Kuhmoinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuhmoinen
Kuhmois

vaakuna

sijainti

Venesatama Kuhmoisissa.
Venesatama Kuhmoisissa.
Sijainti 61°33′50″N , 025°10′55″E
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Tampereen seutukunta
Kuntanumero 291
Hallinnollinen keskus Kuhmoisten kirkonkyla
Perustettu 1868
Kokonaispinta-ala 936,69 km²
122:nneksi suurin 2022   [1]
? maa 660,94 km²
? sisavesi 275,75 km²
Vakiluku 2 092
253:nneksi suurin 31.12.2023   [2]
? vaestotiheys 3,17 as./km²  (31.12.2023)
Ikajakauma 2020  [3]
? 0–14-v. 8,1 %
? 15–64-v. 48,0 %
? yli 64-v. 43,9 %
Aidinkieli 2023  [4]
? suomenkielisia 97,0 %
? ruotsinkielisia 0,5 %
? saamenkielisia 0,1 %
? muut 2,4 %
Kunnallisvero 9,10 %
106:nneksi suurin 2024   [5]
Kunnanjohtaja Valtteri Vayrynen [6]
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2021?2025 [7]
 ? Kok.
 ? Kesk.
 ? SDP
 ? PS
 ? KD
9
4
4
3
1
www.kuhmoinen.fi

Kuhmoinen ( ruots. Kuhmois ) on Suomen kunta , joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa . Kunnassa asuu 2 092 ihmista, [2] ja sen pinta-ala on 936,69 km², josta 275,75 km² on vesistoja. [1] Vaestotiheys on 3,17 asukasta/km².

Kuhmoinen on kesaasukkaiden suosima kunta: kunnan asukasluku kolminkertaistuu kesakuukausien aikana.

1. tammikuuta 2021 Kuhmoinen siirtyi Keski-Suomen maakunnasta osaksi Pirkanmaan maakuntaa. [8]

Maantiede [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paijanteen rannalla sijaitseva Kuhmoinen kuuluu Tampereen seutukuntaan . Kuhmoisten naapurikuntia ovat Jamsa , Kangasala , Luhanka , Orivesi , Padasjoki ja Sysma . Entisia naapurikuntia ovat Kangasalaan liitetty Kuhmalahti seka Jamsan ja Oriveden kesken jaettu Langelmaki .

Kuhmoisissa on kaikkiaan 316 jarvea, joista Paijanteen jalkeen suurimmat ovat Vehkajarvi ja Isojarvi. [9]

Isojarven kansallispuisto sijaitsee Kuhmoisissa. Sen metsaista maisemaa hallitsevat jyrkat maet ja syvat rotkolaaksot. Kansallispuiston korkein kohta on Vahtervuori 219 metrin korkeudella merenpinnasta. Kansallispuiston alueeseen kuuluu myos pienia lampia, joilla pesii eramaisissa ymparistoissa elava kaakkuri . Paaosa metsista on aiemmin metsatalouskaytossa olleita havumetsia. Puistoon sisaltyy myos hakkuilta saastyneita ja lajistoltaan arvokkaita aarniometsia , kuten lehtomainen Latokuusikon alue. Puistossa on myos tehty ennallistamistoimia, joiden tavoitteena on ollut nopeuttaa talousmetsien kehittymista jalleen luonnontilaisiksi. Kansallispuistossa elaa kanadanmajavia , joiden jalkia, kuten tulvien takia kuolleita metsia, on nahtavissa eri puolilla aluetta. Majava on myos kansallispuiston tunnuselain. Isojarven kansallispuisto on perustettu vuonna 1982, ja se on laajuudeltaan 22 neliokilometria. [10] Heretyn luontopolun varrella esitellaan myos metsien kayton historiaa [11] . Rakennetun kulttuuriympariston osalta kansallispuiston nahtavyyksia ovat metsatyomiesten majoituspaikaksi 1940-luvulla rakennettu Heretyn kamppa, 1700-luvulla perustetun Huhtalan torpan pihapiiri, syyskalastuksen tukikohdaksi vuonna 1833 rakennettu Luutsaaren kalapirtti seka metsatyomiesten majapaikaksi vuonna 1956 rakennettu Lortikan kamppa [12] . Kansallispuistossa yllapidetaan useita patikointiin tai maastopyorailyyn tarkoitettuja rengasreitteja seka muita retkeilyrakenteita, kuten tulenteko- ja yopymispaikkoja [13] .

