Tämä on suositeltu artikkeli.

Kambod?a

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kambod?an kuningaskunta
?????????????????????
( Pre?h Reacheanachakr Kamp?chea )
Kambodžan lippu Kambodžan vaakuna
lippu vaakuna

Kambodžan sijainti
Kambod?an sijainti

Valtiomuoto perustuslaillinen monarkia
Kuningas
Paaministeri 		Norodom Sihamoni
Hun Manet
Paakaupunki Phnom Penh (2 300 000 as.)
Muita kaupunkeja B?t Dambang (190 000 as.)
Sihanoukville (153 000 as.)
Si?m Reab (135 000 as.)
Pinta-ala
– yhteensa 181 035 km² [1]  ( sijalla 89 )
– josta sisavesia 2,7 %
Vakiluku (2024) 17,121,847 ( sijalla )
–  vaestotiheys 87,1 as. / km²
– vaestonkasvu 1,4 % [2] (2019)
Viralliset kielet khmerin kieli
Valuutta riel ( KHR )
BKT (2013)
– yhteensa 28,33 mrd. USD [3]  ( sijalla 106 )
– per asukas 1 770 USD [4]
HDI (2019) 0,594 [5] ( sijalla 144 )
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
–  maatalous 22,8 % [3]
–  teollisuus 36,8 % [3]
–  palvelut 34,2 % [3]
Aikavyohyke UTC+7
– kesaaika ei kaytossa
Itsenaisyys
? Ranskasta ( Ranskan Kambod?ana osana Ranskan Indokiinaa )
9. marraskuuta 1953
Lyhenne KH
–  ajoneuvot : K
–  lentokoneet : XU
Kansainvalinen
suuntanumero 		+855
Tunnuslause ???? ????? ?????????????; Cheat?, Sasanea, Pre?h Mohaksatr
( suom. Kansakunta, uskonto, kuningas )
Kansallislaulu ” Nokoreach ”

Kambod?an kuningaskunta ( khmeriksi ?????????????????????, Pre?h Reacheanachakr Kamp?chea ) on yli 17 miljoonan asukkaan valtio Kaakkois-Aasiassa . Kambod?a rajautuu idassa Vietnamiin , pohjoisessa Laosiin ja lannessa Thaimaahan , ja etelassa silla on rannikkoa Siaminlahdelle . Maan lapi virtaa Mekongjoki pohjoisesta etelaan ja sen lansiosassa sijaitsee suuri Tonle Sap -jarvi. Valtaosa maan asukkaista on theravada-buddhalaisia khmereja , jotka puhuvat austroaasialaista khmerin kielta . Kambod?an paakaupunki on Phnom Penh .

Varhaiskeskiajalla Kambod?an aluetta hallitsivat intialaisen kulttuurin vaikutuksessa Funanin ja Chenlan kuningaskunnat. Niiden tilalle nousi 800-luvulla Khmerien valtakunta , josta tuli alueellinen suurvalta ja jolla oli merkittava vaikutus Kaakkois-Aasian kulttuuriin. Valtakunnan taannuttua Kambod?a ajautui Thaimaan ja Vietnamin vasallivaltioksi ja joutui viimein 1800-luvun lopulla Ranskan siirtomaavallan alle . Maa itsenaistyi jalleen vuonna 1953. Yhdysvallat pommitti Kambod?aa Vietnamin sodan yhteydessa, ja vuonna 1970 Kambod?an kuningas syrjaytettiin vallankaappauksessa ja maahan perustettiin Yhdysvalloille ystavallismielinen sotilashallinto . Valtaan nousivat kuitenkin muutaman vuoden kuluttua Pol Potin johtamat Punaiset khmerit , joiden toteuttamassa kansanmurhassa menehtyi ainakin yli miljoona kambod?alaista. Vuosikymmenen lopussa Vietnam hyokkasi Kambod?aan, punakhmerit syrjaytettiin vallasta ja maahan perustettiin kommunistinen Kamputsean kansantasavalta . Sisallissota punakhmereja vastaan paattyi 1990-luvun alussa ja monarkia palautettiin, minka jalkeen maan olot ovat olleet suhteellisen vakaat.

Kambod?a on edelleen koyha valtio, jonka vaesto saa paaosin elantonsa maataloudesta. Kambod?an kulttuuri tunnetaan muun muassa Khmer-valtakunnan jalkeensa jattamista valtavista arkkitehtuurimonumenteista, joista kuuluisin lienee Angkor Watin temppeli, ja ainutlaatuisesta keittiostaan.

Kambod?an nimi [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Khmerin kielella maan nimi on Kamp?chea (???????). Sana tarkoittaa ”Kambu[sta syntynytta]”; [6] muinaiset khmerit vaittivat polveutuvansa myyttisesta Kambu-hahmosta, ja khmer-valtakuntaa alettiin kutsua nimilla ”Kambud?a”, ”Kambud?adesa” tai ”Kambupuri”. Ensimmaiset tallaiset kivikaiverrukset ovat Indravarman I:n hallintokaudelta. [7] Kambu oli intialaisen mytologian hahmo [8] ja askeetikko, joka meni legendan mukaan naimisiin taivaallisen nymfin kanssa ja perusti khmerien ensimmaisen kuningaskunnan Chenlan , khmeriksi myos Kambud?a. [9] [10]

Maasta kansainvalisesti kaytetty nimi ( engl. Cambodia , suom. Kambod?a ) on peraisin ranskankielisesta nimesta Cambodge . [6] Itsenaistymisen jalkeen Kambod?an nimi on vaihtunut useita kertoja. [9] Uudet nimet olivat seurausta poliittisista muutoksista: maan nimen muuttaminen oli voimakas keino erottautua edellisesta hallinnosta. Punaiset khmerit vaativat, etta maasta piti kayttaa kansainvalisestikin khmerinkielista nimea ”Kampuchea” (suom. Kamputsea ), mutta heidan kukistumisensa jalkeen vanha nimi on otettu jalleen kayttoon. [6] [8] 1900-luvun toisella puoliskolla maalla oli seuraavat nimet: [8]

  • 1953?1970: ”Kambod?an kuningaskunta” (engl. Kingdom of Cambodia , khmeriksi ?????????????????????)
  • 1970?1975: ”Khmerien tasavalta” (engl. Khmer Republic , khmeriksi ???????????????)
  • 1975?1979: ” Demokraattinen Kamputsea ” (engl. Democratic Kampuchea , khmeriksi ????????????????????)
  • 1979?1989: ”Kamputsean kansantasavalta” (engl. People's Republic of Kampuchea , khmeriksi ???????????????????????????)
  • 1989?1993: ”Kambod?an valtio” (engl. State of Cambodia , khmeriksi ???????????)
  • 1993?: ”Kambod?an kuningaskunta” (engl. Kingdom of Cambodia , khmeriksi ?????????????????????)

Maantiede [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kambod?a satelliittikuvassa tammikuussa
Paaartikkeli: Kambod?an maantiede

Kambod?an pinta-ala on noin 181 035 neliokilometria , josta 4 520 neliokilometria on sisavesia. Maalla on 803 kilometrin raja Thaimaan kanssa pohjoisessa ja lannessa, 541 kilometrin raja Laosin kanssa koillisessa ja 1 228 kilometrin raja Vietnamin kanssa idassa ja kaakossa. Kambod?alla on lisaksi 443 kilometrin pituinen rantaviiva Siaminlahdella. [1]

Maan huomattavin maantieteellinen piirre on Tonle Sapin (Suuri jarvi) tulvatasanko, joka on kuivana kautena 2 590 neliokilometrin suuruinen ja sadekautena noin 24 605 km². Tiheasti asutettu, riisinviljelyyn kaytetty tasanko on Kambod?an keskeisin alue. Suurin osa maasta (noin 75 prosenttia) on alle 100 metrin korkeudella merenpinnasta. Poikkeukset ovat Kardemummavuoret (korkein kohta 1 813 metria) ja niiden kaakkoinen laajentuma Elefanttivuoret (noin 500?1 000 metrin korkuiset), seka Dangrekvuorten jyrkanne Thaimaan rajalla (korkeus noin 500 metria). Kambod?an korkein kohta on 1 771 metriin kohoava Phnom Aoral Po?th?s?tin lahella maan keskiosassa. [11]

Kalliopera ja malmivarat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suurin osa Kambod?an kallioperasta kuuluu kvartaarikauden kivien muodostamaan Tonle Sap-Phnom-Penh sedimentaatioaltaaseen. Lansirannikon vuoret ovat liitukaudelta , jurakaudelta ja triaskaudelta . Trias- ja permikauden kivilajeja on myos maan itaosassa, samoin paikoin pohjoisessa, yhdessa paleotsooisen maailmankauden loppuvaiheen eli lahinna permikauden ja kivihiilikauden kivilajien kanssa. Kaakkoisosassa on paikoin myos vulkaanisia kivilajeja. [12]

Kambod?an mineraalivarojen kartoitus on alkutekijoissaan. Toistaiseksi maasta kaivetaan kultaa ja jalokivia seka marmoria, graniittia, hiekkaa ja suolaa. Maa sallii myos ulkomaalaisten yritysten harjoittaa malminetsintaa ja kaivostoimintaa. Brittilainen ja japanilainen yhtio luopuivat bauksiitin louhimisesta pitkan jatkuneiden tutkimusten jalkeen kannattamattomana. Australialaiset ja japanilaiset yritykset ovat tehneet valtauksia kultakaivoksia varten. Korealainen yritys on varannut alueen, jossa on kuparia , sinkkia ja jalokivia. Kiinalaiset ovat perustaneet yhteisyrityksen rautamalmin hyodyntamiseksi. Kivihiilta on loytynyt lahelta Thaimaan rajaa. Hiekkaa viedaan Singaporeen ja Hongkongiin rakennusteollisuudelle ja taytemaaksi. Mineraalivarojen hyodyntamista pidetaan niin tarkeana Kambod?an talouskasvulle, etta valtio on ilmoittanut olevansa valmis harkitsemaan kaivostoiminnan sallimista myos nykyisilla luonnonsuojelualueilla. [13]

