Axel Oxenstierna   kuuntele aantamys   ^(ohje) ( 16. kesakuuta 1583 ? 28. elokuuta 1654 ) oli valtakunnankansleri Kustaa II Aadolfin aikana ja Ruotsin historian merkittavimpia valtiomiehia. ^[1]

Axel Oxenstierna kuului merkittavaan ja vanhaan Oxenstiernan ylhaisaatelissukuun. Han oli 28-vuotias valtaneuvos , kun Kustaa II Aadolf nousi 17-vuotiaana valtaistuimelle. Kustaa II Aadolf nimitti Oxenstiernan valtakunnankansleriksi. He olivat laheisia ystavia ja yhteistyokumppaneita ja tekivat yhdessa useita tarkeita uudistuksia, jotka nostivat Ruotsin suurvallaksi. Oxenstierna oli luonteeltaan kuningasta tasapainottava, harkitseva ja jarruttava, kun kuningas itse oli kiihkea. Niinpa Oxenstierna oli haluton hyokkayssotiin, joita kuningas usein suunnitteli. Oxenstierna korosti valtiopaivien merkitysta kuninkaanvallan rinnalla. Siita huolimatta han oli monarkisti , joka kannatti vahvaa kuningasvaltaa ^[2] .

Kustaa II Aadolfin kuoltua taistelussa vuonna 1632 otti Oxenstierna kolmikymmenvuotisen sodan johdon itselleen. Muutenkin Oxenstierna oli kuningatar Kristiinan kauden alkupuolella kaytannossa Ruotsin hallitsija. Vuonna 1634 Oxenstierna ajoi lapi hallitusmuotouudistuksen, joka maaritteli kaytannossa hanet itsensa holhoojahallitsijaksi Kristiinan alaikaisyyden ajalle ja jonka vaikutus oli hallintoa modernisoiva.

Kolmikymmenvuotisen sodan aikana Oxenstierna kykeni selvittamaan vaikeat ongelmat, joita olivat Ruotsin heikko taloudellinen tilanne, lisaantyneet vaikeudet sailyttaa liittolaisuus saksalaisten protestanttien kanssa, Ranskan sekaantuminen sotaan ja ristiriidat oman sodanjohdon kanssa. Vuonna 1648 solmittu Westfalenin rauha sinetoi Ruotsin suurvalta-aseman.

Kuningatar Kristiinan ja Oxenstiernan valit olivat alkaneet heiketa kuningattaren epailtya Oxenstiernan kayttavan hyvakseen hanen ikaansa ja sukupuoltaan. Tultuaan taysi-ikaiseksi 1644 Kristiina aloitti Oxenstiernaa vastaan suunnatut operaatiot. ^[3] Oxenstierna ei monarkistina voinut asettua Kristiinaa vastaan, eika hanen valtansa enaa noussut aiempiin mittoihin, vaikka avoin konflikti kuningattaren kanssa saatiinkin soviteltua.

Lentavaksi lauseeksi ovat muodostuneet Oxenstiernan sanat: ”Poikani, kunpa tietaisit, miten vahalla jarjella tata maailmaa hallitaan.” Alun perin lainaus kuuluu latinaksi: ” An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur . ” ^[4] Talla han halusi rohkaista poikaansa Johan Oxenstiernaa , joka edusti Ruotsia kolmikymmenvuotisen sodan paattaneissa rauhanneuvotteluissa ja epaili omia kykyjaan kokeneiden valtiomiesten ja diplomaattien seurassa. Jalkipolvi kuitenkin on kuullut lausahduksessa vanhan valtioviisaan pettyneen huokauksen.

Oxenstierna sai 1621 Kustaa II Adolfilta kruununlaanityksena Lounais-Suomessa sijaitsevan Kemionsaaren . Samalla kuningas myonsi oikeuden perustaa alueelle kaupungin. Kaupunkia ei kuitenkaan koskaan perustettu.

Axel Oxenstiernan hauta on Jaderin kirkossa Eskilstunassa . ^[5]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Wetterberg, Gunnar: Kanslern. Axel Oxenstierna i sin tid , Atlantis 2002 ISBN 91-7486-602-8

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Axel Oxenstierna .

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Axel Oxenstierna Wikimedia Commonsissa

• Karonen, Petri: Oxenstierna, Axel (1583?1654) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen) . 20.8.1999. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

• ”Oxenstierna, Axel”,  Biografiskt lexikon for Finland . Helsinki: Svenska litteratursallskapet i Finland . URN:NBN:fi:sls-4690-1416928957296 . Oxenstierna, Axel . (ruotsiksi)

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset FAST ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Norja Ranska BnF data Saksa Italia Israel Suomi (KANTO) Belgia Yhdysvallat Ruotsi T?ekki Alankomaat Puola Vatikaani Taiteenala RKD Artists Henkilot Deutsche Biographie Kansallisbiografia Biografiskt Lexikon Uppslagsverket Finland Biografiasampo Muut RISM SNAC IdRef