Ikaalinen Ikalis
vaakuna	sijainti
Nakyma Vanhassakauppalassa
Sijainti	61°46′10″N , 023°04′05″E
Maakunta	Pirkanmaan maakunta
Seutukunta	Luoteis-Pirkanmaan seutukunta
Kuntanumero	143
Hallinnollinen keskus	Ikaalisten keskustaajama
Perustettu	1641
? epaitsenainen kauppala	1858
? itsenaiseksi kauppalaksi	1972
? kaupungiksi	1977
Kuntaliitokset	Ikaalisten mlk (1972)
Kokonaispinta-ala	843,40 km² 137:nneksi suurin 2022   [1]
? maa	750,48 km²
? sisavesi	92,92 km²
Vakiluku	6 850 134:nneksi suurin 31.12.2023   [2]
? vaestotiheys	9,13 as./km²  (31.12.2023)
Ikajakauma	2020  [3]
? 0–14-v.	13,7 %
? 15–64-v.	53,8 %
? yli 64-v.	32,4 %
Aidinkieli	2023  [4]
? suomenkielisia	95,1 %
? ruotsinkielisia	0,2 %
? muut	4,7 %
Kunnallisvero	9,40 % 60:nneksi suurin 2024   [5]
Kaupunginjohtaja	Eeva Viitanen
Kaupunginvaltuusto	27 paikkaa
2021?2025 [6]  ? Kesk.  ? PS  ? SDP  ? Kok.  ? KD  ? Vihr.	7 7 6 5 1 1
ikaalinen.fi
Infobox OK Nimi-testi OK

Artikkeli Ikaalisten maalaiskunta tulisi yhdistaa tahan artikkeliin. Yhdistamisesta saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla .

Ikaalinen ( ruots. Ikalis ) on Suomen kaupunki , joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa . Kunnassa asuu 6 850 ihmista, ^[2] ja sen pinta-ala on 843,40 km ² , josta 92,92 km ² on vesistoja. ^[1] Vaestotiheys on 9,13 asukasta/km ² . Ikaalisten naapurikunnat ovat Hameenkyro , Jamijarvi , Kankaanpaa , Parkano , Sastamala ja Ylojarvi . Entisia naapurikuntia ovat Kuru , Suodenniemi ja Viljakkala .

Ikaalisissa on kaytossa entisen maalaiskunnan vaakuna . Sen on suunnitellut Pentti Papunen , ja se on vahvistettu vuonna 1956. Myos kauppalan vuonna 1961 vahvistettu vaakuna oli Papusen kasialaa. ^[7]

Ikaalinen on tunnettu Ikaalisten Kylpylasta , kansainvalisesta jokakesaisesta Sata-Hame Soi -festivaalista seka aikoinaan menestyneesta Ikaalisten Tarmo -pesapallojoukkueesta. Ikaalinen on ollut ja on yha koulutus-, kauppa- ja hallintopaikkakunta.

Ikaalisten seurakunta kuuluu Tampereen hiippakuntaan ja Hameenkyron rovastikuntaan .

Maantiede [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ikaalisten keskustaajama eli entinen kirkonkyla ja kauppala, nykyinen Vanhakauppalan kaupunginosa sijaitsee niemessa Kyrosjarven rannalla. Kunnan alue ylettyy ita-lansi -suuntaisena molemmin puolin jarven pohjoispaan ymparille. Kyrosjarvi samoin kuin koko kunnan alue on osa Kokemaenjoen vesistoa. Paaosa Ikaalisista kuuluu Kyrosjarven vesialueeseen, mutta eraat kunnan itaosan jarvet laskevat Nasijarveen . Ikaalinen sijaitsee keskella vanhaa Yla-Satakuntaa , ja se kuuluikin vuosisatojen ajan, aina 1990-luvulle saakka, Satakunnan maakuntaan ja Turun ja Porin laaniin . Talloin Tampereen kasvavasta vaikutuksesta johtuen Yla-Satakunnan kunnat tulivat osaksi Pirkanmaan maakuntaa ja Hameen laania . Alueen liikenne suuntautuu paaasiassa Tampereelle, ja seudulla puhutaan hamalaismurteiden yla-satakuntalaista alamurretta. Ikaalisten naapurikunnista kaupunkeja ovat myos entiseen Suur-Ikaalisiin kuuluneet pohjoinen Parkano ja lantinen Kankaanpaa . Muita suuria naapurikuntia ovat etelainen Hameenkyro ja itainen Ylojarvi . Tampereelle on Ikaalisista matkaa runsaat 50 kilometria.

