Tämä on lupaava artikkeli.

Lesotho

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lesothon kuningaskunta
Mmuso wa Lesotho
Lesothon lippu Lesothon vaakuna
lippu vaakuna

Lesothon sijainti Afrikassa (merkitty vaaleansinisellä ja tummanharmaalla) ja Afrikan unionissa (merkitty vaaleansinisellä).
Lesothon sijainti Afrikassa (merkitty vaaleansinisella ja tummanharmaalla) ja Afrikan unionissa (merkitty vaaleansinisella).

Valtiomuoto parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia
Kuningas
Paaministeri 		Letsie III
Moeketsi Majoro
Paakaupunki Maseru
Pinta-ala
– yhteensa 30 355 km² [1]  ( sijalla 137 )
– josta sisavesia ei merkittavasti
Vakiluku (2015) 2 135 000 [2] ( sijalla 143 )
–  vaestotiheys 70,6 as. / km²
– vaestonkasvu 0,116 (2010)
Viralliset kielet sesotho , englanti
Valuutta Lesothon loti [3] ( LSL )
BKT (2009)
– yhteensa 3,155 mrd. USD  ( sijalla 173 )
– per asukas 1 600 USD
HDI (2019) 0,527 [4] ( sijalla 165 )
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
–  maatalous 7,1 % [1]
–  teollisuus 34,7 % [1]
–  palvelut 58,1 % [1]
Aikavyohyke UTC+2
– kesaaika ei kaytossa
Itsenaisyys
? Isosta-Britanniasta
4. lokakuuta 1966
Lyhenne LS
–  ajoneuvot : ?
–  lentokoneet : ?
Kansainvalinen
suuntanumero 		+266
Tunnuslause Khotso, Pula, Nala (rauha, sade, vauraus)
Kansallislaulu ”Lesotho Fatse La Bontat’a Rona”
Edeltaja(t) Basutomaan epävirallinen lippu Basutomaa
(1884?1966)

Lesothon kuningaskunta eli Lesotho on vuoristoinen sisamaavaltio etelaisessa Afrikassa . Maa on kokonaan Etela-Afrikan ymparoima enklaavi . Suurin osa kuningaskunnan yli kahdesta miljoonasta asukkaasta on sothoja . Lesothosta kaakkoon ovat Lohikaarmevuoret . Lesotho on hyvin suurelta osin sidoksissa Etela-Afrikkaan. Lahes puolet aikuisista lesotholaismiehista on toissa Etela-Afrikassa valkoisten farmeilla, ja valtion talous perustuu enimmakseen rahoihin, jotka he lahettavat perheilleen. [5]

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lesothon kartta
Lesothon kartta

Varhaiset vaiheet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lesotho oli 1500-luvulle sanien (bushmannien) asuttamaa aluetta. Nykyinen suurin vaestoryhma, sothot, tuli alueelle osana bantuekspansiota . [6] [7]

Lesothon kuningaskunta syntyi zulu-kuningas Shaka Zulun valloitusten aiheuttaman mfecaneliikkeen seurauksena. Shakan aikalainen Moshoeshoe perusti etelaiselle Highveldille voimakkaan sothokuningaskunnan 1820- ja 1830-luvuilla. Han linnoitti vahvasti Thaba Bosiun ylangon ja kayttaen tata tukikohtanaan rakensi suuren kuningaskunnan. Moshoeshoen kuningaskunta veti puoleensa ymparoivien aluiden nalanhadan ja sotien vaivaamia ihmisia, jotka integroituivat yhteiskuntaan ja joiden taman jalkeen katsottiin olevan sothoja. Moshoeshoe vahvisti valtakuntaansa myos sotilaallisesti hankkien aseita ja hevosia Kapmaasta. Moshoeshoe sailytti diplomatian keinoin ystavalliset valit naapurikuningaskuntiin ja ajoittain maksoi Shakalle suojelurahaa valttaakseen sotaa. 1830-luvun puoleen valiin mennessa valtion vakiluku oli kasvanut 30 000 ihmiseen ja se oli etelaisen Highveldtin suurin kuningaskunta. [8]

Brittien protektoraatti ja yksipuoluevalta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

