F-22 Raptor
on
Yhdysvaltain ilmavoimissa
joulukuussa 2005 kayttoon otettu
havittaja
. Koneen valmistajat ovat
Lockheed Martin Aeronautics
ja
Boeing Integrated Defense Systems
. F-22 suunniteltiin alun perin
ilmaherruushavittajaksi
, mutta se on varustettavissa myos
rynnakkokoneeksi
seka
elektronista sodankayntia
ja
signaalitiedustelua
varten. F-22 Raptor tunnettiin
prototyyppina
nimella ”YF-22 Lightning II” ja nimella ”F/A-22” ennen kayttoonottoaan. Nimi ”Lightning II” paatyi myohemmin
F-35
-havittajalle.
F-22 on tarkoitettu Yhdysvaltain 2000-luvun alun havittajaksi. Se on tahan mennessa kallein suunniteltu havittajakonetyyppi. 2012, tilauksen paattyessa, kehitystyohon ja tuotantoon oli kaytetty 79 miljardia
dollaria
. Koska lentokoneen tilausmaara on 187 kappaletta, koneen yksikkohinta on 420 miljoonaa dollaria (noin 380 miljoonaa euroa).
[2]
F-22 ei ole kuitenkaan Yhdysvaltain ilmavoimien kallein kone, joka on
B-2 Spirit
-pommikone 2,2 miljardin dollarin kappalehinnallaan. Osaa kehitystyosta kyettiin tosin hyodyntamaan
F-35 Lightning II:ssa
.
Heinakuussa 2009 senaatti paatti peruuttaa 1,75 miljardin dollarin maararahan uusien koneiden ostoon. Myos presidentti
Barack Obama
oli aikonut estaa ohjelman jatkamisen.
[3]
Nain tuotantomaara jai 187 koneeseen, joista viimeinen valmistui 13. joulukuuta 2011 ja oli tarkoitus luovuttaa 3. Lennostolle toukokuussa 2012. Koneesta valmistettiin myos kahdeksan kehitysversiota, joten yhteensa valmistettiin 195 konetta.
[4]
F-22:n oli tarkoitus korvata Yhdysvaltain ilmavoimissa
ilmaherruushavittajana
F-15 Eagle
. Konetyypin valmistusmara jai kuitenkin vahaiseksi joten kokonaan se ei edelleen tuotannossa olevaa F-15-mallia korvaa.
Ilmavoimien esikuntapaallikko Charles Q. Brown Jr., valaytti jo kevaalla 2021 F-22-koneesta luopumista. Suunnitelmien mukaan ilmavoimien kayttoon jaisi vain uusi kuudennen sukupolven
NGAD-ohjelman
(Next Generation Air Dominance) havittajakone,
F-35
, paivitetty
F-15
EX ja
F-16
.
[5]
F-22 Raptor hyodyntaa
haiveteknologiaa
. F119-PW-100 -moottoreissa kaytetaan suihkuvirtauksen suuntausta, mika lisaa koneen ketteryytta. Tama on osoitettu tekemalla aarimmaisia ilmataisteluliikkeita, kuten
Pugat?ovin kobra
ja
Kulbit
. Suihkuvirtausta voidaan saataa 20 astetta yhteen suuntaan, ylos tai alas. Kone kykenee lentamaan yliaaninopeuksilla ilman
jalkipolttoa
(ns.
supercruise
). Tama mahdollistaa pidemman toimintasateen ja vahentaa koneesta jaavaa lampojalkea parantaen haiveominaisuuksia. F-22 saavuttaa nopeuden 1,72
Machia
ilman jalkipolttoa ja yli 2,0 Machia jalkipolton kanssa.
Koneessa on AN/APG-77
AESA
-
tutka
(
engl.
Active Electronically Scanned Array
), mita pidetaan parhaana havittajakaytossa olevana tutkana.
lahde?
Tutka koostuu pienista moduuleista, joita voidaan kayttaa erillisina, mika mahdollistaa nopean suuntauksen ja kapean sateen kayton. Tama puolestaan vahentaa tutkan kayttajan paljastumistodennakoisyytta. Tekniikkaa kaytettaessa tutkaa ei tarvitse kaantaa mekaanisesti, mika yksinkertaistaa sen rakennetta. Tutkan havaintoja kasittelee kaksi Raytheonin suoritinta.
