Kaunas
(
puol.
Kowno
,
saks.
Kauen
jidd.
??????
kovne) on
Liettuan
toiseksi suurin kaupunki ja maan entinen paakaupunki. Se sijaitsee Liettuan keskiosassa, maan kahden suurimman joen
Niemenin
ja
Nerisin
yhtymakohdassa ja
Via Baltican
varrella. Kaupungissa asui vuoden 2012 alussa runsas 311 000 asukasta.
[1]
Kaunasia kutsutaan usein "opiskelijoiden kaupungiksi", silla kaupungin yliopistossa on yli 25 000 opiskelijaa. Kaunas on vaestorakenteeltaan erittain liettualainen verrattuna maan paakaupunkiin
Vilnaan
, jossa on myos puolalaista ja valkovenalaista vaikutusta. Toisaalta
Liettuassa
korostetaan historiallisesta syysta sita, etta nimenomaan Vilna on Liettuan paakaupunki siksi, etta se oli itsenaisyyden alkuvuosina Puolan miehittama ja Kaunasin korostettiin aina olevan valiaikainen paakaupunki. Se, etta Vilna oli Puolan miehittama, aiheutti jannittyneisyytta Liettuan ja Puolan tasavaltojen suhteisiin, koska Liettuassa Vilnan takaisin saaminen oli suuri periaatteellinen poliittinen kysymys. Siksi Puolan ja Liettuan vastakkainasettelu
1930-luvulla
haittasi muun muassa
reunavaltiopolitiikkaa
.
lahde?
Se, etta Vilna on Liettuan paakaupunki mutta Kaunas hyvin liettualainen kaupunki, ilmaistaan sanonnalla: "Vilna on Liettuan paakaupunki, kun taas Kaunas on liettualaisten paakaupunki." Kaupunkien liettualaisittain suurehko koko luo niiden valille kilpailuasetelman.
lahde?
Perimatiedon mukaan Kaunas on perustettu
1030
, mutta ensimmainen maininta kaupungista on vasta vuodelta
1361
. Kaunas liittyi 1441
Hansaliittoon
, ja jo 1500-luvulla kaupunki oli yksi
Liettuan suuriruhtinaskunnan
tarkeimmista; vuodesta 1569 suuriruhtinaskunta oli osa
Puola-Liettuaa
. Vuonna
1665
Venajan
armeija hyokkasi kaupunkiin useita kertoja. Kaupunki karsi kulkutaudeista 1657 ja 1708, ja kaiken lisaksi
Ruotsi
miehitti kaupunkia 1701. Lopullisen
Puolan jaon
jalkeen 1795 kaupunki siirtyi
Venajan hallintaan
. Se kuului aluksi
Vilnan kuvernementtiin
, mutta oli myohemmin vuodesta 1843
Kaunasin kuvernementin
eli Kovnon kuvernementin keskuskaupunki. Kun Venajan ja Saksan valinen rautatieyhteys vuonna 1862 valmistui, Kaunasista tuli tarkea risteysasema. Vuosisadan lopussa Kaunasin vaestosta oli noin 36 prosenttia juutalaisia.
lahde?
Kun Liettua itsenaistyi vuonna 1918,
Vilnan
kaupunki siirtyi
Puolan
hallintaan ja Kaunasista tuli maan paakaupunki vuoteen 1939 asti. Kun
Neuvostoliitto
miehitti maan, Vilnasta tuli jalleen paakaupunki. Toisen maailmansodan saksalaismiehityksen aikana kaupunki karsi huomattavia vaurioita ja noin 30 000 kaupungin juutalaista surmattiin. Naihin tapahtumiin voi tutustua nykyaan museona toimivassa
Yhdeksannessa linnakkeessa
.
[2]
Seuraavassa oeva taulukko kuvaa Kaunasin ilmastollisia arvoja. Tiedot ovat ilmastolliselta vertailujaksolta 1961?1990 ellei toisin mainita.
