Latinalaiset aakkoset on laajimmin kaytetty aakkospohjainen kirjoitusjarjestelma . Se kehittyi Apenniinien niemimaalla 700-luvulla eaa. Kaikki lansieurooppalaiset kielet kayttavat nykyisin latinalaista aakkostoa, ja se on levinnyt myos muiden alueiden kielten kirjoitusjarjestelmaksi, jossain tapauksissa syrjayttaen vanhemman jarjestelman, esimerkiksi turkin ja vietnamin kielissa.

Latinalaisista aakkosista kaytetaan myos nimitysta roomalaiset kirjaimet , mutta tama on usein kasitteena suppeampi, pois sulkien goottilaiset kirjaintyypit .

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Latinalainen aakkosto kehittyi Apenniinien niemimaalla 700-luvulla eaa. kreikkalaisesta ja foinikialaisesta aakkostosta etruskien aakkoston kautta. ^[1] Rooman valtakunnan laajetessa latinasta tuli Valimeren alueen toinen yleiskieli kreikan rinnalle.

Alkuperaisessa muodossaan aakkosto poikkesi jonkin verran nykyisesta. ^[1]

• K oli kaytossa vain harvoissa sanoissa (Karthago ja kalendae).
• Kirjain I oli kaytossa tarkoittaen seka vokaalia /i/ etta konsonanttia /j/.
• V oli kaytossa tarkoittaen seka vokaalia /u/ etta konsonanttia /w/ (→ myohemmin /v/).

G otettiin kayttoon ilmeisesti 200-luvulla eaa. C :n muunnelmana. Y ja Z omaksuttiin kreikasta 100-luvulla. ^lahde? Kirjaimet J , U ja W lisattiin keskiajalla. ^[1] Roomalaiset eivat tehneet eroa suurten ja pienten kirjainten valilla; pienet kirjaimet muodostuivat vasta keskiajalla kursiivista . ^lahde?

Nykyiset kirjaimet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Isot kirjaimet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

L

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

V

W

X

Y

Z

Pienet kirjaimet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

a

b

c

d

e

f

g

h

i

j

k

l

m

n

o

p

q

r

s

t

u

v

w

x

y

z

Laajennukset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Latinalaiseen kirjaimistoon on tarpeen vaatiessa, yleensa kirjoitusjarjestelman fonetisoimiseksi, lisatty uusia kirjaimia. Olemassa oleviin kirjaimiin on myos lisatty tarkkeita. ^[1]

Tietotekniikassa latinalaisen kirjaimiston esittaminen pohjautuu Unicode -standardin mukaan ylla esitettyyn amerikkalaisperaiseen merkkikokoelmaan Basic Latin , mita Suomessa taydennetaan eurooppalaisten kielten tarvitsemilla Latin-1 kirjaimilla.

Diakriittiset merkit eli tarkkeet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Tarke

Latinalaisiin kirjaimiin liitettyja tarkkeita ovat muun muassa:

• Treema eli kaksi ylapuolista pistetta: Aa , Oo , Uu
• Sedilji (koukku): Cc , ??
• Ogonek (hanta): ?? , ??
• Akuutti : Aa , Ii , Ee , Oo , Uu , Yy
• Gravis : Aa , Ee , Ii , Oo , Uu
• Hattu (caron): ?? , ?? , ??
• Sirkumfleksi : Aa , Ee , ?? , Ii , Oo
• Tilde : Aa , Nn , Oo
• Pituusmerkki (macron): ?? , ?? , ??
• Lyhyysmerkki (breve): ?? , ?? , ??
• Ylapuolinen ympyra: Aa , ??
• Poikkiviiva: Łł , Ŧŧ
• Piste: Ŀŀ
• Alapuolinen pilkku: ? , ?

Muut kirjaimet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Joihinkin kieliin on jaanyt kirjaimia aikaisemmista kirjoitusjarjestelmista, kuten islannin thorn (Þ, þ) tai muinaisenglannin ja keskienglannin wynn (?, ?).

Jotkin kirjaimet ovat syntyneet kahden aikaisemman kirjaimen yhdistelmina eli ligatuureina . Tallaisia kirjaimia ovat mm. œ , æ ja saksan ß .

Latinalaisen kirjaimiston kaytto kielittain [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

afar (aiemmin arabialainen ) afrikaans aimara albania aragonia asturia azeri (myos kyrillinen ja arabialainen kaytossa) baski berberikielet (myos tifinagh ja arabialainen kaytossa) bislama bosnia (myos kyrillinen kaytossa) bretoni cebuano cherokee (useimmiten cherokeelainen kaytossa) englanti espanja esperanto etela-ndebele eli nrebele etelasotho fid?i friisi fulani eli fulfulde faari gaeli galicia eli galego ganda eli luganda guarani haiti hausa (aiemmin arabialainen ) havaiji hiri-motu hmong eli miao

hollanti ido igbo iiri iloko eli ilokano (aiemmin baybayin) indonesia interlingua islanti italia jaava (myos jaavalainen kaytossa) joruba kabyyli katalaani ket?ua khasi (myos bengalilainen kaytossa) kikuju kirundi eli rundi kongo eli kikongo konkani (useimmiten devanagari kaytossa) korni korsika kroatia eli kroaatti kurdi (myos arabialainen kaytossa, aiemmin kyrillinen ) kymri ladino eli juutalaisespanja latina latvia laz leones liettua lingala luxemburg

malagassi malaiji (myos arabialainen kaytossa) malta mansi maori marshalli moldavia eli moldova (myos kyrillinen kaytossa) montenegro (myos kyrillinen kaytossa) nahuatl nauru navajo eli navaho norja oksitaani oromo (aiemmin etiopialainen ja arabialainen ) palau pohjois-ndebele pohjoissotho portugali puola ranska retoromaani rohingya eli rohinja (myos arabialainen kaytossa) romania ( Transnistrian alueella myos kyrillinen kaytossa) ruanda ruotsi saamelaiskielet ( kiltinansaamessa kyrillinen kaytossa) saksa samoa serbia (myos kyrillinen kaytossa) seychellien kreoli skotti slovakki

sloveeni somali (aiemmin arabialainen ja osmanya) ?ona eli shona suomi swahili swazi tagalog (aiemmin baybayin) tahiti tanska tataari (myos kyrillinen kaytossa, aiemmin arabialainen ) tetum tok-pisin tonga t?amorro t?ekki tsonga tswana eli setswana turkki (aiemmin osmaninturkki ) turkmeeni (myos arabialainen kaytossa, aiemmin kyrillinen ) unkari uzbekki (aiemmin arabialainen ja kyrillinen ) valkovenaja (useimmiten kyrillinen kaytossa) valloni venda vietnam (aiemmin ch? nom ) viro volapuk voro wolof xhosa zaza eli zazaki zulu

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Suomen kielen aakkoset

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]