Tilastokeskuksen vaestonennuste (uusi 9/2012): ^[8]

• 2020: 7 173 as.
• 2030: 7 192 as.
• 2040: 7 189 as.

Ikaalisten pohjoisosaan ulottuu Ylojarven (entisen Kurun ) puolelta Seitsemisen kansallispuisto . Kaupungin alueen korkein maastonkohta, liki 200 metrin korkeudella merenpinnasta, sijaitsee koillisosassa Juhtimaen kylassa. Ikaalisten etelaosaa hallitsee Hameenkankaan harjujakso, jonka korkein kohta on 188 metrin korkeuteen merenpinnasta ulottuva Vatulanharju. Harjujakso jatkuu lanteen Kankaanpaan ja itaan Hameenkyron puolelle.

Kaupunginosat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kylat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Haapimaa, Heinisto, Heittola, Helle, Hoytola, Iso-Royhio, Jauhokuononmaa, Juhtimaki, Jyllinmaa, Kallionkieli, Kalmaankyla, Karhoinen, Karttu, Kiiala, Kilvakkala, Kolkko , Kovelahti, Kurkela , Leppasjarvi, Leutola, Luhalahti, Laykkala, Mansoniemi, Miettinen, Myllykarttu, Niemi, Pukara, Riitiala , Sammi, Sarkkila, Saukko, Sisatto , Sikuri , Sipsio, Tevaniemi , Vahojarvi, Varessalmi, Vatsiainen, Vatula, Vehuvarpe , Viljala, Vaharoyhio ja Valikyla.

Vaestonkehitys [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin vaestonkehitys viiden vuoden valein vuodesta 1980 lahtien. Kaytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Taajamat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuoden 2017 lopussa Ikaalisissa oli 7 119 asukasta, joista 4 203 asui taajamissa , 2 814 haja-asutusalueilla ja 102:n asuinpaikat eivat olleet tiedossa. Ikaalisten taajama-aste on 59,9 %. ^[21] Ikaalisten taajamavaesto jakautuu kahden eri taajaman kesken: ^[22]

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Ikaalisissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat: ^[23]

• Ikaalisten seurakunta

Itsenaisena helluntaiseurakuntana Ikaalisissa toimii Ikaalisten helluntaiseurakunta . ^[24]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Ikaalisten alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta . ^[25]

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Eri puolilta Ikaalisten kaupunkia on tehty esineloytoja, jotka todistavat alueella olleen asutusta jo kivikaudella . Pysyva asutus on tullut Ikaalisiin paikannimistosta paatellen etelasta, muinaisen Sastamalan pitajan ydinalueen Karkun ja Hameenkyron suunnasta. Perimatiedon mukaan Ikaalisista ja Parkanosta kaytiin muinoin peninkulmien paassa Karkun kirkossa . Kyrosjarven vesisto ja Hameenkangas olivat paljon kaytettyja kulkureitteja mahdollisesti jo toista tuhatta vuotta sitten. Jalkimmaista pitkin kulki historiallinen Kyronkankaantie Hameesta Pohjanmaalle . Vesilla liikkumisen perinteita pitivat ylla kirkkoveneet 1900-luvun alkuvuosikymmenille saakka, ja yksi ikaalislainen kirkkovene on lahjoitettu Seurasaaren ulkomuseoon Helsinkiin . ^[26]

Ikaalinen itsenaistyi Hameenkyrosta vuonna 1641 omaksi kirkkoherrakunnakseen, Ikaalisten Kyroksi. Tata ennen Ikaalinen oli ollut Hameenkyron kappelina jo yli sadan vuoden ajan. Nain muodostuneeseen Ikaalisten pitajaan kuuluivat myos nykyiset Jamijarvi, Kankaanpaa, Karvia, Kihnio, Parkano ja Honkajoki. ^[27] Ikaalisten ensimmainen kirkko lienee rakennettu jo keskiajalla. Sen tilalle valmistui 1640-luvulla nykyisen pohjoisen hautausmaan alueella sijainnut toinen kirkko, jonka tiedetaan olleen sarmikkaalla kuoriosalla varustettu pitkakirkko . Kirkon etelasivulla oli kaksi eteista ja pohjoissivulla sakaristo . Nykyinen kirkko rakennettiin vuosina 1799?1801. ^[26]