1800-luvun puolivalissa Moshoeshoe menetti toistuvissa sodissa suuren osan kuningaskuntansa alueesta buureille. Han pyysi kuningatar Viktorialta , etta hanen maansa saisi ”levata hanen majesteettinsa mahtavan lipun laskosten suojissa.” [5] Viktoria suostui tahan, ja Lesothosta tehtiin Britannian protektoraatti vuonna 1868. [9] Moshoeshoen kuoltua vuonna 1870 maa liitettiin Kapmaahan . Vuonna 1880 puhkesi sota, jonka paatteeksi maa alistettiin suoraan brittien siirtomaaksi. Vuonna 1910 heimopaallikot perustivat kansallisen neuvoston, joka sai valtaa paikallishallinnon asioissa. Vuonna 1952 perustettiin radikaali Basutomaan Kongressipuolue (BCP), jota johti Ntsu Mokhehle. Se ajoi taydellista itsenaisyytta ja vastusti rotusortoa. Puolueella oli yhteyksia Etela-Afrikan ANC:hen. Vuonna 1958 perustettiin maltillisempi Basutomaan kansallinen puolue (BNP), jota johti Leabua Jonathan . [7]

Radikaali BCP voitti vuoden 1960 vaalit ja aloitti heti itsenaisyysneuvottelut Britannian kanssa. Maan itsenaistyessa 4. lokakuuta 1966 sita tuli perustuslaillinen monarkia. Kuninkaaksi kruunattiin Moshoeshoen pojanpojanpoika Moshoeshoe II. Paaministeriksi nousi BCP:n aiemmasta vaalivoitosta huolimatta maltillisen BNP:n johtaja Leabua Jonathan. [9] [7]

Ensimmaisissa itsenaisyyden jalkeisissa vaaleissa vuonna 1970 BNP:n kilpailija (BCP) naytti nousevan valtaan, mutta BNP:n hallitus mitatoi vaalitulokset ja julisti poikkeustilan. BCP:n johtoa vangittiin, ja kuningas lahti tilapaisesti maanpakoon. Vuosina 1970?1986 maassa oli kaytannossa BNP:n yksipuoluevalta. [10] Leabua Jonathan muutti kurssia, tarjosi suojapaikan etelaafrikkalaisille ANC:n sisseille ja lahestyi Kuubaa. Etela-Afrikka asetti maan saartoon. [7]

Vallankaappauksia ja kapinoita [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tammikuussa 1986 sotilaskaappaus lopetti Leabua Jonathanin valtakauden siirtaen valtaa kuninkaalle ja Justin Lekhanyan sotilashallinnolle. Lekhanya poisti kuninkaan valtaoikeudet vuonna 1990, Moshoeshoe II lahti maanpakoon ja hanen pojastaan tuli kuningas Letsie III, jolla oli vain seremoniallisia tehtavia. Lekhanya joutui seuraavana vuonna uuden sotilaskapinan syrjayttamaksi. Sita johtanut kenraalimajuri Elias Ramaema kutsui vanhan kuninkaan kotiin ja lupasi jarjestaa demokraattiset vaalit. [10]

Vuoden 1993 parlamenttivaaleissa BCP sai ylivoimaisen voiton saaden kaikki parlamentin 65 paikkaa ja Ntsu Mokhehle nousi paaministeriksi. Vuonna 1995 Letsie III luovutti vallan isalleen, mutta tama kuoli onnettomuudessa vuonna 1996 ja poika nousi jalleen valtaistuimelle. [7]

BCP hajosi kahteen osaan, ja sen enemmiston perustama uusi puolue Lesothon Demokratian Kongressi (LCD) voitti vuoden 1998 vaalit, mutta tulosta vaitettiin eparehelliseksi. Opposition vakivaltaiset mielenosoitukset ja sotilaskapina elo?syyskuussa 1998 johtivat siihen, etta hallitus kutsui SADC:n joukkoja tuekseen. [7]

Paluu normaalitilaan [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Sittemmin maan tilanne rauhoittui ja LCD uudisti vaalivoittonsa toukokuussa 2002. Vaalilakia oli uusittu, joten pienetkin puolueet saivat aanensa kuuluviin parlamentissa. Kansainvaliset tarkkailijat pitivat vaaleja rehellisina, mutta oppositio ei. [11]

Vuosina 2004 ja 2007 maahan julistettiin hatatila pitkaan jatkuneen kuivuuden aiheuttaneen ruokapulan vuoksi. [11]

Vuonna 2006 LCD:sta irtaantui merkittava joukko kansanedustajia ja ministereita, jotka perustivat oman puolueensa. Parlamentti hajotettiin, mutta LCD voitti ennenaikaiset vaalit. Kolmea poliitikkoa vastaan tehtiin attentaatteja . Huhtikuussa 2009 paaministeri selvisi murhayrityksesta. [11]

Thomas Thabane nousi paaministeriksi vuoden 2012 vaalien jalkeen. Elokuussa 2014 han pakeni Etela-Afrikkaan syyttaen asevoimia kaappausyrityksesta. Ennenaikaisten vaalien jalkeen muodostettiin koalitiohallitus, jota johtaa paaministeri Pakalitha Mosisili . [11]

Politiikka [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lesotho on perustuslaillinen monarkia , jossa muodollisena valtionpaamiehena on kuningas, mutta poliittinen valta keskittyy paaministerille.

