Luettelo Suomen hallitsijoista sisaltaa Suomen valtionpaamiehina toimineet henkilot.

Ruotsin vallan Suomessa on perinteisesti laskettu alkavan vuoden 1155 tienoilla tehdysta ensimmaisesta ristiretkesta Suomeen , mutta tutkimus on nykyaan yksimielinen tata retkea kuvaavan pyhimyslegendan epaluotettavuudesta. Silti on mahdollista etta Ruotsi onnistui saamaan naihin aikoihin jonkinlaisen jalansijan Suomesta.

Ensimmainen Ruotsin kuningas jolla on historialliselta paikkansapitavyydeltaan kyseenalaisen Pyhan Eerikin legendan ulkopuolisen lahteen mukaan ollut valtaa Lansi-Suomessa oli Eerik XI . Hanen hallituskaudellaan Suomeen on mahdollisesti vuosina 1249?1250 tehty toinen ristiretki , vaikkakaan ainoassa sotaretkesta kertovassa lahteessa, 1320-luvulla kirjoitetussa Eerikinkronikassa , ei puhuta ruotsalaisista vaan svealaisista , gooteista ja uplantilaisista . Historialliset lahteet kertovat Pentti Birgerinpojan toimineen Varsinais-Suomen alueen herttuana ainakin vuodesta 1284 alkaen, mika on ensimmainen kirjallinen maininta varsinaisesta Ruotsin hallinnosta Suomen alueella ^[1] .

Karjalaiset tekivat sotaretken Ruotsiin vuonna 1257, jonka seurauksena kuningas Valdemarin pyynnosta Paavi Aleksanteri IV antoi ristiretkijulistuksen karjalaisia vastaan ^[2] . Lahes kaksikymmenta vuotta myohemmin, vuonna 1275, Karjalan ja Lapin pakanat piinasivat viela Ruotsin valtakunnan kristittyja ^[3] . Lopulta ruotsalaiset tekivat vuonna 1293 karjalaisia vastaan niin sanotun kolmannen ristiretken jonka seurauksena kolme Karjalan kihlakuntaa liitettiin Ruotsiin ^[4] . Alueen vakivaltaisuudet paattyivat vasta 1323 Novgorodin ja Ruotsin valilla solmittuun Pahkinasaaren rauhaan .

Keskiajan osalta on kuitenkin muistettava, etta hallitsijan valta valtakunnan eri puolilla oli varsin rajattua. Kaytannossa linnalaanit saattoivat olla hyvinkin itsenaisia. Tama korostuu yhta hyvin varhaisimman kauden kuin unionikaudenkin (1389?1521) osalta. Suomen osalta historiankirjoitus on korostanut varsinkin Viipurin linnanpaallikoiden ja joidenkin Turun piispojen itsenaista asemaa. 15. helmikuuta 1362 suomalaiset saivat ensimmaista kertaa osallistua Ruotsin kuninkaan vaaliin, kun Norjan kuninkaana jo ollut Haakon II Maununpoika valittiin isansa hallitsijakumppaniksi myos Ruotsin valtaistuimelle. ^[5]

Oletus Sverkerin ja Eerikin sukujen vallasta Suomessa ennen Eerik XI :ta perustuu paaasiassa historialliselta paikkansapitavyydeltaan kyseenalaiseen Pyhan Eerikin legendaan . Eerik XI:n viimeisena hallitusvuotena tapahtui todennakoisesti (mutta ei kiistattomasti) toinen ristiretki . Taman vuoksi seuraavassa taulukossa tiedot kuninkaista ennen Eerik XI:n jalkimmaista hallintokautta ovat vaaleankeltaisella taustalla ja heidan nimensa ovat kaarisulkeissa.

Sverkerin ja Eerikin suvut taistelivat Ruotsin kruunusta yli vuosisadan ajan, lopulta valtaan nousi jaarli Birgerin poika Valdemar. Knuut II Pitkaan asti eri kuninkaiden valtakausien ajoituksissa on pienta epavarmuutta.