Suurina kuolonvuosina 1696?1697 kerrotaan Ikaalisissa kuolleen yli tuhat pitajan asukasta, ja nalanhadan tuhoisia seurauksia lisasi vahan myohemmin puhjennut isoviha . Talven 1714 aikana seka ruotsalaiset etta venalaiset joukot kulkivat Ikaalisten kautta matkallaan Pohjanmaalle. Myos pikkuvihan aikana kolmisenkymmenta vuotta myohemmin sotajoukkoja liikkui Ikaalisten seudulla. Nailta ajoilta on peraisin Suomen suurin rahakatko, joka loytyi pellosta Vatsiaisten kylasta vuonna 1966. Loyto sisalsi 127 kappaletta ruotsalaisia ”vaskiplootuja” vuosilta 1711?1740, yhteispainoltaan yli 211 kg. ^[26]

1850-luvun lopulla Suomen taloudellinen kehitys kaipasi uusia kauppakeskuksia. Niinpa vuonna 1858 erotettiin Ikaalisten kunnasta yksi suuri tila Ikaalisten kauppalaksi . Perustamiskirja allekirjoitettiin 21. huhtikuuta 1858. Tuolloin perustettu kauppala kasitti vain sen alueen, jota nykyisin kutsutaan Wanhaksi kauppalaksi ja joka on nykyaan Vanhakauppalan kaupunginosa. Alkuvaiheessa siella oli vain muutamia kymmenia asukkaita, jotka olivat paaosin hyvin toimeentulevia virkamiehia ja muita ruotsinkielisia saatylaisia. ^[26] Ikaalinen oli Suomen vanhin kauppala , mutta se jai myos pienimmaksi. Alueella ei ollut tarvetta talouskeskukselle, ja laheinen suurkaupunki Tampere vei vakea. Ikaalinen ei kehittynyt juuri lainkaan; 1920-luvulla Ikaalisten kunnan vakiluku oli noin 12 500, mutta kauppalan hadin tuskin 250. Ikaalisten kauppalan asemaa haittasi myos se, etta se erosi muista kauppaloista siina, etta se oli epaitsenainen kauppala . Kauppalalla oli vain rajoitettu itsehallinto-oikeus. ^[28] Ikaalisten maalaiskunta verotti myos kauppalan asukkaat, joilla oli vastaavasti aanioikeus kunnallisvaaleissa seka kauppalassa etta maalaiskunnassa. Kauppalan omat verotulot olivat hyvin vahaiset, joten maalaiskunta myonsi vuosittain avustuksia mm. kunnallisteknisiin toihin. 1960-luvun lopulla Ikaalinen oli ainoa suomenkielinen kauppala, jonka valtuustossa porvaripuolueilla oli 3/4 enemmisto. Ikaalisten seurakunta kasitti seka kauppalan etta maalaiskunnan. ^[26]

Silti alueella oli myos taloudellista elamaa. Ensimmainen kylpylaitos paikkakunnalle perustettiin jo 1884, ja se sai oppikoulun 1902 ensimmaisena maaseutupitajana koko Suomessa. Koulu oli vielapa suomenkielinen. Ikaalisten yhteiskoulusta tuli yliopistoon johtava oppilaitos kuitenkin vasta 1930-luvun alussa. ^[26] Liikenneyhteydetkin paranivat, niinpa kulkijamaaran kasvaessa entista useammat poikkesivat Ikaalisten Kirkonkylaan Kyrosjarven rannalle. Nykyaankin kolmostien vilkas Tampere?Vaasa-osuus kulkee aivan kaupungin ohitse. Rautatietakin haviteltiin, seka 1800-luvun lopulla etta 1950-luvulla oli toiveissa saada Pohjanmaan rata kulkemaan Kyrosjarven lansirantaa maantien tavoin, mutta nain ei kaynyt. Uuden Pohjanmaan radan Tampere?Seinajoki-rataosuus viilettaa Ikaalisten harvavakisen itaosan halki, kaukana keskustasta, ja sen ainoa Ikaalisten alueella sijaitseva liikennepaikka Sisaton rautatieasema toimii yksinomaan junakohtauspaikkana . Liikenneyhteyksissa pohjoinen naapurikaupunki Parkano onkin vetanyt selvasti pitemman korren. Vuonna 1938 valmistunut Haapamaki?Pori-rata sivuaa Ikaalisten luoteisrajaa, mutta sen merkitys oli Ikaalisten kannalta alusta lahtien hyvin vahainen. Talla jo vuosia sitten yleisesta kaytosta poistetulla rataosalla kulkee enaa vain satunnaisesti sotilasjunia Parkanon ja Niinisalon valilla. Pitkaan jatkunut hoyrylaivaliikenne Kyrosjarvella loppui 1940-luvun lopulla. ^[26]