Kunnan muita Natura -kohteita ovat vanhojen metsien alue Edessalo-Haukkasalo, arvokas kallioluontokohde Hertunvuori, monipuolinen korpisuokokonaisuus Hopeaharjunkorpi, Huhkainvuori jonka laelta avautuvat hienot nakymat Paijanteelle, Isojarvi-Arvajanreitti, Kaitajarvi, Kylaman lammet joka on arvokas kaakkurin pesimalampikeskittyma, monimuotoinen Karppajarven alue ja reheva Rajalan metsaalue. [14]

Kylat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Harjunsalmi , Harmoinen , Kirkonkyla , Kissakulma , Kylama , Patavesi , Pihlajakoski , Poikkijarvi , Puukkoinen , Paijala , Ruolahti , Sappee ja Tehi .

Historiaa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kuhmoisten alueella on liikkunut ihmisia jo tuhansien vuosien ajan, mista osaltaan todistavat kunnan alueelta loytyneet kalliomaalaukset ja muut muinaisjaannokset. Kuhmoisten Paijalassa on linnavuori , jota kaytettiin rautakaudella puolustusvarustuksena. Kuhmoisten Papinsaaressa on tehty keskiaikaisia loytoja, sielta on kaivettu esiin muun muassa Kalevalakorunakin tunnettu Kuhmoisten kukot .

Kuhmoisten nimi esiintyy asiakirjoissa ensimmaisen kerran vuonna 1483, jolloin se kuului kolmanneskuntana Padasjoen pitajaan ja oli kirkollisestikin taman emaseurakuntansa erottamaton osa. Kuhmoinen mainittiin Padasjoen kappelina vuonna 1540, ja liki sata vuotta myohemmin, 1639, Kuhmoisista tuli itsenainen kirkkoherrakunta, Vuonna 1741 tuomiokapituli palautti Kuhmoisen Padasjoen kappeliksi, kunnes Kuhmoisista vuonna 1860 tuli lopullisesti itsenainen seurakunta. [15]

Rajankaynti Kuhmoisten seka Pirkkalan ja Kangasalan pitajien valilla suoritettiin metsissa ja eramaissa vuonna 1499. Harmoisten kerrotaan olevan Kuhmoisten vanhin kyla ja sen ensimmaisten asukkaiden olleen kotoisin Hauholta . Vuoden 1539 maakirjan mukaan Kuhmoisiin oli syntynyt asutusta siten, etta kaikkiaan yhdeksassa kylassa oli yhteensa 53 taloa. Ensimmainen varma tieto Kuhmoisten asukasluvusta on vuodelta 1749, jolloin pitajassa oli 1 079 henkea. [15]

Vuosina 1784?1785 rakennettu Kuhmoisten kirkko on Suomen 1700-luvun jalkipuoliskon merkittavimpiin kirkonrakentajiin kuuluvan Matti Akerblomin tuotantoa. [16]

Vuoden 1918 sisallissodan aikana kaytiin Kuhmoisten taistelu , jonka tunnetaan erityisesti sen yhteydessa tapahtuneesta Harmoisten sairashuoneen joukkomurhasta .

Korppilan tilan omistaja Kaarle Hirvansalo rakennutti hoyrysahan tilansa maille 1912. Sahan yhteydessa Paijanteen rannalla toimineet satama, telakka ja konepaja vahvistivat kunnan teollista ilmetta. [17]

Kuhmoisten merkkirakennuksiin kuuluu 1920-luvun klassismia edustava Kuhmolan kulttuuritalo, joka rakennettiin vuonna 1930 suojeluskunnan ja nuorisoseuran taloksi. Kuhmoisten keskusta ja sen vanhimmat talot Kuhmola ja Heinon kirjakauppa on maaritelty maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriymparistoksi. [18]

Kuhmoisten kauniita luonnonmaisemia ovat tallentaneet kankaalle useat kultakauden taiteilijat, kuten Pekka Halonen , Kalle Loytana , Marcus Collin ja Vaino Hamalainen .