Koneen asekuorma on sijoitettu rungon sisaan jolla vahennetaan tutkaheijastuksia. Luukkuja on kolme, yksi molemmissa kyljissa ja yksi pohjassa. Ohjuksen laukaisussa luukut avautuvat vajaan sekunnin ajaksi. Siipien alle voidaan asentaa nelja ripustinta ulkopuolisia aseita varten, mutta ne lisaavat koneen havaitsemismahdollisuuksia tutkassa.
F-22:n lentokelpoisuuden yllapitaminen edellyttaa runsaasti huoltotyota ja sen lentotunnin hinta on noin 50 000 dollaria, kun se F-15:lla on 30 000 dollaria. Koneen tutkasateita absorboiva pinnoite on jatkuva huolto-ongelma. Esimerkiksi sade tuhoaa sen.
lahde?
Keskimaarin koneilla on voinut lentaa 1,7 tuntia ennen jonkin asteista vikaa (
MTBF
1,7 tuntia). F-22:n neljan kayttovuoden aikana jokaista lentotuntia kohti tehtavan huollon maara on noussut 34 tuntiin, josta pinnoitteen korjaukset vievat yli puolet. Ohjaamon kuomu on uusittava keskimaarin 331 lentotunnin valein.
[6]
Koneen ongelmiksi on luettu pieneksi jaanyt 187 koneen valmistussarja, joka johtaa suuriin yksittaisten koneiden huoltokustannuksiin. Koneen teknologia alkaa vanheta ja niiden huolto ja paivittaminen vaikeutuu. Konetta on aina vaivannut heikko taisteluvalmius. Vuonna 2021 135 uudistettiin niiden kayttoian jatkamiseksi.
[5]
Koneen heikkouksiksi on luettu myos lyhyt toimintasade, mika vaatiin tankkerin muutamien satojen kilometrien sisalla toiminta-alueesta.
[5]
YF-22 Lightning II -prototyyppi voitti
Advanced Tactical Fighter
-sopimuksen Northrop/McDonnell-Douglasin YF-23 -prototyyppia vastaan 1990-luvun alussa. Ensimmainen prototyyppi putosi huhtikuussa 1992 Edwardsin lentotukikohdassa Kaliforniassa. Ensimmainen tuotantomallin kone otettiin kayttoon 9. huhtikuuta 1997 ja se sai nimen "Raptor". Kone lensi 7. syyskuuta samana vuonna. Syyskuussa 2002 se sai tyyppimerkinnan F/A, koneen suunnitellun havittaja- ja rynnakkokayton mukaan. 12. joulukuuta 2005, hiukan ennen kuin kone otettiin kayttoon, se sai tyyppimerkinnan F-22A.
Alkuperaisena suunnitelmana oli tilata 750 konetta vuodesta 1994 alkaen. Vuonna 1990 tilausta vahennettiin 648 koneeseen alkaen vuodesta 1996 ja vuonna 1994 442 koneeseen. Vuoden 1997 raportin mukaan tilausmaara oli 339. Samalla kaksipaikkaisen F-22B-mallin valmistus peruttiin. Vuonna 2003 ilmavoimat ilmoitti, etta kongressi myontyi 277 koneen ostoon. Lopulliseksi tilausmaaraksi jai 183 ja koneen valmistus paattyy 2010. Asevoimat oli valmis hankkimaan noin 350 konetta. F-22 ei ole osallistunut Irakin tai Afganistanin sodissa kaytyihin taisteluihin.
Kone on luokiteltu Yhdysvalloissa luokkaan "liian kehittynyt sotateknologia", ja lupaa sen myyntiin ulkomaille ei ole annettu, joten havittajaa ei tulla valmistamaan vientavaksi ulkomaille. Vientiin tarjotaan monikayttoista
F-35 Lightning II
:ta, jonka suorituskyky on pienempi kuin Raptorin.
