Tämä on lupaava artikkeli.

Liettua

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tata artikkelia tai sen osaa on pyydetty paivitettavaksi, koska sen sisalto on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisaa tietoa saattaa olla keskustelusivulla .
Tarkennus: Paljon vuonna 2013 kirjoitettuja tietoja, joten monessa kohtaa kaytetaan esim. vuoden 2011 dataa.
Liettuan tasavalta
Lietuvos Respublika
Liettuan lippu Liettuan vaakuna
lippu vaakuna

Liettuan sijainti Euroopan unionin alueella.
Liettuan sijainti Euroopan unionin alueella.

Valtiomuoto tasavalta
Presidentti Gitanas Naus?da
Paaministeri Ingrida ?imonyt?
Paakaupunki Vilna (523 050 as.)
54°41′N , 25°17′E
Muita kaupunkeja Kaunas (311 148 as.)
Klaip?da (160 361 as.)
?iauliai (109 328 as.)
Panev??ys (98 612 as.)
Pinta-ala
– yhteensa 65 302 km² [1]  ( sijalla 120 )
– josta sisavesia ei merkittavasti
Vakiluku (2019) 2 793 986 [2] ( sijalla 136 )
–  vaestotiheys 45,3 as. / km²
– vaestonkasvu −1,2 % [3] (2016)
Viralliset kielet liettua
Valuutta euro (€) ( EUR )
BKT (2015)
– yhteensa 37,2 mrd. EUR [4] [5]  ( sijalla 87 )
– per asukas 12 701 EUR [6] [7]
HDI (2014) 0,839 [8] ( sijalla 37 )
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
–  maatalous 3,2 % [9]
–  teollisuus 28 % [9]
–  palvelut 68,8 % [9]
Aikavyohyke UTC+2
– kesaaika UTC+3
Itsenaisyys

 ? julistautui
 ? tunnustettu

 ? palauttaminen
Neuvosto-Venajasta
16. helmikuuta 1918
12. heinakuuta 1920
Neuvostoliitosta
11. maaliskuuta 1990
Lyhenne LT
–  ajoneuvot : LT
–  lentokoneet : LY
Kansainvalinen
suuntanumero 		+370
Tunnuslause Vienyb? te?ydi ( suom. Yhtenaisyys kukoistaa )
Kansallislaulu ” Tauti?ka giesm? ”

Edeltaja(t)   Liettuan SNT

Liettuan tasavalta ( liett. Lietuvos Respublika ) eli Liettua ( liett. Lietuva ) on valtio Itameren itarannalla Euroopassa . Liettuan asukasluku on noin 2,8 miljoonaa ja maan paakaupunki on Vilna . Maan paavaeston muodostavat liettualaiset , jotka ovat latvialaisten ohella maailman ainut jaljella oleva balttilainen kansa [10] .

Liettua mainitaan ensi kerran historiassa vuonna 1009. Tuohon mennessa alue oli ollut jo vuosisatoja eri balttilaisten kansojen asuttama. Ensimmainen yhtenainen Liettua syntyi 1253, kun Mindaugas kruunattiin Liettuan kuninkaaksi . Seuraavan sadan vuoden aikana se kohosi Euroopan suurimmaksi valtioksi liittoutuen lopulta Puolan kanssa. Vuonna 1569 liiton pohjalta syntyi vapaaehtoisesti Puola-Liettuan kansainyhteiso , joka kesti aina vuoden 1795 Puolan jakoon asti, jolloin liettualaisalueet joutuivat Venajan keisarikunnan alaisuuteen. Ensimmaisen maailmansodan loppuvaiheessa Liettua itsenaistyi Venajasta 16. helmikuuta 1918. Maailmansotien valisen ajan vuosina 1926?1940 maa oli Antanas Smetonan autoritaarisesti johtama tasavalta. Kesakuun puolivalissa 1940 Neuvostoliitto kuitenkin miehitti Baltian maat , mukaan lukien Liettuan, josta se muodosti Liettuan SNT:n . Vuonna 1941 natsi-Saksan hyokattya Neuvostoliittoon alkoi saksalaismiehitys, joka paattyi neuvostomiehityksen palauttamiseen 1944. Liettua palautti itsenaisyytensa ensimmaisena Baltian maana ja neuvostotasavaltana 11. maaliskuuta 1990. Vuonna 2004 Liettua liittyi Natoon ja Euroopan unioniin . Vuoden 2015 alusta alkaen maa otti kayttoon yhteisvaluutta euron . [11]

Maantiede [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Liettuan maantiede
Maailmanperinnekohde Kuurinkynnaan hiekkadyyneja.

Liettua rajoittuu pohjoisessa Latviaan , idassa Valko-Venajaan , etelassa Puolaan ja Venajaan ( Kaliningradin alue ). Lansiraja kulkee Itamerella. Liettua on pinta-alallaan 65 300 km² suurin Baltian maista . Tama vastaa noin viidesosaa Suomen pinta-alasta. Merenrantaa Liettualla on tarkastelutavasta riippuen 90 kilometria [9] [12] tai enemman. [13] [14] Liettuan korkein kohta, Aukstojas , on 293,8 metria merenpinnan ylapuolella. [12] Liettuan pisin joki on Valko-Venajan puolelta alkava 917 kilometria pitka Nemunas (Niemen). [15]

Liettua on suurimmaksi osaksi alankoja, soita ja metsia. [16] Liettuan jarvet sijoittuvat suurimmalta osin ylankoalueille. Yli 0,5 hehtaarin kokoisia jarvia on yhteensa 2 830 ja ne peittavat 880 neliokilometrin alueen. Jarvista suurin on 44,79 neliokilometrin laajuinen Druksiai . [12] Suurin saari on Kaliningradin alueen pohjoispuolella Nemunasin suiston suojelualueella sijaitseva, tulvistaan ja linnustostaan tunnettu Rusn? (noin 48 km²). [17]

Luonto ja luonnonsuojelu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Trakain historiallinen kansallispuisto ymparoi Trakain linnan ymparistoa.

Liettua kuuluu luonnonmaantieteellisesti lauhkean vyohykkeen sekametsaalueeseen . Metsat peittavat 31,3 prosenttia maa-alasta. [18] Noin 70 % metsista on talousmetsaa. Havupuiden osuus metsien puustosta on hiukan yli puolet, yleisimpana puulajina manty. [19]

Liettuan viidesta kansallispuistosta vanhin on vuonna 1974 perustettu Auk?taitijan kansallispuisto , jossa suojellaan vanhoja metsia. Kuurinkynnaan kansallispuisto muodostuu kapeasta hiekkakannaksesta. Trakaissa suojellaan jarvimaiseman lisaksi historiallisia kohteita. [20]

Ilmasto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Palangan uimarantaa. Liettuan rannikkoseudulla aurinko paistaa useammin kuin maan itaosissa.

Liettuan ilmasto on lauhkea. Kesalla on lamminta, eniten sataa elokuussa. Talvella saattaa olla purevan kylmaa, jos vallitseva ilmavirtaus tulee Venajan sisaosista. [21]

Vuoden keskilampotila oli vuosien 1961?1990 mittausten mukaan Vilnassa 6,0 °C. Keskilampotila on korkeimmillaan rannikon Kuurinkynnaalla ( Nidassa runsas 7,2 °C) ja sisamaassa se vaihtelee valilla 5,5?6,5 °C. Kuurinkynnaan Nidassa tammikuun keskilampotila oli −3,2 °C ja heinakuun 17,2 °C, Vilnassa on taas tammikuussa keskimaarin −6,1 °C ja heinakuussa 16,9 °C. [22] [23] [24] Kylmimmillaan Liettuassa on ollut 42,9 astetta pakkasta (Utena 1.2.1956) ja kuumimmillaan lampoa on riittanyt 37,5 celsiusastetta (Zarasai 30.7.1994). [25]

Keskimaarainen vuosisademaara oli vuosien 1961?1990 havaintojen perusteella valilla 550?850 millimetria. Rannikolla ja maan lansiosissa satoi keskimaarin 700?850 ja maan keski- ja itaosissa 550?750 millia vuodessa. [26] Enimmillaan vuorokaudessa on satanut 250 millimetria (Dusetos 2.7.1980) ja vuodessa 1 109,2 millimetria (?ilut?, 1981). [25] Aurinko paistaa tilastojen valossa rannikolla enemman (keskimaarin 1 800?1 900 tuntia vuodessa) kuin maan itaosissa (1 650?1 700 tuntia). [27]

