Tama artikkeli kasittelee valtiota nimelta Nigeria. Britannian kuninkaallisen laivaston aluksesta katso
HMS Nigeria
.
Nigerian liittotasavalta
eli
Nigeria
on
liittovaltio
Lansi-Afrikassa
. Nigerian naapurimaita ovat
Benin
lannessa,
Niger
pohjoisessa,
T?ad
koillisessa ja
Kamerun
idassa. Maan pinta-ala on noin miljoona neliokilometria.
[2]
Nigeria on Afrikan runsasvakisin ja maailman seitsemanneksi runsasvakisin valtio. Sen arvioitu vakiluku ylitti 198 miljoonaa vuonna 2018.
[5]
[6]
Vuonna 2022 CIA arvioi sen vakiluvun olevan 225 miljoonaa.
[2]
YK:n vuoden 2019 vaestonkasvuennusteen mukaan Nigeria voi nousta vuoteen 2050 mennessa maailman kolmanneksi vaekkaimmaksi maaksi.
[7]
Virallinen kieli on
englanti
, suurimmat puhutut kielet ovat
hausa
,
joruba
,
igbo
ja
fulani
. Suurimmat uskonnot ovat
islam
ja
kristinusko
.
[2]
Nigeria on entinen
Britannian siirtomaa
. Maan tarkein tulonlahde on
Niger-joen
suistosta saatava oljy, ja 2/3 valtion budjettituloista tulee oljyntuotannosta. Maata raastavat etnisten ryhmien valiset kiistat, jotka ajoittain leimahtavat vakivaltaisuuksiksi. Nigerian
paakaupunki
on
Abuja
, vaikka monet hallintoelimet sijaitsevatkin maan entisessa paakaupungissa
Lagosissa
, joka on vakiluvullisesti maan suurin kaupunki.
Nigerian pinta-ala on 923 768 neliokilometria. Silla on 853 kilometria rantaviivaa. Korkein kohta on Chappal Waddi 2 419 metrissa.
[8]
Nigerian maasto vaihtelee etelarannikon suoalueista trooppisiin metsiin, avoimiin puusavanneihin, ruohikkoihin ja pohjoisen puoliaavikkoihin. Korkeimpia alueita on Josin ylanko 1 200 ? 1 400 metrin korkeudessa ja vuoristot Kamerunin vastaisella rajalla.
[9]
Vuodenaikojen vaihtelua saatelee
pasaatien kohtaamisvyohyke
, joka kulkee maan poikki saannollisesti ja aiheuttaa muualla kaksi sadekautta, mutta maan pohjoisosassa vain yhden pitkan sadekauden heinakuusta syyskuuhun. Kamerunin rajan vuoristossa vuotuinen sademaara ylittaa 2 500 mm, muualla sataa yleensa 1 000 ? 1 500 mm ja pohjoisosassa paikoin vain 600 mm vuodessa.
[10]
Pasaatien kohtaamisvyohykkeen pohjoispuolella saa on kuumaa ja kuivaa. Pohjoisosassa kuiva kausi jatkuu lokakuusta huhtikuuhun asti. Sen aikana koillisesta puhaltaa usein harmattan-tuuli, joka tuo mukanaan polya.
[10]
Nigeriasta on kaksi kohdetta Unescon
maailmanperintoluettelossa
:
Sukurin
kulttuurimaisema ja
Osun-Osogbon
koskematon lehto.
[11]
Matkailijoita houkutellaan Nigeriaan hienoilla hiekkarannoilla ja luontokohteilla. Maassa on kahdeksan kansallispuistoa ja kymmenen riistansuojelualuetta.
[12]
(Katso
Luettelo Nigerian kansallispuistoista
. )
Nykyisen Nigerian alueella on pitka ja varikas historia.
Nok-kulttuuri
vallitsi alueella yli 2 000 vuotta sitten.
Hausa
-kuninkaat ja
Kanem-Bornun
valtakunta hallitsivat alueella kauppaa pohjoisten
berberiheimojen
ja sademetsaalueen heimojen valilla.
Beninin kuningaskunta
oli vallitseva rannikolla. Taalla myytiin orjia, norsunluuta ja
kolapahkinoita
ja vaihdettiin niita suolaan, lasihelmiin, koralliin, kankaisiin, aseisiin, kupariin ja valuuttana kaytettyihin simpukankuoriin.
[9]
Ranskalaiset ja englantilaiset tulivat ensiksi alueen satamiin, ja perustivat kauppa-asemia 1800-luvun loppupuolella. Orjakauppa vaihtui siirtomaatavaroiden, etenkin palmuoljyn kauppaan. Britit perustivat alueelle kaksi protektoraattia:
Etela-Nigerian protektoraatin
ja
Pohjois-Nigerian protektoraatin
.
[13]
Nigeriasta tuli
Ison-Britannian
siirtomaa vuonna 1914. Taman siirtomaan nimi oli
Nigerian siirtomaa ja protektoraatti
.
[14]
Nigerian itsehallintoa lisattiin vaiheittain toisesta maailmansodasta alkaen, ja itsenainen
liittovaltio
siita tuli vuonna 1960, jolloin Nigeria antoi itsenaisyyden julistuksensa seka perustuslakinsa jonka nojalla nykyinen hallintohierarkia edelleen toimii.
[15]
Samana vuonna Nigeria loi
puolustusvoimansa
perustulakinsa artikloihin kirjatusti.
Vuonna 1966 kaksi vallankaappausta siirsi maan sotilasjohdon kasiin. Paaosin
igbo-kansan
asuttama itainen osavaltio
Biafra
yritti itsenaistya 1967?1970, mika johti
sisallissotaan
, jossa
Biafra
karsi tappion
Nigerian puolustusvoimia
vastaan. Biafran tapahtumat herattivat laajalti kansainvalista huomiota ja sielta maailmalle levinneet uutiskuvat vahingoittivat vakavasti Nigerian mainetta. Vuoden 1975 vereton
vallankaappaus
nosti valtaan siviilihallintoa luvanneen
Murtala Ramat Mohammedin
. Seuraava sotilasvallankaappaus oli 1983, siina valtaan nousi kenraalimajuri Muhammed Buhari. Vuonna 1985 Ibrahim Babangida kaappasi puolestaan vallan Buharilta toisessa perakkaisessa verettomassa
vallankaappauksessa
.