Luonto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

FAO:n Forest Resources Assesment 2000 -raportissa Kambod?a jaetaan kolmeen kasvillisuusvyohykkeeseen. Maan lansi- ja lounaisosassa seka pienessa laikussa Mondol Kirin maakunnassa kasvaa trooppista sademetsaa. Itaosassa ja paikoin maan keskiosassa kasvaa trooppinen kostea lehtimetsa. Sen yleisimmat puulajit kuuluvat mahonkikasveihin , rautayrttikasveihin , hernekasveihin tai Combretaceae -heimoon. Maan keskiosissa on trooppista kuivaa metsaa, jonka paalajeja ovat dipterokarpuskasvit . [14] [15]

Suuren jarven tulvatasangolla viljellaan riisipeltojen lisaksi tupakkaa ja maissia. Pohjoisen vuorilla kasvaa ikivihreaa metsaa. Lounaassa on jaljella ikimetsien sirpaleita ja viljeltya tiikkia . Ylempana vuoristossa kasvaa havupuitakin. Rannikkoa reunustavat mangrovemetsat, ja jokivarsilla tavataan buddhalaisten pyhaa kukkaa lootusta . [16]

Kambod?an kansalliselain kouprei on aarimmaisen uhanalainen ja mahdollisesti kuollut jo sukupuuttoon . [17] Jaavansarvikuonoja on loydetty rajan takaa Vietnamista, joten niita saattaa elaa myos Kambod?an puolella. Muita uhanalaisia nisakkaita ovat aasiannorsu , aasiankultakissa , vuorisusi , Indokiinangibboni , puuleopardi , kalastajakissa , marmorikissa , malaijikarhu ja villi vesipuhveli . Tiikereita arvioidaan olevan jaljella noin 150 yksiloa. [18] Kansallispuu on palmyrapalmu ( Borassus flabellifer ). [16]

Kambod?assa on seitseman kansallispuistoa ja 16 muuta luonnonsuojelualuetta. Suurimmat kansallispuistot ovat Viracheyn kansallispuisto maan pohjoisrajalla, Botum-Sakorin kansallispuisto lansirajalla ja Phnom Bokorin kansallispuisto maan etelaosassa. [19] Suurin Kambod?an luontoa uhkaava tekija ovat metsatuhot. 1990-luvulla metsapinta-ala vaheni 1 400 neliokilometria vuodessa. Vuosina 2000?2005 metsan tuhoutumisvauhti kasvoi 75 prosenttia. Luonnontilaista ikimetsaa on jaljella enaa alle 3 500 neliokilometria. Hallituksen toimet ovat tehottomia, ja laittomat hakkuut rehottavat. Vaestonkasvu ja sisallissodan jalkeinen jalleenrakennus asettavat paineita puutavaran hankkimiselle. Metsaa raivataan myos kaskiviljelyn ja peltopinta-alan laajentamisen takia. Metsien oman lajiston lisaksi metsatuhot ovat uhkana jarvien biotoopeille, silla hakkuuaukeilta huuhtoutuva liete pilaa kutupaikkoja. [20]

Ilmasto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kambod?an ilmasto on trooppinen ja lampotila pysyy ympari vuoden noin 20?30 celsiusasteessa. Ilmastoa hallitsevat kaksi monsuunia . Lounaasta tulevat monsuunit tuovat maahan kosteaa ilmaa Thaimaanlahdelta ja Intian valtamerelta toukokuusta lokakuuhun. Eniten Kambod?assa sataa syys-lokakuussa; maan keskiosan tasangolla sataa lounaismonsuunin aikana yhteensa lahes 1,8 metria. Koillinen monsuuni puhaltaa kuivalla kaudella, joka kestaa marraskuusta maaliskuuhun. Kuivin kausi on tammi-helmikuussa. Huhtikuu on kuumin kuukausi, ja sen aika saadaan vain vahan sateita. Kuuman ja kostean mutta sateettoman vuodenajan vaihtumista monsuuniin juhlitaankin muun muassa khmerien uudenvuoden muodossa. [21] [22]

Phnom Penhin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesa heina elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lampotila ( °C ) 31 32 33 35 33 32 32 32 31 30 30 30 ka. 31,8
Vrk:n ka. alin lampotila ( °C ) 21 22 23 24 24 24 24 24 24 24 23 21 ka. 23,2
Vrk:n keskilampotila ( °C ) 26 27 28 29 28 28 28 28 27 27 26 25 ka. 27,3
Sademaara ( mm ) 0 10 30 70 140 140 150 150 220 250 130 40 Σ 1 330
L
a
m
p
o
t
i
l
a
31
21
32
22
33
23
35
24
33
24
32
24
32
24
32
24
31
24
30
24
30
23
30
21
S
a
d
a
n
t
a 		0
10
30
70
140
140
150
150
220
250
130
40


Lahde: Phnom Penh, Cambodia Weatherbase. Viitattu 20.12.2010.

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Kambod?an historia

Esi- ja varhaishistoria [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Nykyisen tutkimuksen valossa tiedetaan, etta Kambod?an alueella on ollut metsastaja-kerailijoita Hoabinhian -kaudella noin 6 000 vuotta eaa. Aiemmasta asutuksesta ei ole varmoja todisteita. Kambod?an neoliittisesta ja pronssikaudesta tiedetaan hyvin vahan, silla arkeologisia kohteita on vahan, ja niitakaan ei ole tutkittu kovin paljoa. [23]

Kambod?an varhaishistoria sijoittuu noin vuosien 200 eaa. ja 500 jaa. valille. Tana aikana alueella alkoi esiintya kiinteaa asutusta ja yhteiskuntarakenteiden muodostumista, jotka johtivat ensimmaisten valtakuntien syntyyn. [24]

Hindulais-buddhalaiset kuningaskunnat: Funan, Chenla ja khmerien valtakunta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkelit: Funanin kuningaskunta , Chenla ja Khmerien valtakunta

Kambod?an ja samalla koko Kaakkois-Aasian ensimmaiset merkittavat korkeakulttuurit syntyivat ajanlaskun alussa. Vanhin tunnettu kuningaskunta on Funan , joka perustettiin ensimmaisella vuosisadalla jaa. ja jonka valtakausi kesti 600-luvulle asti. Funan alkoi intialaistua 300-luvulla, ja sen kukoistuskautena pidetaan 400-lukua. 500-luvulta alkaen valtakunta alkoi hajota sisaisiin ristiriitoihin ja sisallissotiin. 600-luvulla Funan ajautui Chenlan vasallivaltioksi. [25] [26] [27]

Chenla, khmerien ensimmainen kuningaskunta, oli alun perin ollut Funanin vasallivaltio mutta itsenaistyi 500-luvulla. Funanin valloittamisen myota intialaisvaikutteet siirtyivat Chenlaan. Chenlan valtakautta ei kestanyt kauan, silla jo 600-luvun lopulla valtakunta jakaantui ensin kahtia ja 700-luvulla lukuisiin pieniin kuningaskuntiin. Chenlan kadottua alueelle syntyi khmerien valtakunta 800-luvun alussa. [25] [26] [27]

Khmer-armeija kaymassa sotaan chameja vastaan, reliefi Bayonissa.
Kuningas Norodom I 1800-luvun loppupuolella.

Jayavarman II (hallitsi n. 770?834) perusti Khmerien valtakunnan 802. Angkorin alueen ensimmainen paakaupunki perustettiin 800-luvun lopulla ja sita seurasi joukko muita paakaupunkeja samalla alueella. [28] Angkor olikin maailman suurin kaupunki esiteollisella ajalla : sen pinta-ala oli 3 000 km² [29] ja asukasluku 700 000-1 900 000. [30] [31] Khmerien valtakunnan vauraus perustui tyovoimaan ja ainoa tapa lisata sita oli valloittaa uusia alueita. [32] 800-luvun loppuun mennessa valtakunta oli jo laajentunut nykyista Kambod?aa suuremmalle alueelle [33] ja Angkorin suuruuden ajan paattyessa n. 1150 se hallitsi suurinta osaa Kaakkois-Aasian mannerta. [34] 1177 Champa valloitti Angkorin, mutta Jayavarman VII:n (hallitsi 1181?1218) onnistui vallata valtakunta takaisin ja laajentaa sita entisestaankin. [33] [30]

Ayutthayan kuningaskunta valloitti Angkorin 1431. Khmerit saivat kuitenkin ajettua valloittajat pois, mutta siirsivat koko kaupungin ja sen miljoonavaeston nykyisen Phnom Penhin alueelle. [35]