Vilnan ilmasto Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Mar Jou Vuosi
Ylin lampotila vuosina 1777?1990 (°C) 8,5 14,4 19,8 27,6 31,8 33,4 35,4 34,4 29,8 24,5 14,9 10,5 35,4
Vrk:n ylin lampotila keskimaarin (°C) −3,5 −1,7 3,3 10,7 18,2 21,1 22,1 21,6 16,4 10,2 3,5 −0,5 10,2
Keskilampotila (°C) −6,1 −4,8 −0,6 5,7 12,5 15,8 16,9 16,3 11,6 6,6 1,2 −2,0 6,0
Vrk:n alin lampotila keskimaarin (°C) −8,7 −7,6 −3,8 1,6 7,5 10,8 12,3 11,5 7,7 3,4 −0,9 −5,2 2,2
Alin lampotila vuosina 1777?1990 (°C) −37,2 −35,8 −29,6 −14,1 −3,6 0,0 3,5 1,0 −4,8 −14,4 −22,5 −30,5 −37,2
Sademaara (mm) 41 38 39 46 62 77 78 72 65 53 57 55 683,0
Lahde: NOAA. Tiedot normaalikaudelta 1961?1990 saaasemalta 26730 Vilnius. [23]

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Liettuan historia

Esihistoria [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vanhimmat merkit ihmisasutuksesta Liettuassa ovat Kernav?n alueella, varhaiselta kivikaudelta 8000?9000 eaa. [28] Balttilaiset heimot asettuivat nykyisen Liettuan alueelle 600?100-luvuilla eaa. Nykyiset latvialaiset ja liettualaiset ovat heidan jalkelaisiaan. Ensimmainen maininta Liettuasta sen omalla nimella on vuodelta 1009 Quedlinburgin luostarin aikakirjoissa. [29]

Keskiaika [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Liettuan kehitysvaiheita. Jo 1260-luvulla Liettua kasitti suuret osat Liettuan ja Valko-Venajan nykyalueista. 1400-luvun Liettuan suuriruhtinaskunta oli myohaiskeskiajan suurvalta. Vuoden 1569 tienoilla laajat etelaiset osat siirtyivat Puolalle.
Liettuan kartta Gerardus Mercator, 1633

Liettuan valtion historia alkaa 1260-luvulta, jolloin heimot yhdistyivat kuningas Mindaugasin johdolla vastustamaan Saksalaisen ritarikunnan hyokkayksia. [30] Liettuan suuriruhtinaskunta kasvoi ajan myota merkittavaksi monikulttuuriseksi valtioksi, joka kattoi suuria osia Ita-Euroopasta. [30] Liettua sailytti muinaisuskoaan pisimpaan Euroopan valtioista. Valtiosta tuli kristillinen vasta 1300-luvun lopulla, kun suuriruhtinas Jogaila nousi vuoden 1385 Krevan unioniin liittyvan avioliiton kautta Puolan kuningas Jagelloksi ja maarasi oman kansansa ottamaan kristillisen kasteen. [31] Kansan pariin kristinusko levisi laajemmin parin seuraavan vuosisadan kuluessa. Jogailan seuraaja, suuriruhtinas Vytautas Suuri voitti Saksalaisen ritarikunnan vuonna 1410 Tannenbergissa , ja maa valttyi saksalaisvallalta. Nyky-Liettuan lounaiskulma oli Liettuan suuriruhtinaskunnan suuruuden vuosina kuitenkin osa Preussia .

Uusi aika: Puola-Liettuan ja Venajan keisarikunnan aika [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Liettuan alueellinen jako Venajan keisarikunnan aikana 1867-1914.

Puolan kuningas Sigismund II pyrki siirtamaan Liettuan suuriruhtinaskunnan etelaosia osaksi Puolaa sopimalla tasta paikallisten ruhtinaitten kanssa. Lublinin unionissa vuonna 1569 Liettua ja Puola yhdistyivat myos juridisesti ja muodostivat Puola-Liettuan valtioliiton. Valtioliiton paakaupunki oli Krakovassa , mutta siirtyi 1500?1600-lukujen taitteessa Varsovaan . Katolinen kirkko ja puolalaistuva aatelisto levittivat puolalaista kulttuuria ja yhteiskuntajarjestysta. Liettuan kieli menetti asemaansa ja lansieurooppalaiset kulttuurivaikutteet levisivat maahan. [30]

Pohjan sodan aikana (1655?1661) Liettua ja sen talous karsivat Ruotsin armeijan tuhoista. Ennen kuin niista ehdittiin toipua, alkoi suuri Pohjan sota (1700?1721). Sota, rutto ja nalanhata surmasivat merkittavan osan maan vaestosta. [32]

Puolan ja Liettuan unioni sailyi Puolan kolmanteen jakoon vuoteen 1795, jolloin Liettua liitettiin paaosin Venajan keisarikuntaan . Lounaisin osa eli nykyisen Klaip?dan ymparisto liitettiin Preussiin. Liettuaa venalaistettiin 1863?1904, jolloin muun muassa Vilnan yliopisto suljettiin, liettuankielinen lehdisto ja kirjallisuus kiellettiin. Venalaistoimia vastustettiin ankarasti, ja lapsia opetettiin salaa liettuan kielella kotikouluissa. [33] Monet lahtivat ulkomaille: vuosina 1868?1914 maasta muutti noin 635 000 henkea eli viidennes vaestosta. [34] Vuoden 1905 vallankumouksen aikana Vilnaan valittu Liettuan kansalliskokous vaati turhaan itsehallintoa. [30]

1900-luvulta nykyhetkeen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Liettuan itsenaisyysjulistuksen allekirjoittajat.

Ensimmaisessa maailmansodassa saksalaiset valloittivat suurimman osan Liettuaa vuonna 1915. [35] Helmikuussa 1918 Liettuan kuningaskunta julistautui itsenaiseksi Venajan vallankumouksen jalkeen. Liettuasta tuli kuitenkin jo marraskuussa tasavalta. [36] Liettua puolusti vuosina 1918?1920 itsenaisyyttaan sotimalla Puolaa, Venajaa ja Saksan tukemaa Bermondt-Avalovin armeijaa vastaan. Liettua ja Neuvosto-Venaja solmivat Moskovassa 12. heinakuuta 1920, Puolan?Neuvosto-Venajan sodan ollessa viela kaynnissa, rauhansopimuksen ja tunnustivat toisensa. Liettua menetti Venajan sille luovuttaman Vilnan ymparistoineen, kun alue liitettiin Puolaan vuoden 1920 lopulla. [37] Kaunasista tuli Liettuan tilapainen paakaupunki. [29]

Aikaisemmin Saksaan kuulunut Klaip?dan eli Memelin alue oli ensimmaisen maailmansodan jalkeen Ranskan hallinnassa. [37] Liettua lahetti 1 400 miehen armeijan rauhoittamaan alueen jarjestettyaan siella ensin kapinan, ja Ranska ja Liettua sopivat alueen siirtymisesta Liettualle v. 1924. [38]

Maailmansotien valisen Liettuan tarkein poliitikko oli Antanas Smetona , joka toimi maan ensimmaisena presidenttina vuosina 1919?1920, ja uudelleen vuoden 1926 sotilasvallankaappauksesta aina vuoteen 1940 asti. [39]

Molotov?Ribbentrop-sopimuksen mukaisesti Liettua kuului aluksi Saksan etupiiriin, mutta 28. syyskuuta tehdyn lisasopimuksen nojalla Liettua siirtyi Neuvostoliiton etupiiriin. [29] Neuvostoliitto pakotti syksylla 1939 Liettuan luovuttamaan sotilastukikohtia, joihin sijoitettiin 20 000 sotilasta. Vastineeksi sopimuksesta Liettua sai takaisin Vilnan Saksan ja Neuvostoliiton jakaessa Puolan. Vilnasta tuli taas paakaupunki, ja maa sai nykyisen itarajansa. [40]

Neuvostoliitto antoi Liettualle 14. kesakuuta 1940 uhkavaatimuksen paastaa rajoittamaton maara joukkoja maahan. Pian taman jalkeen Liettuasta muodostettiin Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta . [41] Saksan valtakunta miehitti Liettuan 1941 hyokattyaan Neuvostoliittoon. [29] Vuosina 1941?1944 paaosa nykyisesta Liettuasta kuului siviilihallinnoltaan Saksan Ostlandin valtakunnankomissariaattiin . Vuonna 1944 puna-armeija tyonsi saksalaiset pois Liettuasta, ja neuvostovalta palautui. Vastarintamiehet , niin sanotut metsaveljet vastustivat neuvostovaltaa pitkalle 1950-luvulle. [42]

Liettuan juutalaisia ja saksalainen sotilas.