[15]
Vuonna 1993
Ibrahim Babangidan
johtama sotilashallitus piti presidentinvaalit, mutta niiden lopputulos mitatoitiin
Moshood Abiolan
voitettua ja muutaman kuukauden kuluttua kenraali
Sani Abacha
otti vallan. Abachan aikana kuoli ja katosi paljon toisinajattelijoita, mm.
Ken Saro-Wiwa
. Abachan kuoltua 1998 hanen seuraajansa
Abdulsalami Abubakar
jarjesti vaalit, jotka voitti
Olusegun Obasanjo
.
[15]
Samana vuonna alkoivat
yli kaksi vuosikymmenta kestaneet levottomuudet
Nigerin suistossa, joissa paikallisten heimojen militiat tekivat vastarintaa oljyteollisuudelle ja Nigerian hallitukselle.
[16]
[17]
Vuonna 2007 presidentti Olusegun Obasanjon kaksi perustuslainmukaista kautta olivat ohi, eika han onnistunut muuttamaan lakia pysyakseen enaa virassa. Han nimitti ennestaan tuntemattoman
Umaru Yar'Aduan
johtamansa puolueen presidenttiehdokkaaksi ja nosti korruptiosyytteet kilpailijoitaan vastaan. Yar'Adua valittiin presidentiksi vaaleissa, jossa han sai 24,6 miljoonaa aanta ja seuraavaksi tullut kilpailija 6,6 miljoonaa. Vaaleja varjostivat raportit aanestyslipukkeiden vaarentamisesta ja tyhjien lipukkeiden puutteesta useilla aanestyspaikoilla.
[18]
Heinakuussa 2009 islamistiliike
Boko Haram
aloitti vakivaltaisuudet levittaakseen
?aria
-lait koko maahan. Turvallisuusjoukot hyokkasivat liikkeen tukikohtiin ja surmasivat sen johtajan. Kaikkiaan levottomuuksissa kuoli satoja ihmisia.
[15]
Helmikuussa 2010 presidentti Yar'Adua sairastui vakavasti. Varapresidentti
Goodluck Jonathan
toimi ensin hanen sijaisenaan ja Yar'Aduan kuoltua toukokuussa Jonathanista tuli presidentti.
[15]
Jonathan valittiin presidentiksi huhtikuun 2011 vaaleissa. Hanta vastassa oli
Muhammadu Buhari
. Vaalien tulosten julkistusta seuranneissa levottomuuksissa kuoli parisataa ihmista.
[19]
Vuoden 2012 alussa presidentti Jonathan julisti poikkeustilan neljaan osavaltioon, joissa Boko Haram oli tehnyt iskujaan.
[20]
Maassa alkoivat myos levottomuudet ja lakkoilu valtion peruutettua polttoaineiden tukiaiset, jonka jalkeen bensiinin hinta nousi yli kaksinkertaiseksi.
[21]
Vuosina 2013 ja 2014 islamilainen Boko Haram hyokkaili seka surmasi ja sieppasi ihmisia ja julisti perustaneensa itsenaisen kalifaatin.
[15]
Nigerian presidentti vuodesta 2015 oli
Muhammadu Buhari
, joka valittiin
vuoden 2019 vaaleissa
toiselle ja viimeiselle lain mukaiselle kaudelleen. Jalkimmaisissa vaaleissa Buharin merkittavimpana vastaehdokkaana oli liikemies
Atiku Abubakar
.
[22]
Vuoden
2023 vaaleissa
presidentiksi valittiin
Bola Tinubu
.
[23]
Nigeriassa on kolmanneksi eniten maan sisalla siirtymaan joutuneita henkiloita, eli
maansisaisia pakolaisia
Afrikassa. Vuonna 2020 maan sisaisia pakolaisia oli 2,7 miljoonaa.
[24]
Helmikuussa 2023 Nigerian humanitaarisen avun ohjelma raportoi, etta Nigeriassa on syvallisia humanitaarisia tarpeita, kuten vakivallan vuoksi siirtyminen, korkea aliravitsemus ja elintarviketurvan puute, seka peruspalvelujen ja suojelun puute. Tarpeet koskevat kymmenia miljoonia ihmisia.
[25]
Boko Haram
ja muut ei-valtiolliset aseelliset ryhmat, seka paimenten ja maanviljelijoiden valiset yhteenotot ovat tyontaneet noin kolme miljoonaa nigerialaista (marraskuuhun 2021 mennessa) pois kodeistaan, erityisesti Koillis-Nigeriassa ja maan keskialueilla, mutta yha enemman myos Luoteis-Nigeriassa.
[26]
Nigerian presidentti
on seka valtionpaamies etta hallituksen johdossa. Paaministerin virkaa ei ole. Presidentti valitaan neljan vuoden kaudelle yleisilla vaaleilla, ja voi hallita maksimissaan kaksi kautta. Parlamentti on kaksikamarinen. Senaatissa on 109 jasenta (kolme joka osavaltiosta ja yksi Abujasta), edustajainhuoneessa 360 edustajaa. Molempien kausi on nelivuotinen.
[2]
Nigeria on
Ison-Britannian
kolonialismista
itsenaistymisen (1. lokakuuta 1960)
[8]
jalkeen ollut pitkaan poliittisesti epavakaa.