Sisallissodan aikana Ikaalisten kauppalasta muodostui yksi valkoisten tarkeimmista tukikohdista Satakunnan rintamalla , ja seudulla kaytiin helmi?maaliskuun aikana kiivaita taisteluja . Kyroskosken suunnalta tulleet punaiset yrittivat vallata kauppalan ja kirkonkylan. Kauppala oli jo joutumaisillaan saarroksiin, kunnes eversti Ernst Linderin johtamat valkoiset saivat 10. maaliskuuta 1918 Ikaalisiin saapuneiden pohjalaisten apujoukkojen tukemina punaiset tyonnetyiksi takaisin Hameenkyron puolelle ja sielta kohti Tamperetta . ^[26]

Toisen maailmansodan jalkeen Ikaalisten kauppala alkoi yha enemman olla tarpeeton erikoisuus. ^{kenen mukaan?} Kun valtio alkoi vuoden 1960 jalkeen myontaa taas kaupunkioikeuksia kunnille ja kauppaloille, alettiin kaksois-Ikaalisissa hioa kuntaliitosta. Vuonna 1972 koko Ikaalisten kunta muutettiin itsenaiseksi kauppalaksi, joka sai vaakunakseen vanhan Ikaalisten maalaiskunnan vaakunan. Vanhan epaitsenaisen kauppalan vakiluku ennen yhdistymista oli edelleen alle 800. Tata loppuvaihetta kesti vain viisi vuotta, kun valtiovallan paatoksella kaikista kauppaloista tuli kaupunkeja vuoden 1977 alusta. Viimeisimpien 30 vuoden aikana Ikaalinen on vahitellen teollistunut ja sen elinkeinorakenne muuttunut palveluvaltaiseksi.

Ikaalisiin asutettiin viime sotien jalkeen Kaukolan ja Pyhajarven siirtovakea. ^[29]

Helsingiusten omistama Kalmaan tila tuli avioliiton kautta Gyllingin perheen omistukseen, ja sinne muutti Edvard Gyllinging lapsuudenperhe. ^[30]

Hallinto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ikaalisten kaupunginjohtajana toimii hallintotieteiden maisteri Eeva Viitanen . Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on Marjo Heikkila ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Arto Ojakoski. ^[31] Kaupunginvaltuustossa on 27 paikkaa. Kaudella 2021?2025 suurimmat puolueet ovat keskusta ja perussuomalaiset, joilla molemmilla on seitseman paikkaa. ^[6]

Syksylla 2007 Ikaalinen ja Parkano kavivat neuvotteluja kuntaliitoksesta, mutta neuvotteluissa ei saavutettu riittavaa yksimielisyytta hankkeen toteuttamiseksi. Ratkaisematta jaaneet erimielisyydet koskivat muun muassa tulevan kaupungin nimea seka hallintoelinten sijoituspaikkaa. Vuonna 2009 Jamijarvi kutsui entisen Suur-Ikaalisten pitajat mahdolliseen liitosselvityksen tekoon. Ikaalinen kuitenkin jattaytyi pois alkuvaiheissa. Parkano, Jamijarvi ja Kankaanpaa jatkavat yha selvitysta ja tekivat paatoksen 2012 ja uutta kuntaa ei tullut. Nyt vuonna 2013 Ikaalinen on uudelleen kiinnostunut Jamijarvesta uuden valtuuston tultua valtaan. Ikaalisille tarkeaa on 3-tien akselin suuntainen kuntayhteistyo, josta Hameenkyro on tarkein kumppaniehdokas.

Koulutus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ikaalisissa on Tampereen ammattikorkeakoulun Ikaalisten yksikko, joka kouluttaa matkailualan, liiketalouden ja tietojenkasittelyn tradenomeja . Nuorisoasteen koulutus paattyi kevaalla 2014, mutta tutkintoon johtava aikuiskoulutus jatkuu, samoin kehittamisyksikon toiminta. Samoissa tiloissa toimii myos ammatillista peruskoulutusta tarjoava oppilaitos Ikaalisten kauppaoppilaitos , jossa voi opiskella liiketaloutta ( merkonomi ) ja tietojenkasittelya ( datanomi ).