Kuhmoisiin asutettiin jatkosodan jalkeen Valkjarven siirtovakea. [19]

Maaseutukuntana Kuhmoinen on karsinyt maaltamuutosta 1960-luvulta lahtien. Vuosina 1965?1969 kunnan vakiluku pieneni lahes 600 hengella. Vuonna 1965 Kuhmoisissa oli 5 590 asukasta. [15] Vuoden 1971 alussa asukasluku oli 4 400. [20]

Kuhmoisten halki kulki pitkaan valtatie 4 , kunnes se siirrettiin kulkemaan Paijanteen itapuolitse 1990-luvulla. Talloin valtatien numeroksi muutettiin 24 . Tielta erkanee seututie 325 lanteen Tampereen suuntaan. Valtatie 4:n vanha reitti kulkee Kuhmoisten alueella Kotakosken ja Puukkoisten kautta. [15] Valtatie 24:n varrella Harjunsalmella sijainneen, jo vuosia tyhjillaan olleen entisen motelli Harjunhovin majoitusrakennus paloi perustuksiaan myoten tammikuussa 2024. Motellin vieressa ollut, niin ikaan pitkaan autiona ollut huoltoasemarakennus oli tuhoutunut tuilpalossa jo helmikuussa 2019. [21]

Kuhmoinen oli ennen vuoden 1997 laaniuudistusta osa Paijat-Hameen maakuntaa , vaikka se siirrettiinkin Hameen laanista Keski-Suomen laaniin vuonna 1974.

Kuhmoinen siirtyi Pirkanmaan maakuntaan sote-uudistuksen myota vuoden 2021 alussa. [22]

Talous [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Koska Kuhmoinen sijaitsee kaukana suurista kaupungeista, kuntakeskuksesta on muodostunut huomattava liike-elaman ja palvelujen keskittyma. [15]

Vuonna 2015 kunnassa oli 657 tyopaikkaa. Niista 16 % oli alkutuotannossa (maa-, metsa- ja kalataloudessa), 65 % palveluissa ja 17 % jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli suurempi kuin koko maassa (3 %). [23]

Kuhmoislaisista yrityksista ja yhteisoista suurimpia yhteisoveron maksajia vuonna 2022 olivat Hinskalan, Jaatisten ja Yla-Karttilan yhteismetsat. Suurimpien veronmaksajien joukossa olivat myos Kymen Maansiirto Oy, jaahdytys- ja tuuletuslaitteita valmistava Jaamet Oy seka kaukolampolaitos Kuhmoisten Lampo Oy. [24] [25]

Vaestonkehitys [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan vaestonkehitys viiden vuoden valein vuodesta 1980 lahtien. Kaytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kuhmoisten vaestonkehitys 1980?2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
3 723
1985
  
3 544
1990
  
3 428
1995
  
3 209
2000
  
2 973
2005
  
2 805
2010
  
2 554
2015
  
2 334
2020
  
2 201
Lahde: Tilastokeskus. [26]

Taajamat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuoden 2017 lopussa Kuhmoisissa oli 2 252 asukasta, joista 1 261 asui taajamassa , 978 haja-asutusalueilla ja 13:n asuinpaikat eivat olleet tiedossa. Kuhmoisten taajama-aste on 56,3 %. [27] Kunnassa on vain yksi taajama, Kuhmoisten kirkonkyla . [28]

Hallinto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kuhmoisten kunnanjohtaja on hallintotieteiden maisteri Valtteri Vayrynen , joka on tyoskennellyt tehtavassa syyskuusta 2018 lahtien. Vayrysen edeltaja virassa oli Anne Heusala . [29]