Kylman sodan
aikana molemmat,
Yhdysvallat
ja
Neuvostoliitto
olivat kiinnostuneet maasta sen koon, vakiluvun, potentiaalisten ja oljyvarojen takia. Maa oli huonoissa valeissa Yhdysvaltojen kanssa 1960-luvulta alkaen kylman sodan loppumiseen asti lukuun ottamatta
Jimmy Carterin
presidenttikautta.
[27]
Nigeria on suurelta osin epaonnistunut aiemmilta vuosikymmenilta tavaksi periytyneen
korruption
kitkemisessa valtion tyontekijoiden ja byrokraattien keskuudessa. Maassa on arvioitu varastetun 400 miljardia dollaria itsenaisyyden jalkeen; summa on sama kuin koko Afrikan samana aikana saama
kehitysapu
.
[18]
Maan poliittisen vakauden on spekuloitu olevan suoraan riippuvainen oljyn hintatasosta, 2/3 valtion budjettituloista tulee oljyntuotannosta. Nigeria toimittaa noin 14 prosenttia Yhdysvaltain tarvitsemasta oljysta.
[18]
Maan oljyntuotantoalueet
Niger-joen
suistossa ovat jatkuvassa kriisitilassa ja paauskontoa edustavien muslimien ja lantta lahella olevien vahemmistona olevien kristittyjen valit ovat kireat.
[28]
Helmikuussa 2012 Nigerian senaatti kriminalisoi homoavioliitot.
[29]
Vuoden 2015 presidentinvaaleissa olivat ehdokkaina istuva presidentti, etelan kristitty
Goodluck Jonathan
ja pohjoisen muslimi, entinen asevoimien paallikko
Muhammadu Buhari
. Boko Haramin aiheuttamien levottomuuksien takia vaaleja siirrettiin maaliskuun loppuun.
[30]
[31]
Buhari voitti ja aloitti presidenttina Jonathanin kauden paatyttya 29. toukokuuta. Helmikuussa 2019 Buhari voitti myos seuraavat presidentinvaalit ja hanet valittiin uudeksi nelivuotiskaudeksi Nigerian presidentiksi.
[32]
[33]
Vuoden 2023 presidentinvaalissa ehdokkaita oli yhteensa 18, joista merkittavimmat valtapuolueen, kaikkien progressiivisten kongressin (APC)
Bola Ahmed Tinubu
, paaoppositiopuolueen, kansojen demokraattisen puolueen (PDP)
Atiku Abubakar
seka tyovaenpuolueen
Peter Obi
.
[34]
Vaalien voittajaksi julistettiin APC:n ehdokas Tinubu, joka sai 8,8 miljoonaa aanta. Toiseksi tullut PDP-puolueen Atiku Abubakar kerasi aania 6,9 miljoonaa ja kolmanneksi tullut tyovaenpuolueen Peter Obi 6,1 miljoonaa.
[1]
Freedom Housen
vuoden 2022 raportin mukaan Nigeria on parantanut merkittavasti pidettyjen vaalien laatua vuoden 1999 demokraattiseen hallintoon siirtymisen jalkeen. Kuitenkin vuoden 2019 presidentin- ja kansalliskokouksen vaaleja hairitsivat saannottomyydet. Niissa presidentti
Muhammadu Buhari
valittiin uudelleen ja
All Progressives Caucus
(APC) sai takaisin parlamentin enemmiston.
Korruptio
on edelleen ominaista keskeisella oljyteollisuusalalla. Turvallisuushaasteet, kuten kapinat, sieppaukset, seka yhteisollinen ja lahkojen vakivalta Nigerian Middle Beltin alueella uhkaavat miljoonien nigerialaisten
ihmisoikeuksia
. Armeija ja lakia valvovat viranomaiset osallistuvat usein laittomiin teloituksiin, kidutukseen ja muihin pahoinpitelyihin. Uskonnolliset ja etniset ennakkoluulot heikentavat
kansalaisvapauksia
, ja naiset ja
LGBT
-ihmiset kohtaavat laajaa syrjintaa. Elinvoimaista mediamaisemaa haittaavat rikolliset
kunnianloukkauslait
, seka toistuvat poliittisesti arkaluonteisia aiheita kasittelevien toimittajien hairinta ja pidatykset.
[35]
Alkuvuodesta 2023 pidetyissa Nigerian vaaleissa turvallisuus oli tarkea kysymys erityisesti taistelussa
islamistisia
militanttiryhmia, kuten
Boko Haramia,
vastaan. Presidentin vaalin voittanut
Bola Tinubu
puolusti ennen vaaleja presidentin ja puoluetoverinsa
Muhammadu Buharin
toimintaa. Han vaitti, etta Buharin ottaessa vallan vuonna 2015 ulkomaiset jihadistit toimivat Nigerian neljassa
osavaltiossa
, mutta nain ei enaa ole.
[36]
Boko Haramin
toiminta Nigeriassa on heikentynyt ja se on tyonnetty pois suurelta osin sen aiemmin hallitsemalta alueeita. Mutta muut separatisti- ja terroristiryhmat Nigeriassa, kuten
IPOB
ovat vahvistuneet tana aikana. Eras naista on Islamilaisen valtion Lansi-Afrikan maakunta (ISWAP), joka irtautui Boko Haramista. Ulkomaisia taistelijoita Nigeriassa tutkinut David Malet sanoo, etta on vaikea sanoa, kuinka paljon heita Nigeriassa on, mutta han sanoo, etta terrorismi on edelleen ongelma. Jihadisteja on Islamilaisen valtion varvayksen myota alueen naapurimaissa nykyaan enemman, joten on todennakoista, etta myos Nigeriassa heita on enemman.
[36]
Nigerian hallitus kohtaa myos muita turvallisuuteen liittyvia haasteita. Naita ovat muun muassa rosvoaminen, sieppaukset ja konfliktit, joissa on mukana laiduntajat ja maanviljelijayhteisot, seka
separatistien
kapina maan kaakkoisosassa. Armed Conflict Location & Event Data Projectin (ACLED) mukaan Nigeria oli yksi Afrikan vakivaltaisimmista maista vuonna 2022.
