekijoita. [27] Hanen jalkeensa tarkeimmat ranskankieliset animaatiot valmistettiin Belgiassa, tunnetuimpina Tintin , Asterixin ja Strumffien sarjakuvista mukaillut tarinat. [28]

Neuvostoliitossa kehitettiin omaperainen, pehmea tapa kuvata liiketta, josta tuli maan animaation tunnusmerkki. Alkuvuosikymmenina animaation tehtava oli tuottaa materiaalia kommunismin rakentamiseksi. Myohemmin maassa alettiin kayttaa paljon rotoskooppausta . Piirrosmainen animaatio alkoi nousta maassa 1960-luvulla. Yksi maan arvostetuimmista animaationtekijoista oli Juri Norstein 1960-luvun lopulta alkaen. [29]

T?ekkoslovakian tunnetuimpia ja kansainvalisesti arvostetuimpia animaattoreita oli nukkeanimaattori Ji?i Trnka (1912?1969). [30] Lastenanimaatioista tunnetuimpia on Zden?k Milerin Myyra (1956?). [31]

Suomi [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Animaatiota on Suomessa tehty melko pienimuotoisesti, ja tekijoita on aina ollut vahan. Animaattoreiden suurin tyollistaja on ollut televisio ja varsinkin lastenohjelma Pikku Kakkonen , jossa on esitetty muun muassa Camilla Mickwitzin ja Heikki Partasen lyhyita pala-animaatioita.

Animaation pioneeri Suomessa oli Ola Fogelberg , Pekka Puupaan luoja. Fogelberg teki 1920-luvulla viisiminuuttisen Puupaa-piirrosfilmin, joka ei kuitenkaan tiettavasti ole sailynyt jalkipolville. Vuonna 1953 ilmestyneen elokuvan Lentava kalakukko alkutekstit esitettiin animaationa, jossa kalan paalla ja pyrstolla varustettu pahvijuna liikkui eteenpain, esiintyjien nimet vuorollaan vaunuissa.

Animaation kukoistuskausi Suomessa oli 1970-luku, jolloin pala-animaatio tuli suosituimmaksi animaatiotekniikaksi. Riitta Nelimarkka teki 1970-luvulla yhdessa Jaakko Seeckin kanssa useita pitempia animaatioelokuvia, kuten 1979 valmistuneen Seitseman veljesta . Heikki Prepula on tehnyt pala-animaatiota 1960-luvun lopulta lahtien, muun muassa Kossi Kenguru .

Selluloidianimaatiota Suomessa on tehnyt trikkikuvaajana tunnettu Jan-Eric Nystrom . Hanen tunnetuin animaatioelokuvansa on 1974 valmistunut Kidnapping . Tietokoneanimaation edellakavija Suomessa oli Toot-Filmi Oy , jonka tuottamista animaatioelokuvista tunnetuin on 1982 valmistunut Mennyt Manner . Suomalaisista nukkeanimaation tekijoista tunnetuin on Katariina Lillqvist , jonka animaatio Tytto ja sotamies (1996) palkittiin Tampereen lyhytelokuvajuhlilla. Lumifilm Oy on tuottanut nukkeanimaatiosarjat Turilas ja Jaara (2001) seka Urpo ja Turpo (1996?1997).

Suomalainen animaatio on 1990-luvulta lahtien kokenut uuden nousun, mika johtuu seka alan opetustarjonnan kasvusta etta erilaisten tietokoneavusteisten animointiohjelmien kehityksesta. Vuonna 2001 aloitti tietokoneanimoitu Itse valtiaat -satiirisarja, ja sarjan tekijoilta valmistui vuonna 2006 ensimmainen kokopitka tietokoneanimaatioelokuva Keisarin salaisuus . Vuonna 2007 valmistunut Rollin sydan on osittain suomalaisten tekema kokoillan piirretty. Vuonna 2008 ilmestyi suomalais-tanskalais-irlantilais-saksalaisena yhteistyona valmistunut elokuva Niko ? Lentajan poika , josta tuli myos kaikkien aikojen laajimmalle levitetty suomalainen elokuva, silla sen markkinointioikeudet on myyty jo yli sataan maahan.

Japani [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Toisen maailmansodan jalkeen japanilainen animaatio, anime , alkoi kehittya voimakkaasti. Osamu Tezuka antoi toillaan animelle suuntaviivat. Japanista on tullut animaation suurvalta, ja siella tuotetaankin animaatiota enemman kuin missaan muualla. Maailmanlaajuisesti tunnettuja anime-elokuvia ovat esimerkiksi Akira , Ghost in the Shell ? aaveaani ja Henkien katkema .