Monarkki		Vallassa	Syntynyt	Puoliso(t)	Kuollut	Lisatietoja
	( Sverker I Vanhempi )	noin 1130 ? 25. joulukuuta 1156 (noin 26 vuotta 178 paivaa)		Ulfhild Haakonintytar Rikissa Puolalainen	25. joulukuuta 1156 (murhattu)	Kuului itagootalaiseen ylimyssukuun.
	( Eerik IX Pyha )	noin 1156 ? 18. toukokuuta 1160 (noin 3 vuotta 322 paivaa)	noin 1120	Kristiina Bjornintytar	18. toukokuuta 1160 (noin 40 vuotta) (murhattu)	Kuului lansigootalaiseen ylimyssukuun.
	( Maunu II Henrikinpoika )	noin 1160 ? 1161 (noin 365 paivaa)	noin 1130	Birgitta Haraldintytar	noin 1161 (noin 31 vuotta) (sotakuolema)	Tanskalainen prinssi, joka nousi valtaan murhattuaan Eerik IX Pyhan .
	( Kaarle VII Sverkerinpoika )	noin 1161 ? 12. huhtikuuta 1167 (noin 5 vuotta 285 paivaa)	1130 -luvulla	Kristiina Stigintytar Hvide	12. huhtikuuta 1167 (28?37 vuotta) (murhattu)	Sverker I Vanhemman poika
	( Burislev )	noin 1167 ? 1169 (noin 2 vuotta) (kanssahallitsijana Kol , vastahallitsijana Knuut I Eerikinpoika )			noin 1169	Kaarle VII Sverkerinpojan veljenpoika
	( Kol )	noin 1167 ? 1173 (noin 6 vuotta) (kanssahallitsijana Burislev noin 1167 ? 1169 , vastahallitsijana Knuut I Eerikinpoika )			noin 1173	Kaarle VII Sverkerinpojan veljenpoika
	( Knuut I Eerikinpoika )	noin 1167 ? 1195 (noin 27 vuotta 364 paivaa) (vastahallitsijana Burislev noin 1167 ? 1169 , vastahallitsijana Kol noin 1167 ? 1173 )	1140 -luvulla	Cecilia Juhanantytar	noin 1195 (46?55 vuotta)	Eerik IX Pyhan poika
	( Sverker II Kaarlenpoika Nuorempi )	noin 1195 ? 31. tammikuuta 1208 (noin 12 vuotta 214 paivaa), syostiin vallasta	noin 1164	Benedicta Ebbentytar Ingegard Birgerintytar	17. tai 18. heinakuuta 1210 (noin 46 vuotta) (sotakuolema)	Kaarle VII Sverkerinpojan poika
	( Eerik X Knuutinpoika )	31. tammikuuta 1208 ? 10. huhtikuuta 1216 (8 vuotta 70 paivaa)	noin 1175	Rikissa Tanskalainen	10. huhtikuuta 1216 (noin 41 vuotta)	Knuut I Eerikinpojan poika
	( Juhana I Sverkerinpoika )	noin 1216 ? 10. maaliskuuta 1222 (noin 5 vuotta 252 paivaa)	1201		10. maaliskuuta 1222 (noin 21 vuotta)	Sverker II Kaarlenpoika Nuoremman poika
	( Eerik XI Eerikinpoika )	noin 1222 ? 29. marraskuuta 1229 (noin 7 vuotta 151 paivaa), syostiin vallasta (holhoojahallituksen johtajana Knuut Holmgerinpoika 1222?1229)	1216	Katariina Sunentytar	2. helmikuuta 1250 (noin 34 vuotta)	Eerik X Knuutinpojan poika
	( Knuut II Pitka )	29. marraskuuta 1229 ? 1234 (noin 4 vuotta 214 paivaa)		Helena Pietarintytar Strange	1234	Kaappasi holhoojahallituksen johtajana vallan alaikaiselta Eerik XI Eerikinpojalta .
	Eerik XI Eerikinpoika	1234 ? 2. helmikuuta 1250 (noin 15 vuotta 216 paivaa)	1216	Katariina Sunentytar	2. helmikuuta 1250 (noin 34 vuotta)	Palasi valtaan Knuut II Pitkan kuoleman jalkeen.

Bjalbo-sukua kutsutaan myos Folkunga-suvuksi . Hallituskaudet ovat osittain paallekkaisia, koska suvun jasenet toimivat ajoittain toistensa hallitsijakumppaneina. Alaikaisten kuninkaiden hallituskaudella hallitsemisesta vastasi kaytannossa holhoojahallitus . Bjalbo-sukuun kuulumaton Matias Kettilmundinpoika johti Ruotsia valtakunnan paamiehena ( rikshovitsman ) vuosien 1318 - 1319 valilla. ^[6]

Monarkki [6]		Vallassa [6]	Syntynyt	Puoliso(t)	Kuollut	Lisatietoja
	Birger Jaarli (valtakunnan jaarli)	Kevat 1250 ? 21. lokakuuta 1266 (noin 16 vuotta 189 paivaa) (kanssahallitsijana Valdemar Birgerinpoika )	noin 1200	Ingeborg Eerikintytar Mechtilde	21. lokakuuta 1266 (noin 66 vuotta)	Eerik XI Eerikinpojan lanko
	Valdemar Birgerinpoika	Kevat 1250 ? 22. heinakuuta 1275 (noin 25 vuotta 98 paivaa), syostiin vallasta (kanssahallitsijana Birger Jaarli Kevat 1250 ? 21. lokakuuta 1266 )	1240	Sofia Tanskalainen	26. joulukuuta 1302 (noin 62 vuotta)	Birger Jaarlin poika, Eerik XI Eerikinpojan sisarenpoika
	Maunu III Ladonlukko	22. heinakuuta 1275 ? 18. joulukuuta 1290 (15 vuotta 149 paivaa)	1240	Helvig Holsteinilainen	18. joulukuuta 1290 (noin 50 vuotta)	Valdemar Birgerinpojan veli
	Birger Maununpoika	18. joulukuuta 1290 ? Huhtikuu 1318 (noin 27 vuotta 118 paivaa), syostiin vallasta (holhoojahallituksen johtajana Torkkeli Knuutinpoika 1290?1298)	1280	Marta Tanskalainen	31. toukokuuta 1321 (noin 41 vuotta)	Maunu III Ladonlukon poika
	Matias Kettilmundinpoika (valtakunnan paamies)	27. kesakuuta 1318 ? 8. heinakuuta 1319 (1 vuotta 11 paivaa)	noin 1280	Adelheid Schwerinilainen	11. toukokuuta 1326 (noin 46 vuotta)	Johti Birger Maununpoikaa vastaan noussutta kapinaliiketta.
	Maunu IV Eerikinpoika	8. heinakuuta 1319 ? Helmikuu 1364 (noin 44 vuotta 222 paivaa), syostiin vallasta (holhoojahallituksen johtajana Maunun aiti Ingeborg Norjalainen 1319?1326, holhoojahallituksen johtajana Knuut Joninpoika 1326?1331) (vastahallitsijana Eerik XII Maununpoika 17. lokakuuta 1356 ? 20. kesakuuta 1359 , kanssahallitsijana Haakon II Maununpoika 15. helmikuuta 1362 ? Helmikuu 1364 )	1316	Blanka Namurilainen	1. joulukuuta 1377 (noin 61 vuotta)	Birger Maununpojan veljenpoika
	Eerik XII Maununpoika	17. lokakuuta 1356 ? 20. kesakuuta 1359 (2 vuotta 246 paivaa) (vastahallitsijana Maunu IV Eerikinpoika )	1339	Beatrix Baijerilainen	20. kesakuuta 1359 (noin 20 vuotta)	Maunu IV Eerikinpojan poika
	Haakon II Maununpoika	15. helmikuuta 1362 ? Helmikuu 1364 (noin 2 vuotta), syostiin vallasta (kanssahallitsijana Maunu IV Eerikinpoika )	1340	Margareeta I	Elo-syyskuu 1380 (noin 40 vuotta)	Maunu IV Eerikinpojan poika