Neuvostovallassa Liettuassa ehdittiin toteuttaa viljelymaiden ja yritysten kansallistaminen ja kyydittaa vastustelijat Siperiaan . [42] Presidentti Antanas Smetona pakeni Yhdysvaltoihin , ja hanen Liettuaan palannut vastustajansa Augustinas Voldemaras vangittiin ja kuljetettiin Venajalle. [39] [43] On arvioitu, etta vuosina 1940?1954 natsien ja neuvostojoukkojen miehitysten aikana Liettua menetti yhteensa 780 000 kansalaistaan. Saksalaiset lahettivat liettualaisia tyoleireille ja surmasivat 91 % maan juutalaisista. Neuvostojoukkojen vuoden 1944 valtauksen jalkeen 120 000?300 000 liettualaista surmattiin tai lahetettiin Siperiaan. Osana Liettuan integrointia Neuvostoliiton viranomaiset rohkaisivat muuttoliiketta muista neuvostotasavalloista Liettuaan. [29]

Gorbat?ovin kaudella Neuvostoliitossa alkaneen perestroikan ja glasnostin myota Liettuassa vahvistuivat kansallistunne ja itsenaisyyspyrkimykset. Kesakuussa 1988 perustettiin kommunismin ja neuvostovallan vastainen uudistusliike S?j?dis . [29] [31] Joulukuussa 1989 Liettuan kommunistinen puolue sanoutui irti Neuvostoliiton kommunistisesta puolueesta ja antoi kaiken vallan parlamentille. Helmikuun 1990 vaaleissa S?j?diksen edustajat saivat ylivoimaisen enemmiston parlamentissa. Maaliskuussa 1990 Liettua julistautui ensimmaisena neuvostotasavaltana itsenaiseksi. Neuvostoliitto yritti tukahduttaa itsenaisyysliiketta muun muassa talousboikotilla ja viimein 13. tammikuuta 1991 valtaamalla Vilnan televisiokeskuksen, jossa 14 ihmista sai surmansa. [44] Venajan presidentti Boris Jeltsin tuomitsi hyokkayksen, ja Venaja tunnusti Baltian maat itsenaisiksi 7. syyskuuta 1991. [45]

Uudelleen itsenaistyneen Liettuan historian alkuvaiheen nakyvimpia poliitikkoja oli Vytautas Landsbergis , joka johti Sajudis -liiketta ja toimi Liettuan itsenaiseksi vuonna 1990 julistaneen parlamentin puhemiehena. Toinen itsenaisyyden alkuvaiheen keskeinen poliittinen vaikuttaja oli Algirdas Brazauskas , joka johti vuoden 1992 vaaleissa Sajudiksen voittanutta kommunistipuolueen seuraajaa Demokraattista tyovaenpuoluetta. Brazauskas oli Liettuan presidentti vuosina 1993-1998 ja paaministeri 2000-luvun alussa. [46] Valdas Adamkus toimi Liettuan presidenttina vuosina 1998-2003 seka 2004-2009. [46]

Liettua otettiin Yhdistyneiden kansakuntien jaseneksi 17. syyskuuta 1991. Taman jalkeen maa lahestyi Lansi-Eurooppaa. Viimeiset Venajan armeijan joukot poistuivat maasta vuonna 1993. [29] Liettuasta tuli seka Euroopan unionin etta Naton jasen vuonna 2004. [35] 1. tammikuuta 2015 maa otti kansallisen valuuttansa litin sijaan kayttoon euron . [47]

Politiikka [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Liettuan poliittinen jarjestelma
Dalia Grybauskait? oli Liettuan presidenttina vuosina 2009-2019.
Gitanas Naus?da , Liettuan presidentti vuodesta 2019.

Liettuan tasavalta on parlamentaarinen demokratia, jonka paamies on Liettuan presidentti . [9] Hanet valitaan vaaleissa viiden vuoden kaudeksi. Liettuan presidentti on ensisijaisesti edustuksellinen, seremoniallinen ja symbolinen valtionpaamies. Hanella on silti ulkopoliittista valtaa ja han nimittaa paaministerin , mutta tama tarvitsee myos parlamentin hyvaksynnan. Presidentti nimittaa paaministerin esityksen pohjalta muut ministerit , ja lisaksi johtavat virkamiehet, tuomarit ja perustuslakituomioistuimen jasenet. [48]

Liettuan presidentiksi valittiin toukokuun 2019 presidentinvaaleissa puolueisiin sitoutumaton ekonomisti Gitanas Nauseda. [49]

Lainsaadantovaltaa kayttaa yksikamarinen eduskunta Seimas , johon valitaan 141 jasenta neljan vuoden kaudeksi. 71 edustajaa valitaan yhden edustajan vaalipiireista, lisaksi 70 edustajaa valitaan kansallisilta listoilta. [9] Puolueilta vaaditaan 5 prosenttia maan kaikista aanista, etta ne saavat ehdokkaansa eduskuntaan. [50] Liettuan vaalijarjestelma on erikoislaatuinen. Parlamentin 141 paikasta 70 taytetaan suhteellisen vaalitavan perusteella ja loput 71 niin, etta kustakin vaalipiirista valitaan vain eniten aania saanut edustaja. [51]

Liettuan paaministerina toimii Ingrida ?imonyt? , joka aloitti marraskuussa 2020. Kotimaan liitto ? Liettuan kristillisdemokraatit (TS-LKD) asetti ?imonyt?n paaministeriehdokkaakseen, vaikka tama ei virallisesti kuulukaan puolueeseen. TS-LKD muodosti hallituksen kahden pienemman puolueen, liberaalien liikkeen ja Vapauspuolueen kanssa [52] .

Ylinta tuomiovaltaa kayttavat perustuslakituomioistuin, korkein oikeus ja vetoomustuomioistuin. Presidentti nimittaa kaikki tuomarit. [9] Presidentti Algirdas Brazauskas maarasi kuolemantuomioiden taytantoonpanon lopetettavaksi heinakuussa 1996. Maassa oli teloitettu vuoden 1991 jalkeen seitseman murhasta tuomittua. Odottamassa tuomion taytantoonpanoa oli yhdeksan. [53] Kuolemanrangaistus poistettiin v. 1998. [54]

Puolustusvoimat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Liettuan puolustusvoimat

Liettuan puolustusvoimissa tyoskentelee noin 14 700 henkiloa, joista 2 220 on siviileja . [55] Asevelvollisuudesta luovuttiin syyskuussa 2008, mutta se palautettiin vuonna 2015 [56] . Puolustusvoimat jakaantuu maavoimiin , merivoimiin , ilmavoimiin , erikoisjoukkoihin ja vapaaehtoisjoukkoihin . [57]

Laanit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Liettuan laani- ja kuntajako.

Liettua on jaettu kymmeneen laaniin ( apskritys , yksikko ? apskritis ), jotka on nimetty suurimman kaupungin mukaan. Laanit on jaettu kuntia vastaaviin 43 kunnallispiiriin seka kuntia vastaaviin kaupunkikuntiin ja kuntiin. Naita yksikoita on yhteensa 60. [58]

Laani Paakaupunki
Alytusin laani Alytus
Kaunasin laani Kaunas
Klaip?dan laani Klaip?da
Marijampol?n laani Marijampol?
Panev??ysin laani Panev??ys
?iauliain laani ?iauliai
Taurag?n laani Taurag?
Tel?iain laani Tel?iai
Utenan laani Utena
Vilnan laani Vilna

Talous [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Klaip?dan aallonmurtaja ja majakka 200 litin setelissa, joka vastaan arvoltaan 57,93 euroa.
ORLEN Lietuva -yhtion Ma?eikiain oljynjalostamo on Baltian ainoa oljynjalostamo. Merkittava osa yhtion tuotannosta viedaan ulkomaille.