Tietokoneanimaatio [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lyhyt animaatio

Tietokoneanimaatio sai alkunsa vuonna 1967, kun yhdysvaltalaiset Charles Csuri ja James Shaffer julkaisivat kymmenminuuttisen Hummingbird -animaationsa. Sen jalkeen lyhytanimaatioita alettiin tehda muissakin maissa. Vuonna 1982 Disney julkaisi tietokonegrafiikkaa kayttavan tieteiselokuvan Tron , jota oli valmistettu seitseman vuoden ajan. [32] Pixar -animaatiostudio julkaisi ensimmaisen kokonaan tietokoneella tehdyn kokoillan animaatioelokuvan Toy Story ? leluelamaa vuonna 1995. [33]

Kaytto naytelmaelokuvissa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Animaatiota ja naytelmaelokuvaa on usein yhdistetty. King Kongin (1933) apinajaksot oli toteutettu animaatiolla. [34] Kuka viritti ansan, Roger Rabbit? (1988) -elokuvassa klassiset animaatiosankarit liikkuvat elavina ihmisten joukossa. [35] Yksi esitysmuoto ovat pitkien naytelmaelokuvien alkuteksti-animaatiot. Usein animaatioissa naytetaan paahenkiloiden karikatyyrihahmoja tai muuta aiheeseen etaisesti liittyvaa alkutekstien yhteydessa. Esimerkiksi Kaupunkicowboyt kaytti tata. Animaatio voi olla myos aiheeseen varsinaisesti liittymaton, kuten Vaaleanpunainen pantteri -sarjassa, jonka spin-offina syntyi piirrossarja kissahahmon ymparille .

Animaatiotekniikoita [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Animaatiotekniikoita on monenlaisia ja niita voi myos yhdistella. [36]

Piirrosanimaatio on kuva kuvalta piirrettya animaatiota, joka yleensa liitetaan taustamaalaukseen. Nykyisin piirrosanimaatio tehdaan usein tietokoneella, jolloin puhtaaksipiirretyt kuvat skannataan kuvankasittelyohjelmaan , jossa ne varitetaan ja koostetaan kuvasarjaksi. Ennen tietokoneita piirrosanimaatiot tehtiin selluloidikalvoille , joiden yhdelle puolelle piirrettiin aariviivat ja toiselle puolelle maalattiin varipinnat. Piirrosanimaattori piirtaa ensin paakuvat eli liikkeen kannalta olennaiset piirrokset, minka jalkeen niiden valiin piirretaan valikuvat. Piirretyissa animaatioissa samoja kuvasarjoja eli sykleja kaytetaan melko usein, silla se saastaa aikaa. [37]

Stop motion -animaatio on mika tahansa animaatio, joka kuvataan ruutu ruudulta. [38]

Nukkeanimaatiossa ja vaha-animaatiossa rakennetaan nuket tai vahahahmot, jotka sitten kuvataan pienoismallinomaisissa lavasteissa. [39]

Pala-animaatiossa hahmot muodostetaan paperista tai sen kaltaisesta materiaalista irti leikatuista paloista, joita liikutellaan kuvauspoydalla ja kuvataan ylhaaltapain monitasokameralla . Pala-animaatio on suhteellisen nopeaa ja halpaa tehda. [40]

Esineanimaatiossa liikutellaan esineita ja kuvataan niita ruutu ruudulta. [41] Piksillaatioanimaatio kuvataan ihmisnayttelijoilla, joita kaytetaan samaan tapaan kuin nukkeanimaatiossa. [42]

3D-animaatiossa kaytetaan 3D-tietokoneohjelmistoa , jossa mallinnetuilla hahmoilla animaatio toteutetaan. Tietokone laskee animaation liikesarjat, valaistuksen, kameran liikkeet ja tekstuurit. [43]

Animaation ilmaisu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Hahmojen luominen eli karakterisointi maarittelee kaiken hahmolle tunnusomaisen, kuten milta animaation hahmo nayttaa, miten han liikkuu ja aantelee, ja myos sen, kuka han on. Animaatiohahmot ovat usein monin tavoin liioiteltuja mutta samalla visuaalisesti pelkistettyja. [44] Myos hahmojen liikkeet ovat usein vakiintuneella tavalla liioiteltuja. Ennakoiminen on varsinaista liiketta edeltava vastaliike, esimerkiksi kun hahmo venyy taaksepain ennen juoksuun ampaisemista. Todellisessa maailmassakin tapahtuvat venyminen, litistyminen, kiihtyminen ja hidastuminen seka primaarinen ja sekundaarinen liike (voimakkaan liikkeen aiheuttaessa pienempia liikkeita) taytyy animaatiossa esittaa huolellisesti. Tauot ja rytmitys ovat myos tarkeita, silla ilman niita animaatiosta tulee levoton. Animaatioelokuvan maailmaan voi myos luoda taysin uusia olosuhteita, kuten elastisia esineita ja seinia, joiden lapi voi juosta. [45]