Monarkki [6]		Vallassa [6]	Syntynyt	Puoliso(t)	Kuollut	Lisatietoja
	Albrekt Mecklenburgilainen	15. helmikuuta 1364 ? 24. helmikuuta 1389 (25 vuotta 9 paivaa), syostiin vallasta	1338	Rikardis Schwerinilainen	31. maaliskuuta 1412 (noin 74 vuotta)	Maunu IV Eerikinpojan sisarenpoika

Kalmarin unioni oli Ruotsin, Norjan ja Tanskan valtioliitto vuosina 1389?1521. Mailla oli usein yhteinen kuningas, mutta suuren osan ajasta Ruotsi kieltaytyi tunnustamasta itsevaltaisia tanskalaisia kuninkaita ja valitsi johtoonsa valtakunnan paamiehen ( rikshovitsman ), valtionhoitajan ( riksforestandare ) tai kansallisen kuninkaan. ^[6]

Monarkki [6]		Vallassa [6]	Syntynyt	Puoliso(t)	Kuollut	Lisatietoja
	Margareeta I (unionikuningatar)	24. helmikuuta 1389 ? 28. lokakuuta 1412 (23 vuotta 247 paivaa) (kanssahallitsijana Eerik XIII Pommerilainen 23. heinakuuta 1396 ? 28. lokakuuta 1412 )	1353	Haakon II Maununpoika	28. lokakuuta 1412 (noin 59 vuotta)	Haakon II Maununpojan leski
	Eerik XIII Pommerilainen (unionikuningas)	23. heinakuuta 1396 ? 1. lokakuuta 1439 (43 vuotta 69 paivaa), syostiin vallasta (kanssahallitsijana Margareeta I 23. heinakuuta 1396 ? 28. lokakuuta 1412 , vastahallitsijana Engelbrekt Engelbrektinpoika 13. tammikuuta 1435 ? 4. toukokuuta 1436 , vastahallitsijana Kaarle Knuutinpoika Bonde Helmikuu 1436 ? 6. maaliskuuta 1438 , vastahallitsijana Kaarle Knuutinpoika Bonde Lokakuu 1438 ? 1. lokakuuta 1439 )	noin 1382	Filippa Englantilainen	24. syyskuuta 1459 (noin 77 vuotta)	Margareeta I :n sisarentyttaren poika
	Engelbrekt Engelbrektinpoika (valtakunnan paamies)	13. tammikuuta 1435 ? 4. toukokuuta 1436 (1 vuotta 112 paivaa) (kanssahallitsijana Kaarle Knuutinpoika Bonde Helmikuu 1436 ? 4. toukokuuta 1436 , vastahallitsijana Eerik XIII Pommerilainen )	1390-luku	Kaarina Laurintytar	4. toukokuuta 1436 (37?46 vuotta) (murhattu)	Johti Eerik XIII Pommerilaista vastaan noussutta kapinaliiketta.
	Kaarle Knuutinpoika Bonde (valtakunnan paamies)	Helmikuu 1436 ? 6. maaliskuuta 1438 (noin 2 vuotta 19 paivaa) (kanssahallitsijana Engelbrekt Engelbrektinpoika Helmikuu 1436 ? 4. toukokuuta 1436 , vastahallitsijana Eerik XIII Pommerilainen )	1408 / 1409	Birgitta Turentytar Bielke Katariina Gumsehuvud Kristiina Abrahamintytar	15. toukokuuta 1470 (noin 62 vuotta)	Johti Eerik XIII Pommerilaista vastaan noussutta kapinaliiketta.
	Kaarle Knuutinpoika Bonde (valtionhoitaja)	Lokakuu 1438 ? Syyskuu 1440 (noin 1 vuotta 336 paivaa) (vastahallitsijana Eerik XIII Pommerilainen Lokakuu 1438 ? 1. lokakuuta 1439 )
	Kristofer Baijerilainen (unionikuningas)	Syyskuu 1440 ? 6. tammikuuta 1448 (noin 7 vuotta 113 paivaa)	26. tammikuuta 1418	Dorotea Brandenburgilainen	6. tammikuuta 1448  (29 vuotta)	Eerik XIII Pommerilaisen sisarenpoika
	Pentti Jonsinpoika Oxenstierna (valtionhoitaja)	Tammikuu 1448 ? 20. kesakuuta 1448 (noin 157 paivaa) (kanssahallitsijana Niilo Jonsinpoika Oxenstierna )	noin 1395	Kristiina Kristerintytar	noin 1449 (noin 54 vuotta)
	Niilo Jonsinpoika Oxenstierna (valtionhoitaja)	Tammikuu 1448 ? 20. kesakuuta 1448 (noin 157 paivaa) (kanssahallitsijana Pentti Jonsinpoika Oxenstierna )	noin 1390	Kristiina Iivarintytar Kristiina Pietarintytar Katariina Kaarlentytar	Lokakuu 1450 (noin 60 vuotta)
	Kaarle VIII Knuutinpoika (kansallinen kuningas)	20. kesakuuta 1448 ? 24. helmikuuta 1457 (8 vuotta 249 paivaa), syostiin vallasta	1408 / 1409	Birgitta Turentytar Bielke Katariina Gumsehuvud Kristiina Abrahamintytar	15. toukokuuta 1470 (noin 62 vuotta)	Valittiin lapsettoman Kristofer Baijerilaisen seuraajaksi.