[3]
Kaunasin ilmasto
|
Tam
|
Hel
|
Maa
|
Huh
|
Tou
|
Kes
|
Hei
|
Elo
|
Syy
|
Lok
|
Mar
|
Jou
|
Vuosi
|
Ylin lampotila vuosina 1892?1990 (°C)
|
9,3
|
14,8
|
20,2
|
27,9
|
31,4
|
32,8
|
34,9
|
34,7
|
29,7
|
23,9
|
16,7
|
11,1
|
34,9
|
Vrk:n ylin lampotila keskimaarin (°C)
|
?2,6
|
?1,4
|
3,5
|
10,7
|
17,9
|
21,0
|
22,2
|
21,9
|
16,7
|
10,8
|
4,0
|
?0,0
|
10,2
|
Keskilampotila (°C)
|
?5,2
|
?4,3
|
?0,4
|
5,8
|
12,4
|
15,8
|
16,9
|
16,4
|
11,9
|
7,1
|
1,8
|
?2,3
|
6,3
|
Vrk:n alin lampotila keskimaarin (°C)
|
?8,5
|
?7,6
|
?3,6
|
1,8
|
7,3
|
10,9
|
12,4
|
11,8
|
8,1
|
4,0
|
?0,5
|
?4,9
|
2,2
|
Alin lampotila vuosina 1892?1990 (°C)
|
?35,8
|
?36,3
|
?26,3
|
?12,0
|
?4,9
|
?0,2
|
4,4
|
0,3
|
?3,2
|
?13,7
|
?22,5
|
?28,5
|
?36,3
|
Sademaara (mm)
|
39
|
31
|
35
|
42
|
55
|
69
|
80
|
78
|
56
|
45
|
53
|
47
|
630
|
Sadepaivat (kpl, sadetta ≥ 1,0 mm)
|
10
|
7
|
9
|
9
|
10
|
10
|
10
|
10
|
10
|
9
|
12
|
12
|
118
|
Auringonpaiste (h)
|
40
|
68
|
128
|
175
|
251
|
265
|
256
|
238
|
160
|
99
|
41
|
30
|
1751
|
Lahde: NOAA. Tiedot normaalikaudelta 1961?1990 saaasemalta 26629 Kaunas.
[3]
|
Vuosi
|
1723
|
1796
|
1813
|
1825
|
1840
[4]
|
1860
|
1897
[5]
|
1959
[6]
|
1966
|
1970
[7]
|
1979
[8]
|
1989
[9]
|
2001
[10]
|
2011
[11]
|
2012
[1]
|
Vakiluku
|
&&&&&&&&&&028000.&&&&00
28 000
|
&&&&&&&&&&&08500.&&&&00
8 500
|
&&&&&&&&&&&03000.&&&&00
3 000
|
&&&&&&&&&&&05000.&&&&00
5 000
|
&&&&&&&&&&&07527.&&&&00
7 527
|
&&&&&&&&&&023300.&&&&00
23 300
|
&&&&&&&&&&070920.&&&&00
70 920
|
&&&&&&&&&0214348.&&&&00
214 348
|
&&&&&&&&&0275000.&&&&00
275 000
|
&&&&&&&&&0305116.&&&&00
305 116
|
&&&&&&&&&0370419.&&&&00
370 419
|
&&&&&&&&&0422931.&&&&00
422 931
|
&&&&&&&&&0378943.&&&&00
378 943
|
&&&&&&&&&0315993.&&&&00
315 993
|
&&&&&&&&&0311148.&&&&00
311 148
|
Taulukon jotkut lukuarvot ovat peraisin artikkelin aiemmasta versiosta.
lahde?
Vaestonlaskennan (2011) tilastojen valossa kaupunki on vaestoltaan selvasti keskimaaraista liettualaiskaupunkia liettualaisempi. Kaupungin vaeston etninen jakauma oli talloin:
[11]
Etninen
ryhma
|
Osuus
asukkaista
2011 (%)
|
Osuus
asukkaista
2011 (henkea)
|
Liettualaiset
|
93,6
|
&&&&&&&&&0295871.&&&&00
295 871
|
Venalaiset
|
3,8
|
&&&&&&&&&&011913.&&&&00
11 913
|
Ukrainalaiset
|
0,4
|
&&&&&&&&&&&01231.&&&&00
1 231
|
Puolalaiset
|
0,4
|
&&&&&&&&&&&01136.&&&&00
1 136
|
Valkovenalaiset
|
0,3
|
&&&&&&&&&&&&0831.&&&&00
831
|
Muut kansallisuudet
|
0,5
|
&&&&&&&&&&&01690.&&&&00
1 690
|
Ei ilmoittanut
etnista taustaansa
|
1,1
|
&&&&&&&&&&&03321.&&&&00
3 321
|
Yhteensa
|
100,0
|
&&&&&&&&&0315993.&&&&00
315 993
|
Kaunasissa on 16
johdinauto
- ja 34
bussilinjaa
. Kaupunki on yksi
Baltian
suurimmista jokisatamista, ja kaupungin sijainti
Liettuan
keskiosassa tekee siita tarkean logistisen keskuksen. Vuonna 1953 uudelleen rakennettu
Kaunasin rautatieasema
tarjoaa junayhteyden
Vilnaan
, samoin kuin esimerkiksi
Kaliningradiin
,
Minskiin
ja
Varsovaan
.
Kaunasin lentoasema
sijaitsee 14 kilometria keskustasta koilliseen.
[12]
[13]
[14]
Kaunas on liettualaisen koripallon paakaupunki. Kaupungin kahdesta paasarjatasolla pelaavasta seurasta tunnetumpi on
BC ?algiris
, lahes jokavuotinen Liettuan ja Baltian koripalloliigan voittaja.
Kaupungissa toimii Liettuan paasarjassa pelaava jalkapallojoukkue
FBK Kaunas
.
-
Silta Kaunasissa.
