Nigerii
(
angl
.:
Nigeria
[na??d??r??]),
Nigerijan Federativine Tazovaldkund
(
angl
.:
Federal Republic of Nigeria
) om valdkund
Paivlaskmai?es Afrikas
. Se om
Afrikan
kaiki? suremb valdkund elajiden lugumaran modhe. Palidn ?
Abud?
.
Nigerii om
MTO:n
da
KEVO:n
uhtnii.
Beninan, Nigerijan da Kamerunan kel'kart
Nigerijan nimed man heimoiden kelil:
- Republic ndi Naigeria
(
igbo
);
- Oril??-ede Olominira Apap?? il?? Naijiria
(
joruban
);
- Jam-huriyar Taraiyar Nijeriya
(
hausan
);
- Republik Federaal bu Niiseriya
(
fula
).
Sik? ku Nigerijas lugetas 514 elabal kelel
[2]
, ka valdkundan uks'jaine oficialine kel' om
anglijan kel'
.
Man rahvahan tobj pala pagi?eb kahtel kelel da enamba sida
[3]
. Avaras levitadud keled:
edo
, fula, hausan kel', igbon kel', joruban kel',
kanuri
. Tahol'?ed keled kavutadas lodaidamha da kirjutamha lehtesi?tol. Erasid nii?pai opetas ?koli?.
1980-nzil vozil kaiknigerijaine kirjami?t om ratud
latinan kirjami?ton
pohjal. Kavutadas sida erazvui??i? Nigerijan keli?.
Voz'sadoil 8.-14. Nigerijan territorii oli
transsaharan
kalaidajiden Kanem Borno-imperijan palaks, sen ohjastajad kandisoi?
islamha
vl 1085.
Vl 1960 redukun 1. paival Nigerii,
Suren Britanijan
kolonijan oldes, sai i?eze ripmatomut. Kolonizatorad andoiba elajiden palale (joruba-heim)
hristanuskondan
anglika?t formad.
Vozil 1967?1970 rahvahanikoiden soda tegihe valdkundas. Maiden unitarizacijan naprind vei sodaha, sik? ku islami?ed pohjoi?mad ei olend hokkahtunuded unitarizacijanke.
Valdkundan pai?ed politi?ed partijad oleliba kel'don al pordon aigad (vozil 1966?1978, 1984?1989 da 1993?1998), sik? mi?e formiruihe niid etni?-regionali?en tundusen pohjal.
Jal'gmaine Nigerijan Konstitucii
[4]
tuli vaghe vn 1999 semendkun 29. paival, se om videnz' valdkundan konstitucii ripmatomuden aigas.
Nigerijan topografine kart
Ma rounatab
Beninanke
paivlaskmas (rounan piduz om 809 km),
Nigeranke
pohjoi?es (1608 km),
?adanke
homendezbokas (85 km),
Kamerunanke
paivnouzmas (1975 km). Uhthine rounoiden piduz om 4477 km. Nigerii sijadase
Gvinejan lahtan
randpolel. Uhthine merenrandi?ton piduz ? 853 km.
Valdkundan kaiki? korktemb ?okkoim om
?appal Vaddi
-magi (2419 m), se sijadase Tarab-?tatas.
Niger
- da Benue-joged jagadas mad kaks'haz: Mererandaline tazangi?t sijadase sen suvipalas; pohjoi?palas madalad magitazangi?tod dominiruidas. ?irakoiden ?ep' om Mererandali?en tazangi?ton paivlaskmas, pidust' randpol't. Nece tazangi?t venub jogiden sagedmai?. Madalad magitazangi?tod oma Jorub-plato
Niger
-jogen paivlaskmpolehe da Udi-plato sen-?o jogen paivnouzmpolehe. Edemba Pohjoine magitazangi?t sijadase, sen korktuz vajehtelese 400..600 metraspai u.m.t. enamb mi 1000 metrhasai. Magitazangi?ton kaiki? korktemb pala om D?os-plato, kudamban kaiki? korktemb ?okkoim ? ?ere-magi (1735 m). Pohjoine magitazangi?t kandase lodehes Sokoto-tazangi?toks, i homendezbokas ? Born-tazangi?toks.
Londuseli?ed pavarad oma
londuseline gaz
,
kivivoi
,
kivihil'
,
metallad
(
raudkivend
,
cink
,
tin
,
hahktin
,
niobii
), toi?ed varad ?
mouckivi
, vaghine
mahuz
.
Parlamentan alakodin pert'
Abud?as
Ohjandusen form om federativine
prezidentine
tazovaldkund. Valdkundan pamez' om prezident (
angl
.:
President of the Federal Republic of Nigeria
), armijan pakasknik ? han-?o. Rahvaz vali?eb prezidentad, sen valdatusiden strok om nell' vot, enamba mi kaks' strokud jal'geten ei sa. Armijan lugumar ? 85 tuhad mest.