Liettuan talous on siirtynyt suunnitelmataloudesta markkinatalouteen ja kasvanut nopeasti viime vuosikymmenena. Maa liittyi WTO:hon ja EU:hun vuonna 2004. Maan bruttokansantuote on kasvanut vuosina 2002?2011 keskimaarin 4,5 %, joka oli Slovakian jalkeen Euroopan yhteisomaiden suurin kasvuprosentti. Lamavuonna 2009 kansantuote laski kuitenkin ?14,8 %, muina jakson vuosina BKT kasvoi. [59] Vuonna 2012 BKT:n on raportoitu kasvaneen 4,1 %. Vuoden 2012 lopussa tyottomyysaste oli 12,3 % (toisella tilastointitavalla 13,0 %), mika oli runsaan prosentin edellisvuotta vahemman. [60] Keskimaarainen kuukausipalkka oli 2 232 LTL eli 647 euroa (2012 lopussa). [61]

Liettuan rahayksikko on euro vuoden 2015 alusta alkaen. Vuoteen 2015 asti rahayksikkona oli Liettuan liti (valuuttakoodi LTL). [62] Litin arvo sidottiin euroon vuoden 2002 helmikuussa vaihtokurssilla 1,00 EUR = 3,4528 LTL. [63] Maan keskuspankki paatti jo vuonna 2005 liettualaisten eurokolikoiden ulkoasusta. [64] Huhtikuussa 2014 Liettuan parlamentti paatti kannattaa euroon liittymista. [65] Kesakuussa 2014 Euroopan keskuspankki arvioi, etta Liettua tayttaa eurojasenyyden vaatimukset ja Euroopan komissio ehdotti, etta Liettua voisi liittya valuuttaliittoon vuoden 2015 alusta lahtien. EU:n jasenmaat paattivat Liettuan eurojasenyydesta heinakuussa 2014. [66]

Suuri osa Liettuan kaupasta suuntautuu edelleen itaan ja Keski-Eurooppaan. Vuonna 2011 tuonnin maara oli yhteensa 78,8 miljardia litia. Liettuan suurimmat tuontimaat olivat Venaja (osuus 32,1 %), Saksa (10,0 %), Puola (9,1 %), Latvia (6,6 %) ja Alankomaat (5,0 %). [67]

Liettuan kauppatase oli vahvasti alijaamainen, silla vuoden 2011 vienti oli suuruudeltaan vain 69,6 miljardia litia. Maan vienti kohdistui erityisesti Venajalle (16,6 %), Latviaan (10,2 %), Saksaan (9,3 %), Puolaan (6,9 %), Viroon (6,6 %), Alankomaihin (6,1 %) ja Valko-Venajalle (5,2 %). [67] Viennin merkittavimmat tuoteryhmat ovat poltto- ja voiteluaineet (26,0 mrd. litia eli 33,0 %), koneet ja kulkuneuvot 21,3 % seka kemikaalit ja niihin liittyvat tuotteet 12,9 %. [67]

Suomen osuus Liettuan ulkomaankaupan tuonnista oli 2,1 % (1 644,1 milj. LTL) ja viennista 1,3 % (931,2 milj. LTL). [67] Suomalaisyritykset ovat toimineet erityisesti tukku- ja vahittaiskaupan seka valmistusteollisuuden aloilla. Esimerkiksi Nesteella on maassa yli 50 huoltamoa, Rautakesko omistaa liettualaisen Senukai -rautakauppaketjun ja S-ryhman Prisma -tavaratalot ovat merkittava vahittaiskaupan toimija.

Vuonna 2011 inflaatio 4,1 %. [9] Maatalous tyollistaa 14 % tyovoimasta ja tuottaa 3,3 % kansantuotteesta. Sen tuotteita ovat vilja, peruna, sokerijuurikas ja vihannekset. [9]

Energiatalous [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Fossiilisia polttoaineita kayttava 1 800 MW:n Elektr?nain voimala on Liettuan suurin voimalaitos. Se on osa Lietuvos Energija -yhtiota.

Liettuan sahkontuotanto koki suuria muutoksia, kun keskeisessa asemassa ollut Ignalinan ydinvoimala suljettiin vuoden 2009 lopussa. [68] Viela vuonna 2004 maa oli Euroopan 27 maasta toiseksi hiilidioksiditehokkain. Silloin ydinvoimalla tuotettiin 78 % ja uusiutuvilla lahteilla 15 % maan omasta energiantuotannosta. Maa tuo oljya ja maakaasua Venajalta. [69] Nykyisin maan suurin voimala on raskasta polttooljya ja maakaasua kayttava Elektr?nain voimala (1 800 MW). Ignalinan sulkemisen jalkeen Liettua on myos tuonut sahkoa ulkomailta. Liettuan vuonna 2010 hyvaksytyn, vuoteen 2050 ulottuvan energiapoliittisen strategian tavoitteena on saavuttaa energiaomavaraisuus vuoteen 2020 mennessa. Strategiapaperin mukaan energian maahantuontia monipuolistetaan, markkinoita vapautetaan ja kotimaan energiatarpeiden tayttamiseksi luodaan riittava tuotantokapasiteetti. Tarkoituksena on strategiapaperin mukaan ryhtya tuottamaan sahkoa uudella Visaginasin ydinvoimalalla ja uudistuvilla energianlahteilla. [70] Vuonna 2013 avattiin esimerkiksi Fortumin toimittama, yhdyskuntajatetta hyodyntamaan pystyva Klaip?dan voimalaitos. [71] [72] Liettua sopi myos sahkonsiirron kantaverkon yhdistamisesta Puolan kantaverkkoon vuoteen 2015 mennessa LitPolLink-siirtoyhteydella. Talla parannetaan sahkovarmuutta. Ennestaan Liettuasta oli kantaverkkoyhteys pohjoiseen (Latviaan ja Viroon) seka itaan (Valko-Venajan ja Venajan suuntaan). [73]

Strategian mukaisesti Liettua allekirjoitti vuonna 2011 yhteistyosopimuksen amerikkalaisen energiayhtion kanssa maakaasun toimittamisesta vuodesta 2015 alkaen 30 % maakaasun tuontia ja jakelua hallinneen venalaisyhtio Gazpromin hintatasoa edullisemmin. Kaasu tuotaisiin maahan nesteytettyna meriteitse. Tata varten Klaip?daan on rakenteilla LNG -terminaali, joka on tarkoitus ottaa kayttoon vuoden 2014 loppuun mennessa. [74] Liettuan parlamentti paatti kesalla 2012 myos velvoittaa maakaasun maahantuojat ohjaamaan vahintaan 25 % Liettuassa kaytettavan kaasun tuonnistaan uuden kaasuterminaalin kautta. Osin Gazpromin omistama kaasun myynti- jakeluyhtio Lietuvos Dujos paatettiin lain voimalla jakaa vuonna 2014 aikana erillisiksi jakelu- ja myyntiyhtioiksi. Nain useat kaasuntoimittajat voivat jatkossa kayttaa samaa maakaasun siirtoputkistoa. [75]

Liikenne [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Liettuassa on kuusi eurooppatieta .
Liettuan rautateiden sahkojunayksikkoja Kaunasin rautatieasemalla (2010).
Klaip?dan satamanostureita ja irtolastialus. Klaip?dassa laivataan vuosittain esimerkiksi useita tonneja ensin rautateitse Liettuan lapi kuljetettua valkovenalaista lannoitetta.
Valtatien A1 (E 85) osuus Kaunasista Vilnaan on Liettuan tarkeimpia valtatieosuuksia. Tata kautta kulkee rekkaliikenne myos Vilnasta Klaip?dan satamaan.

Liettuassa on 86 lentokenttaa [9] , joista kolme on kansainvalista siviililentoasemaa: Vilna (2 029 tuhatta matkustajaa vuonna 2012), Kaunas (830 tuhatta matkustajaa / 2012) ja Palanga (128 tuhatta matkustajaa / 2012). [76] [77] [78]

Rautatieta on 1 767 km. [9] Kotimaanliikenteesta vastaa Liettuan rautatiet , joka liikennoi tiheasti esimerkiksi Vilnan ja Kaunasin asemien valia. Liettuan rautateiden henkiloliikenteessa matkusti vuonna 2011 kaikkiaan 4,7 miljoonaa matkustajaa. Tasta 3,9 miljoonaa oli kotimaan liikenteen ja 0,9 miljoonaa ulkomaanliikenteen matkustajia. [79] Ulkomaanliikennetta Liettuaan tai sen kautta esimerkiksi Moskovaan , Pietariin ja Kaliningradiin liikennoi lisaksi Venajan rautatiet . Valko-Venajan rautateiden ajaa muutamia junavuoroja Minskiin . Junamatka Vilnasta Moskovaan voi kestaa 15 tuntia, Pietariin 20 tuntia ja Varsovaan 12 tuntia. [80] EU-maiden valista junaliikennetta Varsovan, Kaunasin, Riian ja Tallinnan valilla pyrkii merkittavasti nopeuttamaan ja lisaamaan Rail Baltica -ratahanke 2020-luvulle tultaessa; hankkeen suunnittelu on meneillaan.