-
Syksyista kavelykatua (Laisv?s gatv?, 2008).
-
Pyhan arkkienkeli Mikaelin kirkko.
-
Kaunasin kaupunkipaivan vilinaa.
-
Kirkko ja kierratyspulloista tehty joulukuusi.
-
Vanha raatihuone.
-
Kaunasin musiikkiteatteri.
-
Vytautas Suuren sotamuseo.
-
Mega-ostoskeskuksen akvaario.
-
-
Kaunasin katedraalin keskilaiva
-
Kaunasin funikulaari
Kaunasin vanhakaupunki
sijaitsee
Niemeninjoen
ja
Neris
-joen yhtymiskohdassa. Kaupungin perustana on Kaunasin vanha linnoitus,
Kaunasin linna
.
Kaunasin vanha kaupungintalo
sijaitsee raatihuoneentorilla.
lahde?
Kaunasin linnan vieressa on
fransiskaanien
Pyhan Yrjon kirkko
, joka
Liettuan sosialistisen neuvostotasavallan
aikana toimi varastona.
Jeesuksen ylosnousemuksen kirkon
katolla on nakoalatasanne kaupunkiin.
lahde?
Kaupungin museoihin kuuluvat muun muassa
Vytautas Suuren sotamuseo
joka on myos 20 litin setelin kuva-aihe,
Kaunasin keramiikkamuseo
,
Kaunasin viestintamuseo
, Japanin suurlahettilaana toimineen
Chiune Sugiharan
kotimuseo,
Paholaismuseo
ja Liettuan koulutusta 1400-luvulta eli Liettuan vanhimpien yliopistojen perustamisesta nykyaikaan esitteleva Koulutusmuseo.
lahde?
- ↑
a
b
c
Lietuvos statistikos metra?tis - Statistical Yearbook of Lituania 2012
(pdf, noin 19 MB)
(Luku 2: Administative territorial division and population, sivut 33- 72, sisaltaen kaupunkien vaestotiedot Taulukko 2.2. Cities and towns) 2012. Vilna: Lietuvos statistikos departamentas. Viitattu 24.4.2013.
(liettuaksi)
ja
(englanniksi)
[
vanhentunut linkki
]
- ↑
Aamulehti sivu B21, 15.9.2010
- ↑
a
b
Station Name: Kaunas, WMO Station Number: 26629
noaa.gov. Viitattu 26.5.2013.
(englanniksi)
- ↑
Statistit?eskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii
(Tilastotaulukoita Venajan keisarikunnan kaupungeista (1840). Kaunas loytyy otsikon Vilenskaja gubernija alta (venajaksi tuolloin Ковно eli Kovno), julkaisun sivu 9/41)
dlib.rsl.ru
. 1840. Pietari. Viitattu 24.4.2013.
(venajaksi)
- ↑
Pervaja Vseob?t?aja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g
(Venajan keisarikunnan vaestonlaskenta 1897. Kaunas loytyy otsikon Kovenskaja gubernija eli Kaunasin kuvernementin alta (Kaunas tuolloin venajaksi Ковно eli Kovno)) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 24.4.2013.
(venajaksi)
- ↑
Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR)
(Koko Neuvostoliiton kattava vaestonlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venaja) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 24.4.2013.
(venajaksi)
- ↑
Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR)
(Koko Neuvostoliiton kattava vaestonlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venaja) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 24.4.2013.
(venajaksi)
- ↑
Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR)
(Koko Neuvostoliiton kattava vaestonlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venaja) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 24.4.2013.
(venajaksi)
- ↑
Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi
(Koko Neuvostoliiton kattava vaestonlaskenta 1989) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 24.4.2013.
(venajaksi)
- ↑
Urban_areas_population_ethnicity_2001.xls
(Excel)
(Excel-tiedosto Lierttuan kaupunkialueista 2001) Lietuvos statistikos departamentas, stat.gov.lt. Viitattu 24.4.2013.
(englanniksi)
- ↑
a
b
Urban_areas_population_ethnicity_2011.xls
(Excel)
(Excel-tiedosto Liettuan kaupunkialueista 2011) 2013. Lietuvos statistikos departamentas, stat.gov.lt. Viitattu 24.4.2013.
(englanniksi)
- ↑
Kaunas: Dates and Facts. Electronic Directory
2007. Kaunas County Public Library. Viitattu 8.8.2011.
(englanniksi)
- ↑
Kaunas in your pocket
(pdf)
(Ote Kaunaksen aseman juna-aikatauluista sivulla 44) May 2011- April 2012. In Your Pocket Ltd. Viitattu 8.8.2011.
(englanniksi)
- ↑
Routes Map (of Lithuanian Railways)
(Liettuan rautateiden reittikartta) Lietuvos Gele?inkeliai. Viitattu 7.8.2011.
(englanniksi)
1980-luku
|
|
1990-luku
|
|
2000-luku
|
|
2010-luku
|
|
2020-luku
|
|