Kuningas nimittaa paaministerin valtioneuvoston suosituksesta, ja taman on nautittava parlamentin luottamusta. Paaministeri suosittelee, ketka kansanedustajat kannattaisi nimittaa ministereiksi, ja kuningas noudattaa hanen neuvoaan. Parlamenttiin valitaan 80 jasenta vaalipiireista ja 40 jasenta puolueiden voimasuhteissa. Senaattiin kuuluu 22 paallikkoa ja 11 jasenta, jotka kuningas nimittaa valtioneuvoston suosituksen mukaan. [12]

Vuoden 2015 vaalien jalkeen koalitiohallituksen paaministeriksi nousi Pakalitha Mosisili. [13] Parlamentin muodostavat Democratic Congress DC (48 paikkaa), All Basotho Convention ABC (30 paikkaa), Lesotho Congress for Democracy LCD (26 paikkaa), Basotho National Party BNP (5 paikkaa), Popular Front for Democracy PFD (3 paikkaa), National Independent Party NIP (2 paikkaa) ja muut (6 paikkaa). [1]

Vapauksien kehitys [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Freedom Housen vuoden 2022 raportin mukaan Lesotho on perustuslaillinen monarkia . Viime vuosina armeijan osallistuminen maan jo ennestaan hauraaseen politiikkaan on johtanut poliittiseen epavakauteen ja turvallisuuskriisiin. Korruptio on edelleen haaste. Tavanomaiset kaytannot ja lait rajoittavat naisten oikeuksia sellaisilla aloilla kuin omaisuus, perinto seka avioliitto ja avioero. [14]

Hallinnollinen jako [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lesotho on jaettu kymmeneen alueeseen ( district ):

Kartta Lesothon aluejaosta.
Lesothon hallintoalueet [15]
Alue Numero kartassa Paakaupunki Pinta-ala (km²) Vakiluku (9.4.2006)
Berea 1 Teyateyaneng 2222 250 006
Butha-Buthe 2 Butha-Buthe 1 767 110 000
Leribe 3 Hlotse 2 828 293 000
Mafeteng 4 Mafeteng 2 119 192 000
Maseru 5 Maseru 4 279 431 000
Mohale’s Hoek 6 Mohale’s Hoek 3 530 177 000
Mokhotlong 7 Mokhotlong 4 075 97 000
Qacha’s Nek 8 Qacha’s Nek 2 349 69 000
Quthing 9 Moyeni 2 916 124 000
Thaba-Tseka 10 Thaba-Tseka 4 270 130 000

Maantiede [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Makhaleng Gorges -joki Lesothossa.
Kartta Lesothon korkeussuhteista.

Lesotho sijaitsee kokonaan varsin korkealla ylankoalueella, yli kilometrin korkeudessa. Korkein kohta on Thabana Ntlenyana 3 482 metria merenpinnan ylapuolella, matalin Oranje - ja Makhaleng -jokien yhtymakohta 1 400 metrissa. [1]

Lunta Lesothossa.

Lesothon ilmasto muistuttaa Etela-Afrikan highveltia, mutta lampotilat ovat selvasti alempia, siella on saannollisesti pakkasta ja luntakin. Kesat ovat lampimia, mutta harvoin tukalan kuumia ja sadetta esiintyy useammin kuin talvella. [16]

Lesothossa on vain yksi kansallispuisto, Sehlabatheben kansallispuisto . Se sijaitsee maan kaakkoiskulmassa. [17]

Talous [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lesotho on taloudeltaan riippuvainen Etela-Afrikasta . Lesothossa on vain vahan luonnonvaroja ja se on riippuvainen ulkomailta tuoduista elintarvikkeista. Lahes kaikki perheet kasvattavat kotitarpeiksi maissia, vehnaa, herneita ja papuja, mutta sato ei riita omavaraisuuteen. Karjankasvatus on tarkea elinkeino, ja lampaiden ja vuohien villa ja mohair antavat raaka-ainetta pienimuotoiselle tekstiiliteollisuudelle. [9]