Ensimmaisina ulkomaille sijoitettuina F-22:ina kuuden havittajan lentolaivue oli maara siirtaa
Havaijilta
Kadenan lentotukikohtaan
Okinawalle
11. helmikuuta 2007. Laivueen siirtyminen viivastyi kuitenkin
kansainvalisen paivamaararajan
(keskella
Tyyntamerta
) ylityksen aikana paljastuneen vakavan ohjelmistovirheen takia. Virheen vuoksi kaikkien laivueen havittajien tietojarjestelmat kaatuivat (mm. viesti-, navigointi- ja polttoaineensaatelyjarjestelmat) ja niita ei saatu palautettua. Hyvan saan ja mukana olleiden ilmatankkauskoneiden ansiosta onnettomuuksilta kuitenkin valtyttiin.
[7]
Lentolaivue palasi Havaijille korjauksia varten ja viikkoa myohemmin se palveli aiotussa tarkoituksessa Okinawalla.
[8]
Marraskuussa 2010 F-22 putosi ja lentaja sai surmansa onnettomuudessa. Tutkimusten mukaan han oli menettanyt hapensaannin lennon aikana.
[9]
Toukokuussa 2011 USAF maarasi kaikki koneet lentokieltoon tutkimuksia varten kahden lentajan kerrottua kokemuksistaan
60 Minutes
-ohjelmassa. Lentajat olivat ilmoittaneet muistikatkoksista ja tilannetajun menetyksista lennon aikana. Syyksi epailtiin happigeneraattorin puutteista johtuvaa hapenpuutetta tai
hakamyrkytysta
.
[10]
Koneiden lentokielto jatkui syyskuuhun 2011 asti, ja lokakuussa ne maarattiin uudelleen lentokieltoon saman ongelman vuoksi.
[11]
Myohemmin koneilla oli lentorajoituksia, esim. kehotus valttaa suuria korkeuksia.
[12]
Vuonna 2012 ilmavoimat ilmoitti, etta happiongelmien taustalla on ollut yhdistelma ohjaamoon liittyvia eri ongelmia.
[13]
F22-havittajiin on asennettu taydentavat hapensaantilaitteistot, ja sen myota lentorajoitukset on vahitellen poistettu.
[14]
4. helmikuuta 2023 1. lentodivisioonan F-22 Langleyn lentotukikohdasta Virginiasta ampui
AIM-9X Sidewinder
-ohjuksella alas Yhdysvaltain yli lentaneen kiinalaisen saahavaintopallon, mika oli F-22:n ensimmainen ilmavoitto.
[15]
Perjantaina 10. helmikuuta 2023 F-22 ampui niinikaan AIM-9X -ohjuksella "noin pienen auton kokoisen" tuntemattoman kohteen Pohjois-Alaskassa Yhdysvaltain presidentti
Joe Bidenin
kaskysta. Yhdysvaltalainen F-22 ampui toisen tuntemattoman objektin alas alle vuorokausi myohemmin 11. helmikuuta
Yukonissa
, Kanadan ilmatilassa, Joe Bidenin ja Kanadan paaministeri
Justin Trudeaun
yhteisella paatoksella. Operaatioon osallistui myos kanadalaisia
CF-18 Hornet
-havittajia. Kummatkin esineet lensivat noin 12 kilometrin korkeudessa, eli aiheuttivat riskin siviililentoliikenteelle. Esineiden jaanteita on keratty maasta tutkimuksia varten.
[16]
[17]
Lahde:
lahde?