Vasallivaltio ja siirtomaa-aika [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Angkorin valloituksen jalkeen 1431 Kambod?asta muodostui puskurivaltio Thaimaan ja Vietnamin valiin. Thaimaa ja Vietnam sekaantuivat aktiivisesti maan politiikkaan ja nimittivat muun muassa Kambod?an kuninkaat, joista monet kruunattiin Bangkokissa . Ayutthayan tuho 1767 heikensi thaitten vaikutusta valiaikaisesti. [36] Thait toipuivat nopeasti, ja 1794 he ottivat haltuunsa B?t Dambangin ja Si?m Reabin maakunnat. [37] Nimellisesti Kambod?a oli edelleen itsenainen, mutta kaytannossa siita oli tullut Thaimaan vasallivaltio. Thaimaalaiset yrittivat valloittaa Kambod?an 1831, mutta vietnamilaiset estivat sen ja valloittivat maan. Vietnamin 1835 aloittama Kambod?an vietnamilaistaminen johti 1841 avoimeen sotaan, jossa Thaimaan kuningas Jessadabodindra auttoi Kambod?aa. Vuoden 1846 rauhansopimuksen mukaan Kambod?a joutui kuitenkin virallisesti seka Thaimaan etta Vietnamin alaisuuteen. [36]

Ranska oli 1847 saanut haltuunsa Vietnamin kolme etelaisinta maakuntaa, joista kaytetaan nimitysta Kot?inkiina . [38] Ranska vaati 1863 Kambod?aa maksamaan veroa Kot?inkiinalle, ja sen onnistui suostutella Kambod?a allekirjoittamaan protektoraattisopimus Ranskan kanssa. Seuraavana vuonna Kambod?a solmi protektoraattisopimuksen myos Thaimaan kanssa. Se suututti ranskalaiset ja jo samana vuonna Ranska valloitti Kambod?an . Thaimaa luopui vaatimuksistaan Kambod?an suhteen 1867. 1887 Kambod?a liitettiin Ranskan Indokiinaan . [39]

Kambod?an siirtomaapaallikko oli resident superieur, ja maakunnissa hallitsivat paikalliset kuvernoorit. Vuonna 1897 maan kuvernoori valitti esimiehilleen Pariisissa, etta Kambod?an kuningas Norodom I ei enaa ollut kykeneva hallitsemaan maata, ja sai oikeuden ottaa kuninkaan roolin verojen maaraamisessa seka kuninkaallisten virkamiesten ja seuraavan kuninkaan nimittamisessa. Norodomille ja hanen seuraajillensa jai keulakuvan rooli, myos buddhalaisessa uskonnossa. Siirtomaa-aikana ranskalaiset saivat korkeimmat virat, ja alempiin virkoihin palkattiin mieluiten vietnamilaisia. [40]

Itsenaistyminen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Yhdysvaltain armeija Kambod?assa vuonna 1970.

Toisen maailmansodan aikana japanilaiset miehittivat Kambod?an 1941, ja 9. maaliskuuta 1945 Japani julisti Kambod?an itsenaiseksi. [41] Japanin antauduttua ranskalaiset palasivat ja yrittivat palauttaa siirtomaavallan, mutta epaonnistuivat siina. Kambod?asta tuli sen sijaan autonominen valtio Ranskan Indokiinan liittovaltiossa. Vuoden 1949 sopimukseen mukaan Ranskan hallintaan jaivat armeija, poliisi, oikeuslaitos, valuutta ja ulkomaankauppa. [42]

Ranskan ja Japanin vastaiset ryhmittymat muodostivat 1945 jarjeston nimelta Khmer Issarak (”Itsenainen Khmer”). Vuoden 1947 yleisen armahduksen jalkeen osa Khmer Issarakin jasenista siirtyi olemassa oleviin puolueisiin, mutta osa jatkoi taistelua Ranskan siirtomaaherruutta vastaan yhdessa Vi?t Minhin kanssa. [42] Levottomuudet maassa alkoivat uudelleen 1951, jolloin myos buddhalaiset munkit toimivat aktiivisesti hallitusta vastaan. Kuningas Norodom Sihanouk aloitti Kambod?an itsenaisyyskampanjan 1953 ja julisti lopulta Kambod?an itsenaiseksi kesalla 1953. Indokiinan sodan takia Ranska joutui tunnustamaan Kambod?an itsenaisyyden marraskuussa 1953 ja itsenaisyys vahvistettiin Geneven rauhankonferenssissa 1954. Kuningas Norodom Sihanouk luopui kruunusta isansa hyvaksi 1955 ja ryhtyi johtamaan maata paaministerina. Vuosina 1955-1970 Sihanouk oli Kambod?an tosiasiallinen hallitsija joko paaministerina tai valtion paamiehena. [42]

1960-luvulla Sihanouk kertoi pyrkivansa taydelliseen puolueettomuus- ja sitoutumattomuuspolitiikkaan. Suhteet Yhdysvaltoihin viilenivat varsinkin sen jalkeen kun Sihanouk solmi kauppasopimukset Neuvostoliiton ja Kiinan kanssa. Sihanouk katkaisi kaikki suhteet Yhdysvaltoihin 1965, kun Yhdysvaltojen ilmasota Vietnamin sodassa laajeni Kambod?an alueelle. Oikeiston voitettua Yhdysvaltojen tuella vaalit vuonna 1966 hallitus ryhtyi puhdistamaan maata vasemmistolaisista. Vasemmistolaiset pakenivat maaseudulle ja aloittivat 1967?1968 useita kapinoita, jotka hallitus kuitenkin kukisti verisesti. Kapinalliset alkoivat jarjestaytya kommunistiseksi sissiliikkeeksi, jonka nimeksi tuli punaiset khmerit . [43]

Sisallissota ja Vietnamin sota [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Kambod?an sisallissota

Kenraali Lon Nol suoritti Yhdysvaltojen tuella sotilasvallankaappauksen kevaalla 1970. FNL:n sissit hyokkailivat etelavietnamilaisten kimppuun Kambod?asta kasin, joten Yhdysvaltojen ilmavoimat jatkoivat Kambod?an pommitusta sotilasvallankaappauksen jalkeen aina elokuuhun 1973 asti. Yhdysvallat pudotti Kambod?aan kaiken kaikkiaan 2 756 941 tonnia pommeja. Liittoutuneet kayttivat koko toisen maailmansodan aikana noin 2 miljoonaa tonnia pommeja, Hiroshiman ja Nagasakin atomipommit mukaan luettuina. [44] [43] Nykyaan pommituksissa arvioidaan kuolleen noin 250 000 kambod?alaista. [45]

Vallankaappauksen jalkeen Sihanouk johti nimellisesti Kambod?an kansallista yhtenaisyysrintamaa (FUNK) ja Kamputsean kansallisen liiton kuninkaallista hallitusta (GRUNK) Pekingista kasin. Kummankin vahvin ryhmittyma olivat kuitenkin punaiset khmerit, jotka lopulta hallitsivat kaytannossa koko maaseutua. [46]

Kun Yhdysvallat lahti Vietnamista ja FNL Kambod?asta, punaiset khmerit jatkoivat taistelua ja syrjayttivat Lon Nolin hallinnon. Kambod?an kommunistinen puolue valloitti Phnom Penhin 17. huhtikuuta 1975, ja Lon Nol pakeni Yhdysvaltoihin. Norodom Sihanouk palasi valtaan, mutta joutui pian radikaalien kommunistien syrjayttamaksi. Jaljella oleva hallitus hajotettiin nopeasti ja Sihanouk menetti virallisesti asemansa valtion paamiehena. Kambod?asta tuli kommunistinen tasavalta ja Khieu Samphanista ensimmainen presidentti. [47]

Punaiset khmerit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Punaiset khmerit
Punakhmerien lippu.

Pol Pot nimitettiin Kambod?an paaministeriksi , ja han aloitti koko maan lapaisevat sosialistiset uudistukset. Markkinatalous , yksityisomaisuus ja raha lakkautettiin, ja kansan tuli elaa pienissa yhteisoissa. [48] Punaisten khmerien ideologia oli sekoitus radikaalia maolaisuutta ja paaosin Vietnamia vastaan suunnattua sovinismia . Heidan vihollisiaan olivat etenkin vanhan hallinnon aikana koulutettu sivistyneisto ? opettajat, laakarit ja insinoorit ? joita tapettiin surutta. Kaiken yksilollisyyden ja vapauden tukahduttanut Angkar -jarjestelma valvoi kambod?alaisia, joiden tuli tehda samaa tyota, syoda samaa ruokaa ja kayttaa samoja vaatteita. Kambod?a palasi vuoteen nolla: perinteet, uskonto, teatteri, musiikki, sanomalehdet ja niin edelleen lakkautettiin ja kirjastot, sairaalat, koulut ja muut julkiset rakennukset hylattiin. [49]

Punaiset khmerit vastustivat kaupunkielamaa, ja kaupunkivaesto maarattiin palaamaan valittomasti maaseudulle. Phnom Penhin vaesto oli sodan aikana kasvanut moninkertaiseksi, mutta kaupungit tyhjennettiin muutamien paivien kuluessa. Punaiset khmerit kayttivat hyodykseen vanhaa, kaupunkilais- ja maalaisvaeston valista juopaa ja voimistivat sita. Maaseutuvaesto jaettiin kahteen kastiin, vanhoihin asukkaisiin ja uusiin kaupungeista haadettyihin ihmisiin, ja ryhmien valit saattoivat olla hyvin huonot. Kaupunkilaisvaesto joutui sopeutumaan ankariin olosuhteisiin, joissa maalaiset olivat punaisten khmerien mukaan joutuneet aina elamaan. Koska punaisten khmerien ideologian kulmakiviin kuului myos ”yltiopainen khmer-sovinismi”, vihan kohteeksi joutuivat myos vahemmistot: chamit , vietnamilaiset ja kiinalaiset . [50]

Sisallissodan, Pol Potin ohjelmien ja Vietnamin miehityksen uhriluvusta kiistellaan. Arviot Pol Potin ajan uhriluvuista vaihtelevat 1,2?3 miljoonan valilla. Suurin osa uhreista kuoli nalkaan, sairauksiin tai pakkotyohon. Teloituksissa kuoli kuitenkin ainakin satoja tuhansia, ehka jopa miljoona henkea. Joka tapauksessa Kambod?an kansanmurha oli yksi vuosisadan pahimmista inhimillisista katastrofeista: eraan arvion mukaan surmansa sai yli viidesosa maan vaestosta. [51] [52] [53] [54]