Liettuassa rautateitse kuljetettu rahtimaara ylittaa vuositasolla maantiekuljetusten maaran. Vuonna 2011 Liettuan rautatiet kuljetti yhteensa 52,3 miljoonaa tonnia rahtia. Rahdista 36 % liittyi tuontiin, 29 % maan sisaiseen liikenteeseen, 25 % kauttakulkuliikenteeseen, ja 10 % vientiin. Liettuan ohella maan rautatieverkko on merkittava kuljetusvayla myos Valko-Venajan, Venajan, Ukrainan, Puolan ja Kazakstanin kaupalle. [79]

Maantieverkko on paaosin hyvakuntoinen. Paallystettya maantieta 71 563 km. [9] Kaupungeissa, seka suurimpien asutuskeskusten valilla toimii linja-autojen reittiliikenne. [81] Henkiloautoistumisaste on silti korkea. Asukaslukuun suhteutettuna Liettuassa oli vuonna 2009 enemman henkiloautoja kuin missaan sen naapurimaissa tai Pohjoismaassa : 537 kappaletta tuhatta asukasta kohden eli hieman Suomea enemman. [82] Valtatieyhteyksista kuusi keskeisinta kuuluu eurooppatieverkkoon . Naista vaylista Helsingin , Tallinnan ja Riian kautta Kaunasiin johtava Via Baltica (E67) on monelle suomalaiselle tuttu reitti Liettuaan ja edelleen Varsovaan . Muita eurooppateita ovat esimerkiksi E28 ( Berliini ? Gda?sk ? Kaliningrad ?Kybartai?Vilna? Minsk ) ja E85 : Klaip?da ?Kaunas?Vilna? Lida ? Bukarest ). [81]

Liettuan suurin satama Klaip?da kuuluu rahtimaariltaan Itameren kymmenen suurimman sataman joukkoon. Merkittava on myos B?ting?n oljyterminaali , jonne tuotu oljy jatkaa oljyputkea pitkin noin 90 kilometria sisamaahan Ma?eikiain oljynjalostamolle. Vesivaylia on 441 km [9] , Neumunasin varrella on muutamia jokisatamia, esimerkiksi Kaunasissa.

Vaesto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kansallispukuun ja meripihkakoruihin pukeutuneita tyttoja Kaunasissa.
Koululaisia alueensa kansallispuvuissa.

Liettuan vuoden 2011 vaestonlaskennan mukaan maassa asui yhteensa 3 043 429 henkea. Naisia vaestosta oli 53,9 ja miehia 46,1 prosenttia. Kaupunkilaisiksi heista luokiteltiin 66,7 % (2 031 211 henkea) ja maaseudun asukkaiksi 33,3 % (1 012 218). Vaestonlaskennan mukaan 99,3 prosenttia maan asukkaista oli Liettuan kansalaisia. [7]

Liettuan kieli on maan ainoa virallinen kieli.

Vakiluvun kehitys ja elinaika [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuoden 2013 maaliskuussa Liettuan vaesto oli vahentymassa vauhdilla 1,0 % edellisvuoteen verrattuna. Vakiluvuksi arvioitiin tuolloin 2,972 miljoonaa. [83] Negatiivinen kehitys on jatkunut useiden vuosien ajan. [84] Suhteellisen korkean syntyvyyden takia vaeston ikaantyminen ei ole samanlainen ongelma kuin muissa Baltian maissa. Tata on selitetty katolisuudella ja etnisella yhtenaisyydella. [85] Vuonna 2012 maassa syntyi 9,34 lasta tuhatta asukasta kohti. [9] Maastamuutto on yleista: viimeisten sadan vuoden aikana vain yhdesta Euroopan maasta eli Irlannista on muuttanut vakilukuun suhteutunutta enemman ihmisia ulkomaille kuin Liettuasta. Liettuan EU-jasenyyden vuoksi onkin vahintaan puoli miljoonaa koulutettua ja kielitaitoista liettualaista muuttanut erityisesti Britanniaan ja Irlantiin . [86]

Liettualaisten elinajanodote vuonna 2012 oli 75,55 vuotta, naisilla selvasti korkeampi (80,66) kuin miehilla (70,72 vuotta). [9] Vuosina 2001?2003 Liettuassa tehtiin suhteellisesti eniten itsemurhia Euroopassa. [87] Itsemurha on viidenneksi yleisin kuolinsyy erilaisten sydanvaivojen, keuhkosyovan ja maksasairauksien jalkeen. [88]

Etninen jakauma [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kaikkiaan 86,7 % Liettuan vaestosta on kansallisuudeltaan liettualaisia . Suurimmat etniset vahemmistoryhmat ovat puolalaiset (5,6 %), venalaiset (4,8 %), valkovenalaiset (1,3 %) ja ukrainalaiset (0,7 %). [89] Puolalaiset ovat keskittyneet Liettuan kaakkoisosiin, Vilnan laaniin . Venalaiset, valkovenalaiset ja ukrainalaiset ovat keskittyneet Vilnaan, Klaip?daan seka Utenan laaniin . [7] Utenan laanin Visaginasin kaupungissa he ovat muodostaneet jopa enemmiston tyovaestosta; tahan Ignalinan ydinvoimalan henkilostolle perustettuun kaupunkiin muutti Neuvostoliiton aikana runsaasti ydinvoimalatyontekijoita. [90]

Uskonto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vilnan katedraali kellotorneineen.
Vilnan yliopiston (1579) kirkko muistuttaa oppilaitoksen katolisesta syntyhistoriasta.

Liettuan uskonnollisista ryhmista suurin on katolilaisuus , johon kuului vuoden 2011 vaestonlaskennan mukaan 77,2 prosenttia vaestosta. Uskonnottomia oli 6,1 %, ortodokseja 4,1 %, vanhauskoisia 0,8 %, luterilaisia 0,6 %, reformisteja 0,2 % ja muihin uskontokuntiin kuului 0,9 % vaestosta. 10,0 prosenttia vaestonlaskentaan osallistuneista ei kertonut uskontoaan. Etninen tausta nakyi uskonnollisessa suuntautumisessa selvasti. Liettuan puolalaisista 88,6 % oli katolisia. Venalaisista taas 51,5 % oli ortodokseja, 11,9 % katolisia ja uskonnottomia 11,6 %. [7] Liettuassa toimii myos esikristillista uskontoa elvyttava, uuspakanallinen Romuva -liike. [91]

Liettuassa oli ennen toista maailmansotaa suuri juutalaisvaesto. Ennen toista maailmansotaa Vilnan vaestosta kolmannes oli juutalaisia. Saksan miehityksen aikana yli 90 prosenttia Liettuan juutalaisista tapettiin. Nykyisin Liettuassa on noin 3 100 juutalaista. [92]

Koulutus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Liettuassa koulunkaynti alkaa seitsemanvuotiaana neljavuotisessa alakoulussa ja jatkuu kuusivuotisessa ylakoulussa, joka jakaantuu kahteen kolmevuotiseen osaan. Alakoulussa ei anneta numeroarvosanoja. Ylakoulussa opiskellaan kahta vierasta kielta, joista yleisimpia ovat englanti, saksa ja ranska. Esikoulun kayminen kuusivuotiaana ei ole pakollista mutta valtio takaa siihen mahdollisuuden. Maassa toimii 21 yliopistoa, joista 15 on valtion rahoittamia. [93]

Yliopistoista vanhin ja Liettuan historiassa keskeisin on vuonna 1579 perustettu Vilnan yliopisto . Sen taustalla oli 1569 Vilnan katolisen piispan kutsumien jesuiittojen vuonna 1570 kaynnistama jesuiittakollegio. Jesuiitat kutsuttiin maahan uskonpuhdistuksen vastavoimaksi. Maahan oli jopa yritetty perustaa protestanttista yliopistoa. Jesuiittakoulussa sadat aatelisperheiden lapset (1587 jo 700 opiskelijaa) saivat katolisen pohjakoulutuksen. Taman taydentamiseksi jesuiitat kysyivat Puolan kuningas ja Liettuan suuriruhtinas Stefan Batorylta luvan yliopiston perustamiseen. Paavi vahvisti kuninkaan luvan ja Vilnan yliopisto sai alkunsa. [94]

Nykyaikana muita keskeisia liettualaisia yliopistoja ovat muun muassa Kaunasin teknillinen yliopisto , Klaip?dan yliopisto , Liettuan terveystieteiden yliopisto (Kaunas), Mykolas Romeris yliopisto (Vilna), ?iauliain yliopisto , Vilnan Gediminasin teknillinen yliopisto ja Vytautas Suuren yliopisto (Kaunas).