Animaatioelokuvan aanet tehdaan yleensa valmiiksi ennen varsinaista animointia. Animaatioelokuvan ilmaisussa musiikilla on usein tarkea osa. Aanta ja musiikkia voi kayttaa paitsi luonnollisena taustana, myos tulevien tapahtumien ennakoimiseen. [46] Liikkeiden ajoituksen laskeminen on erityisesti animaatiossa olennaista. Taysanimaatiossa hahmot liikkuvat enintaan 12 kuvan sekuntivauhdilla, jolloin jokaista liiketta kuvataan kahdesti, silla elokuva pyorii 24 kuvaa sekunnissa. Vahemmalla kuvamaaralla liike muuttuu nykivaksi. [47]

Animaatiostudioita [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Animointi-ohjelmia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ Animaatio Kielitoimiston sanakirja . Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy. Viitattu 25.7.2021.
  2. ↑ Lehtinen 2013, s. 7.
  3. ↑ Eskelinen 2008, s. 14.
  4. ↑ a b c d Kehr, Dave: Animation Encyclopædia Britannica Online Academic Edition . Encyclopædia Britannica Inc.. Viitattu 13.2.2016. (englanniksi)
  5. ↑ Eskelinen 2008, s. 15.
  6. ↑ Eskelinen 2008, s. 14?15.
  7. ↑ Lehtinen 2013, s. 12?14.
  8. ↑ Lehtinen 2013, s. 23?25.
  9. ↑ Lehtinen 2013, s. 15?18.
  10. ↑ Lehtinen 2013, s. 31?34.
  11. ↑ Lehtinen 2013, s. 36?43.
  12. ↑ Lehtinen 2013, s. 56?63.
  13. ↑ Lehtinen 2013, s. 50.
  14. ↑ Lehtinen 2013, s. 71.
  15. ↑ Lehtinen 2013, s. 89?96.
  16. ↑ Lehtinen 2013, s. 283.
  17. ↑ Lehtinen 2013, s. 103?116.
  18. ↑ Lehtinen 2013, s. 124?135.
  19. ↑ Lehtinen 2013, s. 243?246.
  20. ↑ Lehtinen 2013, s. 246?250.
  21. ↑ Lehtinen 2013, s. 251?252.
  22. ↑ Lehtinen 2013, s. 146?154.
  23. ↑ Lehtinen 2013, s. 155?156.
  24. ↑ Lehtinen 2013, s. 161.
  25. ↑ Lehtinen 2013, s. 162.
  26. ↑ Lehtinen 2013, s. 167?168, 175?179.
  27. ↑ Lehtinen 2013, s. 197.
  28. ↑ Lehtinen 2013, s. 202.
  29. ↑ Lehtinen 2013, s. 209?217.
  30. ↑ Lehtinen 2013, s. 224?227.
  31. ↑ Lehtinen 2013, s. 232.
  32. ↑ Lehtinen 2013, s. 271?273.
  33. ↑ Lehtinen 2013, s. 276?279.
  34. ↑ Eskelinen 2008, s. 18.
  35. ↑ Lehtinen 2013, s. 268.
  36. ↑ Ylen mediakompassi ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  37. ↑ Eskelinen 2008, s. 49?51.
  38. ↑ Eskelinen 2008, s. 108.
  39. ↑ Eskelinen 2008, s. 54.
  40. ↑ Eskelinen 2008, s. 57.
  41. ↑ Eskelinen 2008, s. 58.
  42. ↑ Eskelinen 2008, s. 59.
  43. ↑ Eskelinen 2008, s. 55.
  44. ↑ Eskelinen 2008, s. 36?37.
  45. ↑ Eskelinen 2008, s. 38?41.
  46. ↑ Eskelinen 2008, s. 42?45.
  47. ↑ Eskelinen 2008, s. 45?46.

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Animaation, television ja videotaiteen teemanumero, Filmihullu 6/2001.
  • Leinonen, Tuula:  100 vuotta suomalaista animaatiota . Helsinki: Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, 2014. ISBN 978-952-60-5183-3 .

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Animaatio .

 

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Animaatio&oldid=22406461 ”