Punakhmerien valit Vietnamiin alkoivat pian kiristya. Vietnam ei voinut enaa hyvaksya punakhmerien hyokkayksia Vietnamin puolelle ja uutisia vietnamilaisvaeston vainosta: lopulta joulukuussa 1978 Vietnamin armeija hyokkasi Kambod?aan, ja talloin alkaneessa Kambod?an?Vietnamin sodassa se sai Phnom Penhin nopeasti hallintaansa. [55] Punaiset khmerit ja Pol Pot pakenivat Thaimaan rajalle, ja Vietnam asetti valtaan hallituksen, joka koostui Pol Potin vainoja paenneista punakhmereista. Maanpaossa ollut Sihanouk ryhtyi nyt yhteistyohon punaisten khmerien kanssa ja toimi paamiehena koalitiohallituksessa, jota tukivat Kiina ja lansivallat; Thaimaa vuorostaan tarjosi punakhmereille turvapaikan vastineeksi siita, etta Kiina veti tukensa maan kommunistiselta puolueelta. [56] Vastustaakseen kommunistien johtamaa Vietnamia Yhdysvallat avusti punakhmereja miljoonilla dollareilla ja asetti vietnamilaisten tukeman Kamputsean kansantasavallan kauppasaartoon. Presidentti Jimmy Carterin hallinto esti kansantasavallan paasyn Yhdistyneisiin kansakuntiin (YK), jossa Kambod?aa edusti 1990-luvun alkuun asti punakhmerien ja Sihanoukin monarkistien pakolaishallitus. [57]

Rauhan aika [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Rauhansopimus eri osapuolten (Vietnamin, Kamputsean kansantasavallan hallituksen, punaisten khmerien seka tasavaltalaisen KPNLF:n ja monarkistisen ANS:n) valilla syntyi parin vuoden neuvottelujen jalkeen 1991. Vietnamin joukot vetaytyivat ja sissiliikkeiden johtajat paasivat palaamaan Kambod?aan. YK:n operaatio UNAMIC perustettiin auttamaan miinanraivauksessa ja tukemaan noin 370 000 pakolaisen paluuta Thaimaasta. [58]

Yhdistyneiden kansakuntien tukemat vuonna 1993 jarjestetyt vaalit auttoivat palauttamaan jarjestysta. Maa palautettiin monarkiaksi ja Norodom Sihanoukista tuli elokuussa 1993 jalleen kuningas, nyt ilman poliittista valtaa. Han jatti kruunun vuonna 2004 Norodom Sihamonille . [47] [59]

Vuoden 1993 tasaisten vaalien jalkeen kanssapaaministereiksi nimitettiin Kambod?an kansanpuolueen Hun Sen ja monarkistisen Funcinpec -puolueen prinssi Norodom Ranariddh , Norodom Sihanoukin vanhin poika. Hun Sen jarjesti verisen vallankaappauksen 7. heinakuuta 1997, joka syoksi Ranariddhin vallasta. Vuoden 1998 vaalien jalkeen Hun Sen jatkoi ainoana paaministerina ja Norodom Ranariddh parlamentin puhemiehena. Kambod?an kansanpuolue voitti myos vuoden 2003 vaalit mutta ei taaskaan saanut yksinkertaista enemmistoa. [47]

Vuonna 2006 Funinpec erotti prinssi Norodom Ranariddhin johdostaan. Maaliskuussa 2007 Norodom Ranariddh tuomittiin poissaolevana vankilaan varojen vaarinkaytosta. [47] Punakhmerien johtajia tuomitsemaan perustettu tuomioistuin kaynnistyi hitaasti vuodesta 2005 alkaen. Yksi liikkeen karkihahmoista, Ta Mok kuoli vuonna 2006 ennen kuulustelujen alkua, mutta muun muassa Nuon Chea joutui oikeuteen 2007 ja Kang Kek Ieu tuomittiin 35 vuodeksi vankilaan vuonna 2010. [47]

2010-luvulla maan tekstiiliteollisuuden tyontekijat jarjestivat mielenosoituksia, joissa he vaativat muun muassa palkankorotuksia. Mielenosoitukset karjistyivat niin etta tammikuussa 2014 ne kiellettiin, mika johti vakivaltaisiin yhteenottoihin tyolaisten ja poliisin valilla. [60]

Vaikka Kambod?an kehitys monilla mittareilla on ollut positiivista, demokratian suhteen kehitys on mennyt huonompaan suuntaan. Paaministeri Hun Sen hallitsee maata yha autoritaarisemmin ja diktatuurisemmin. Vuoden 2013 vaalit antoivat viela toivoa demokraattisesta kehityksesta, kun ilmeisesta vilpista huolimatta oppositio paasi lahes tasoihin hallitsevan kansanpuolueen CPP:n kanssa. Kehitysapurahojen varmistamiseksi toteutetusta pohjimmiltaan naennaisesta demokratiasta on alettu luopua. Vuonna 2017 tarkeimman oppositiopuolueen CNRP.n toiminta kiellettiin ja sen johtaja pidatettiin. Lukuisia journalisteja ja ihmisoikeusaktivisteja on pidatetty tai karkotettu maasta, itsenaisia radiokanavia ja vapaata lehdistoa on rajoitettu. Brittilehti The Guardian luonnehti Hun Senia "taysivaltaiseksi diktaattoriksi". [61]

Politiikka [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Kambod?an politiikka
Kambod?an kuningas Norodom Sihamoni .

Valtiomuoto ja hallinto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kambod?a on perustuslaillinen monarkia , jota johtaa paaministeri . Valtionpaamies on kuningas, mutta han puuttuu harvoin suoraan politiikkaan. [62] Nykyinen kuningas on Norodom Sihamoni , joka nousi valtaistuimelle vuonna 2004, kun hanen isansa Norodom Sihanouk jai elakkeelle. [63] Kaytannossa kuninkaalla ei ole mitaan todellista poliittista valtaa. [64]

Hun Sen , Kambod?an paaministeri vuodesta 1985.

Maan lakiasaatavat elimet ovat 58-jaseninen senaatti ja 123-jaseninen alahuone . Senaatin jasenista kuningas nimittaa kaksi, alahuone valitsee kaksi ja 57 valitaan kunnallisvaltuustojen ja parlamentaarikkojen aanestyksen perusteella. Alahuone valitaan yleisin vaalein viiden vuoden valein. [1] Perustuslaki takaa monipuoluejarjestelman, mutta kaytannossa suurin osa puolueista on pienia eika niilla ole juurikaan valtaa. [65] Alahuoneen vaalien jalkeen alahuone ehdottaa suurimman ryhman tai koalition puheenjohtajaa paaministeriksi, ja kuningas vahvistaa valinnan. Paaministeri ehdottaa muita ministereita ja kuningas nimittaa heidat. [1] Vuoden 2013 vaalien jalkeen paaministeri on Hun Sen

Kambod?a on naennaisesti monipuoluejarjestelma, silla paaministeri Hun Senin johtama Kambod?an kansanpuolue CPP on 2010-luvulla noussut de facto yksinvaltaiseen asemaan. [66] Puolue voitti vuoden 2018 vaaleissa kaikki parlamentin 125 paikkaa. Vaaleissa ei ollut lainkaan paaoppositiopuolueen Kambod?an kansallisen pelastuksen puolueen ehdokkaita, silla puolue oli kielletty edellisena vuonna ja sen johtaja oli vankilassa odottamassa tuomiota maanpetoksesta. Vaaleissa oli hallitsevan puolueen lisaksi ehdokkaita tuntemattomista pienpuolueista. Lansimaat, oppositio ja ihmisoikeusjarjestot pitivat vaaleja epauskottavina ja vilpillisina. [67]

Suurin osa vallasta on keskittynyt Hun Senin kasiin, ja vain hanen lahipiirinsa edustajilla on jonkinlaista merkitysta valtionpolitiikassa. Han on myos kasvattamassa pojastansa, Hun Manetista jatkajaansa. [66] Hun Senin puolue on keskittynyt erityisesti johtajiensa ja lahiliittolaisten etujen ajamiseen. Se perusti vuonna 2018 pienille puolueille tarkoitetun neuvoa-antavan neuvoston, jonka vaikutus on kuitenkin marginaalinen. [68]

Oikeuslaitos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Oikeuslaitos muodostuu korkeimmasta oikeudesta, alioikeuksista ja erityistuomioistuimesta , joka kasittelee Punaisten khmerien hallinnon aikana tehtyja vakavia rikoksia. [58] Erillistuomioistuimen toimintaan osallistuu myos ulkomaalaisia tuomareita, ja YK oli mukana sen perustamisessa, mutta ei puutu sen toimintaan. [69]

Kambod?an oikeuslaitoksen on taysin lainsaatajien ohjailtavissa, joten hallitus on kayttanyt sita 2010- ja 2020-luvuilla opposition ja toisinajattelijoiden sortamiseen, ja oppositiojohtaja Sam Rainsy on esimerkiksi tuomittu useita kertoja poissaolevana vankeuteen. [70]

Asevoimat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kambod?an asevoimat muodostuvat maavoimista, ilmavoimista ja laivastosta. Vuoden 2006 lain mukaan 18?30-vuotiaat miehet ovat asevelvollisia, ja heidat on velvoitettu 18 kuukauden varusmiespalvelukseen. [1] Asevoimat karsivat rahapulasta, jota se on yrittanyt paikata myymalla vartiointipalveluita ja pyytamalla yksityisia lahjoituksia. Kansainvaliset tarkkailijat ja ihmisoikeusryhmat pitavat kehitysta huolestuttavana. [71]