Ikaalisten kasi- ja taideteollisuusoppilaitos jarjestaa esinesuunnittelun ja valmistuksen (esimerkiksi erikoismetallityot, soitinrakennus), tekstiilin ja vaatetuksen suunnittelun ja valmistuksen, graafisen suunnittelun seka ympariston suunnittelun ja rakentamisen koulutusta. Siella on myos maan ainut aseseppalinja. Kihniossa aiemmin toiminut lasialan koulutus siirtyi Ikaalisiin syksylla 2014.

Ikaalisissa toimii Ikaalisten yhteiskoulun lukio .

Matkailu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Ikaalisissa jarjestetaan vuosittain Sata-Hame Soi -tapahtuma, joka sisaltaa Kultaisen ja Hopeisen harmonikan kilpailut seka varietee-harmonikan kansainvalisen kisan nimelta Primus Ikaalinen
• Ikaalinen Spa -kylpyla
• Kylpylaan kuluu soitinmuseo Akordia (joka esittelee varsinkin harmonikkoja) ja Kylpylan lomakyla
• Mansocamping leirinkeskus, Mansoniemessa. Ikaalisista noin 15 km valtatie 3:a Vaasaan
• Kolmen tahden Toivolansaari -leirintakeskus, Ikaalisten keskustan liepeilla Toivolansaaressa
• Elamystoimintaa: Luomahaaran luonto- ja melontaretket ja Sata-Hameen Retket

Kuvia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Panoraamanakyma Ikaalisista. Kuvassa nakyy mm. Ikaalisten yhteiskoulu (vasen laita), Ikaalisten kirkko (keskella) ja Ikaalisten vesitorni (oikea laita)

• 
  Rahkolan kartanon paarakennus
• 
  Oma tupa
• 
  Ikaalisten kaupungintalo
• 
  Vesitorni on Ikaalisten keskustan maamerkki
• 
  Vuonna 2011 pystytetty tuulivoimala on Ikaalisten maamerkkina Valtatieta 3 ajaville
• 
  Erasen kauppatalo
• 
  Jaatie Kyrosjarven yli
• 
  Ikaalisten yhteiskoulu
• 
  Ikaalisten kylpyla

Liikunta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Liikuntapaikat

• Tevaniemen kuntopolku/latu ja jaakiekkokentta
• Vatulan hiihtokeskus, Vatulan valaistu kuntorata/-latu
• Mansoniemen kuntopolku/latu
• Poltinkosken golfkentta
• Laykkalanlahden urheilukentta
• Ikaalisten pesapallokentta
• Toivolansaaren pururata
• Ikaalisten tenniskentta
• Valkean ruusun areena

Urheiluseurat

• Ikaalisten Urheilijat (IkU; yleisurheilu , hiihto , jaakiekko , jalkapallo , koripallo , salibandy , kamppailu )
• Mansoniemen Meno ( hiihto )
• Ikaalisten Nouseva-Voima (Nouski; suunnistus )
• Ikaalisten Tyovaen Urheilijat
• Ikaalisten Tarmo
• Ikaalisten Ratsastusseura IRAS
• Lahdenpohjan Vesa
• Luhalahden Luja

Ikaalisissa toimivat mediat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

UutisOiva ja Radio SUN -paikallisradio .

Teollisuus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Fincumet Oy
• Upofloor Oy
• Katsa Oy
• Khars Finland Oy
• Oy Labcor Ab
• Purso Oy
• Fortum metals Ikaalinen
• Calefa Technologies Oy
• MeramaTec Oy
• Esvi Ky

Tunnettuja Ikaalisissa syntyneita tai siella vaikuttaneita tunnettuja henkiloita [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ikaalilaisia musiikkiyhtyeita [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Innocent Exile
• Kls.
• The Rain

Ruokakulttuuri [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ikaalisten pitajaruoiksi nimettiin 1980-luvulla pariloitu silakka ja kehajuusto . ^[33]

Ystavyyskunnat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Ljusdalin kunta ( Ruotsi )
• Tynset ( Norja )
• Landkreis Stade ( Saksa )
• Palamuse ( Viro )
• Gagra ( Georgia )

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Luettelo Ikaalisten julkisista taideteoksista ja muistomerkeista

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ikaalinen Wikimedia Commonsissa

Wikiaineistoon on tallennettu tekstia aiheesta:

Ikaalisten kauppala

• Ikaalisten kaupunki .
• Tilastokeskus ? Ikaalisten avainluvut

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset FAST ISNI 2 VIAF Kansalliset Saksa Israel Suomi (KANTO) Yhdysvallat Maantieteelliset MusicBrainz area Henkilot Yle Uppslagsverket Finland