Nigerian poliisivoimia, jotka on perustettu liittovaltion perustuslain mukaan johtaa poliisin ylitarkastaja, jonka presidentti nimittaa. Poliisivoimien yleinen tehottomuus johtuu osittain huonosti sijoitettujen ja erittain huonosti palkattujen poliisien alhaisesta koulutustasosta ja alhaisesta moraalista, seka nykyaikaisten valineiden puutteesta. Korruptio on levinnyt laajalle.
Nigerian puolustusvoimat
sisaltaa armeijan, laivaston ja ilmavoimien joukkoja. Nigerian joukot ovat osallistuneet Lansi-Afrikan valtioiden talousyhteison (ECOWAS) seurantaryhman (ECOMOG) ja Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) rahoittamiin operaatioihin.
[37]
Nigerian armeijan drooni tappoi 3. joulukuuta 2023 vahingossa ainakin 85 siviilia, jotka olivat viettamassa muslimien juhlaa Nigerian luoteisosan Kadunan osavaltiossa. Armeija ei julkaissut uhrien maaraa, vaan tiedot ovat paikallisten asukkaiden antamia.
[38]
[39]
Tutkimusyhtio SB Morgenin mukaan Nigerian armeija on tappanut vuodesta 2017 alkaen yli 300 henkiloa vahingossa tapahtuneissa iskuissa.
[39]
Aseelliset ryhmat tappoivat ainakin 160 ihmista Keski-Nigeriassa kyliin tehdyissa hyokkayksissa, sanoivat paikallishallinnon viranomaiset 25.12.2023.
[40]
7. maaliskuuta 2024 yli 270 koululaista siepattiin Kurigassa,
Kadunan
osavaltiossa. Oppilaat olivat kokoontuneet aamulla kouluun, kun kymmenet moottoripyorilla ajaneet, aseistetut miehet ajoivat kouluun. 8?15-vuotiaat oppilaat vietiin pois opettaja mukanaan. Nigerian kiihtyvan ja tuottoisan sieppausteollisuuden estamiseksi maassa hyvaksyttiin vuonna 2022 laki, joka mukaan lunnaiden maksaminen on rikos, josta voi serurata vahintaan 15 vuoden vankeustuomio. Hyokkays tapahtui
Boko Haramista
irtautuneen ryhmittyman
Ansarun
hallitsemalla alueella.
[41]
[42]
Nigerian armeija onnistui paluttamaan kaikki siepatut 24. maaliskuuta.
[43]
17. maaliskuuta 2024 rikolliset kaappasivat yli sata ihmista kahdessa uudessa hyokkayksessa Nigerian luoteisosassa.
[44]
[45]
Nigeria on
liittovaltio
, joka jakautuu 36 osavaltioon ja yhteen liittovaltion
paakaupunkiterritorioon
. Liittovaltiot jakautuvat 774
paikallishallintoalueeseen
(local goverment area, LGA).
[46]
[47]
Osavaltioiden suuri maara, joita maan itsenaistyessa oli vain kolme, kuvastaa maan sekavaa historiaa ja heterogeenisen vaeston hallitsemisen vaikeutta hallinnon kaikilla tasoilla.
Nigeria on etelaisen naapurivaltionsa Kamerunin kanssa tarkea oljyntuottaja, paaosa oljysta saadaan
Guineanlahden
rannalta.
[48]
. Nigeria tuottaa raakaoljya vientiin, mutta koska oma jalostustoiminta on heikkoa, jalostetut oljytuotteet ovat paaosin tuontitavaraa. Polttoainetukea maksettiin 1970-luvulta vuoteen 2023, ja se oli suuri menoera valtion budjetissa.
[49]
Kolmen vuoden talouskasvun jalkeen bruttokansantuote pieneni vuonna 2020 raakaoljyn hinnanlaskun ja COVID-pandemian vuoksi. Inflaatio oli 12,8 % ja tyottomyysaste 27 %. Koyhyysrajan alapuolella elaa 40 % vaestosta.
[50]
Silti vuonna 2003 tehdyn globaalin tutkimuksen perusteella nigerialaiset olivat maailman onnellisin kansa.
[51]
Epavirallisen talouden
osuus Nigerian
bruttokansantuotteesta
on 57,7 prosenttia.
[52]
Maan rahayksikko on naira (NGN). Vaikka arviolta 70 % tyovoimasta tyoskentelee maanviljelyn parissa, Nigeria kuluttaa ruokaa enemman kuin tuottaa.
[8]
Moniin kehitysmaihin verrattuna valtionvelka on toistaiseksi suhteellisen pieni ongelma (mutta kasvamassa), vuonna 2017 se oli 21,8 %
BKT:sta
.
[2]
Nigeria on Lansi-Afrikan talousyhteison (
ECOWAS
) jasen. Yhdessa Gambian, Ghanan, Sierra Leonen ja Guinean kanssa Nigeria on perustanut Lansi-Afrikan rahaliiton (WAMZ), joka valmistelee yhteisvaluutta
Econ
kayttoonottoa 2020.
[53]
Nigerian merkittavimmat luonnonvarat ovat
oljy
,
maakaasu
,
tina
,
rautamalmi
,
kivihiili
, kalkkikivi, sinkki, lyijy ja
niobium
. Vientituotteista tarkein on oljy. Niinpa maan taloustilanteeseen vaikuttavat oljyn hinnan vaihtelut.
[8]
Nigeriassa on 54 lentokenttaa, joista yhdeksalla on yli kolmen kilometrin kiitotie. Vesivaylia on 8 600 kilometria, Nigerilla ja
Benuella
seka pienemmilla joilla. Rautatieta on 3 500 kilometria.
[8]
Paaradat kulkevat
Lagosista
Kanoon
ja
Port Harcourtista
Maiduguriin
. Rautatieliikennetta ei kuitenkaan juuri ole. Maantiet ovat suhteellisen hyvassa kunnossa.
