Hameen laani

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista.
Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin tarkistettavissa olevia lahteita ja merkitsemalla ne ohjeen mukaan.
Hameen laani

vaakuna

sijainti

Paakaupunki Hameenlinna
Viimeinen maaherra Kaarina Suonio
Historialliset maakunnat Hame , Satakunta
Pinta-ala ilman merialueita 22 246 km²
4:nneksi suurin 1993
? maa 19 224 km²
? sisavesi 3 022 km²
Vakiluku 688 200
kolmanneksi suurin 1993
Vaestotiheys 35,8 as./km²
Hameen laani eri aikoina. 1) kuulunut Hameen laaniin 1870?1997, 2) liitetty Keski-Suomen laaniin 1960, 3) liitetty Keski-Suomen laaniin 1973, 4) liitetty Vaasan laanista 1969, 5) liitetty Turun Ja Porin laanista 1973, 6) liitetty Turun ja Porin laanista 1993, 7) liitetty Turun ja Porin laaniin 1990, 8) liitetty Uudenmaan laaniin 1917, 9) liitetty Uudenmaan laanista 1971.

Hameen laani ( ruots. Tavastehus lan ) oli vuosina 1831 ? 1997 Suomen laani , johon kuuluivat Kanta-Hameen ja Pirkanmaan maakunnat seka paaosa Paijat-Hameen maakunnasta. Laanin paakaupunki oli Hameenlinna ja vakiluvultaan suurin kaupunki Tampere . Vuosina 1997?2009 Kanta- ja Paijat-Hameen maakunnat kuuluivat Etela-Suomen laaniin , jonka paakaupunki oli Hameenlinna. Pirkanmaan maakunta kuului Lansi-Suomen laaniin , jonka paakaupunki oli Turku .

Valtion aluehallintoa Pirkanmaan alueella hoitaa nykyaan Lansi- ja Sisa-Suomen aluehallintovirasto . Kanta- ja Paijat-Hameen alueet kuuluvat Etela-Suomen aluehallintoviraston alueisiin.

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 1634 Suomeen perustettiin nelja maaherrakuntaa, joista Uudenmaan ja Hameen maaherrakunta, myohemmin Uudenmaan ja Hameen laani , oli yksi. Maaherran asuinpaikka oli Hameenlinnassa , jonka viereen Pietari Brahe vuonna 1639 perusti Hameenlinnan kaupungin. Kaupunki ei oikein menestynyt ja maaherran asuinpaikaksi tuli Helsinki vuosiksi 1648?1776.

Vuonna 1747 Uudenmaan ja Hameen laanista siirrettiin Sysman pitaja ja osa Hollolaa Kymenkartanon ja Savon laaniin . Vuonna 1775 laanijakoa uudistettaessa Uudenmaan ja Hameenlinnan laanista siirrettiin paaosa myohemman Keski-Suomen alueesta Vaasan laaniin seka Rautalampi Savon ja Karjalan laaniin . Uudenmaan ja Hameen laaninhallitus siirtyi laanin keskelle Hameenlinnaan vuonna 1776 ja takaisin Helsinkiin vuonna 1827.

Uusi laanijako hyvaksyttiin 5. huhtikuuta 1831. Siina Suomi jaettiin kahdeksaan laaniin, joista yksi oli Hameenlinnan laani, jonka maaherran istuin oli Hameenlinnassa. Aiempi laaja laani oli siis jaettu kahtia ja perustettu erillinen Uudenmaan laani .

Vuoden 1870 alussa astui voimaan uusi hallinnollinen jako, joka muutti laanin rajoja monessa kohdin. Hameenlinnan laaniin yhdistettiin osa Keuruun pitajaa ja osa Ruoveden emakirkonseurakuntaa Vaasan laanista . Lansirajana Turun ja Porin laania vastaan olivat siihen saakka olleet Nasijarvi ja Tammerkoski , mutta tuolloin Hameen laaniin siirrettiin Kurun kappeli, Teiskon kappeli, Tampereen kaupunki, Pirkkalan seurakunta, Vesilahden seurakunta, Ylojarven ja Tottijarven kappeli seka yhdeksan kylaa Someron pitajasta. Turun ja Porin laaniin siirrettiin nelja kylaa Punkalaitumen pitajasta. Lisaksi Mikkelin laanista siirrettiin Hameenlinnan laaniin Korpilahden kappeli. Vuonna 1917 muodostetun Hyvinkaan perustamisen myota siihen liitetyt Hausjarven etelaosat siirrettiin Uudenmaan laaniin.

Keski-Suomen laani perustettiin 1. maaliskuuta 1960. Hameen laanista siihen liitettiin Jamsan , Jamsankosken , Koskenpaan , Korpilahden , Muuramen ja Saynatsalon kunnat. Vuoden 1969 alussa siirrettiin Virrat Vaasan laanista Hameen laaniin. Uudenmaan laaniin kuuluneen Hyvinkaan Retkiojan kyla liitettiin Riihimakeen ja Hameen laaniin vuonna 1971. Turun ja Porin laanista liitettiin Suoniemen kunta Nokiaan vuoden 1973 alussa. Kuhmoinen siirrettiin Keski-Suomen laaniin vuoden 1974 alussa ja Somero Turun ja Porin laaniin vuoden 1990 alussa. Turun ja Porin laanista siirrettiin Hameen laaniin vuoden 1993 alussa Hameenkyro , Ikaalinen , Kihnio , Mouhijarvi , Parkano ja Viljakkala . Laanissa oli sen lakkautusvuonna 1997 kaikkiaan 54 kuntaa, joista 14 oli kaupunkeja.