Hallinnollinen jako [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kambod?a jaetaan 20 maakuntaan (????? ? khet ) ja neljaan maakunnantasoiseen kuntaan (????? ? krong ). Maakunnat jaetaan edelleen piirikuntiin ( srok ), jotka vuorostaan jaetaan kuntiin ( khum ). Kunnat jaetaan piireihin ( khan ) ja edelleen kortteleihin ( sangkat ). [72]

Kunnat on merkitty tahdella (*). [73]

Kambod?an kartta
Kambod?an maakunnat [73] [74]
Nimi Pinta-ala (km 2 ) Vakiluku (2019) Kartalla
Banteay Meanche?y 6 200 861 883 1
B?t Dambang 12 200 997 169 2
Kampong Cham 9 400 899 791 3
Kampong Chhn?ng 5 400 527 027 4
Kampong Spœ 7 000 877 523 5
Kampong Thum 12 900 681 549 6
Kampot 4 700 593 829 7
Kandal 3 600 1 201 581 8
Kaoh Kong 11 000 125 902 9
Keb * 160 42 665 10
Kracheh 11 800 374 755 11
Mondol Kiri 13 600 92 213 12
?tar Meanche?y 6 600 276 038 13
Pail?n * 1 100 75 112 14
Phnom Penh * (Phnum Penh) 375 2 281 951 15
Sihanoukville * (Pre?h Seihan?) 2 500 310 072 16
Pre?h Vihear 13 900 254 827 17
Po?th?s?t 12 500 419 952 18
Prey Veng 4 700 1 057 720 19
Rotanak Kiri 11 700 217 453 20
Si?m Reab 11 400 1 014 234 21
St?eng Treng 12 000 165 713 22
Svay Ri?ng 2 800 525 497 23
Takev 3 500 900 914 24

Talous [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Kambod?an talous
Kambod?alaisnainen riisipellolla.
Angkor Wat

Talouskasvu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kambod?an talous on kasvanut voimakkaasti 1990-luvun alusta lahtien. Maan talouskasvu oli vuosina 1998?2019 keskimaarin 7,7 prosenttia vuodessa, mika teki maasta yhden maailman nopeimmin kasvavista talouksista. [75] Kambod?an bruttokansantuote oli Kansainvalisen valuuttarahaston tilastojen mukaan vuonna 2022 noin 1 770 Yhdysvaltain dollaria asukasta kohden. [4] Maailmanpankki luokittelee maan talouskasvun ansiosta alemman keskiluokan maaksi ja arvioi maan saavuttuvan vuoteen 2030 mennessa ylemman keskiluokan. [75]

Alat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tekstiiliteollisuus ja turismi ovat talouskasvun tarkeimmat vauhdittajat. [75] Kambod?an teollisuustuotanto oli viela 1990-luvun puolivalissa hyvin pienta, mutta sen jalkeen monet kehittyneemmat valtiot ovat panostaneet maan vaateteollisuuteen. [76] Kambod?an vienti on voimakkaasti keskittynyt vaatteisiin, joiden osuus koko viennista oli vuonna 2019 noin 80 prosenttia. [77] Suurin tuontituote oli puolestaan tekstiilit, jotka menivat vaateteollisuuden kayttoon. [78] Tarkeimmat vientimaat olivat Yhdysvallat, Japani, Saksa, Britannia ja Kiina. [76] Tuontitavarasta noin 90 prosenttia tuodaan Aasian maista. [78] Kiinan, Vietnamin ja Thaimaan osuus oli vuonna 2016 yli 50 prosenttia. [79]

Matkailu on maan toiseksi suurin kovan valuutan lahde vaateteollisuuden jalkeen. [58] Vuonna 2019 maassa vieraili 6,6 miljoonaa turistia. [3] Alan kasvu on ollut nopeaa, silla miljoonan vierailijan raja ylittyi ensimmaisen kerran 2004. [80] Valtaosa maahan saapuvista matkailijoista vierailee Angkorissa tai Phnom Penhissa ; myos uudistunut Si?m Reabin kaupunki on tarkea kohde. Matkailu on tuonut paljon hyvaa Kambod?alle: se on luonut uusia taloudellisia mahdollisuuksia, auttanut maan kulttuurielamaa ja lisannyt optimismia, [81] mutta toisaalta Kambod?a on myos seksiturismin tarkea kohdemaa ? erityista huolta on esitetty lapsiprostituoitujen ja prostituutiohon pakotettujen kohtalosta. [82]

Vuonna 2019 maatalous tyollisti 32 prosenttia tyovoimasta, kun viela 2011 maatalouden osuus tyovoimasta oli 56 prosenttia. [77] Bruttokansantuotteesta maatalouden osuus vuonna 2022 oli 22,8 prosenttia. Maatalouden tarkeimpiin tuotteisiin kuuluvat riisi, kumi, maissi, vihannekset, cashew-pahkinat, tapioka, tupakka ja silkki. [3] Maan vilja-aittoja ovat Kampong Thum , Kracheh , Mondol Kiri , Pre?h Vihear ja Rotanak Kiri . [83]

Kambod?an kaivannaistoiminta on varsin alikehittynytta, ja paaosa kaivoksista on pienimuotoisia louhoksia, joista saadaan rakennusmateriaaleja. Maassa on kuitenkin myos tuhansia kasityona tehtavia kulta- ja jalokivikaivoksia. [84] Maan vesilta loytyi vuonna 2005 oljya ja maakaasua, mutta kaupallisen toiminnan aloitusta on siirretty useita kertoja. Vuonna 2020 singaporelainen KrisEnergy pumppasi ensimmaisen eran raakaoljya. [58] [3] Tuotanto kuitenkin keskeyti pian yrityksen ajauduttua selvitystilaan. [85]

Rahapolitiikka [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kambod?an valuutta on nimeltaan riel . Yleisesti kaytetaan myos Yhdysvaltain dollareita ja Thaimaan rajalla Thaimaan bahteja . [86] Kambod?a on ollut pitkaan voimakkaan dollarisoitunut , mutta hallinto on pyrkinyt 2010-luvulta lahtien vahvistamaan rielin asemaa. Kambod?an keskuspankki laski vuoden 2019 ensimmaisen 11 kuukauden aikana liikkeelle 3,4 biljoonaa rielia. Keskuspankki vaati myos, etta vuoden 2019 loppuun mennessa jokaisen pankin lainoista vahintaan kymmenes on tehty rieleilla. Muutokset ovat tehonneet, silla liikkeessa olevien rielien maara kasvoi vuonna 2019 yli 31 prosentilla. [87] Keskuspankin arvion mukaan viela vuonna 2021 dollarien osuus oli kuitenkin yli 80 prosenttia, mika heikentaa keskuspankin mahdollisuuksia vaikuttaa rahavarantoon tai korkoprosentteihin. [88]

Koyhyys ja talouden haasteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kambod?a on pystynyt 1990-luvun alun jalkeen vahentamaan selvasti koyhyytta , ja tuona aikana miljoona ovat nousseet pois aarimmaisesta koyhyydesta . Onnistumisen taustalla ovat talouskasvu, joka on hyodyttanyt lahes koko vaesto, ja julkisten palveluiden leivttaminen myos syrjaisempiin alueisiin. [89] Vuonna 2020 asetetun koyhyysrajan mukaan noin 18 prosenttia kambod?alaisista asui edelleen koyhyydessa. Osuus on pienimmillaan Phnom Penhissa (4,2 prosenttia), mutta maaseudulla koyhyien osuus on 22,8 prosenttia. Koyhien maara laski 2009?2019 noin 1,6 prosentilla vuodessa. [75]

Kambod?an vaestolta puuttuu kunnollinen koulutus etenkin koyhalla maaseudulla, jonka infrastruktuuri on lahes olematon. Pelko poliittisesta epatasapainoisuudesta ja korruptiosta ovat hidastaneet ulkomaisia investointeja. Vuosina 2004?2009 ulkomaiset investoinnit kuitenkin kasvoivat 12-kertaisiksi. [58]

Laajalle levinnyt korruptio on suuri ongelma. Vuonna 2010 maa sijoittui 178 maan joukossa sijalle 154 Transparency Internationalin korruptiolistalla. Korruption vastainen laki valmistui 15 vuoden valmistelun jalkeen. Paaministeri perusti korruptionvastaisen yksikon, mutta sen tehokkuutta epailtiin yleisesti. [90]

Energia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kambod?a tuottaa suurimman osan kuluttamastaan sahkosta itse ? vuonna 2007 sita tuotettiin 1,272 miljardia kilowattituntia. [1] Maan sahkoistysaste on toistaiseksi kuitenkin Aasian pienimpia, ja vain 12 prosentilla kotitalouksista on sahkot. Sahkon hinta on maailman korkeimpia, maaseudulla jopa 0,90 Yhdysvaltojen dollaria kilowattitunnilta. Monet sahkovoimalat toimivat dieselilla, mutta suunnitelmiin kuuluu joidenkin korvaaminen raskasta polttooljya kayttavilla laitoksilla ja halvan sahkon ostaminen Vietnamista ja Thaimaasta. Myos vesivoiman lisarakentaminen on suunnitteilla. Ilman sahkoa elavat kotitaloudet tuottavat paaosan energiastaan polttamalla biomassaa: polttopuuta ja puuhiilta. [91]

Liikenne [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Liikennetta Phnom Penhissa.