[54]
Nigerian vakiluvun kehitys
[55]
Vuosi
|
Vakiluku
(milj.)
|
1960
|
45
|
1980
|
73
|
2000
|
123
|
2020
|
208
|
2040
*
|
321
|
2060
*
|
429
|
2080
*
|
509
|
*
ennuste
|
Nigeria on asukasmaaraltaan Afrikan runsasvakisin ja maailman 7. runsasvakisin valtio. Nigerian vakiluvun arvioitiin vuonna 2018 ylittaneen 198 miljoonaa henkea.
[5]
[6]
Vuonna 2021 CIA arvioi vakiluvuksi 225 miljoonaa.
[2]
YK:n World Population Prospects -vaestoennusteen vuoden 2019 version mukaan Nigerian vaesto kasvaisi noin 200 miljoonalla vuoteen 2050 mennessa. Nigeria nousisi nain vuoteen 2050 mennessa maailman kolmanneksi runsasvakisimmaksi maaksi 401 miljoonalla asukkaallaan
Yhdysvaltojen
ohi.
[7]
Vuonna 2022 CIA:n arvio maan vaestonkasvusta oli 2,53 %.
[2]
Nigerian vaesto on nuorta. YK:n mukaan vuonna 2017 vaestosta 44 prosenttia oli 0?14-vuotiaita, 19 prosenttia 15?24-vuotiaita, 32 prosenttia 24?59-vuotiaita ja 4 prosenttia yli 59-vuotiaita.
[56]
Maa suunnittelee vuodelle 2024 ensimmaista vaestonlaskentaa vuosikausiin.
[57]
Lapsikuolleisuus
on erittain korkea, silla 10,9 prosenttia nigerialaisista lapsista kuoli ennen viidetta ikavuottaan vuonna 2015.
[58]
[59]
Myos
aitiyskuolleisuus
on eras maailman korkeimmista, ja vuonna 2015 keskimaarainen aitiyskuolleisuus oli maassa 814 menehtynytta aitia 100 000 synnytysta kohden.
[60]
3,17 prosentilla aikuisvaestosta oli HIV/AIDS vuonna 2014.
[8]
Maassa on kolme paaasiallista kansanryhmaa:
Igbot
, joita on noin 18 prosentia vaestosta, elavat maan kaakkoisosassa oljyalueilla, ja monet heista ovat katolisia.
Jorubat
(21 %) elavat kaakaota kasvattavassa lansiosassa, ja noin puolet heista on kristittyja, puolet muslimeita. Paimentolaisina perinteisesti elaneet, enimmakseen islaminuskoiset
hausat
ja
fulbet
eli fulanit (29 %) asuvat pohjoisessa. Muita suuria vaestoryhmia ovat
id?ot
(10 %) seka
kanurit
(4 %),
ibibiot
(3,5 %) ja
tivit
(2,5 %). Kaikkiaan etnisia ryhmia on yli 250.
[8]
[9]
Helmikuussa 2024 presidentti Bola Tinubu maarasi, etta kansalaisten on lausuttava kansallinen
vala
kaikissa valtion- ja julkisissa tilaisuuksissa. Talla varmistetaan "kansallisten symbolien ehdoton kunnioitus, vahvistetaan uskollisuutta ja uskollisuutta maalle, seka sailytetaan Nigerian
eetos
ja maarittava luonne". Kansallinen vala pitaisi lausua
kansallislaulun
jalkeen, ja se kehottaa kaikkia nigerialaisia olemaan uskollisia ja lojaaleja maalleen. Lakisaados syntyi paimenten ja paikallisten maanviljelijayhteisojen valisia konflikteja ratkoessa, seka Nigerian kaakkoisosassa
separatistiliikkeessa
, joka pyrkii luomaan itsenaisen Biafranin valtion.
[61]
Vaestosta arvioidaan olevan 50 % muslimeja, 40 % kristittyja ja 10 % paikallisten uskontojen kannattajia.
[8]
Vaestoryhmien osuudet ovat poliittisesti arka asia, koska niista riippuu poliittinen vaikutusvalta. Niinpa viimeisten 30 vuoden aikana jokainen vaestonlaskenta on johtanut kiistoihin.
[62]
[63]
Open Doors
-jarjeston World Watch -listauksen mukaan
kristityt
kokevat Nigeriassa
aarimmaista vainoa
. Aari-islamisten ryhmien, kuten
Boko Haramin
, Hausa-Fulanin militanttien muslimipaimentolaisten ja Iswap-jihadistiryhman, vakivaltaiset hyokkaykset ovat yleisia Nigerian pohjois- ja keskiosissa. Aariryhmat murhaavat usein kristittyja tai tuhoavat heidan omaisuuttaan ja toimeentuloaan. Erityisesti miehet ja pojat ovat kuolemanvaarassa. Naiset ja lapset joutuvat usein leireihin, kohtaavat seksuaalista vakivaltaa ja ovat vaarassa joutua siepatuksi tai pakkoavioliittoon.
[64]
[65]
Nigerian rajat ovat brittien siirtomaahallinnon tulosta, eika eri kansojen kesken ole syntynyt yhteista nigerialaista identiteettia. Vaihtuvat hallitsijat, jotka ovat usein suosineet omia heimoveljiaan, ja jatkuvat etniset levottomuudet johtavat ajoittain verisiin yhteenottoihin.