	Eerik Akselinpoika Tott (valtionhoitaja)	Maaliskuu 1457 ? 23. kesakuuta 1457 (noin 100 paivaa) (kanssahallitsijana Jons Pentinpoika Oxenstierna )	1415	Bengta Matintytar Elina Kustaantytar	Helmi-maaliskuu 1481 (noin 66 vuotta)
	Jons Pentinpoika Oxenstierna (valtionhoitaja)	Maaliskuu 1457 ? 23. kesakuuta 1457 (noin 100 paivaa) (kanssahallitsijana Eerik Akselinpoika Tott )	1417	selibaatissa	15. joulukuuta 1467 (noin 50 vuotta)
	Kristian I Oldenburgilainen (unionikuningas)	23. kesakuuta 1457 ? 23. kesakuuta 1464 (7 vuotta 1 paivaa), syostiin vallasta	Helmikuu 1426	Dorotea Brandenburgilainen	21. toukokuuta 1481 (noin 55 vuotta)	Valittiin vallasta syostyn Kaarle VIII Knuutinpojan seuraajaksi.
	Kaarle VIII Knuutinpoika (kansallinen kuningas)	9. elokuuta 1464 ? 30. tammikuuta 1465 (174 paivaa), syostiin vallasta (vastahallitsijana Kettil Kaarlenpoika Vaasa 26. joulukuuta 1464 ? 30. tammikuuta 1465 )	1408 / 1409	Birgitta Turentytar Bielke Katariina Gumsehuvud Kristiina Abrahamintytar	15. toukokuuta 1470 (noin 62 vuotta)	Palasi valtaan Kristian I Oldenburgilaisen erottamisen jalkeen.
	Kettil Kaarlenpoika Vaasa (valtionhoitaja)	26. joulukuuta 1464 ? 11. elokuuta 1465 (228 paivaa) (vastahallitsijana Kaarle VIII Knuutinpoika 26. joulukuuta 1464 ? 30. tammikuuta 1465 )	1433	selibaatissa	11. elokuuta 1465 (noin 32 vuotta)
	Jons Pentinpoika Oxenstierna (valtionhoitaja)	11. elokuuta 1465 ? 18. lokakuuta 1466 (1 vuotta 68 paivaa)	1417	selibaatissa	15. joulukuuta 1467 (noin 50 vuotta)
	Eerik Akselinpoika Tott (valtionhoitaja)	18. lokakuuta 1466 ? 12. marraskuuta 1467 (1 vuotta 25 paivaa), luopui vallasta	1415	Bengta Matintytar Elina Kustaantytar	Helmi-maaliskuu 1481 (noin 66 vuotta)
	Kaarle VIII Knuutinpoika (kansallinen kuningas)	12. marraskuuta 1467 ? 15. toukokuuta 1470 (2 vuotta 184 paivaa)	1408 / 1409	Birgitta Turentytar Bielke Katariina Gumsehuvud Kristiina Abrahamintytar	15. toukokuuta 1470 (noin 62 vuotta)	Palasi uudelleen valtaan Eerik Akselinpoika Tottin tuella.
	Sten Sture vanhempi (valtionhoitaja)	16. toukokuuta 1470 ? 6. lokakuuta 1497 (27 vuotta 143 paivaa), syostiin/luopui vallasta	1440	Ingeborg Akentytar Tott	14. joulukuuta 1503 (noin 63 vuotta)	Kaarle VIII Knuutinpojan sisarenpoika
	Hannu I eli Juhana II (unionikuningas)	6. lokakuuta 1497 ? Elokuu 1501 (noin 4 vuotta 313 paivaa), syostiin vallasta	2. helmikuuta 1455	Kristiina Saksilainen	20. helmikuuta 1513  (58 vuotta)	Kristian I Oldenburgilaisen poika
	Sten Sture vanhempi (valtionhoitaja)	12. marraskuuta 1501 ? 14. joulukuuta 1503 (2 vuotta 42 paivaa)	1440	Ingeborg Akentytar Tott	14. joulukuuta 1503 (noin 63 vuotta)	Palasi valtaan Hannu I :n erottamisen jalkeen.
	Svante Niilonpoika (valtionhoitaja)	21. tammikuuta 1504 ? 2. tammikuuta 1512 (7 vuotta 347 paivaa)	1460	Mette Iverintytar Dyre	2. tammikuuta 1512 (noin 52 vuotta)	Valittiin Sten Sture vanhemman seuraajaksi.
	Eerik Trolle (valtionhoitaja)	Tammikuu 1512 ? 23. heinakuuta 1512 (noin 190 paivaa)	1460	Ingeborg Filipintytar Kaarina Eerikintytar	1530 (noin 70 vuotta)
	Sten Sture nuorempi (valtionhoitaja)	23. heinakuuta 1512 ? 3. helmikuuta 1520 (7 vuotta 195 paivaa)	1493	Kristina Nilsintytar Gyllenstierna	3. helmikuuta 1520 (noin 27 vuotta) (sotakuolema)	Svante Niilonpojan poika
	Kristian II (unionikuningas)	1. marraskuuta 1520 ? 23. elokuuta 1521 (295 paivaa), syostiin vallasta	1. heinakuuta 1481	Elisabet Kastilialainen	25. tammikuuta 1559  (77 vuotta)	Hannu I :n poika

Paaartikkeli: Vaasa (suku)