Kuhmoinen on sitoutunut kunnanvaltuuston paatoksella tavoittelemaan merkittavaa vahenemaa alueensa kasvihuonekaasupaastoissa ja osoituksena siita liittynyt mukaan kuntien ja maakuntien HINKU-ilmastoverkostoon . [30] Kuhmoinen oli Mynamaen , Padasjoen , Parikkalan ja Uudenkaupungin kanssa yksi viidesta ensimmaisesta HINKU-kunnasta, jotka aloittivat Kohti hiilineutraalia kuntaa -ilmastohankkeen vuonna 2008. [31] HINKU-kuntien tavoitteena on vuoteen 2030 mennessa vahentaa kunnan alueella tuotettuja kasvihuonekaasupaastoja 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta. [32] Vuonna 2016 arvioitiin, etta verkostossa mukana olevissa kunnissa, lahinna niiden energiantuotannossa ja rakennusten energiankulutuksessa, on vahennetty kasvihuonekaasupaastoja 7?67 % vuodesta 2008. Keskimaarainen vahennys oli 20 %. [33]

Koulutus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kuhmoisten yhtenaiskoulun lukiossa toimii ratsastuslinja. [34]

Seurakunnat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kuhmoisissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat: [35]

Seurakunta toimii myos Hollolan, Karkolan ja Padasjoen kuntien alueella.

Itsenaisena helluntaiseurakuntana Kuhmoisissa toimii Kuhmoisten helluntaiseurakunta . [36]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kuhmoisten alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta . [37]

Entiset seurakunnat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kuhmoisten kunnan nykyisella alueella. [35]

Kuhmoisissa toimivat mediat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paikallislehti Kuhmoisten Sanomat ilmestyy kerran viikossa. Lehti on perustettu vuonna 1951. [38]

Ruokakulttuuri [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kuhmoisten pitajaruoiksi nimettiin 1980-luvulla liha-perunakeitto, suolasarjet ja perunalimppu , uunipuuro, penkkivelli eli perunajauhosta tehty mutti seka keitetty ja paistettu kaurapuuro . [39]

Nahtavyyksia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kuhmoisten kirkonmaki, Kuhmoisten saha n lahti ja Paijalan raittikyla ovat valtakunnallisesti merkittavia rakennettuja kulttuuriymparistoja (RKY). [44]

Etaisyyksia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Liikenne [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kunta sijaitsee valtatie 24:n varrella. Suoria linja-autoyhteyksia kulkee Helsinkiin, Jyvaskylaan ja Tampereelle. Kesaisin liikennoi sisavesilaivoja Kuhmoisten, Kelventeen , Virmailan ja Padasjoen kirkonkylan valilla.