Kambod?an liikenneverkostoa on 2010-luvulla kehitetty selvasti, ja varsinkin maaseudulle on rakennettu uusia teita. Tiet ovat silti monesti usein heikossa kunnossa, ja niiden yllapito on riittamatonta. [92] Teiden kunto vaihtelee myos vuodenajan mukaan, ja sadekaudella tieverkoston laatu on erityisen huono. Tulvat aiheuttavat silttikerrostumia seka huuhtovat teita. [93] Paikalliset kayttavat liikkumiseen yleensa autoja, moottoripyoria tai busseja. Polkupyorariksojen eli cyclojen kaytto on vahentynyt merkittavasti 2000-luvulla. [94]

Kambod?an laaja vesitieverkko on ollut kaupankaynnin kannalta historiallisesti tarkea ja muodostaa edelleen merkittavan osan maan liikennejarjestelmaa. Mekongjoki ja Tonle Sap ovat ympari vuoden liikennoitavissa, ja yhteensa maassa on noin 1 900 kilometria vesiteita. [93] Paakaupungista Phom Penhista on saannollinen yhteys Si?m Reabiin , josta voi jatkaa B?t Dambangiin . [93] Kambod?an tarkein rahtisatama on Sihanoukvillessa . [95]

Siirtomaa-aikana rakennetut rautatiet paaosin tuhottiin punakhmerien aikana. Jaljelle jaaneita on sen jalkeen hitaasti kunnostettu. Phnom Penhin ja Sihanoukvillen valinen matkustajaliikenne avattiin uudestaan 2016. [96] Pohjoinen linja kulkee puolestaan Phnom Penhista Thaimaan rajalle Paoy Petiin . [93]

Kambod?assa on kolme toimivaa lentoasemaa, Phnom Penhin kansainvalinen lentoasema , Si?m Reabin kansainvalinen lentoasema ja Sihanoukin lentoasema . Merkittavimmat lentoyhtiot ovat Camboria Airways , Cambodia Angkor Air ja Lanmei Airlines , mutta Kambod?an lentoyhtiot ovat usein lyhytikaisia. [93] Vuonna 2017 seka Phnom Penhin etta Si?m Reabin kautta kulki noin 4,2 miljoonaa matkustajaa. [97]

Tietoliikenne [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kambod?an puhelinlinjoja tuhottiin laajasti punaisten khmerien hallinnon aikana, ja verkon korjaaminen kesti sen jalkeen kauan. [98] Maan kannykka- ja laajakaistaliittymien maara on kasvanut 2010-luvulla nopeasti. Vuonna 2022 laajakaistaliittymia oli 17,9 miljoonaa eli enemman kuin maassa on asukkaita. Vuodesta 2016 maara on kasvanut 120 prosentilla. [99] [100]

Vuonna 2022 internetia kaytti 78,8 prosenttia kambod?alaisista, 26,2 prosenttia enemman kuin edellisena vuotena. Internetiin paasya rajoittaa heikko infrastruktuuri, ja esimerkiksi laajat sahkokatkot vaikeuttavat tietoliikenneyhtioiden toimintaa. Syrjaisilla maaseutualueilla internetin nopeus saattaa olla hyvin heikko. Maa solmi vuonna 2020 Huawein kanssa sopimuksen 5G -verkon rakentamisesta. [101]

Vaesto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Kambod?an vaesto
Therevada-buddhalainen munkki.

Vaestorakenne [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kambod?an vakiluku maan vuoden 2019 vaestonlaskennan mukaan oli 15 552 221. [102] Vaestonkasvu oli tuolloin tilastojen mukaan 1,4 prosenttia. Kasvu on hidastunut kokonaishedelmallisluvun laskun ja maastamuuton seurauksena. [2] Kambod?an kaupungistunut voimakkaasti 2000-luvulla. Vuonna 2008 kaupungeissa asui 19,5 prosenttia kansasta, mutta vuonna 2019 osuus oli noussut 39,4 prosenttiin. Kaupunkien vakiluku nousi samalla 2,6 miljoonasta 6,1 miljoonaa, mutta maaseudun vakiluku laski 10,8 miljoonasta 9,4 miljoonaan. [74]

Kambod?a on Kaakkois-Aasian maaksi hyvin homogeeninen valtio, silla sen vaestosta ylivoimainen enemmisto on khmereja , puhuu khmerin kielta ja on buddhalaisia . Khmerien osuus vaestosta on 90 prosenttia. [103] Khmer on valtion virallinen kieli. Vahemmistoihin kuuluvat kiinalaiset , vietnamilaiset , chamit ja khmer loeut . Mekongjoen varrella paakaupungin pohjoispuolella asuvat chamit ovat merkittavin vahemmisto; chamit polveutuvat muinaisen Champa -kuningaskunnan asukkaista ja he omaksuivat islaminuskon malaijeilta . Heita vainottiin pahoin punakhmerien aikaan. Kambod?an kiinalaiset ovat paaosin sulautuneet valtavaestoon, mutta vietnamilaiset ovat sailyttaneet oman kulttuurinsa. Khmer loeut ovat vuorostaan maan koillisosassa asuvia vuoristoheimoja, joita on noin 20. [104]

Kaikkiaan maassa puhutaan 22 kielta. [105] Khmerin kieli kuuluu austroaasialaisten kielten mon-khmer-ryhmaan ja sita kirjoitetaan omalla aakkostollaan . [106] Khmerin puhujien osuus kansasta vuonna 2019 oli 95,8 prosenttia. Kiinaa puhui 0,6 ja vietnamia 0,5 prosenttia. [107] Ranskan kieli on yleisin vieras kieli, jota myos opetetaan kouluissa ja yliopistoissa ja kaytetaan hallinnossa. Nuoret kambod?alaiset ovat kuitenkin 2000-luvulla siirtyneet kayttamaan englantia , ja sen asema onkin vahvistumassa. [6]

Theravada-buddhalaisuus , jota punakhmerit sortivat, on jalleen maan paauskonto. Vuoden 2019 tilastojen perusteella 97,1 prosenttia on buddhalaisia, 2,0 prosenttia muslimeita, 0,3 prosenttia kristittyja ja 0,5 prosenttia muita. [108] Buddhalaisuuteen on sekoittunut perinteista animismia ja esi-isien palvontaa. Buddhalaisilla temppeleilla ( wat ) on ollut maan historian aika merkittava rooli paikallisina kulttuuri- ja koulutuskeskuksina, mutta valtaosa niista tuhottiin punakhmerien aikana. Nyt buddhalaisuus on kirjattu maan perustuslakiin valtionuskonnoksi. Islaminuskoisia ovat lahinna chamit, pieni kristitty vahemmisto asuu Phnom Penhissa ja muissa suurissa kaupungeissa ja vuoristoheimot harjoittavat animismia. [109]

Valtaosa kambod?alaisista on omavaraismaanviljelijoita, jotka asuvat pienissa kylissa. Vuoristoheimot harjoittavat kaskiviljelya. Koyhyys, aliravitsemus ja taudit ovat syrjaisella maaseudulla edelleen yleisia. [104]

Suurimmat kaupungit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 2010 arvioitiin, etta kymmenessa kaupungissa oli yli 50 000 asukasta. Suurimpien kaupunkien jarjestys oli muuttunut oleellisesti kymmenessa vuodessa. [110]

Paakaupunki Phnom Penh oli aikanaan ”Aasian helmi”. Se karsi sisallissodasta pahoin, mutta on toipumassa hyvaa vauhtia. [111] Toiseksi suurimmassa kaupungissa B?t Dambangissa on sailynyt hyvin siirtomaa-ajan ranskalaista arkkitehtuuria. [112] Sihanoukville on moderni satamakaupunki, jonka hiekkarannat houkuttelevat seka koti- etta ulkomaisia matkailijoita. [113] Si?m Reab on tunnettu ennen kaikkea Angkorin raunioalueesta. [114] Kampong Chhn?ng on satamakaupunki Tonle Sap -joen varrella. Se on merkittava kalasatama. [115]

Kambod?an suurimmat kaupungit
nimi hallintoalue vakiluku 2010 [110]
Phnom Penh Phnom Penh 1 485 661
B?t Dambang B?t Dambang 190 090
Sihanoukville eli Pre?h Seihan? Pre?h Seihan? 152 873
Si?m Reab Si?m Reab 135 112
Kampong Chhn?ng Kampong Chhn?ng 92 488
Prey Veng Prey Veng 65 737
Kampong Cham Kampong Cham 63 139
Po?th?s?t Po?th?s?t 55 823
Takev Takev 55 252
Ta Khmau Kandal 50 091

Koulutus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kambod?assa on periaatteessa yhdeksan vuotta kestava oppivelvollisuus. [58] Koulunkaynti on yleistynyt 2000-luvun kuluessa huomattavasti. Vuonna 2010 jo yli 90 prosenttia alakouluikaisista kavi koulua. Luokalle jaaminen ja koulun keskeyttaminen ovat kuitenkin ongelmia, ja ylakoulua kavi vain 32 prosenttia ikaluokasta. [116] Vuonna 2019 toisen asteen koulutukseen ilmoittautuneiden osuus oli 45,2 prosenttia ja korkeakoulutukseen 13,1 prosenttia; kumpikin lukema oli Kaakkos-Aasian matalin. [117]

