Kihlakunnat ( vir. kihelkond ; ruots. harad ) ovat Suomessa ja Pohjoismaissa olleet laaneja alempiasteisia valtion paikallishallintoalueita. Kihlakunnat ovat Suomessa ^[1] ja Virossa olleet kaytossa jo rautakaudella. Virossa ne olivat syntyneet 1000-luvun alussa asutusmuutoksen seurauksena. ^[2] Historiallisena aikana kihlakunnat olivat muun muassa kruununvoutien ja henkikirjoittajien virkapiireja. Vuonna 1996 Suomessa muodostettiin uudenlaiset kihlakunnat, joihin koottiin poliisin, syyttajan ja ulosoton tehtavat. Nama uudet kihlakunnat lakkautettiin vuoden 2007 lopussa ^[3] .

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tassa artikkelissa tai sen osassa aihetta kasitellaan lahinna Suomen tai suomalaisten nakokulmasta . Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin nakokulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisaa tietoa saattaa olla keskustelusivulla .

Ensimmainen maininta suomalaisista kihlakunnista on Eerikinkronikassa , jossa uplantilaisten kerrotaan vallanneen vuonna 1293 Karjalassa neljatoista kihlakuntaa pakanoilta eli karjalaisilta ^[1] niin sanotun kolmannen ristiretken yhteydessa. Kihlakunta on alkuaan vastannut pitajaa , myohemmin se on ollut muun muassa tuomarin virka-alue. Kansatieteilija ja akateemikko Kustaa Vilkuna (1902?1980) on selvittanyt teoksessaan Kihlakunta ja haavuode (Otava, Helsinki 1964) suomalaisen yhteiskunnan jarjestaytymisen vaiheita. Vilkunan mukaan lansisuomalaisen murteen sana kihlakunta jokseenkin vastaa itasuomalaista sanaa pitaja . Vilkunan ehdottama suora kaannos kihlakunnalle on veropitaja .

Virossa muinaispitajista kaytettiin nimitysta kihelkond . Ne olivat rautakauden lopulla itsenaisia hallintoyksikkoja, joissa ratkaistiin kaikki tarkeimmat kysymykset, kuten esimerkiksi sotilaalliset kysymykset. Virossa kihlakuntien valtakeskuksina toimivat muinaislinnat, joissa tehtiin tarkeimmat poliittiset paatokset. Kihlakuntia suurempi hallintokokonaisuus oli muinaismaakunta, joita Virossa ehti ennen saksalaisvalloitusta 1200-luvulla muodostua seitseman kappaletta. ^[2]

Sana kihla on laina muinaisgermaanisesta sanasta geisel ’pantti(vanki)’. Suomen sanan kihla ja muinaisgermaanin sanan geisel valinen yhteys perustuu Vilkunan mukaan keskiaikaiseen veronperintakaytantoon , jossa valloitetun alueen uskollisuus varmistettiin ottamalla alueen hallitsijan tai muiden korkeasukuisten miesten jalkelaisia maaraajaksi panttivangeiksi .

Kihlakunta oli Ruotsin kuningaskunnan ja Suomen suuriruhtinaskunnan aikana talonpoikaissaadyn valtiopaivaedustajien vaalipiiri. Vuonna 1906 maarattiin vuoden 1907 eduskuntavaaleja varten Suomen vaalipiirit , jotka koostuivat joitain poikkeuksia lukuun ottamatta kihlakunnista ja kaupungeista, jotka olivat kihlakuntien ymparoimia. Ennen vuotta 1910 (Ruotsissa)/1960 (Suomessa) perustetut kaupungit eivat kuuluneet kihlakuntiin. Kihlakunnanoikeuden toimialue ei tasta nimikkeesta huolimatta ollut kihlakunta vaan tuomiokunta , jonka alue ei valttamatta ollut sama kuin kihlakunnan.

Ennen vuotta 1945 kihlakunta oli kruununvoudin ja henkikirjoittajan virkapiiri, joka kasitti yhden tai useamman kunnan. Kun kruununvoudin virka lakkautettiin, kihlakunta jai ainoastaan henkikirjoittajan virkapiiriksi vuoteen 1996 saakka. Nykyaan ^milloin? henkikirjoittaja on kihlakunnan maistraatin rekisteriosaston paallikon virkanimike .

Vuoden 1996 kihlakuntauudistus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Valtion oikeustoimen paikallishallinto oli 1.12.1996?31.12.2007 jarjestetty 90 kihlakuntaan, jotka poikkesivat alueellisesti aiemmista kihlakunnista. Naita ”uudempia” kihlakuntia oli maaraltaan paljon enemman kuin ”vanhoja” kihlakuntia. Valtioneuvosto paatti kihlakuntiin kuuluvista kunnista. Jokaisessa kihlakunnassa oli laaninhallituksen alaisena valtion viranomaisena toimiva kihlakunnanvirasto, joka hoiti poliisi -, syyttaja - ja ulosottotehtavia . ”Uusien” kihlakuntien alueet olivat pitkalti samat kuin silloisten seutukuntien . Kihlakunnat lakkautettiin vuoden 2007 lopussa, jolloin kihlakunnanvirastojen toiminnot ja yhteinen henkilosto siirrettiin poliisilaitoksiin, ulosottovirastoihin, syyttajanvirastoihin ja maistraatteihin . Poliisilaitokset noudattivat kihlakuntajakoa viela vuoden 2008 ajan, kunnes poliisilaitosten maaraa vahennettiin 25:een vuonna 2009 ja edelleen 12:een vuonna 2014.

Myos ennen vuoden 1996 kihlakuntauudistusta kihlakuntajasossa tapahtui joskus suuriakin muutoksia eri aikoina.

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Luettelo Suomen kihlakunnista
• Luettelo Ruotsin kihlakunnista

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kihlakunta .

• Kihlakunnat Arkistoitu 1.12.2007. Haettu 5.9.2013
• Kansalliskirjaston Doria-palvelu: Inberg, Isak Johan: Suomenmaan kartasto 1878 , Maantieteellinen kartta (sisaltaa kihlakuntien rajat)