[66]
Oljyn tuoman vaurauden myota nigerialaiset suurkaupungit muistuttavat lansimaisia suurkaupunkeja ostoskeskuksineen ja liikenneruuhkineen. Koska ne ovat kasvaneet hyvin vanhoista kaupungeista, asemakaava on varsin sokkeloinen. Maaseudun rakennukset ovat sopeutuneet paikallisiin oloihin. Nigerjoen
suistossa
, missa kuivaa maata on vahan, idzojen talot rakennetaan paaluille ja niihin saavutaan veneilla. Talot rakennetaan puusta ja bambusta ja katetaan palmunlehvilla. Igbojen talossa on bamburunko, jota pitavat kasassa savi ja koynnokset. Talot peitetaan banaaninlehdilla ja ne sulautuvat hyvin ymparoivaan metsaan. Maan pohjoisosan taloissa nakyvat islamilaiset vaikutteet, ne ovat kulmikkaita savitaloja. Hausat rakentavat talonsa vallihaudan ymparoimaksi ryhmaksi.
[66]
Nigerian pohjoisosassa
Kanon
lahistolla on satoja vuosia vanha perinne varjata sinisia kankaita suurissa, maahan upotetuissa sammioissa. Niihin laitetaan
indigoa
, lipeaa ja tuhkaa ja kankaita liotetaan kahdesta kuuteen tuntia, halutusta tummuusasteesta riippuen. Kano oli aikoinaan Saharan alueen varillisten kankaiden kaupan keskus.
[67]
Nigerialainen musiikki nojaa voimakkaisiin rytmeihin joita tuotetaan monilla rummuilla ja lyomasoittimilla. Highlifeksi kutsuttu musiikkityyli yhdistaa afrikkalaisia aineksia amerikkalaiseen
big band
-musiikkiin.
Afrobeatissa
afrikkalaiseen musiikkiin yhdistyy jazz ja soul.
Juju
on joruboiden kansanmusiikista kehittynytta populaarimusiikkia.
[66]
Nobel-palkittu kirjailija
Wole Soyinka
on syntyisin nigerialainen, mutta asuu maanpaossa Yhdysvalloissa.
Amos Tutuolan
teos
Palmuviinijuoppo ja hanen kuollut palmuviininlaskijansa
on suomennettu vuonna 1963 ja
Chinua Acheben
Kansan Mies
vuonna 1969.
[68]
Ken Saro-Wiwa
toimi kirjailijan uransa lisaksi ymparistoaktivistina. Hanen
Vankilapaivakirjansa
ilmestyi suomeksi vuonna 1996. Saro-Wiwa teloitettiin vuonna 1995.
[69]
Nykykirjailijoista
Chimamanda Ngozi Adichie
on voittanut useita kansainvalisia kirjallisuuspalkintoja romaaneillaan
Purple Hibiscus
ja
Half of the Yellow Sun
. Jalkimmainen kuvaa Nigerian levotonta 60-lukua.
Maa on valitettavan tunnettu myos niin sanotuista
nigerialaiskirjeistaan
(419-huijauskirjeet), joita lahetetaan perinteisen kirjeen sijasta nykyaan sahkopostitse.
[70]
Koulunkaynti aloitetaan Nigeriassa kuusivuotiaana. Peruskoulu (primary school) kestaa kuusi vuotta. Sita seuraa kuusivuotinen oppikoulu (secondary school), jossa suoritetaan tasokoe kolmen ja kuuden vuoden jalkeen. Oppikouluja yllapitavat seka yksityiset, osavaltiot etta liittovaltio. Yksityiskoulujen lukukausimaksu on noin kymmenkertainen liittovaltion kouluihin verrattuna.
[71]
Vajaa kolmannes vaestosta - 32 % pojista ja 27 % tytoista - jatkaa oppikouluun.
[9]
Vuonna 2003 arvioitiin, etta noin 68 % yli 15-vuotiaista oli lukutaitoisia.
[8]
Maassa toimii 27 liittovaltion yliopistoa, 36 osavaltion yliopistoa ja 41 yksityista yliopistoa. Nsukkassa toimiva University of Nigeria on niista vanhin, perustettu vuonna 1960. Suurin osa osavaltioiden ja yksityisten yllapitamista yliopistoista on perustettu 2000-luvulla.
[72]
Nigerian suosituin urheilulaji on
jalkapallo
[73]
, joka on yli 6,5 miljoonan maan kansalaisen harrastus.
[74]
Nigerian miesten maajoukkue
on ollut
FIFA-rankingissa
parhaimmillaan viidentena ja ollut mukana
MM-kisoissa
neljasti.
[75]
Joukkue voitti olympiakultaa
Atlantan kisoissa 1996
.
[76]
Nigeria on osallistunut
olympialaisiin
yhteensa 14 kertaa vuodesta
1952
lahtien ja on voittanut yhteensa 23 mitalia.
[77]
Ehka tunnetuimmat nigerialaiset urheilijat ovat jalkapalloilijoita, silla maasta ovat kotoisin muun muassa
Nwankwo Kanu
,
Jay-Jay Okocha
,
Celestine Babayaro
ja
Taye Taiwo
. Yleisurheilijoista tunnettuja ovat muun muassa
Chioma Ajunwa
, myohemmin
Espanjaa
edustanut
Glory Alozie
, Nigerian lisaksi
Portugalia
edustanut
Francis Obikwelu
seka
Blessing Okagbare
. Nyrkkeilija
Samuel Peter
on WBC-ammattilaisliiton raskaan sarjan entinen maailmanmestari.
[78]
- ↑
a
b
Valtapuolueen ehdokas voitti Nigerian presidentinvaalit
Ilta-Sanomat
. 1.3.2023. Viitattu 1.3.2023.
- ↑
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
n
o
Nigeria
The World Factbook
. Central Intelligence Agency.
(englanniksi)
- ↑
Human Development Report 2020.
UNDP.org
(englanniksi)
- ↑
Mansur Abubakar:
Outrage as Nigeria changes national anthem
BBC News
. 29.5.2024. BBC. Viitattu 29.5.2024.
(englanniksi)
- ↑
a
b
Nigeria’s population hits 198M people ? NPopC chairman
(Nigerian vaestokomission tiedote, maan virallinen arvio) National Population Commission (NPopC), population.gov.ng.