Peruskouluverkko kattaa kaytannossa koko Kambod?an, mutta toisen asteen koulutusta on tarjolla paaasiassa piirikuntien paakaupungeissa. Korkeakoulutus keskittyy Phnom Penhiin ja joihinkin suurimpiin kaupunkeihin. [92] Kambod?assa on kymmenen julkista ja 29 yksityista korkeakoulua. [118] Pol Potin valtakaudella koulut ja yliopistot suljettiin ja tuhottiin, suuri osa opettajista surmattiin ja monet eloonjaaneista livahtivat tilaisuuden tullen ulkomaille. Maan vanhin ja suurin korkeakoulu, Phnom Penhin yliopisto , avattiin uudelleen vaiheittain vuosina 1980?1988. Koulutusjarjestelman jalleenrakennus aloitettiin opettajien koulutuksesta. [119]

Kansanterveys [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 2017 keskimaarainen elinianodote oli 69,3 vuotta. Kymmenen vuotta aiemmin elinianodote oli 64,7 vuotta. [120] Terveydenhoitojarjestelma on puuttellinen jopa monissa maakuntien paakaupungeissa. [92] Kansalaisten terveydentila onkin huonompi kuin monissa lahivaltioissa, mutta 2000-luvulla lapsi- ja aitiyskuolleisuus ovat laskeneet ja elinianodote noussut. Maaseudulla keskeisimpia haasteita ovat puhtaan juomaveden puute ja heikkotasoinen viemaristo seka osaavien laakareiden ja katiloiden puute. Kaupungeissa liikenneonnettomuudet aiheuttavat huomattavat maarat kuolintapauksia. [121]

Malaria on Kambod?an suurimpia terveysongelmia. Se vaivaa eniten maan ita- ja pohjoisosien metsakylien asukkaita. Malarian esiintyvyys vaihtelee vuodesta toiseen sademaaran ja sen mukaan, paljonko ihmisia toimii metsatehtavissa. Malarialaakkeiden huolimattoman kayton takia maahan on syntynyt malarialoispopulaatioita, jotka ovat resistantteja useimmille tunnetuille laakkeille. Epidemian pahenemista koetetaan estaa kylaneuvoloilla, joista saa diagnoosin ja laakkeet nopeasti. [122] Vuonna 2011 malariaan kuoli 94, vuonna 2012 vain 47 henkea. [123]

Denguekuume uhkaa pienia lapsia kaupungeissa, vaikkakin se on harvinaistunut 2000-luvulla. AIDS -tilanne on puolestaan parantunut 1990-luvun jalkeen, jolloin suunnattiin terveyskampanjoita seksityolaisille, huumeiden kayttajille ja homomiehille. Samalla myos HIV -testau ja antiretroviraalilaakitys mahdollisestettiin ympari maata. HIV-esiintyvyys oli vuonna 2010 noin 0,8 prosenttia, kun se oli vuonna 1998 noin 2,4 prosenttia. [121] Muita vaarallisia tartuntatauteja ovat H5N1 -lintuinfluenssa, ripuli, A- hepatiitti , lavantauti ja Japanin aivotulehdus . [1]

Monet ymparistotekijat vaikuttavat kambod?alaisten kansanterveyteen: pilaantunut pohjavesi, puun poltosta syntyvat pienhiukkaset sisa- ja kaupunki-ilmassa, jaamat maataloudessa kaytetyista hyonteismyrkyista ja lannoitteista. [124] Vaarennettyjen ja laimennettujen laakkeiden kaytto on johtanut taudinaiheuttajien resistanttien kantojen syntymiseen. [125] Myos laajemmat ymparistoongelmat, kuten ilmaston lampeneminen ja metsatuhot, aiheuttavat vaaroja ihmisten terveydelle. [126]

Kulttuuri [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Kambod?alainen kulttuuri

Kulttuurihistoria [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Nykyisen Kambod?an kulttuurista voidaan erottaa kolme historiallista kerrostumaa: keskiajan klassinen khmer-kulttuuri, myohempi theravada -buddhalainen kulttuuri ja uudempi ranskalainen siirtomaa-ajan perinto. [127] 1900-luvun jalkipuoliskon sotakausi ja anarkia olivat maan kulttuurielamalle tuhoisia, ja punakhmerien kansanmurhassa sai surmansa lukuisia taiteilijoita ja alymyston jasenia. Vuosisadan loppupuolella tilanne on kuitenkin parantunut. [128]

Khmer-kulttuuri, joka kehittyi ja levittaytyi erityisesti Khmer-valtakunnan aikana, on vaikuttanut suuresti naapurimaihin Laosiin ja Thaimaahan . Khmerit ovat kehittaneet oman musiikkinsa , arkkitehtuurinsa ja veistostaiteensa . [129] [130]

Punaisten khmerien vallan jaatya taakse kambod?alaisista on tullut jalleen hyvin luokkatietoisia: avioliitot eri yhteiskuntaluokkien valilla ovat harvinaisia. Yhteiskuntaluokka maaraytyy paaasiassa varallisuuden mukaan, ja sita ilmentavat nayttavat korut ja asuntojen rakennusmateriaali: koyhimmilla on kaislakattoisia bambutaloja, varakkaammilla puutaloja ja yhteiskunnan kerma asuu kivitaloissa. [6]

Arkkitehtuuri ja kuvataide [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kambod?assa on sailynyt Angkor-kautta edeltavia temppeliraunioita ja hindujumalia esittavia kiviveistoksia, [131] mutta maan arkkitehtuurin tarkeimmat monumentit ovat Khmer-valtakunnan ajalta. Ensimmaiset valtakunnan arkkitehtuurin merkkiteokset ( Preah Ko ja Bakong ) rakennutti kuningas Indravarman I (877?889) silloiseen paakaupunkiin Hariharalayaan . Indravarmanin seuraaja siirsi paakaupungin Angkoriin . Angkorin tunnetuin ja loisteliain rakennus lienee kuitenkin maan lippuunkin kuvattu Angkor Watin temppeli, joka valmistui Suryavarman II:n hallituskaudella (1113?1150). Hanta seurannut Jayavarman VII kaantyi buddhalaisuuteen ja rakennutti uuden paakaupungin Angkor Thomiin , jonka keskuksena on valtava Bayonin buddhalainen temppeli. Khmer-imperiumin arkkitehtuuri monimutkaistui ajan kuluessa ja varsinkin myohemmat rakennukset peitettiin korkokuvin. Niihin kuvattiin usein Ramayanan ja Mahabharatan tapahtumia. Muut rakennukset olivat puisia ja tavallinen kansa asui pilareille nostetuissa, harjakattoisissa puurakennuksissa, joita on nykyaankin Kambod?an maaseudulla. [132]

Siirtomaakaudella Ranskalla oli suuri vaikutus maan arkkitehtuuriin ja kuvataiteeseen. [133] Phnom Penhiin rakennettiin 1800-luvulta lahtien kanavia, puistokatuja ja runsaasti eurooppalaistyylisia rakennuksia, aluksi tiilesta ja myohemmin 1930-luvulta lahtien betonista, kuten kaupungin art deco -tyylinen kauppahalli Phsar Thom Thmei . [134] Itsenaistymisen jalkeen 1950-luvulla kuvataide ja arkkitehtuuri alkoivat jalleen hyodyntaa vanhoja khmer-valtakunnan aikaisia aiheita ja ne valjastettiin luomaan uutta kansallista identiteettia. [128] Viime vuosina maan urbaani maisema on muuttunut nopeaan tahtiin usein ilman keskitettya suunnittelua. [135]

Kambod?an kasityotaide on jakautunut aiemmin toisaalta maaseudun kayttotaiteeseen ja hoville tarkoitettuun taiteeseen. Viime vuosina kasityot ovat kokeneet uuden nousun. [136] Perinteisiin taiteisiin kuuluvat muun muassa tekstiilitaide, temppelien seinamaalaukset ja puukoristelut seka korien, naamioiden ja korujen valmistus. [137]

Elokuva [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kotimainen elokuvateollisuus syntyi ja kukoisti Kambod?assa 1950- ja 1960-luvulla. Maassa oli nuoria, ulkomailla opiskelleita ohjaajia, ja maahan perustettiin useita tuotantoyhtioita ja runsaasti elokuvateattereita. [138] Punaisten khmerien kaudella elokuvia ei juuri naytetty, monet ohjaajat ja nayttelijat surmattiin ja elokuvateollisuus naivettyi. [139]

Kotimainen elokuvateollisuus elpyi 1980-luvulla, kun sosialistiseen realismiin kyllastynyt yleiso alkoi suosia lahihistoriaa ja romantiikkaa kuvaavia elokuvia. Ulkomaalaiset elokuvat jyrasivat ne pian alleen, ja uusi nousu koettiin vasta 1990-luvun loppupuolella. Silti jo aiemmin esimerkiksi ohjaaja Panh Rithy saavutti kansainvalista menestysta, ja hanen ensimmainen pitka elokuvansa Nainen riisipellolla esitettiin Cannesin elokuvajuhlilla . Vuonna 2001 ohjaaja Fay Sam Angin teos Kon Pouh Keng Kang menestyi ja lisasi kambod?alaisen elokuvan suosiota laajemminkin. [140] Maan elokuvateollisuus karsii edelleen piratismista ja huonolaatuisesta tuotannosta. Kambod?assa on kuvattu useita ulkomaisia elokuvia, joista tunnetuimpiin kuulunevat Tomb Raider (2000), City of Ghosts (2001) ja Tiikeriveljekset (2004). [141]

Esittavat taiteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Perinteinen khmerien tanssi.