Lesothon talouden pohjana on veden ja sahkon vienti Etela-Afrikkaan, teollisuus, maatalous (etenkin karjanhoito) ja jossain maarin Etela-Afrikassa tyoskentelevien siirtotyolaisten kotiin lahettamat palkat. Vientituotteita ovat myos timantit , villa ja mohair. [1]

YK:n kehitysohjelma UNDP:n laskemalla inhimillisen kehityksen indeksiksilla (Human Development Index, HDI) mitattuna Lesotho oli vuonna 2007 sijalla 156 yhteensa 185 arvioidusta maasta. [18]

Vaesto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Yli 99 prosenttia Lesothon vaestosta on etnisesti basothoja . 80 prosenttia on uskonnoltaan kristittyja. Viralliset kielet ovat sesotho ja englanti , vahemmistokielina ovat phuthi , zulu ja xhosa . [19]

Vuonna 2015 Lesothon vaestosta 23 prosenttia oli HIV:n tai AIDSin kantajia. Luku on maailman suurimpia. [1]

Alle viisivuotiaista lapsista 13,5 prosenttia on alipainoisia. Yleisimpien rokotusten kattavuus on 2010-luvulla ollut hyva: 92?96 prosenttia lapsista saa polio -, tuhkarokko - ja DTP-rokotteet . [2]

Koulutus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Alakoululaisia Lesothossa.

Lesothon yliopisto toimii Roman pikkukaupungissa noin 30 kilometria maan paakaupungista Maserusta. Se on alkujaan Etela-Afrikan katolisen kirkon perustama oppilaitos vuodelta 1945. Vuonna 2000 siella oli yli 2 800 opiskelijaa. [20]

Edes peruskoulun kayminen ei ole ollut Lesothossa pakollista eika ilmaista. Nykyisin oppivelvollisuus koskee 6?13-vuotiaita, ja koulumaksuja poistetaan asteittain. [21] Vuonna 2003 arvioitiin, etta yli 15-vuotiaista miehista 74,5 prosenttia ja naisista 94,5 prosenttia osasi lukea. [1] Vuonna 2004 ala-astetta kavi kouluikaisista pojista 82 prosenttia, tytoista 88 prosenttia. Ylaastetta kavi vain 16 prosenttia ikaluokan pojista ja 27 prosenttia tytoista. [22] Miesten vahaisempi koulunkaynti on epatavallista Afrikassa, ja sen selityksena on poikien kaytto paimenina. [23] [24]

Kulttuuri [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Basotho-hattu

Lesotholaisten kulttuuri on homogeenisempaa kuin monessa Afrikan maassa, silla maa on kansallisesti melko yhtenainen. Elama vuoristossa erottaa sen monista Afrikan lampimampien osien kulttuureista. Esimerkki tasta on lesotholaiset huovat: itaafrikkalaisten kangojen sijasta lesotholaiset kaariytyvat lampimampiin peitteisiin. [25] Perinteinen lesotholainen ruohosta kudottu hattu muistuttaa muodoltaan Mokorotlo-vuorta. [26]

Perinteisesti lesotholaiset miehet vastaavat karjasta ja naiset hoitavat kodin ja viljelykset, kantavat veden kylan kaivolta ja polttopuut pitkankin matkan paasta. Pojat aloittavat paimentamisen usein viisi?kuusivuotiaina ja viettavat kuukausiakin lauman mukana poissa kotoa. [9]

Kansankulttuurissa tanssi, laulu ja kansantarut kietoutuvat yhteisesitykseksi, jossa yleiso elaa mukana ja osallistuu lauluin ja taputuksin vanhojen kansantarinoiden kertaamiseen. [9]

Tunnetuin lesotholainen kirjailija on Thomas Mofolo , joka kirjoitti sothon kielella. [27]

Urheilu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lesothon suosituin urheilulaji on jalkapallo , [28] jota harrastaa 110 000 maan asukasta [29] . Maan miesten edustusjoukkue on ollut FIFA-rankingissa parhaimmillaan sijalla 120, [30] eika se ole selvinnyt koskaan arvokisoihin.

Lesotho on osallistunut olympialaisiin yhteensa yhdeksan kertaa vuoden 1972 kisoista lahtien, mutta yksikaan maan edustaja ei ole voittanut olympiamitalia [31] .