Suurimmat kaupungit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Taulukossa on lueteltu Liettuan 15 suurinta kaupunkia vuoden 2012 alun asukaslukuineen. Kaupunkien sijainti kay ilmi oheisesta kartasta. [95]

Kaupunki Laani Vakiluku
2012 [95]
Vilna Vilnan laani &&&&&&&&&0523050.&&&&00 523 050
Kaunas Kaunasin laani &&&&&&&&&0311148.&&&&00 311 148
Klaip?da Klaip?dan laani &&&&&&&&&0160361.&&&&00 160 361
?iauliai ?iauliain laani &&&&&&&&&0107875.&&&&00 107 875
Panev??ys Panev??ysin laani &&&&&&&&&&098612.&&&&00 98 612
Alytus Alytusin laani &&&&&&&&&&058616.&&&&00 58 616
Marijampol? Marijampol?n laani &&&&&&&&&&040388.&&&&00 40 388
Ma?eikiai Tel?iain laani &&&&&&&&&&036700.&&&&00 36 700
Jonava Kaunasin laani &&&&&&&&&&030224.&&&&00 30 224
Utena Utenan laani &&&&&&&&&&028622.&&&&00 28 622
K?dainiai Kaunasin laani &&&&&&&&&&026357.&&&&00 26 357
Tel?iai Tel?iain laani &&&&&&&&&&025271.&&&&00 25 271
Taurag? Taurag?n laani &&&&&&&&&&024042.&&&&00 24 042
Ukmerg? Vilnan laani &&&&&&&&&&023450.&&&&00 23 450
Visaginas Utenan laani &&&&&&&&&&021751.&&&&00 21 751
Katso myos: Luettelo Liettuan kaupungeista

Kulttuuri [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Liettuan kulttuuri
Ensimmainen liettuankielinen kirja: Martynas Ma?vydaksen Katekismus (1547).

Kirjallisuus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

1500-luvulla vain vahemmisto Liettuan suuriruhtinaskunnan vaestosta oli etniselta taustaltaan liettualaisia. Prahassa ensimmaiset kirjansa painanut valkovenalainen Frantsysk Skaryna muutti vuonna 1520 Vilnaan. Vuonna 1522 han perusti kaupunkiin Liettuan ensimmaisen kirjapainon , jossa painettiin Liettuan ensimmainen kirja, vanhavalkovenajankielinen rukouskirja nimeltaan Pieni matkakirja . [96] [97] Ensimmainen liettuan kielella painettu kirja oli ( Catechismusa Prasty Szadei , Katekismus, 1547). Sen laati Martynas Ma?vydas Konigsbergin protestanttisessa yliopistokaupungissa [94] Martti Lutherin kirkkokansalle tarkoitetun Vaha Katekismuksen pohjalta. Mikalojus Dauk?an kaantama, katoliseen alkuteokseen pohjautuva, papeille ja opettajille kohdistettu Iso Katekismus ilmestyi puolestaan 1595.

Maallinen kirjallisuus kehittyi 1700-luvulla. Toisen maailmansodan jalkeen ilmestyi joukko sotakuvauksia, tunnetuimpana Balys Sruogan keskitysleirikuvaus. [98] Justinas Marcinkevi?iusta on sanottu Liettuan kansallisrunoilijaksi. [99]

Musiikki ja kuvataiteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Mikalojus Konstantinas ?iurlionis (1875-1911) on tunnetuimpia liettualaisia taiteilijoita. Han oli jugendtyylin ja symbolismin edustaja ja toimi seka saveltajana etta kuvataiteilijana. [100] Liettuassa varttunut Jonas Mekas on vuorostaan yksi kokeellisen elokuvan merkkihahmoista. Liettualainen musiikkiperinne on hyvin edustettuna Unescon aineettoman kulttuuriperinnon luettelossa : vuonna 2008 listalle paasseen Baltian maiden yhteisen lauluperinteen lisaksi luetteloon lisattiin vuonna 2010 liettualaiset moniaaniset Sutartin? -laulut. [101] [102]

Maailmanperintokohteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kernav?n arkeologista aluetta Neris-joen aarella.
Vilnan vanha keskusta on maailmanperintoluettelon kohde.
Hetki koripallon ystavyysottelusta Liettua-Espanja Kaunasin monitoimihallissa (?algiris Arena).

Unescon Maailmanperintoluettelossa on Liettuasta nelja kohdetta [103] :

Ruokakulttuuri [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Liettuan kylma ilmasto heijastuu ruokakulttuuriin, koska talvella vihannesten saati on vaikeaa ja kansa syo mielellaan lamminta ja tukevaa ruokaa. Ruokavalion perustana ovat sianliha ja savustettu liha, perunat, kaali ja punajuuret. Perinneruokiin kuuluvat kylma punajuurikeitto ?altibar??iai ja perunasta tehdyt, raviolin tapaiset cepelinai -nyytit. [98]

Urheilu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Liettuan suosituin laji on koripallo . Maa on voittanut lajissa kolme olympiapronssia ja kolme Euroopan-mestaruutta . Maan tunnetuimmat koripalloilijat ovat Arvydas Sabonis , ?ar?nas Jasikevi?ius , Arvydas Macijauskas , ?ydr?nas Ilgauskas , Domantas Sabonis ja Jonas Valan?i?nas . [104]

Liettuan jalkapallomaajoukkue ei ole selviytynyt lajin arvokisoihin. Vuoden 1924 olympialaisten jalkapalloturnaukseen maa kuitenkin osallistui. [105] Nuori Liettua ehti osallistua kaikkiaan kaksiin kesakisoihin ja talvikisoihin vuosina 1924 ja 1928. [106]

Neuvostovuosina liettualaisten olympiamitalitili aukesi vuonna 1952 Helsingissa , kun kolme Neuvostoliiton koripallomaajoukkueen liettualaista jasenta sai omat hopeamitalinsa . Vuosien 1952 (Helsinki) ja 1988 (Soul) valisena aikana liettualaiset urheilijat voittivat kaikkiaan 25 kultaista, 19 hopeista ja 16 pronssista olympiamitalia osana Neuvostoliiton joukkuetta. [105]

Vuoden 1990 itsenaisyysjulistuksen jalkeen Liettua on osallistunut yhteensa kuudesti kesaolympialaisiin ja viidesti talviolympialaisiin (vuoteen 2013 mennessa). Talvikisoista maa ei ole voittanut mitaleita. Sen sijaan kesaolympialaisista on tuomisina ollut 21 mitalia, joista 6 on kultaa, 5 hopeaa ja 10 pronssia. [105] [106] Liettuan tasavallan aikana menestyneimmat olympiaurheilijat ovat kolme mitalia voittaneet koripalloilija Gintaras Einikis ja kiekonheittaja Virgilijus Alekna . [106] Kolme muutakin liettualaista koripalloilijaa on voittanut kolme olympiamitalia . lahde?

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Walter R. Iwaskiw, toim. Lithuania: A Country Study . Washington: GPO for the Library of Congress, 1995. Teoksen verkkoversio