Arkistoitu
29.6.2018. Viitattu 28.6.2018.
(englanniksi)
- ↑
a
b
Nigeria’s population hits 198m
11.4.2018. guardian.ng. Viitattu 28.6.2018.
(englanniksi)
- ↑
a
b
World Population Prospects 2019 Highlights
(PDF)
(s. 14, Figure 7) United Nations. Viitattu 29.9.2022.
(englanniksi)
- ↑
a
b
c
d
e
f
g
h
i
Nigeria
The World Factbook
. Washington, DC: Central Intelligence Agency.
(englanniksi)
[
vanhentunut linkki
]
- ↑
a
b
c
d
Background note Nigeria (previous editions)
US Department of State.
Arkistoitu
20.12.2014. Viitattu 12.12.2014.
- ↑
a
b
Country Guide Nigeria
BBC Weather
.
Arkistoitu
31.1.2016. Viitattu 25.12.2015.
- ↑
Nigeria: Properties inscribed on the World Heritage List
Unesco
. Viitattu 7.1.2024.
- ↑
Tourism in Nigeria
(
Arkistoitu
? Internet Archive) Nigeria Online
- ↑
Luscombe S.:
Southern Nigeria - Brief History
British Empire
. 2012. Viitattu 7.1.2024.
- ↑
Nigeria ? Nigeria as a colony
Encyclopædia Britannica
. Viitattu 25.5.2017.
(englanniksi)
- ↑
a
b
c
d
e
f
Nigeria Timeline
BBC News
- ↑
Sewell, Alexander:
History and conflict in the Niger Delta
SDN
. Viitattu 9.12.2020.
(englanniksi)
- ↑
Oil And Violence In The Niger Delta Isn't Talked About Much, But It Has A Global Impact
Forbes
. Viitattu 9.12.2020.
(englanniksi)
- ↑
a
b
c
Perry, Alex:
A Failure of Democracy in Nigeria
Time
. 23.4.2007. Viitattu 12.06.2007.
(englanniksi)
- ↑
Ihmisoikeusryhma: Nigerian vaalimellakoissa yli 200 kuollutta
Ilta-Sanomat
. 20.4.2011.
Arkistoitu
26.12.2015. Viitattu 25.12.2015.
- ↑
Boko Haram attacks prompt Nigeria state of emergency
BBC
. 1.1.2012. Viitattu 2.1.2021.
(englanniksi)
- ↑
http://www.rfi.fr/afrique/20120109-nigeria-milliers-manifestants-contre-augmentation-prix-essence
(
Arkistoitu
? Internet Archive)
- ↑
Istuva presidentti voitti Nigerian vaalit ? Lansi-Afrikan jatti opettelee demokratiaa ja pieni Senegal nayttaa mallia
Yle
. 27.2.2019. Viitattu 2.1.2021.
- ↑
Uusi presidentti vannoi virkavalansa
Helsingin Sanomat
. 29.5.2023. Viitattu 29.6.2023.
- ↑
Nigeria: number of displaced people
Statista
. Viitattu 25.2.2023.
(englanniksi)
- ↑
Nigeria Humanitarian Response Plan 2023 (February 2023) - Nigeria
ReliefWeb
. Viitattu 25.2.2023.
(englanniksi)
- ↑
Internally Displaced People - UNHCR Nigeria
UNHCR Nigeria
. Viitattu 25.2.2023.
(englanniksi)
- ↑
Helen Chapin Metz, ed.:
Foreign relations
Nigeria: A Country Study.
. 1991. GPO for the Library of Congress.
(englanniksi)
- ↑
Nigeria religious riots 'kill 200' in Jos
BBC News 20.1.2010
- ↑
http://ieet.org/index.php/IEET/more/nigeriagaymarriage20120226
- ↑
Nigeria lykkaa vaaleja Boko Haramin takia
8.2.2015. Ilta-Sanomat.
Arkistoitu
2.4.2015. Viitattu 28.3.2015.
- ↑
Nigerians turn out in numbers for crunch election
26.3.2015. Al Jazeera. Viitattu 28.3.2015.
- ↑
Buhari re-elected as Nigerian president
bbc.com
. 27.2.2019. Viitattu 7.12.2019.
(englanniksi)
- ↑
Nigeria elections: Buhari scores historic win
1.4.2015. BBC. Viitattu 1.4.2015.
- ↑
Nigeria aanestaa tanaan vaaleissa, joiden epaonnistuminen olisi asiantuntijasta ”erittain, erittain huono asia”
Helsingin Sanomat
. 25.2.2023. Viitattu 25.2.2023.
- ↑
Nigeria: Freedom in the World 2022 Country Report
Freedom House
. Viitattu 7.11.2022.
(englanniksi)
- ↑
a
b
Nigeria election 2023: Fact-checking claims by the candidates
BBC News
. 20.2.2023. Viitattu 8.5.2023.
(englanniksi)
- ↑
Nigeria - Security
Britannica
. Viitattu 8.5.2023.
(englanniksi)
- ↑
Nigeria's Tinubu expresses grief, ‘indignation’ after army drone accident kills 85 civilians
France 24
. 5.12.2023. Viitattu 5.12.2023.
(englanniksi)
- ↑
a
b
Nigeria airstrike 'mistakenly' kills worshippers at religious festival
bbc.com
. 5.12.2023. Viitattu 5.12.2023.
(englanniksi)
- ↑
Dozens killed in armed groups attacks on villages in central Nigeria
France 24
. 26.12.2023. Viitattu 26.12.2023.
(englanniksi)
- ↑
Kuriga kidnap: More than 100 Nigerian pupils abducted
bbc.com
. 7.3.2024. Viitattu 7.3.2024.
(englanniksi)
- ↑
Kuriga kidnap: More than 280 Nigerian pupils abducted
bbc.com
. 7.3.2024. Viitattu 8.3.2024.
