Gimalajiden sijaduz kartal
Gimalajad
(
sanskr
.: ??????
hima:laja
≪lumiden sijaduz≫,
hindi
: ??????,
nepali
: ??????,
kit
.: 喜馬拉雅山脈) om kaiki? korktemb magisistem
Mas
. Ned sijadasoi?
Tibetan magi?ton
(pohjoi?es) da
Indan da Gangan tazangi?ton
(suves) keskes.
Klimatan da londusen kontrast niiden keskes om terav lujas: rahvahatomad mad i tropikad.
Gimalajad ottas viden valdkundan territorijan palad:
Indii
,
Nepal
,
Kitai
(sen
Tibetan avtonomine umbrik
),
Pakistan
i
Butan
.
Gimalajiden magisisteman piduz om 2900 km, sen leveduz ? laz 350 km, pind 650 tuhad nellikkilometrad. Magiharjoiden keskmaine korktuz om laz kut kilometrad meren pindan pal, kaiki? suremb ? 8848 m (
D?omolungm
-magi). Kumne maged-≪kahesatuhanikad≫ sei?tas Gimalaji?, mugoi?id om 14 kaikes mail'mas.
Toine korged magisistem ?
Karakorum
? sijadase Gimalajiden paivlaskmai?es ?epi?pai homendezbokas.
Gimalajad sei?tas ulenpai? Indan da Gangan tazangi?tod. Maged sijadase koumel pordhal: ?ivalik-maged (Ezigimalajad), Pened Gimalajad (Pir Pand?al-, Dhaolahdar-magisel'gad) da Sured Gimalajad (alajagase nell'ha territorijha: Pend?aban, Kumaonan, Nepalan da Assaman Gimalajad).
Sured Gimalajad kogotas magi?-≪kahesatuhanikoi?pai≫. Ja?omiden pind si? om enamba mi 33 tuhad km², reskan veden varad ? laz 12 tuhad km³. Ja?omiden lugu om laz 15 tuhad
[1]
[2]
.
Suviazijan
kaiki? pidembad da surembad joged lahttas si?pai:
Ind
,
Gang
,
Brahmaputra
. Ind-jogi rounatab necida magisel'gad paivlaskmas, i paivnouzmas ? Brahmaputra-jogi.
Peniden Gimalajiden magenpad sadas 2,4 km i?eze keskznamoi?endal, sen uhtes paivlaskmas ? nell' kilometrad.
Kaiki? madalamb magisel'g om ?ivalik, vedase pidust' kaiked pa?t magisistemad (Indalpai Brahmaputralesai), kaik sen maged oma alemba mi kaks' kilometrad meren pindan pal.
Gimalajiden libutamine jatktase nugud'aigan-ki.
Magiden suvipautked oma
mussoniden
painuden al. Lujad sadeged pandas sille: 1000 mm:spai paivlaskmal 4000 mm:hasai paivnouzmpolel.
Kuiv da vilu kontinentaline klimat om pohjoi?pautkil.
Magiden ulahas kezali?ed pakai?ed ulitadas ?25 C°, i tal'veli?ed ?40 C°, sen li?aks kova tullei puhub (150 km ?aspigudenke).
Langtang-magirajonan uhthine nagu (Nepal)
Ezmai?ed loutud ?ilod Gimalajiden ezimagi?toi? datirui?oi? laz kahesad tuhad vozid EME.
Tas om ai etnosid, ho eladas ka eliba londuseli?es izolacijas toine toi?espai.
- ↑
Gimalajad. Londuz
pbs.org
-saital.
(angl.)
- ↑
The Himalayan Glaciers (Gimalajiden ja?omad) //Fourth assessment report on climate change (2007, Nellanz' satusenladind klimatan vajehtusi?). ?
Ipcc.ch
.
(angl.)