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ About Lithuania - Geography The Official Gateway of Lithuania, lietuva.lt. Arkistoitu 3.10.2011. Viitattu 24.5.2013. (englanniksi, liettuaksi)
  2. ↑ https://www.delfi.lt/news/daily/lithuania/vis-toliau-nuo-triju-milijonu-lietuvoje-ir-toliau-mazeja-gyventoju.d?id=80590305 Oficialiosios statistikos portalas]
  3. ↑ Gyventoj? skai?ius Lietuvije 1192-2016 m (liettuaksi)
  4. ↑ Lietuvos statistikos departamentas, 2016 01 29 (liettuaksi)
  5. ↑ Pasaulio (englanniksi)
  6. ↑ Lietuvos statistikos metra?tis - Statistical Yearbook of Lituania 2012 (pdf, noin 19 MB)  (Luku 15. National Accounts, sivu 288-) ISSN 2029-3631 . 2012. Vilna: Lietuvos statistikos departamentas. Arkistoitu 10.10.2013. Viitattu 22.5.2013. (englanniksi, liettuaksi)
  7. ↑ a b c d Lietuvos gyventojai 2011 metais: 2011 m. gyventoj? sura?ymo rezultatai - Lithuanian 2011 Population Census in Brief (pdf) 2012. Lietuvos statistikos departamentas, stat.gov.lt. Arkistoitu 29.10.2013. Viitattu 2013-01-09, linkki paivitetty 2013-05-25. (englanniksi, liettuaksi)
  8. ↑ Briefing note for countries on the 2015 Human Development Report: Lithuania (englanniksi)
  9. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Lithuania The World Factbook . Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  10. ↑ Balt Britannica . Viitattu 30.4.2024. (englanniksi)
  11. ↑ Lithuania - Settlement patterns Encyclopedia Britannica . Viitattu 18.3.2020. (englanniksi)
  12. ↑ a b c General statistics - Geographical data Lietuvos statistikos departamentas (Statistics Lithuania), stat.gov.lt. Arkistoitu 29.10.2013. Viitattu 2013-01-09, paivitetty 2013-05-24. (englanniksi, liettuaksi)
  13. ↑ 13. Lithuania (pdf)  (Merenrannan pituus 98 km tai 262 km mainittu kappaleen 13.1. alussa) The economics of climate change adaptation in EU coastal areas, Final report . 2009. European Commission, Directorate-General for Maritime Affairs and Fisheries, ec.europa.eu. Viitattu 9.1.2013. (englanniksi)
  14. ↑ http://www.lrp.lt/en/lithuania/facts_about_lithuania.html ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  15. ↑ Walter R. Iwaskiw (toim.): Topography, Drainage, and Climate Lithuania: A Country Study . U.S. Library of Congress. Viitattu 2.12.2012.
  16. ↑ Geographica maailmankartasto: maanosat, maat, kansat , s. 237. Almagest OY, 2008. ISBN 978-3-8331-4130-0 .
  17. ↑ Nemunas Delta Natural Park ? Venice of Lithuania best-of-european-union.eu. Arkistoitu 20.6.2022. Viitattu 26.5.2013. (englanniksi)
  18. ↑ Jager, L. (Ed.):  COST E30 Economic integration of urban consumers' demand and rural forestry production. Forest sector entrepreneurship in Europe: Country studies. Lithuania . Jager, L. (Ed.). Joensuu: Joensuun yliopisto. (englanniksi)
  19. ↑ Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 2000 (PDF) Keski- ja Ita-Euroopan metsatietopalvelu : Liettua . Metla. Viitattu 27.4.2012. [ vanhentunut linkki ]
  20. ↑ National Parks visit lithuania . 2001-2012. Travel Agency Visit Lithuania. Arkistoitu 27.1.2013. Viitattu 1.1.2013. (englanniksi)
  21. ↑ Lithuania Country Guide ( Arkistoitu ? Internet Archive) BBC News
  22. ↑ Station Name: Nida, WMO Station Number: 26603 noaa.gov. Viitattu 26.5.2013. (englanniksi)
  23. ↑ a b Station Name: Vilnius, WMO Station Number:26730 noaa.gov. Viitattu 26.5.2013. (englanniksi)
  24. ↑ Climate - Air temperature Lietuvos hidrometeorologijos tarnyba, meteo.lt. Arkistoitu 29.3.2013. Viitattu 26.5.2013. (englanniksi)
  25. ↑ a b Meteorologiniai rekordai Lietuvoje  (Liettuan meteorologisia ennatyksia) Lietuvos hidrometeorologijos tarnyba, meteo.lt. Arkistoitu 7.8.2010. Viitattu 26.5.2013. (liettuaksi)
  26. ↑ Climate - Precipitation Lietuvos hidrometeorologijos tarnyba, meteo.lt. Arkistoitu 6.4.2013. Viitattu 26.5.2013. (englanniksi)
  27. ↑ Climate - Sunshine Lietuvos hidrometeorologijos tarnyba, meteo.lt. Arkistoitu 6.4.2013. Viitattu 26.5.2013. (englanniksi)
  28. ↑ History Kernav? reserve . Arkistoitu 15.6.2008. Viitattu 5.1.2013.
  29. ↑ a b c d e f g Lithuania (11/18/11) 18.11.2011. US Department of State. Arkistoitu 13.1.2013. Viitattu 5.1.2013. en
  30. ↑ a b c d Early history Lithuania: A Country Study . Library of Congress, 1995.
  31. ↑ a b Historiaa Donelaitis-seura. Arkistoitu 13.9.2011. Viitattu 4.1.2013.
  32. ↑ Saulius Su?ied?lis:  Historical Dictionary of Lithuania , s. xxv. Scarecrow Press, 2011. ISBN 9780810849143 .
  33. ↑ Strazas A: Lithuania 1863-1917: Tsarist russification and the begininnings of modern Lithuanian national movement Lituanus . 1996. Arkistoitu 12.12.2016. Viitattu 4.1.2013. (englanniksi)
  34. ↑ Lithuanian Americans  (arkistoitu versio) Encarta . Arkistoitu 30.10.2009. Viitattu 4.1.2013.
  35. ↑ a b Timeline: Lithuania BBC News. Viitattu 23.4.2010. (englanniksi)
  36. ↑ Monarchy or Republic ? Istorin? Lietuvos Respublikos Prezident?ra Kaune. Viitattu 3.12.2012.
  37. ↑ a b Independence, 1918-40 Lithuania: A Country Study . Library of Congress, 1995.
  38. ↑ The Memel Insurrection in Lithuania 1923 On War . Viitattu 3.12.2012.
  39. ↑ a b Anatanas Smetona Britannica. Viitattu 3.12.2012. (englanniksi)
  40. ↑ 70th anniversary of reclaiming Vilnius 2009. Baltic Times. Viitattu 3.12.2012. (englanniksi)
  41. ↑ A. E. Senn: What Happened in Lithuania in 1940? (PDF) Lithuania Foreign Policy Review . Arkistoitu 5.7.2007. Viitattu 3.12.2012.
  42. ↑ a b The Soviet Republic Lithuania: A Country Study . Viitattu 3.12.2012.
  43. ↑ Augustinas Voldemaras Lituanus Foundation. Arkistoitu 23.4.2017. Viitattu 3.12.2012.
  44. ↑ On This Day 13. January BBC. Viitattu 23.4.2010. (englanniksi)
  45. ↑ Timebase 1949-1999 Documetary Showcase . Viitattu 2.12.2012.
  46. ↑ a b Lithuania profile BBC News . 16.1.2018. Viitattu 30.3.2020. (englanniksi)
  47. ↑ Rasa Lukaityt?-Vnarauskien?: Lietuvoje ?vestas euras delfi.lt . 1.1.2015. Viitattu 18.7.2015. (liettuaksi)
  48. ↑ Presidential functions 2011. Office of the President of the Republic of Lithuania.. Arkistoitu 19.12.2012. Viitattu 4.12.2012.
  49. ↑ Ekonomisti Gitanas Nauseda voitti Liettuan presidentinvaalit Yle Uutiset . Viitattu 18.3.2020.
  50. ↑ Lithuania Seimas Parline . IPU. Viitattu 2.12.2012.
  51. ↑ Pienpuolueesta kasvoi Liettuassa parlamenttivaalien yllatysvoittaja Yle Uutiset . Viitattu 19.3.2020.
  52. ↑ David Wemer: Lithuania’s new government: Women-led coalition wins confidence in difficult times Atlantic Council . 30.10.2020. Viitattu 19.6.2023. (englanniksi)
  53. ↑ Uutiskatsaus. Mita Missa Milloin 1997 s. 108. Otava 1996 ISBN 951-1-14219-4
  54. ↑ Amnestyn ihmisoikeusraportti kirjasi myos edistysaskeleita. Verkkouutiset 18.6.1999, viitattu 26.10.2018
  55. ↑ Facts and Figures Ministry of National Defence Republic of Lithuania. Arkistoitu 1.1.2016. Viitattu 4.5.2010. (englanniksi)
  56. ↑ Kunnas, Kaja: Liettua palauttaa ensimmaisena Nato-maana asevelvollisuuden HS.fi . 31.5.2015. Viitattu 5.3.2022.
  57. ↑ Ministry of National Defense Republic of Lithuania Ministry of National Defence Republic of Lithuania. Arkistoitu 21.5.2010. Viitattu 4.5.2010. (englanniksi)