Monarkki [6]		Vallassa [6]	Syntynyt	Puoliso(t)	Kuollut	Lisatietoja
	Kustaa Eerikinpoika Vaasa (valtionhoitaja)	23. elokuuta 1521 ? 6. kesakuuta 1523 (1 vuotta 287 paivaa)	12. toukokuuta 1496 Uplannissa	Katariina Saksi-Lauenburgilainen 1531?1535 Margareeta Leijonhufvud 1536?1551 Katariina Stenbock 1552?1560	29. syyskuuta 1560  (64 vuotta) Tukholmassa	Valittiin vallasta syostyn Kristian II :n seuraajaksi.
	Kustaa I Vaasa	6. kesakuuta 1523 ? 29. syyskuuta 1560 (37 vuotta 116 paivaa)
	Eerik XIV	29. syyskuuta 1560 ? 29. syyskuuta 1568 (8 vuotta), syostiin vallasta	13. joulukuuta 1533 Tukholmassa	Kaarina Maununtytar 1568?1577	26. tammikuuta 1577  (43 vuotta) (todennakoisesti murhattu) Tierpissa	Kustaa I Vaasan poika
	Juhana III	29. syyskuuta 1568 ? 17. marraskuuta 1592 (24 vuotta 49 paivaa)	20. joulukuuta 1537 Ita-Gotanmaalla	Katariina Jagellonica 1562 ? 1583 Gunilla Bielke 1585 ? 1597	17. marraskuuta 1592  (54 vuotta) Tukholmassa	Eerik XIV :n veli
	Sigismund	17. marraskuuta 1592 ? 24. heinakuuta 1599 (6 vuotta 249 paivaa), syostiin vallasta	20. kesakuuta 1566 Mariefredissa	Anna Itavaltalainen 1592 ? 1598 Constance Itavaltalainen 1605 ? 1631	30. huhtikuuta 1632  (65 vuotta) Varsovassa , Puolassa	Juhana III :n poika
	Sodermanlandin herttua Kaarle (valtionhoitaja)	24. heinakuuta 1599 ? 6. maaliskuuta 1604 (4 vuotta 226 paivaa)	4. lokakuuta 1550 Tukholmassa	Maria Simmern 1579 ? 1589 Kristiina Holstein-Gottorpilainen 1592 ? 1611	30. lokakuuta 1611  (61 vuotta) Nykopingissa	Sigismundin seta, Juhana III :n veli
	Kaarle IX	6. maaliskuuta 1604 ? 30. lokakuuta 1611 (7 vuotta 237 paivaa)
	Kustaa II Aadolf	30. lokakuuta 1611 ? 6. marraskuuta 1632 (21 vuotta 8 paivaa)	9. joulukuuta 1594 Tukholmassa	Maria Eleonoora Brandenburgilainen 1620?1632	6. marraskuuta 1632  (37 vuotta) (sotakuolema) Lutzenissa , Saksassa	Kaarle IX :n poika
	Kristiina	6. marraskuuta 1632 ? 6. kesakuuta 1654 (21 vuotta 212 paivaa), luopui vallasta (holhoojahallituksen johtajana Axel Oxenstierna 1632?1644)	8. joulukuuta 1626 Tukholmassa	naimaton	19. huhtikuuta 1689  (62 vuotta) Roomassa , Italiassa	Kustaa II Aadolfin tytar

Paaartikkeli: Pfalzilainen suku

Monarkki [6]		Vallassa [6]	Syntynyt	Puoliso(t)	Kuollut	Lisatietoja
	Kaarle X Kustaa	6. kesakuuta 1654 ? 13. helmikuuta 1660 (5 vuotta 252 paivaa)	8. marraskuuta 1622 Nykopingissa	Hedvig Eleonoora 1654?1660	13. helmikuuta 1660  (37 vuotta) Goteborgissa	Kristiinan serkku, Kustaa II Aadolfin sisarenpoika
	Kaarle XI	13. helmikuuta 1660 ? 5. huhtikuuta 1697 (37 vuotta 51 paivaa) (holhoojahallituksen johtajana leskikuningatar Hedvig Eleonoora 1660?1672)	24. marraskuuta 1655 Tukholmassa	Ulriika Eleonoora (vanhempi) 1679?1697	5. huhtikuuta 1697  (41 vuotta) Tukholmassa	Kaarle X Kustaan poika
	Kaarle XII	5. huhtikuuta 1697 ? 30. marraskuuta 1718 (21 vuotta 239 paivaa) (holhoojahallituksen johtajana leskikuningatar Hedvig Eleonoora 1697)	17. kesakuuta 1682 Tukholmassa	naimaton	30. marraskuuta 1718  (36 vuotta) (sotakuolema tai murhattu) Fredrikshaldissa , Norjassa	Kaarle XI :n poika
	Ulrika Eleonora	2. huhtikuuta 1719 ? 4. huhtikuuta 1720 (1 vuotta 3 paivaa), luopui vallasta	23. tammikuuta 1688 Tukholmassa	Hessen-Kasselin maakreivi Frederik 1713 ? 1741	24. marraskuuta 1741  (53 vuotta) Tukholmassa	Kaarle XII :n sisar

Paaartikkeli: Hessen (suku)

Monarkki [6]		Vallassa [6]	Syntynyt	Puoliso(t)	Kuollut	Lisatietoja
	Fredrik I	4. huhtikuuta 1720 ? 5. huhtikuuta 1751 (31 vuotta)	23. huhtikuuta 1676 Kasselissa , Saksassa	Luise Dorothea 1700 ? 1705 Ulrika Eleonora 1713 ? 1741	25. maaliskuuta 1751  (74 vuotta) Tukholmassa	Ulrika Eleonoran puoliso

Paaartikkeli: Holstein-Gottorp (suku)