Tunnettuja kuhmoislaisia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kuvia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Vakiluvun kasvu suurin lahes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. ↑ Vaesto ian (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972?2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Vakiluvun kasvu suurin lahes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Hallintotoimisto Kuhmoisten kunta. Viitattu 29.10.2021.
  7. ↑ Kuntavaalit 2021, Kuhmoinen Oikeusministerio. Viitattu 29.10.2021.
  8. ↑ Huomisesta alkaen Kuhmoinen kuuluu Pirkanmaahan ? Mokkikunnassa odotetaan lisaa matkailijoita Yle Uutiset . 31.12.2020. Yleisradio. Viitattu 31.12.2020.
  9. ↑ Kuhmoinen Jarviwiki . Viitattu 2.3.2018.
  10. ↑ Isojarven luonto Luontoon.fi . Viitattu 27.9.2023.
  11. ↑ Isojarven kansallipuisto - Heretyn luontopolku / Isojarvi National Park - Heretty Nature Trail ≫ julkaisut.metsa.fi julkaisut.metsa.fi . Arkistoitu 27.9.2023. Viitattu 27.9.2023.
  12. ↑ Isojarven nahtavyydet Luontoon.fi . Viitattu 27.9.2023.
  13. ↑ Isojarven reitit Luontoon.fi . Viitattu 27.9.2023.
  14. ↑ Natura 2000 -alueet - Keski-Suomi  (myos linkitetyt kohdesivut) Ymparisto . Viitattu 27.1.2018.
  15. ↑ a b c d e Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 4: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos . s. 126?131. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1971.
  16. ↑ Kuhmoisten kirkonmaki RKY . Viitattu 3.3.2018.
  17. ↑ Kuhmoisten sahan lahti RKY . Viitattu 3.3.2018.
  18. ↑ Myllykoski, Virpi.:  Kuhmoisten modernin rakennusperinnon inventointi. Kuhmoisten kirkonkyla. . Keski-Suomen museo, 2012.
  19. ↑ Mita missa milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951 , s. 129. Helsinki: Otava, 1950.
  20. ↑ Mita missa milloin, Kansalaisen vuosikirja 1972 , s. 141. Helsinki: Otava, 1971.
  21. ↑ Parikka, Outi: Autio motelli tuhoutui taysin tulipalossa Kuhmoisissa 6.1.2024. Yle Uutiset.
  22. ↑ Valtioneuvosto: Maakunnat - Maakunta- ja sote-uudistus alueuudistus.fi . Arkistoitu 27.5.2019. Viitattu 22.9.2018.
  23. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus . Viitattu 22.1.2018.
  24. ↑ Kaivoskoneita valmistava Sandvik ylivoimaisesti suurin yhteisoveron maksaja Pirkanmaalla ? katso, mika yritys maksoi eniten veroja kunnassasi Yle Uutiset . 9.11.2022. Viitattu 18.9.2023.
  25. ↑ Kauppalehti: Jaamet Oy | Yritys- ja taloustiedot | Kauppalehti Tarkeimmat talousuutiset | Kauppalehti . 18.9.2023. Viitattu 18.9.2023.
  26. ↑ Vaesto kielen mukaan seka ulkomaan kansalaisten maara ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 12.1.2018.
  27. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  28. ↑ Taajama- ja haja-asutusaluevaesto ian ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  29. ↑ Jorma Ylonen: Kuhmoinen valitsi Valtteri Vayrysen uudeksi kunnanjohtajaksi Kuntalehti . 17.8.2021. Viitattu 18.9.2023.
  30. ↑ Hiilineutraalisuomi > Hinku-kunnat hiilineutraalisuomi.fi . Viitattu 27.9.2023.
  31. ↑ Saavalainen, Heli: Viisi kuntaa nayttaa mallia ilmastonmuutoksen hillinnassa Helsingin Sanomat . 21.11.2008. Helsingin Sanomat Oy. Viitattu 16.5.2009.
  32. ↑ Hiilineutraalisuomi > Hinku-kriteerit hiilineutraalisuomi.fi . Viitattu 27.9.2023.
  33. ↑ Kokeiluhankkeilla kohti kestavaa Eurooppaa  (myos linkattu pdf raportti) Ymparisto . 2016. Viitattu 22.5.2018.
  34. ↑ Kuhmoisten yhtenaiskoulu - Ratsastuslinja kuhmoistenyhtenaiskoulu.fi.edukuhmoinen.net . Viitattu 18.9.2023.
  35. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  36. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko . Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  37. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/tampereen-ortodoksinen-seurakunta ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  38. ↑ Kuhmoisten Sanomat, Kotiseudun asialla vuodesta 1951 kuhmoistensanomat.fi . Viitattu 14.9.2023.
  39. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.):  Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitajaruoat , s. 83, 90. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1 .
  40. ↑ Instituto de geografico Agistono, Novara:  Maailman ja Suomen Suuratlas , s. 279. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12598-9 .
  41. ↑ Instituto de geografico Agistono, Novara:  Maailman ja Suomen Suuratlas , s. 318. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12598-9 .
  42. ↑ Instituto de geografico Agistono, Novara:  Maailman ja Suomen Suuratlas , s. 329. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12598-9 .
  43. ↑ https://www.kuhmoinen.fi/content/fi/1/20585/Riihigalleria.html
  44. ↑ Kirkonmaki Sahan lahti ja Paijala RKY

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kuhmoinen
Kylat

Harjunsalmi | Harmoinen | Kaukola | Kissakulma | Kylama | Patavesi | Pihlajakoski | Poikkijarvi | Puukkoinen | Paijala | Sappee

Jarvet

Paijanne

Luonnonsuojelualueet

Isojarven kansallispuisto

Muinaismuistoalueet

Paijalan linnavuori | Papinsaari | Pyhanpaan kalliomaalaukset

Museot

Kuhmoisten ase- ja varusmuseo

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kuhmoinen&oldid=22337227 ”