  58. ↑ Counties of Lithuania Statoids. Viitattu 4.12.2012.
  59. ↑ National accounts ? GDP EuroStat/ European Commission, eurostat.ec.europa.eu. Viitattu 24.5.2013. (englanniksi)
  60. ↑ Economy review Vaihtoehtoisesti Economy review of Lithuania, Fourth Quarter 2012; published in March, 2013 (pdf) . Ministry of Economy of the republic of Lithuania. Arkistoitu 15.6.2013. Viitattu 24.5.2013. (englanniksi)
  61. ↑ Lithuania’s average monthly wages reach 647 euros 25.2.2003. The Lithuania Tribune, lithuaniatribune.com. Arkistoitu 13.6.2013. Viitattu 24.5.2013. (englanniksi)
  62. ↑ Valuuttakurssit ? Liettuan liti (LTL) Suomen pankki. Arkistoitu 16.8.2012. Viitattu 17.12.2012.
  63. ↑ Exchange rates of the Litas  (Maininta litan ja euron vaihtokurssin sitomisesta vuonna 2002 sivun alalaidassa) Bank of Lithuania, lb.lt. Viitattu 24.5.2013. (englanniksi)
  64. ↑ Euro Banknotes and Coins euro.lt . Arkistoitu 20.4.2010. Viitattu 17.4.2010. (englanniksi)
  65. ↑ Liettuan parlamentti kannattaa maan eurojasenyytta 17.4.2014. Yleisradio. Viitattu 10.6.2010.
  66. ↑ Komissio naytti vihreaa valoa Liettuan eurojasenyydelle 4.6.2014. Taloussanomat. Viitattu 9.6.2014.
  67. ↑ a b c d Lietuvos statistikos metra?tis - Statistical Yearbook of Lituania 2012 (pdf, noin 19 MB)  (Taulukko 19.3. Exports and imports by country, sivuilla 375-379) ISSN 2029-3631 . 2012. Vilna: Lietuvos statistikos departamentas. Arkistoitu 29.10.2013. Viitattu 6.1.2013. (englanniksi, liettuaksi)
  68. ↑ Liettuan Ignalinan ydinvoimala suljettiin onnistuneesti Helsingin Sanomat . 31.12.2009. Arkistoitu 1.9.2014. Viitattu 11.4.2010.
  69. ↑ LITHUANIA ? Energy Mix Fact Sheet (PDF) 2007. Euroopan komissio. Viitattu 17.12.2012.
  70. ↑ National Energy (Energy Independence) Strategy (PDF) enmin.lt . 2010. Arkistoitu 7.9.2012. Viitattu 17.12.2012.
  71. ↑ Energia ja Eurooppa esilla presidentti Niiniston valtiovierailulla Liettuassa 14.5.2013. Kokoomuksen aanenkannattaja Verkkouutuiset (Nykypaiva), verkkouutiset.fi. Viitattu 22.5.2013. (suomeksi)
  72. ↑ Presidentti Niinisto matkaa Liettuaan energia-asiassa 30.4.2013. Turun Sanomat, ts.fi. Arkistoitu 24.6.2013. Viitattu 22.5.2013. (suomeksi)
  73. ↑ The Lithuanian LNG terminal in Klaipeda is to be operational in 2014 Centre for Eastern Studies, Warszawa, Poland, osw.waw.pl. Arkistoitu 26.8.2012. Viitattu 7.1.2013. (englanniksi)
  74. ↑ Lithuania's parliament adopts a law to build an LNG terminal near Klaipeda Centre for Eastern Studies, Warszawa, Poland, osw.waw.pl. Arkistoitu 28.8.2012. Viitattu 7.1.2013. (englanniksi)
  75. ↑ Airport statistics for 2012 year vilnius-airport.lt. Arkistoitu 21.1.2013. Viitattu 8.1.2013. (englanniksi)
  76. ↑ Statistics - Traffic Report 2011 & 2012 kaunas-airport.lt. Arkistoitu 22.1.2013. Viitattu 8.1.2013. (englanniksi)
  77. ↑ Palanga Airport - Traffic Report 2012 palanga-airport.lt. Arkistoitu 9.1.2014. Viitattu 8.1.2013. (englanniksi)
  78. ↑ a b Lietuvos Gele?inkeliai - 2011 annual report (pdf) 2012. Lietuvos Gele?inkeliai. Viitattu 7.1.2013. (englanniksi)
  79. ↑ Getting there and away Lonely Planet . 2012. Viitattu 6.1.2012. (englanniksi)
  80. ↑ a b Transport Lithunian Department of Tourism, travel.lt. Viitattu 25.5.2013. (englanniksi)
  81. ↑ Number of passenger cars per 1000 inhabitants, year 2009 unece.org. Viitattu 25.5.2013. (englanniksi)
  82. ↑ Main socio-economic indicators of Lithuania  (Taulukko sivun alaosassa, tilanne 3/2013, vaestomuutoksen voi kuukauden vaihtuessa etsia myos tietokannasta, kohdan Population yhteydesta ) Statistics Lithuania. Arkistoitu 18.9.2013. Viitattu 25.5.2013. (englanniksi, liettuaksi)
  83. ↑ Population growth rate (%) 2000-2012 Index Mundi . Viitattu 17.12.2012.
  84. ↑ Demographic trends Encyclopedia Britannica. Viitattu 17.12.2012.
  85. ↑ Liettua EU:n jasenvaltiot . Euroopan unioni. Viitattu 1.1.2013.
  86. ↑ Tuohinen, Petteri: Oma elama Helsingin Sanomat . 19.7.2006. Arkistoitu 7.11.2011. Viitattu 14.2.2008.
  87. ↑ Lithuania total deaths by cause Health profile lithuania . World Health rankings. Viitattu 17.12.2012.
  88. ↑ Alkas . A. Butkus: Lietuvos gyventojai tautyb?s po?i?riu ; Viitattu 7.1.2017 ( liettuaksi )
  89. ↑ Ethnicities in Lithuania: Introduction True Lithuania . Viitattu 14.12.2012.
  90. ↑ Romuva ECER - European Congress of Ethnic Religions. Viitattu 3.12.2012.
  91. ↑ Wallenius, Anniina: Katketty kulttuuriaarre odotti Liettuassa kellarissa natsi- ja neuvostoajan loppumista Ylen uutiset . 2.3.2015. Viitattu 2.3.2015.
  92. ↑ Education in Lithuania (PDF) 2004. Ministry of Education. Arkistoitu 15.12.2010. Viitattu 17.12.2012.
  93. ↑ a b Samalavi?ius, Stasys:  An outline of Lithuanian history . Vilna: Diemedis Leidykla, 1995. ISBN 9986-017-0. (englanniksi)
  94. ↑ a b Lietuvos statistikos metra?tis - Statistical Yearbook of Lituania 2012 (pdf, noin 19 MB)  (Luku 2: Administative territorial division and population, sivut 33- 72, sisaltaen kaupunkien vaestotiedot Taulukko 2.2. Cities and towns) ISSN 2029-3631 . 2012. Vilna: Lietuvos statistikos departamentas, 2012. Arkistoitu 10.10.2013. Viitattu 7.1.2013. (englanniksi, liettuaksi)
  95. ↑ Francysk Skaryna belarus.by. Arkistoitu 12.2.2013. Viitattu 9.1.2013. (englanniksi)
  96. ↑ Skaryna Frantsysk slounik.org. Viitattu 9.1.2013. (valkovenajaksi)
  97. ↑ a b Culture of Lithuania Countries and their cultures . Viitattu 11.4.2012. (englanniksi)
  98. ↑ Niemi, Hannu: Liettuan kansallisrunoilija kaansi Kalevalan. Helsingin Sanomat 23.2.2011, s. C 4.
  99. ↑ Mikalojus Konstantinas Ciurlionis 1875-1911 Metro Postcard. Arkistoitu 27.11.2012. Viitattu 4.12.2012.
  100. ↑ Baltic song and dance celebrations Intangible Heritage Lists . 2008. Unesco. Viitattu 1.1.2013. (englanniksi)
  101. ↑ Sutartin?s, Lithuanian multipart songs Intangible Heritage Lists . 2010. Unesco. Viitattu 1.1.2013. (englanniksi)
  102. ↑ Properties inscribed on the World Heritage List Unesco. Viitattu 17.4.2010. (englanniksi)
  103. ↑ Lithuania travel.lt. Viitattu 7.8.2010. (englanniksi)
  104. ↑ a b c Lithuania in the Olympic games  (Huom! Lahteessa on mainittu liian vahan olympialaisia, vuoden 1990 jalkeen ollut kuudet kesakisat ja viidet talvikisat) The Official Gateway of Lithuania, lietuva.lt. Arkistoitu 24.4.2013. Viitattu 25.5.2013. (englanniksi)
  105. ↑ a b c Lithuania sports-reference.com . Sports Reference LLC. Arkistoitu 24.1.2016. Viitattu 15.12.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Liettua .
Wikimatkat
Wikimatkat
Wikimatkoissa on matkaopas aiheesta Liettua .
Liettua
Liettuan laanit ja kunnallispiirit
Alytus
Kaunas
Klaip?da
Marijampol?
Panev??ys
?iauliai
Taurag?
Tel?iai
Utena
Vilna
Itsenaiset valtiot
Kiistanalaiset valtiot
1 Lasketaan kuuluvaksi myos Aasiaan .
Euroopan unionin jasenvaltiot
Jasenvaltiot
Rakenne
Kahdenvaliset suhteet
Tunnukset

 

Kansainvaliset
Kansalliset
Maantieteelliset
Tieteilijat
Henkilot
Muut
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Liettua&oldid=22374237 ”