Eennampallu ađai Tellus lii Piaivaast kualmadin aldemus plaaneet . Ton tasnitieđala? symbol lii . Eennampaalu koska Piaiva?an lii suullan 150 miljovn kilomeetterid ađai ohta Tasnitieđala? ohtadah . Eennampallu lii piaiva?kode sahadumos ja viđadin stuarraamus plaaneet .

Eennampallu ?oodai suullan 4,5 miljovn ihheed tassaa?. Eennampallu lii nuuvt ko?odum keđgiplaaneet tondiet ko tast lii meetaalvaaimus, sudes loovda ja kiddadis korra. Eennampaalust lii meid aimukerdi , ja tot lii Mars lasseen piaiva?kode ainoo plaaneet , mast lii kavnum kolgos?aaci. Eennampallu lii maailmubala?vuođa ainoo saje, kost lii kavnum eellim.

Eennampaalust lii ohta maanu . Eennampaalu maanu lii koskavuođalavt piaiva?kode stuarraamus maanu , jis ton stuaruduv verdid emiplaaneet stuarudahan.

Raahtus [ mute | mute kaldee ]

Keerdih [ mute | mute kaldee ]

Eennampaalu puahta jyehiđ kemialla? jie?vuođai mieldi neelji kiardan: kooran, lovdui sehe olgo- ja sisvaimusan. Eennam koora assaavuota lii koskamiaralavt 40 kilomeetterid. Korra lii eennampaalu saijaavuođast suulan ohta prooseent ja massaast tu?e 0,4 prooseent. Korra siskeeld eroma?avt kepis amnasijd, tego pii , haapi , alumiin , kalsium ja ryevdi ovtastuvaid.

Eennampaalu korrauasist laa suulan kyehtlov litosfaarraptud , moh kobđoh astenosfaarin ko?odum keerdi alne lovduu pajeuasist. Raaptuh lihadeh ohtanmaanoost ja tovatteh eennamtuargastasaid ja vulkaanlii tooima. Jis raaptuh iaraneh, te ?adda uđđa meraponne, ja jis toh lihadeh nubijdis njeiga, te ?addeh varaduvah.

Eennampaalu loovda alga koora vyelni 40 kilomeetterist ja tot juatkoo 2 900 kilomeetter kieŋŋalvuotan. Loovda saijaavuota lii 84 prosenttid, ja massa lii 67 prosenttid uba eennampaalu saijaavuođast ja massaast. Lovduu ovtastuvah laa enamustaa haapi, magnesium, ryevdi ja pii ovtastuvah, moh laa to?ka orroomhaamist.

Vaaimus alga lovduu maŋa 2 900 kilomeetterist ja tot juahhoo olgo- ja sisvaimusin. Olgovaaimus lii 2 900?5 200 ja sisvaaimus 5 200?6 370 kilomeetter kieŋŋalvuođast. Vaimus saijaavuota lii 15 prosenttid ja massa 32 prosenttid uba Eennampaalu massaast ja saijaavuođast. Merha?ittee massa ?adda tast, ete vaimusist laa ryevdi ja nikkel . Olgovaimus olgouasi liegasvuota lii suulan 3 000 °C ja tot lii kolgos haamist. Sisvaimus liegasvuota lii joba 6 000 °C, mut teeda tobbeen lii nuuvt kooras, ete tot lii to?ka orroomhaamist.

Meekaanla? jie?vuođai mieldi Eennampaalu puahta jyehiđ litosfaarin, astenosfaarin, mesosfaarin ja vaimusin. Litosfaar lii too?kas ja ton kieŋŋalvuota lii suulan 100 kilomeetterid. Astenosfaar lii masa kolgos, mut ton viskositeet lii vieha styeres. Astenosfaarist tabahtuva virdedem, mii vaaigut litosfaarraptui liihadman. Mesosfaar lii lovduu vyeliuasist ja tot lii to?kasub ko astenosfaar.

?acikerdi [ mute | mute kaldee ]

Eennampaalu aaseest stuarraamus uasi lii ?aaci . Masa puoh Eennampaalu ?aaci lii salttaas mera?aaci , ja saltittemes savja?aasist stuarraamus uasi lii jieŋaduvain ja loopah javrijn, juuvain sehe ponne?aaccin. ?acikiardan kula meid aimukeerdi ?aaci.

Aimukerdi [ mute | mute kaldee ]

Valduartikkal: Eennam aimukerdi

Eennampaalu pirra lii aimukerdin ko?odum saje. Aimukeerdist laa fysikaallavt ja kemiallavt maaŋgalaganeh keerdih ja ton saahadvuota uccan, ko sirda?uva pajas. Aimukeerdi merha?itteemuuh kaasuh laa typpi (78 %), happi (21 %), argon (0,9 %) ja ?iđđadioksid (0,04 %).

Ko kia??a aimukeerdi Enamist, te tot lii ?iev ?ooŋa aaigi ?uovjad. Ivne lii tast kidda, ete Piaivaa ?uova siro ( suomakielan sirota ) aimukeerdist ja ?uovjis ?uova siro uanihumos parukukkoduv tiet enamustaa. Ko Piaiva? lua?ta, te ?uova jota aimukeerdist kuhheeb maađhi ja ?uovjis ivne siro meddal ja kuhheeb parukukkoduv ruopsis ivne uainoo eenab. Jis ?uova ij siro??ii aimukeerdist, te alme li?ij ain ?appad.

Faadast eres soojijn [ mute | mute kaldee ]

• Wikimedia Commonsist laa koveh teikka eres tiatuvuarhah faadast Eennampallu .

Kaldeeh [ mute | mute kaldee ]

• Cantell, Jutila, Lappalainen & Sorvali: GEOS 2. Sanoma Pro Oy ISBN 978-952-63-4285-6 (suomakielan)

Taat artikkal teikka uasi tast lii jurgalum teikka toos laa uccum tiađuh ereskielala? Wikipedia artikkalist.
Algaalgala? artikkal: fi:Maa

?   ?   s   ?   m Piaiva?kodde                      Piaiva?                                     Merkurius                 Venus              Eennampallu              Mars                  Ceres                      Jupiter                          Saturnus                     Uranus                  Neptunus                  Pluto          Haumea           Makemake         Eris