Kaskusenandai tobmuz om kaks'kodiine Nacionaline Suim (
angl
.:
The National Assembly
). Sen ulakodi om Senat (109 ristitud). Senatan ezitajid valitas relativi?en enambuden ma?oritari?en sisteman modhe (36 koumemandati?t umbrikod i 1 om uks'mandatine). Senatan ezimez' vali?ese Senatan ezitajil. Suiman alakodi om Ezitajiden palat (360 ristitud). Alakodin ezitajid valitas ulakodin ezitajiden kartte. Kaikiden ezitajiden valdatusiden strok om nell' vot. Nugud' centristad valdoitas (Nigerijan Rahvahali?-Demokratine Partii, NRDP).
Nigerijan jargenduseli?ed pavali?endad oliba vn 2019 uhokun 23.-24. paival, valitihe valdkundan parlamentan uhtnijoid da prezidentad. Nugudlaine prezident om
Mohammadu Buhari
, sai 55,6 % (vl 2015 53,96 %), tule?kanzi radho vn 2015 semendkun 29. paival, se om hanen kahtenz' strok.
Administrativi?-territorialine jagand
[
vajehta
|
vajehtada tekst
]
Kacu kirjutuz:
Nigerijan administrativi?-territorialine jagand
.
Nigerijan ma om jagadud 36 ?tataks (
angl
.:
state
-sana znamoi?eb ≪valdkund≫), muga?o federaline palidnan territorii om olmas (angl.
Federal Capital Territory
). Kaik ned alajagasoi? 774 territorijaks sijali?enke i?eohjastusenke (
Local Government Area
,
LGA
)
[5]
. Vl 1960 vai?e koume territorijad oli, satihe niid etni?en da religijan tundusen pohjal, i aigan jokstes henozihe niid 36 ?tataks.
Nigerijas eladas
nigerijalai?ed
. Vl 2013 valdkundan ristiti?t oli 177 155 754 elajad. Kaiki? suremb ristiti?t om nugud'.
Kaik kahesa lidnad enamba mi millionanke elajid om Nigerijas (surembaspai penembha):
Lagos
,
Kano
,
Ibadan
,
Kadun
,
Port Harkort
,
Benin Siti
,
Maiduguri
i
Zaria
.
Uskolai?ed oma
islamanuskojad
(ristiti?ton pol'),
hristanuskojad
(kaks' videndest) da sijali?iden veroiden kai?ijad (kumnendez).
?ariatan
kaskused oma vages 12 ?tatas, sida kesken uhesan ?tatan kaikel territorijal.
[1]
Hristanuskondan konfessijad:
anglikanilai?ed
(20 mln),
katolikad
(20 mln) da
videndenkumnendenpaivanuskojad
(18,2 mln).
Etni?iden gruppiden ajuz mari?eb Nigerijan rahvahanmuzikan stilid. Kaiku??el etnosal i?eze veroli?ed soitod da pajod oma.
Kuvatud Nigerijas tauz'piduzli?iden fil'miden lugumar uhten voden ulitab 800 (kahtenz' sija mail'mas
Indijan
jal'ghe)
[6]
. Nimitadas man kinoindustrijad
Nollivudaks
,
Gollivudan
analogijan modhe. Uhten fil'man keskmaine bud?et om laz US$15,000.
Nigerii om goll' afrikanine valdkund
kivivoin
surenke eksportanke (8nz' sija mail'mas vl 2007). Kivivoin eksporti?ed sortad nimitasoi? ≪
Bonny Light
≫ da ≪
Forcados
≫. Kivivoin li?aks, sur' eksportine znamoi?end om
kakaonbabuil
da
razinal
, sida kesken londuseli?es
kau?ukaspai
. Nigerii om kivivoin uks' paeksportiruji?pai
Paivlaskmai?en Evropan
da
AUV:oiden
taht.
Vl 2020 valdkundan
kogosudaiprodukt
oli US$1,275 trln (23. sija mail'mas) i US$5066 uhthe henghe ostmi?mahtusen paritetan modhe, fakti?ik? ? US$443 mlrd (27. sija) i US$2149 uhthe henghe. Kanzoiden 70 % eladas alemba mi golluden tazopind. Ristitud radnikoitas mai?anduses (70 %), tegimi?tos (10 %) da holituzsferas (20 %). Erased rajonad moki?esoi? elektroenergijan mairhes, hubi? tei? da redukahas jondvedespai
[7]
.
Kaiken rahvahan da
hristanuskoijiden
praznikad:
- ↑
1,0
1,1
Nigerijan ristiti?ton endustuz vn 2018 heinkus // Mail'man faktoiden kirj. ?
Cia.gov
.
(angl.)
- ↑
Nigerijan keled. ?
Ethnologue.com
.
(angl.)
- ↑
Nigerian Language (Nigerijan kel'). ?
Mapsofworld.com
.
(angl.)
- ↑
Nigerijan Konstitucii (1999). ?
Wipo.int
.
(angl.)
- ↑
States of Nigeria. ?
Statoids.com
. (2008)
(angl.)
- ↑
Analysis of the UIS International Survey on Feature Film Statistics (Fil'miden rahvahidenkeskei?en pastandan analiz). ?
Uis.unesco.org
.
(angl.)
- ↑
Nigerii ?ingota?kandeb turizman sarak todesi?ik?. ?
Afrol.com
.
(angl.)
- Tobmuz
- Uhthine informacii valdkundas