(englanniksi)
- ↑
'Day of joy': Abducted Nigerian schoolchildren rescued by army
France 24
. 24.3.2024. Viitattu 24.3.2024.
(englanniksi)
- ↑
Gunmen kidnap more than 100 in latest Nigeria attacks
France 24
. 18.3.2024. Viitattu 18.3.2024.
(englanniksi)
- ↑
Africa Live this week 18-24 March 2024
BBC News
. Viitattu 18.3.2024.
(englanniksi)
- ↑
Nigeria
Commonwealth Local Government Forum, clgf.org.uk. Viitattu 13.1.2023.
(englanniksi)
- ↑
Nigeria
(pdf)
(Country profile 2019) Commonwealth Local Government Forum, clgf.org.uk. Viitattu 13.1.2023.
(englanniksi)
- ↑
Big men, big fraud and big trouble
The Economist
- ↑
Nigerian petrol prices reach record high after subsidy removal
Al Jazeera
. 18.7.2023. Viitattu 30.12.2023.
- ↑
Nigeria Economic Outlook
African Development Bank
. 2021. Viitattu 2.3.2022.
- ↑
Nigeria tops happiness survey
BBC
. 2003. Viitattu 25.12.2015.
- ↑
Economic data for the benefit of investors
World Economics
. Viitattu 18.12.2022.
- ↑
ECOWAS Targets 2020 for Single Currency ? Thisday
(
Arkistoitu
? Internet Archive) Nigerian Bulletin 2009
- ↑
Getting around
Lonely Planet. Viitattu 13.12.2014.
- ↑
UN Population Division Data Portal
United Nations. Viitattu 29.9.2022.
- ↑
World Population Prospects. The 2017 Revision. Key Findings and Advance Tables
(pdf)
(julkaisun sivu 20) United Nations. Viitattu 29.9.2022.
(englanniksi)
- ↑
2023 Census
National Population
. Viitattu 3.1.2024.
- ↑
Mortality rate, under-5 (per 1,000 live births)
(vuosittain taydentyva ja paivittyva tilasto, vuoden 2015 arvo) worldbank.org. Viitattu 31.1.2017.
(englanniksi)
- ↑
MDG4: Child mortality 1990-2015. Under five mortality rate (probability of dying by age 5 per 1000 live births), 2015
(Maakohtaiset arvot ja 2015 maailmankartta lapsikuolleisuudesta maittain) who.int. Viitattu 31.1.2017.
(englanniksi)
[
vanhentunut linkki
]
- ↑
Trends in Maternal Mortality: 1990 to 2015. Estimates by WHO, UNICEF, UNFPA, World Bank Group and the United Nations Population Division
(pdf)
(Maakohtaiset arviot aitiyskuolleisuudesta liitetaulukossa 7 s. 51?57/78 (Annex 7. Estimates of maternal mortality ratio (MMR, maternal deaths per 100 000 live births), number of maternal deaths, lifetime risk, percentage of AIDS-related indirect maternal deaths and proportion of deaths among women of reproductive age that are due to maternal causes (PM), by country, 2015))
ISBN 978-924-156514-1
. 2015. Geneva, Switzerland: Maailman terveysjarjesto, who.int. Viitattu 19.1.2017.
(englanniksi)
- ↑
Africa Live: Israel accuses SA minister of blood libel
BBC News
. Viitattu 9.2.2024.
(englanniksi)
- ↑
Nigeria's counting controversy
BBC
. 21.3.2006. Viitattu 25.12.2015.
- ↑
Nigeria’s census challenge
Sun News Online
. 2013.
Arkistoitu
26.12.2015. Viitattu 25.12.2015.
- ↑
World Watch List 2021
Open Doors
. Viitattu 12.11.2021.
(englanniksi)
- ↑
Where in the world is the worst place to be a Christian?
The Guardian
. 27.7.2015. Viitattu 14.11.2021.
(englanniksi)
- ↑
a
b
c
Culture of Nigeria
Everyculture.
- ↑
Nigeria's 500-year-old dye tradition under threat
CNN. Viitattu 26.11.2010.
(englanniksi)
- ↑
Kaunokirjallisuutta Afrikasta
(
Arkistoitu
? Internet Archive) Valikoimaluettelo Kirjastot.fi
- ↑
Nigeria: Saro-wivan ogonitaistelulle vihdoin oikeutta
(
Arkistoitu
? Internet Archive) Kepa 2002
- ↑
Poliisi varoittaa vastaamasta sahkoisiin "nigerialaiskirjeisiin"
2003. Poliisi. Viitattu 1.9.2010.
- ↑
About Nigeria: Education
United States Diplomatic Mission in Abuja.
Arkistoitu
17.3.2010. Viitattu 2.9.2010.
- ↑
Nigerian Universities
NUC
- ↑
Motherland Nigeria: Sports (by Boomie O.)
motherlandnigeria.com
.
(englanniksi)
- ↑
FIFA.com - Nigeria: Country information
FIFA.
Arkistoitu
15.5.2010. Viitattu 3. syyskuuta 2010.
(englanniksi)
- ↑
FIFA.com - Nigeria: FIFA/Coca-Cola World Ranking
FIFA.
Arkistoitu
28.5.2010. Viitattu 3. syyskuuta 2010.
(englanniksi)
- ↑
Football at the 1996 Atlanta Summer Games: Men's Football - Olympics at Sports-Reference.com
sports-reference.com
.
Arkistoitu
9.10.2009. Viitattu 3. syyskuuta 2010.
(englanniksi)
- ↑
Nigeria - Olympics at Sports-Reference.com
sports-reference.com
.
Arkistoitu
23.3.2019. Viitattu 3. syyskuuta 2010.
(englanniksi)
- ↑
Peter takoi WBC-liiton mestaruuden Maskajevilta
2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 3.9.2010.
|
---|
| Jasenet
| |
---|
| Jaadytetty
| |
---|
| Tarkkailijat
| |
---|
|