Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista. Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin tarkistettavissa olevia lahteita ja merkitsemalla ne ohjeen mukaan.

Kesa eli suvi on vuodenaika kevaan ja syksyn valissa. Kesa on vuodenajoista lampimin, koska Maa on silloin kallistunut niin, etta Aurinko sateilee maan pinnalle jyrkemmassa kulmassa kuin muina vuodenaikoina. Pohjoisella pallonpuoliskolla jotkut laskevat kesakuukausiksi kesa- , heina- ja elokuun , etelaisella pallonpuoliskolla joulu- , tammi- ja helmikuun . Tarkempi maaritelma (ns. terminen kesa) riippuu lampotiloista.

Kesan maaritelma [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kesan pituus voidaan maaritella useilla eri tavoilla, joko kalenterin mukaan tai ilmaston tai saan perusteella. Vanhan tahtitieteellisen maaritelman mukaan pohjoisen pallonpuoliskon kesa alkaa kesapaivanseisauksesta 21. tai 22. kesakuuta ja paattyy syyspaivantasaukseen 22. tai 23. syyskuuta . Vastaavasti etelaisen pallonpuoliskon kesa alkaa 21. tai 22. joulukuuta ja paattyy 20. tai 21. maaliskuuta . Kuukausista kesaan kuuluviksi lasketaan tavallisesti kesa-, heina- ja elokuu. Terminen kesa katsotaan alkavaksi, kun vuorokauden keskilampotila nousee pysyvaisluontoisesti +10 °C:n ylapuolelle, ja paattyvaksi, kun se vastaavasti laskee saman rajan alle. Terminen kesa kestaa Etela-Suomessa nelja kuukautta, Pohjois-Lapissa vain kaksi. Suomessa kesalla saatetaan myos tarkoittaa koulujen kesaloma-aikaa, joka alkaa kesakuun alussa ja kestaa nykyaan 9?11 viikkoa vuodesta ja paikkakunnasta riippuen.

Kesan pituuden vaikutus kasvillisuuteen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kesan pituus vaikuttaa alueen kasvillisuuteen ja samalla myos elaimistoon merkittavasti. Pohjoisilla arktisilla alueilla , kuten Huippuvuorilla , kesaa ei tule lainkaan, vaan siella on joko pysyva talvi tai lyhyt kevat vaihtuu suoraan syksyksi. Huippuvuorilla on niin kylma ilmasto, etteivat edes kymmenta senttimetria korkeammat varpukasvit kasva siella hyvin. Antarktiksella on myos erittain kylma ilmasto. Vostokissa ei edes lampimimpana kuukautena ? joulukuussa ? nousta juurikaan ?25 °C:n ylapuolelle. Esperanza sijaitsee Pohjois-Antarktiksella, Antarktisen niemimaan pohjoiskarjessa, mutta sinnekaan ei varsinaista termista kesaa tule. Kuitenkin lampimin siella mitattu lampotila on ollut noin +25 °C (joulukuussa) ^[1] , joka luokiteltaisiin jo hellelukemaksi ja selkeasti termisen kesan lampotilaksi. Euraasian mantereella Jaameren kasvillisuus on jo runsaampaa ja kasittaa esimerkiksi korkeampia varpuja ja kituliaita puita. Tundralle ei tule termista kesaa, mutta sen etelaosissa saatetaan paasta keskikesalla tilapaisesti helteelle joinakin vuosina.

Pohjoinen metsanraja kulkee yleensa suunnilleen siella, missa vuoden lampimimman kuukauden keskilampotila on +10 °C eli kesa kestaa noin kuukauden. Taman etelapuolella kasvavat boreaaliset havumetsat seuduilla, jossa kesan pituus on 1?4,5 kuukautta. Kokonaan talla vyohykkeella ovat muiden muassa Suomi, Viro ja osa Latviaa . Alueilla, joilla kesan pituus on 4,5?7 kuukautta, kasvaa viileaksi ajaksi lehtensa pudottavia lehtimetsia , mutta kuivemmilla alueilla on aroa tai aavikkoa . Alueilla, joilla kesan pituus on yli puoli vuotta, ei valttamatta tule termista talvea, vaan pitka terminen syksy vaihtuu lopulta kevaaksi. Subtrooppisilla alueilla kesan pituus on yli 7,5 kuukautta eika termista talvea ole lainkaan. Nailla alueilla kasvillisuus on joko ainavihantaa subtrooppista metsaa tai ruohostoa tai aavikkoa, esimerkiksi Saharassa . Nailla alueilla kasvukauden pituuteen eniten vaikuttava ilmastotekija ei ole lampotila vaan sademaara .

Suomen kesa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Suomen kesa

Suomessa ilmastotieteellinen terminen kesa tarkoittaa vuodenaikaa, jolloin vuorokauden keskilampotila on korkeampi kuin +10 °C. Pohjois- Lapissa kesan pituus on noin kaksi kuukautta, kesakuun lopulta elokuun lopulle. Oulun seudulla kesan pituus on jo kolme kuukautta, kesakuun alusta syyskuun alkuun. Etelarannikolla ja Lounais-Suomessa kesan pituus on nelja kuukautta, toukokuun lopulta syyskuun lopulle. Kaytannossa kesaksi monissa yhteyksissa lasketaan kesa- , heina- ja elokuu . Helsingissa vuorokauden keskilampotila on ylimmillaan heinakuun jalkipuoliskolla ja elokuun alussa, jolloin se on noin +18 °C. ^[2] Utsjoella se on korkeimmillaankin vain +13 °C, heinakuun puolivalissa. Kun kesa on kuumimmillaan, sataa myos eniten.

Lampimia kesia ovat Suomessa olleet muun muassa kesat 1972 , 1973 , 1988 , 1994 , 1997 , 1999 , 2001 , 2002 , 2003 , 2005 ^[3] , 2006 , 2010 , 2011 , 2013 , 2014 , 2018 ^[4] , 2020 , 2021 ^[5] , 2022 ja 2023 . Suomen lampoennatys mitattiin 29. heinakuuta 2010 . Silloin Joensuun lentokentalla, Liperissa saavutettiin +37,2 °C. ^{[6] [7]}

Viileita kesia taas ovat olleet muun muassa kesat 1962 ^[8] , 1976 , 1981 , 1987 , 1990 , 1993 , 1996 , 1998 , 2004 ^[9] , 2008 ja 2017 ^[10] .

Melko tavanomaisia kesia (ei selvasti lampimampia taikka kylmempia) on puolestaan vietetty muun muassa vuosina 1961 , 1963 , 1964 , 1965 , 1966 , 1967 , 1968 , 1969 , 1970 , 1971 , 1974 , 1975 , 1977 , 1978 , 1979 , 1980 , 1982 , 1983 , 1984 , 1985 , 1986 , 1989 , 1991 , 1992 , 1995 , 2000 , 2007 , 2009 , 2012 , 2015 , 2016 ja 2019 .

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kesa Wikimedia Commonsissa

• Sitaatteja aiheesta Kesa Wikisitaateissa