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b c d e f g h i Lesotho The World Factbook . CIA. Viitattu 4.10.2022. (englanniksi)
  2. ↑ a b African Statistical Yearbook ? Annuaire statistique pour l’Afrique 2016 (PDF)  (s. 209?213) Afrikan kehityspankki. Viitattu 18.12.2016. (englanniksi, ranskaksi)
  3. ↑ Valtioiden, alueiden ja rahayksikoiden luettelo 30.6.2011. Euroopan unionin julkaisutoimisto. Viitattu 8.8.2011.
  4. ↑ Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)
  5. ↑ a b Kiljunen, Kimmo: ”Lesotho”,  Maailman maat ? liput ja historia . Into Kustannus, 2013. ISBN 9789522641571 .
  6. ↑ Brief history of the Bantu migration into South Africa South Africa Tours and Travel . Viitattu 4.9.2010. (englanniksi)
  7. ↑ a b c d e f Lesotho Lonely Planet . Arkistoitu 1.4.2010. Viitattu 4.9.2010. (englanniksi)
  8. ↑ Byrnes, Rita M. (toim.):  South Africa ? a country study:Shaka and the Rise of the Zulu State . Federal Research Division, Library of Congress, 1996.
  9. ↑ a b c d e Stoddard, Patricia Osborn: Lesotho Countries and their Cultures . Viitattu 4.9.2010. (englanniksi)
  10. ↑ a b Political History milestones ( Arkistoitu ? Internet Archive) Lesotho Embassy Rome. Arkistoitu ( Arkistoitu ? Internet Archive). (englanniksi)
  11. ↑ a b c d Lesotho profile ? Timeline BBC News . BBC. Viitattu 4.10.2022. (englanniksi)
  12. ↑ Lesotho Constitution EISA. (englanniksi) [ vanhentunut linkki ]
  13. ↑ Lesotho profile ? Leaders BBC News . BBC. Viitattu 31.10.2013. (englanniksi)
  14. ↑ Lesotho: Freedom in the World 2022 Country Report Freedom House . Viitattu 8.11.2022. (englanniksi)
  15. ↑ Brinkhoff, Thomas: Lesotho Regions Lesotho Citypopulation.de. Viitattu 5.10.2022. (englanniksi)
  16. ↑ Country Guide ? Lesotho BBC Weather . BBC. Viitattu 4.10.2022. (englanniksi)
  17. ↑ National Parks of Lesotho ( Arkistoitu ? Internet Archive) Travel Africa . (englanniksi) [ vanhentunut linkki ]
  18. ↑ Human Development Report 2009 UNDP. Viitattu 3.1.2010. (englanniksi)
  19. ↑ Kingdom of Lesotho Ethnologue . Viitattu 6.6.2018. (englanniksi)
  20. ↑ Lesotho INHEA. Viitattu 5.10.2022. (englanniksi)
  21. ↑ Universal Primary Education Lesothon hallitus. Viitattu 5.10.2022. (englanniksi)
  22. ↑ Administrative data UNESCO Institute for Statistics. 2007. (englanniksi) [ vanhentunut linkki ]
  23. ↑ Lesotho highlife [ vanhentunut linkki ] TimesLIVE . 2005. (englanniksi) [ vanhentunut linkki ]
  24. ↑ The development and state of the art of adult learning and education (ale) UNESCO. Huhtikuu 2008. Viitattu 5.10.2022. (englanniksi)
  25. ↑ Culture See Lesotho . (englanniksi)
  26. ↑ Basotho Hat ? Mokorotlo Destination Lesotho . (englanniksi)
  27. ↑ Thomas Mokopu Mofolo Encyclopædia Britannica . Viitattu 5.10.2022. (englanniksi)
  28. ↑ Lesotho ? Sports and Recreation Encyclopædia Britannica . Viitattu 4.9.2010. (englanniksi)
  29. ↑ Lesotho: country information FIFA. Arkistoitu 5.4.2010. Viitattu 4.9.2010. (englanniksi)
  30. ↑ Lesotho: FIFA/Coca-Cola World Ranking FIFA. Arkistoitu 15.12.2012. Viitattu 4.9.2010. (englanniksi)
  31. ↑ Lesotho ? Olympics at Sports-Reference.com Sports-Reference.com. Arkistoitu 5.8.2016. Viitattu 4.9.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Matkaopas aiheesta Lesotho Wikivoyagessa (englanniksi)
Jasenvaltiot
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lesotho&oldid=21161004 ”