Yleiset ominaisuudet
- Miehisto:
1
- Pituus:
&&&&&&&&&&&&&018.0920000
18,92 m
- Karkivali
:
&&&&&&&&&&&&&013.0560000
13,56 m
- Korkeus:
&&&&&&&&&&&&&&05.080000
5,08 m
- Tyhjapaino:
&&&&&&&&&&014365.&&&&00
14 365 kg
- Suurin lentoonlahtopaino
:
&&&&&&&&&&036288.&&&&00
36 288 kg
- Voimalaite:
&&&&&&&&&&&&&&02.&&&&00
2 × Pratt & Whitney F119-PW-100 -
suihkumoottoria
;
&&&&&&&&&&&&0155.0740000
155,74 kN per moottori
Suoritusarvot
- Suurin nopeus:
&&&&&&&&&&&02410.&&&&00
2 410 km/h (
Mach
&&&&&&&&&&&&&&02.0250000
2,25) lentokorkeudessa, Mach 1,82 (1 960 km/h) supercruisella
- Lentomatka
:
0
Virhe lausekkeessa: tunnistamaton sana ”noin”
.0
Virhe lausekkeessa: tunnistamaton sana ”noin”
noin 2 000 km (riippuen lisapolttoainesailioista) km
- Lakikorkeus
:
0
Virhe lausekkeessa: odottamaton >-operaattori
.0
Virhe lausekkeessa: odottamaton >-operaattori
>20 000 m
Aseistus
Yksi kuusipiippuinen 20 mm M61A1
Vulcan
gatling-konetykki
. Kuten tykkikin, muu aseistus kuljetetaan haiveominaisuuksien parantamiseksi rungon sisalla. Rungon kummallakin puolella on yksi kotelo lyhyen kantaman aseita kuten
AIM-9 Sidewindereita
varten. Kumpaankin koteloon mahtuu yksi ohjus. Rungon alaosassa on suurempi tila esimerkiksi
AIM-120 AMRAAM
-ohjusten ja JDAM-pommien kuljettamiseen. Ruumaan mahtuu kerralla kuusi AIM-120 AMRAAM -ohjusta tai kaksi AIM-120 AMRAAM -ohjusta ja kaksi JDAM-pommia. Siipien alla voidaan kantaa kaksi lisapolttoainesailiota ja erilaisia ohjuksia.
- ↑
Final F-22 delivered
combataircraft.net
. 3.5.2012. Key Publishing Ltd. Viitattu 8.1.2017.
(englanniksi)
- ↑
http://www.thedutcheye.com/interests/history/f-22-raptor-420-million-a-piece.htm
(
Arkistoitu
? Internet Archive)
- ↑
U.S. Senate votes to stop production of F-22 jet
, Yahoo!/Reuters
- ↑
Viimeinen Raptor valmistui.
Siivet
, 2012, 27. vsk, nro 1, s. 10. Apali Oy.
- ↑
a
b
c
Thomas Newdick:
Yes, It’s True, The F-22 Isn’t In The Air Force Chief’s Future Fighter Plans
The Drive
. 13.5.2021. Viitattu 25.8.2022.
(englanniksi)
- ↑
R. Jeffrey Smith:
Premier U.S. Fighter Jet Has Major Shortcomings
Washington Post
. Viitattu 25.9.2010.
(englanniksi)
- ↑
Lockheed's F-22 Raptor Gets Zapped by International Date Line
(
Arkistoitu
? Internet Archive) (luettu 28. helmikuuta 2007)
- ↑
Maj. Dani Johnson: "Raptors arrive at Kadena"
(luettu 28. helmikuuta 2007)
- ↑
Ferran, Lee:
Air Force Blames Oxygen-Deprived Pilot in Deadly F-22 Crash
ABC News
. 15.12.2011.
(englanniksi)
- ↑
David Axe:
Toxic Fumes Suspected in Stealth Fighter Crash
Wired
. Viitattu 25.8.2022.
(englanniksi)
- ↑
David Axe:
Oxygen Losses Ground Stealth Fighters, Again
Wired
. Viitattu 25.8.2022.
(englanniksi)
- ↑
F-22 crashes at Florida Air Force base
Fox News
. 20.3.2015. Viitattu 25.8.2022.
(englanniksi)
- ↑
Hugh Lessig:
Raptor oxygen problems had multiple sources
(html)
Daily Press
. 31.7.2012.
Arkistoitu
18.4.2014. Viitattu 17.3.2014.
(englanniksi)
- ↑
Brian Everstine:
Flight Restrictions Lifted For F-22s With Auto Oxygen System
(html)
DefenseNews.com
. 4.4.2013.
Arkistoitu
17.4.2014. Viitattu 17.3.2014.
(englanniksi)
- ↑
Frantzman, Seth J.:
F-22 performs first-ever air-to-air 'kill' - analysis
The Jerusalem Post
. 5.2.2023.
(englanniksi)
- ↑
Here is what we know about the unidentified objects shot down over North America
CNN
. Viitattu 12.2.2023.
(englanniksi)
- ↑
Kolme tunnistamatonta lentavaa esinetta viikossa ? taman tiedamme Pohjois-Amerikan ilmatilan hairikoista
Yle Uutiset
. 12.2.2023. Viitattu 12.2.2023.