Monarkki [6]		Vallassa [6]	Syntynyt	Puoliso(t)	Kuollut	Lisatietoja
	Aadolf Fredrik	5. huhtikuuta 1751 ? 12. helmikuuta 1771 (19 vuotta 313 paivaa)	14. toukokuuta 1710 Gottorpissa , Saksassa	Loviisa Ulriika 1744?1771	12. helmikuuta 1771  (60 vuotta) Tukholmassa	Valittiin lapsettoman Fredrik I :n seuraajaksi.
	Kustaa III	12. helmikuuta 1771 ? 29. maaliskuuta 1792 (21 vuotta 46 paivaa)	24. tammikuuta 1746 Tukholmassa	Sofia Magdalena 1766?1792	29. maaliskuuta 1792  (46 vuotta) (murhattu) Tukholmassa	Aadolf Fredrikin poika
	Kustaa IV Aadolf	29. maaliskuuta 1792 ? 29. maaliskuuta 1809 (16 vuotta 365 paivaa), syostiin/luopui vallasta (holhoojahallituksen johtajana Sodermanlandin herttua Kaarle 1792?1796) (vastahallitsijana Sodermanlandin herttua Kaarle 13. maaliskuuta 1809 ? 29. maaliskuuta 1809 )	1. marraskuuta 1778 Tukholmassa	Fredrika Dorotea 1797?1812	7. helmikuuta 1837  (58 vuotta) Sankt Gallenissa , Sveitsissa	Kustaa III :n poika
	Sodermanlandin herttua Kaarle (valtionhoitaja)	13. maaliskuuta 1809 ? 6. kesakuuta 1809 (85 paivaa) (vastahallitsijana Kustaa IV Aadolf 13. maaliskuuta 1809 ? 29. maaliskuuta 1809 )	7. lokakuuta 1748 Tukholmassa	Hedvig Elisabet Charlotta 1774?1818	5. helmikuuta 1818  (69 vuotta) Tukholmassa	Kustaa IV Aadolfin seta, Kustaa III :n veli
	Kaarle XIII	6. kesakuuta 1809 ? 17. syyskuuta 1809 (103 paivaa)

Vanha Suomi siirtyi Ruotsilta Venajalle vuosina 1721 ja 1743. Vanhan Suomen alue eli virallisesti Viipurin, sittemmin Suomen kuvernementti yhdistettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan vuonna 1812. Alueen hallitsijoina olivat Venajan keisarit ja keisarinnat.

Paaartikkeli: Romanov (hallitsijasuku)

Monarkki		Vallassa	Syntynyt	Puoliso(t)	Kuollut	Lisatietoja
	Pietari I Suuri	2. marraskuuta 1721 ? 8. helmikuuta 1725 (3 vuotta 98 paivaa)	9. kesakuuta 1672 Moskovassa	Eudoxia Feodorovna Lopuhina 1689?1698 Marta Helena Skowro?ska 1707 ? 1725	8. helmikuuta 1725  (52 vuotta) Pietarissa	Vanhan Suomen hallitsijaksi Uudenkaupungin rauhassa 1721 .
	Katariina I	8. helmikuuta 1725 ? 17. toukokuuta 1727 (2 vuotta 98 paivaa)	15. huhtikuuta 1684 Latviassa	Pietari I 1707 ? 1725	17. huhtikuuta 1727  (43 vuotta) Pietarissa	Pietari I Suuren puoliso
	Pietari II	18. toukokuuta 1727 ? 30. tammikuuta 1730 (2 vuotta 257 paivaa)	23. lokakuuta 1715 Pietarissa	naimaton	30. tammikuuta 1730  (14 vuotta) Moskovassa	Pietari I Suuren pojanpoika
	Anna	13. helmikuuta 1730 ? 28. lokakuuta 1740 (10 vuotta 258 paivaa)	7. helmikuuta 1693 Moskovassa	Kuurinmaan herttua Fredrik Wilhelm 1710 ? 1710	28. lokakuuta 1740  (42 vuotta) Moskovassa	Pietari I Suuren veljentytar
	Iivana VI	28. lokakuuta 1740 ? 6. joulukuuta , 1741 (1 vuotta 38 paivaa), syostiin vallasta (holhoojahallituksen johtajana Ernst Johann von Biron 1740, holhoojahallituksen johtajana Iivanan aiti Anna Leopoldovna 1740?1741)	23. elokuuta 1740 Pietarissa	naimaton	16. heinakuuta 1764  (23 vuotta) (murhattu) Pahkinalinnassa	Annan sisarentyttaren poika
	Elisabet	6. joulukuuta 1741 ? 5. tammikuuta 1762 (20 vuotta 30 paivaa)	29. joulukuuta 1709 Kolomenskojessa	Aleksei Razumovski 1742?1762	5. tammikuuta 1762  (52 vuotta) Pietarissa	Pietari I Suuren tytar
	Pietari III	5. tammikuuta 1762 ? 9. heinakuuta 1762 (185 paivaa), syostiin vallasta	21. helmikuuta 1728 Kielissa , Saksassa	Sophie Friederike Auguste Anhalt-Zerbst 16. elokuuta 1745 ? 9. heinakuuta 1762	17. heinakuuta 1762  (34 vuotta) (murhattu) Ropsussa	Elisabetin sisarenpoika
	Katariina II Suuri	9. heinakuuta 1762 ? 6. marraskuuta 1796 (34 vuotta 121 paivaa)	2. toukokuuta 1729 Stettinissa , Saksassa	Venajan kruununprinssi Pietari 16. elokuuta 1745 ? 9. heinakuuta 1762	6. marraskuuta 1796  (67 vuotta) Pietarissa	Pietari III :n puoliso
	Paavali I	17. marraskuuta 1796 ? 23. maaliskuuta 1801 (4 vuotta 126 paivaa)	1. lokakuuta 1754 Pietarissa	Natalia Aleksejevna Hesse-Darmstadt 29. syyskuuta 1773 ? 15. huhtikuuta 1776 Maria Fjodorovna 26. syyskuuta 1776 ? 23. maaliskuuta 1801	23. maaliskuuta 1801  (46 vuotta) (murhattu) Pietarissa	Katariina II Suuren ja Pietari III :n poika
	Aleksanteri I	24. maaliskuuta 1801 ? 31. joulukuuta 1811 (10 vuotta 282 paivaa)	23. joulukuuta 1777 Pietarissa	Elisabet Aleksejevna 28. syyskuuta 1793 ? 1. joulukuuta 1825	1. joulukuuta 1825  (47 vuotta) Taganrogissa	Paavali I :n poika