Moottoriajoneuvojen rekisterikilvissa Hameen laanin tunnuskirjaimet olivat H ja I.

Suomen laanit 1635: 1: Turun ja Porin laani, 14: Uudenmaan ja Hameen laani , 18: Pohjanmaan laani, 20: Viipurin ja Savonlinnan laani, 21: Kakisalmen laani
Suomen laanit 1776: 1: Turun ja Porin laani, 4: Vaasan laani, 10: Oulun laani, 14: Uudenmaan ja Hameen laani , 15: Kymenkartanon laani, 16: Savon ja Karjalan laani
Suomen laanit 1831: 1: Turun ja Porin laani, 2: Uudenmaan laani, 3: Hameen laani , 4: Vaasan laani, 6: Mikkelin laani, 8: Kuopion laani, 10: Oulun laani, 13: Viipurin laani
Suomen laanit 1996: 1: Turun ja Porin laani, 2: Uudenmaan laani, 3: Hameen laani , 4: Vaasan laani, 5: Kymen laani, 6: Mikkelin laani, 7: Keski-Suomen laani, 8: Kuopion laani, 9: Pohjois-Karjalan laani, 10: Oulun laani, 11: Lapin laani, 12: Ahvenanmaan laani
Suomen laanit 1997: 10: Oulun laani, 11: Lapin laani, 12: Ahvenanmaan laani, 22: Etela-Suomen laani , 23: Lansi-Suomen laani , 24: Ita-Suomen laani

Kunnat 1997 (kaupungit lihavoitu) [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kuntamuutokset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Laanin lakkauttamisen jalkeiset muutokset

  • Akaa (perustettu 2007 uudelleen Toijalasta ja Viialasta)
  • Hauho (liitetty 2009 Hameenlinnaan)
  • Hameenkoski (liitetty 2016 Hollolaan)
  • Kalvola (liitetty 2009 Hameenlinnaan)
  • Kuhmalahti (liitetty 2011 Kangasalaan)
  • Kuorevesi (liitetty 2001 Jamsaan entisessa Keski-Suomen laanissa)

Maaherrat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomen suuriruhtinaskunnassa laaninhallituksen johtajan titteli oli kuvernoori vuosina 1837?1918.

Vaalipiirit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Hameen laanin etelainen vaalipiiri ja Hameen laanin pohjoinen vaalipiiri muodostettiin 1905?1906 jarjestettyjen ylimaaraisten valtiopaivien paatoksella eduskuntavaaleiksi 1907 . Etelaiseen vaalipiiriin kuuluivat Hauhon , Hollolan ja Tammelan kihlakunnat . Pohjoiseen vaalipiiriin kuuluivat Pirkkalan , Ruoveden ja Jamsan kihlakunnat .

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Hameen laanin historia
  • Kaukovalta, K. V.:  Hameen laanin historia I . Hameen laanin perustamisesta maalaiskunnallishallinnon alkuun. Hameenlinna: Karisto, 1931.
  • Kaukovalta, K. V.:  Hameen laanin historia II . Maalaiskunnallishallinnon alkamisesta routavuosiin 1866-1899. Hameenlinna: Karisto, 1931.
  • Kaukovalta, K. V.:  Hameen laanin historia II A . Yleiskatsaus Hameen laanin oloihin vv. 1899-1931. Hameenlinna: Karisto, 1931.
Hameen historia
  • Jutikkala, Eino ym.:  Hameen historia 1, Esihistoria ja keskiaika . Hameenlinna: Hameen heimoliitto, 1955.
  • Jutikkala, Eino ym.:  Hameen historia 2:1, Noin vuodesta 1540 vuoteen 1721 . Hameenlinna: Hameen heimoliitto, 1957.
  • Jutikkala, Eino ym.:  Hameen historia 2:2, Noin vuodesta 1540 vuoteen 1721 . Hameenlinna: Hameen heimoliitto, 1960.
  • Jutikkala, Eino ym.:  Hameen historia 3:1, Vuodesta 1721 noin vuoteen 1870 . Hameenlinna: Hameen heimoliitto, 1966.
  • Tuominen, Jorma ym.:  Hameen historia 3:2, Vuodesta 1721 noin vuoteen 1870 . Hameenlinna: Hameen heimoliitto, 1976. ISBN 951-23-1135-6 .
  • Jutikkala, Eino (paatoim.):  Hameen historia 4:1, Noin vuodesta 1870 vuoteen 1945 . Hameenlinna: Hameen heimoliitto, 1969.
  • Tuominen, Jorma ym.:  Hameen historia 4:2, Noin vuodesta 1870 vuoteen 1945 . Hameenlinna: Hameen heimoliitto, 1974. ISBN 951-23-0786-3 .
  • Tuominen, Jorma ym.:  Hameen historia 4:3, Noin vuodesta 1870 vuoteen 1945 . Hameenlinna: Hameen heimoliitto, 1979. ISBN 951-23-1437-1 .
  • Tuominen, Jorma ym.:  Hameen historia 5, Toisen maailmansodan jalkeinen aika . Hameenlinna: Hameen heimoliitto, 1986. ISBN 951-99761-9-1 .
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hameen_laani&oldid=22244839 ”