Koko Suomen alue kuului Venajaan 1809?1917. Talloin rajoitettua itsehallintoa nauttivaa Suomen suuriruhtinaskuntaa hallitsivat Venajan keisarit. ^[7]

Monarkki		Vallassa	Syntynyt	Puoliso(t)	Kuollut	Lisatietoja
	Aleksanteri I	17. syyskuuta 1809 ? 1. joulukuuta 1825 (16 vuotta 75 paivaa)	23. joulukuuta 1777 Pietarissa	Elisabet Aleksejevna 28. syyskuuta 1793 ? 1. joulukuuta 1825	1. joulukuuta 1825  (47 vuotta) Taganrogissa	Suomen suuriruhtinaskunnan hallitsijaksi Haminan rauhassa 1809 .
	Nikolai I	26. joulukuuta 1825 ? 2. maaliskuuta 1855 (29 vuotta 66 paivaa)	6. heinakuuta 1796 Hatsinassa	Aleksandra Fjodorovna 13. heinakuuta 1817 ? 2. maaliskuuta 1855	21. maaliskuuta 1855  (58 vuotta) Pietarissa	Aleksanteri I :n veli
	Aleksanteri II	2. maaliskuuta 1855 ? 13. maaliskuuta 1881 (26 vuotta 11 paivaa)	29. huhtikuuta 1818 Moskovassa	Maria Aleksandrovna 16. huhtikuuta 1841 ? 3. kesakuuta 1880	13. maaliskuuta 1881  (62 vuotta) (murhattu) Pietarissa	Nikolai I :n poika
	Aleksanteri III	13. maaliskuuta 1881 ? 1. marraskuuta 1894 (13 vuotta 233 paivaa)	10. maaliskuuta 1845 Pietarissa	Maria Fjodorovna 9. marraskuuta 1866 ? 1. marraskuuta 1894	1. marraskuuta 1894  (49 vuotta) Jaltassa	Aleksanteri II :n poika
	Nikolai II	1. marraskuuta 1894 ? 15. maaliskuuta 1917 (22 vuotta 134 paivaa), syostiin vallasta	6. toukokuuta 1868 Tsarskoje Selossa	Aleksandra Fjodorovna 26. marraskuuta 1894 ? 17. heinakuuta 1918	17. heinakuuta 1918  (50 vuotta) (murhattu) Jekaterinburgissa	Aleksanteri III :n poika

Helmikuun vallankumouksessa kukistuneen keisarivallan jalkeen, ennen Suomen itsenaistymista Suomenkin muodollisesti korkein johtaja oli Venajan valiaikaisen hallituksen paaministeri .

Paaministeri		Vallassa	Syntynyt	Puoliso(t)	Kuollut	Puoluetausta
	Georgi Lvov	15. maaliskuuta 1917 ? 21. heinakuuta 1917 (128 paivaa)	2. marraskuuta 1861 Dresdenissa , Saksassa	Julija Aleksejevna Bobrinskaja	7. marraskuuta 1925  (64 vuotta) Pariisissa , Ranskassa	Perustuslaillisdemokraattinen puolue
	Aleksandr Kerenski	21. heinakuuta 1917 ? 7. marraskuuta 1917 (109 paivaa)	2. toukokuuta 1881 Simbirskissa	Olga Lvovna Baranovskaja Lydia Ellen (Nelle) Tritton	11. kesakuuta 1970  (89 vuotta) New York Cityssa , Yhdysvalloissa	Sosialistivallankumouksellinen puolue

Bol?evikkien 7. marraskuuta 1917 suorittaman lokakuun vallankumouksen jalkeen Venajan muodollisesti korkeimpana johtajana toimi kansankomissaarien neuvoston puheenjohtaja yhden paivan ajan, jonka jalkeen muodollisesti korkein asema siirtyi toimintansa aloittaneen yleisvenalaisen toimeenpanevan keskuskomitean puheenjohtajalle. ^[8] Suomen viranomaiset eivat tassa vaiheessa tunnustaneet Venajan neuvostohallintoa eivatka reagoineet sen paatoksiin.

Lokakuun vallankumouksen yhteydessa eduskunnan puhemiehisto totesi, etta Suomi oli joutunut hallitsijattomaan tilaan. Taman seurauksena eduskunta paatti valita kolmijasenisen valtionhoitajakunnan mutta se jai valitsematta poliittisen tilanteen vuoksi. Kompromissiksi 15.11.1917 paatettiin, etta korkeinta valtaa kayttaa eduskunta. ^[9] Suomi julistautui itsenaiseksi tasavallaksi 6. joulukuuta 1917. ^[10] Valtionpaamiesta ei tassa yhteydessa nimetty, joten ylinta taytantoonpanovaltaa kaytti senaati, jonka puheenjohtaja oli Pehr Evind Svinhufvud.

Sisallissodan jalkeen toukokuussa 1918 eduskunta valitsi valtionpaamiehen tehtavia hoitamaan valtionhoitajan . Hallitusmuototaistelussa kuningaskuntaa ja samalla suuntautumista Saksaan kannattaneet kuningasmieliset kansanedustajat valitsivat syksylla 1918 saksalaisen Hessenin prinssi Friedrich Karlin aiotuksi kuninkaaksi. Tama kuitenkin luopui hanelle suunnitellusta asemasta Saksan havittya ensimmaisen maailmansodan ja kuninkuuden ulkopoliittisten edellytysten kadottua. Taman jalkeen vaihtui valtionhoitaja ja uusi toimenhaltija lopullisesti hyvaksyi tasavaltaisen hallitusmuodon eli perustuslain 17. heinakuuta 1919, jonka jalkeen valtionpaamiehina ovat toimineet vaalilla valitut tasavallan presidentit . ^[11]

Valtionhoitaja		Vallassa	Syntynyt	Puoliso(t)	Kuollut	Puoluetausta
	Pehr Evind Svinhufvud	27. toukokuuta 1918 ? 12. joulukuuta 1918 (199 paivaa)	15. joulukuuta 1861 Saaksmaella	Ellen Timgren 1889?1944	29. helmikuuta 1944  (82 vuotta) Luumaella	Nuorsuomalainen Puolue
	Carl Gustaf Emil Mannerheim	12. joulukuuta 1918 ? 25. heinakuuta 1919 (225 paivaa)	4. kesakuuta 1867 Askaisissa	Anastasia Arapova 1892?1919	27. tammikuuta 1951  (83 vuotta) Lausannessa , Sveitsissa	Sitoutumaton

Presidentti		Vallassa	Syntynyt	Puoliso(t)	Kuollut	Puoluetausta
	Kaarlo Juho Stahlberg	25. heinakuuta 1919 ? 2. maaliskuuta 1925 (5 vuotta 220 paivaa)	28. tammikuuta 1865 Suomussalmella	Hedvig Wahlberg 1893 ? 1917 Ester Hallstrom 1920 ? 1950	22. syyskuuta 1952  (87 vuotta) Helsingissa	Kansallinen Edistyspuolue
	Lauri Kristian Relander	2. maaliskuuta 1925 ? 2. maaliskuuta 1931 (6 vuotta)	31. toukokuuta 1883 Kurkijoella	Signe Osterman 1906?1942	9. helmikuuta 1942  (58 vuotta) Helsingissa	Maalaisliitto
	Pehr Evind Svinhufvud	2. maaliskuuta 1931 ? 1. maaliskuuta 1937 (5 vuotta 364 paivaa)	15. joulukuuta 1861 Saaksmaella	Ellen Timgren 1889?1944	29. helmikuuta 1944  (82 vuotta) Luumaella	Kansallinen Kokoomus
	Kyosti Kallio	1. maaliskuuta 1937 ? 19. joulukuuta 1940 (3 vuotta 294 paivaa), kuoli virassa	10. huhtikuuta 1873 Ylivieskassa	Kaisa Nivala 1902?1940	19. joulukuuta 1940  (67 vuotta) Helsingissa	Maalaisliitto
	Risto Ryti	19. joulukuuta 1940 ? 1. elokuuta 1944 (3 vuotta 226 paivaa), erosi virasta	3. helmikuuta 1889 Huittisissa	Gerda Serlachius 1916?1956	25. lokakuuta 1956  (67 vuotta) Helsingissa	Kansallinen Edistyspuolue
	Carl Gustaf Emil Mannerheim	4. elokuuta 1944 ? 4. maaliskuuta 1946 (1 vuotta 212 paivaa), erosi virasta	4. kesakuuta 1867 Askaisissa	Anastasia Arapova 1892?1919	27. tammikuuta 1951  (83 vuotta) Lausannessa , Sveitsissa	Sitoutumaton
	Juho Kusti Paasikivi	11. maaliskuuta 1946 ? 1. maaliskuuta 1956 (9 vuotta 356 paivaa)	27. marraskuuta 1870 Koski Hlssa	Anna Forsman 1897 ? 1931 Alli Valve 1934 ? 1956	14. joulukuuta 1956  (86 vuotta) Helsingissa	Kansallinen Kokoomus
	Urho Kekkonen	1. maaliskuuta 1956 ? 27. tammikuuta 1982 (25 vuotta 332 paivaa), erosi virasta	3. syyskuuta 1900 Pielavedella	Sylvi Uino 1926?1974	31. elokuuta 1986  (85 vuotta) Helsingissa	Maalaisliitto
	Mauno Koivisto	27. tammikuuta 1982 ? 1. maaliskuuta 1994 (12 vuotta 33 paivaa)	25. marraskuuta 1923 Turussa	Tellervo Kankaanranta 1952?2017	12. toukokuuta 2017  (93 vuotta) Helsingissa	Suomen Sosialidemokraattinen puolue
	Martti Ahtisaari	1. maaliskuuta 1994 ? 1. maaliskuuta 2000 (6 vuotta 1 paivaa)	23. kesakuuta 1937 Viipurissa	Eeva Hyvarinen 1968?2023	16. lokakuuta 2023  (86 vuotta) Helsingissa	Suomen Sosialidemokraattinen puolue
	Tarja Halonen	1. maaliskuuta 2000 ? 1. maaliskuuta 2012 (12 vuotta)	24. joulukuuta 1943 (ika 80) Helsingissa	Pentti Arajarvi 2000?		Suomen Sosialidemokraattinen puolue
	Sauli Niinisto	1. maaliskuuta 2012 ? 1. maaliskuuta 2024 (12 vuotta)	24. elokuuta 1948 (ika 75) Salossa	Marja-Leena Alanko 1974 ? 1995 Jenni Haukio 2009 ?		Kansallinen Kokoomus
	Alexander Stubb	1. maaliskuuta 2024 ? (103 paivaa)	1. huhtikuuta 1968 (ika 56) Helsingissa	Suzanne Innes-Stubb 1998 ?		Kansallinen Kokoomus

• Suomen hallitsijat paatoimittaja Paivio Tommila, Porvoo, Weilin+Goos 2001 ISBN: 951-35-6633-1