Muinaisen khmer-musiikki- ja taideperinteen ymmartaminen on tarkeaa koko Kaakkois-Aasian kannalta, koska khmer-valtakunta toimi alueen kulttuurien sulatusuunina puolen vuosituhannen ajan. Kambod?an musiikissa on edelleen nahtavissa muun muassa indonesialaisia vaikutteita ja silla on paljon yhteyksia Thaimaan, Laosin ja Burman musiikkiperinteisiin. [142] Monet instrumentit ovat sidoksissa uskonnollisiin tai maallisiin juhliin, eika niita yleensa soiteta yksinaan. Yleisimmat orkesterikokoonpanot ovat pinpeat , johon kuuluu vahintaan kahdeksan instrumenttia ja joka saestaa esimerkiksi varjoteatteria, kuninkaallisia tansseja tai festivaaleja, [143] ja nykyisin tunnetuin orkesteri mohori , jota kaytetaan esimerkiksi juhlissa, radiossa tai saestamaan lansimaista populaarimusiikkia. [144] Pinpeat perustuu gongien ja ksylofonien kaltaisiin lyomasoittimiin. [143]

Modernin, muinaisen ja klassisen musiikin erottaminen toisistaan on vaikeaa, silla kambod?alaisessa elavassa musiikissa sekoittuu kansanmusiikkia, uskonnollisia melodioita ja maan itaosien etnisten vahemmistojen musiikkia. [145] Klassiset musiikkimuodot ovat paaosin yhtenevia thaimaalaisen perinteen kanssa, vaikka joitakin alkuperaisia khmer-musiikkiperinteita lieneekin sailynyt. Esimerkiksi seremoniallinen pinpeat -orkesterimuoto on thaimaalaisen pi phat -orkesterin vastine. Myos klassinen tanssi on Thaimaan kautta omaksuttu, mutta toisaalta thaimaalainen klassinen tanssiperinne lainattiin aiemmin khmer-valtakunnalta Angkorin valtauksen yhteydessa. [128]

Nang sbek -varjoteatteria on esitetty Angkorin ajoilta lahtien ja sita saestaa pinpeat -orkesteri. Maaseudulla yleinen varjoteatterin muunnos on ainoa perinteisen teatterin muoto, johon kuuluu puhetta. Vaikka suurin osa maan perinteisista tansseista on havinnyt, osa niista koki 1800-luvulla renessanssin. Suurin osa tansseista kuvaa Ramayana -eepoksen khmer-version ( Reamker ) tarinoita tai kansanlegendoja. Niissa kaytetaan naamioita ja varikkaita asuja ja niita saestavat kuoro ja useat erilaiset soittimet. [146] Tarkein tanssiryhma lienee kuninkaallinen ”baletti”, kuten Thaimaassakin. Alun perin sen ohjelmistoon kuului ainoastaan lakhon khol -tanssi, joka kuvaa Ramayanan tapahtumia ja joka on miesten esittamaa. 1950-luvulla alkunsa sai kulttuurin khmerilaistamisen yhteydessa apsaroiden tanssi , jonka esittajien korut ja kruunut kopioitiin Angkor Watin seinareliefeista. [147]

Keittio [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ruokaa myynnissa kambod?alaisella torilla.
Prahok -ateria: banaaninlehdessa valmistettua prahok -tahnaa, riisia ja vihanneksia.

Kambod?alaisessa keittiossa yhdistyy piirteita Thaimaan, Intian ja Kiinan ruokakulttuureista, mutta myos ranskalaiset ja myohemmin vietnamilaiset ovat tuoneet omat mausteensa maan keittioon. Tarkein ruoka-aine on riisi , jota saatetaan syoda kolme kertaa paivassa. Sen vaihtoehtona ovat nuudelit . Merkittavin proteiininlahde ovat kala ja muut merenelavat, joita saadaan meren lisaksi etenkin Tonle Sab -jarvesta. Myos lihaa (nautaa, sikaa ja kanaa) syodaan jonkin verran, mutta vahemman, ja usein sita kaytetaan pikemminkin vain mausteena. Tuoreita kasviksia ja hedelmia syodaan runsaasti ja rasvaa on hyvin vahan. [148] [149]

Oman makunsa khmer-keittiolle antavat limettimehu , kookosmaito ja fermentoitu, voimakkaan hajuinen kalatahna ( prahok ). Yleisiin mausteisiin kuuluvat myos kurkuma , galangal -juuri, valkosipuli , sitruunaruoho , tamarindi ja inkivaari . [148] [6] Monimutkainen kroeung -mausteseos toimii pohjana valtaosalle ruokalajeista ja keittio perustuukin etenkin mausteiden ja aromaattisten yrttien tuomiin makuihin. [149]

Kirjallisuus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Varhaisimmat Kambod?assa kirjoitetut teokset olivat Angkor-kaudella 800?1200-luvuilla palmunlehdille laadittuja sanskritinkielisia teksteja. Myos buddhalaisia kirjoituksia ja jataka -kertomuksia tuotettiin talloin saannollisesti. Vanhin sailynyt khmerinkielinen teos on vuorostaan Ramayana -eepoksen khmer-versio Reamker , jonka tapahtumia kuvataan yleisesti maan taiteessa ja musiikissa. 1600-luvulla syntyivat buddhalaisten munkkien chbap -runous ja runomuotoiset jataka-tarinoita eteenpain valittavat satra lbaeng -romaanit. [150]

Ranskan siirtomaa-ajalla 1800-luvulla syntyi moderni kambod?alainen kirjallisuus, joka keskittyi kuitenkin edelleen klassisiin aiheisiin. Khmer-aakkostoa kaytettiin kirjapainossa ensi kerran vasta 1908 Pantan Ta Mas -teoksen julkaisun myota. 1930- ja 1940-luvuilla alettiin julkaista runsaasti novelleja, naytelmia ja romaaneja lehdissa, ja vasta talloin kirjallisuutta alettiin pitaa taidemuotona. [151] Vuosina 1938?1972 ilmestyikin jo yhteensa yli tuhat romaania. [152]

Punakhmerien aikana 1970-luvun lopussa kirjallinen toiminta oli vahaista, mutta ajan karsimys on inspiroinut monia ulkomailla asuvia khmer-kirjailijoita. Kansantasavallan aikaan 1980-luvulla kirjallisuus keskittyi kasittelemaan virallisesti hyvaksyttyja teemoja, sotaa ja sosialismia. Sensuuri hellitti vuonna 1989 ja 1990-luvulla sanomalehtien yleistymisella oli suuri vaikutus kirjallisuuteen, joka keskittyi viihteeseen mutta tuotti myos yhteiskunnallisia huomioita. [152] Lukemisharrastus on yleistynyt, mutta markkinoita hallitsevat sotaa edeltavat romaaniklassikot. Uudet julkaisut ovat pienimuotoisia. [153]

Tiedotusvalineet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Valtion yleisradioyhtio TVK yllapitaa radio- ja televisiokanavia. Maassa toimii myos kuusi yksityista televisio- ja kolme radioasemaa, joista yksi yhteistyossa Phnom Penhin kaupungin kanssa. Paivittain ilmestyy kaksi khmerinkielista ja kaksi englanninkielista sanomalehtea. Monet kambod?alaisista lehdista ja televisioasemista ovat riippuvaisia puolueiden taloudellisesta tuesta. Paaministeri on luvannut, ettei toimittajia rangaista mielipiteiden ilmaisemisesta, mutta Toimittajat ilman rajoja -jarjesto on raportoinut useista syytteista ja vankeustuomioista. Virkamiesten loukkaaminen ja vaaran tiedon levittaminen on rangaistavaa. Internetin tai satelliittivastaanottimien kayttoa ei ole rajoitettu, ja naapurimaiden radiolahetykset ovat seurattavissa. [154]

Sananvapauden ja lehdistonvapauden tila on jatkuvasti heikentynyt Kambod?assa; riippumattomia lehtia on lopetettu, sensuuria on tiukennettu ja journalisteja on pidatetty. Toimittajat ilman rajoja -jarjeston lehdistonvapauden listauksessa vuonna 2018 Kambod?a oli sijaluvulla 143 kaikkiaan 180 maasta. [155]

Urheilu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kambod?a on osallistunut kesaolympialaisiin vuodesta 1964, yleensa alle 10 hengen joukkueella. Maa ei ole saanut mitaleita. [156] Kambod?an jalkapallomaajoukkue ei ole kertaakaan esiintynyt MM-kisoissa . Aasian kisoissa se sijoittui neljanneksi vuonna 1972. FIFAn rankingissa lokakuussa 2010 maa oli sijalla 182. Maassa on 65 jalkapalloseuraa ja niissa 5 511 rekisteroitya pelaajaa. [157]

Jalkapallon lisaksi erilaiset kamppailulajit ovat suosittuja. Bokator on khmerien muinainen kamppailulaji, jonka on sanottu olevan kaakkoisaasialaisten potkunyrkkeilylajien edeltaja. Angkor Watissa on kohokuvia , jotka esittavat bokatorottelijoita. Se oli muinaisten khmerien armeijan lahitaistelulaji, ja kehitetty taistelukentille. Pradal serey on perinteinen khmerien nyrkkeilylaji , josta on todisteita jo 800-luvulta. Se on nykyaankin suosittu urheilumuoto, ja siina voittaja selviaa joko tyrmayksella tai tuomariaanin. Khmerien perinteinen paini on kolmierainen, ja ottelun voi voittaa selatyksella. Perinteisia kamppailuja jarjestetaan kambod?alaisena uutenavuotena ja muina perinteisina juhlapaivina. [158]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • BTI 2022 Country Report ? Cambodia (pdf) 2022. Gutersloh: Bertelsmann Stiftung. Viitattu 29.1.2023. (englanniksi)
  • Brown, Ian:  Cambodia: An Oxfam Country Profile . Oxfam, 2000. ISBN 0-85598-430-9 . Google-kirjat (viitattu 9.5.2011). (englanniksi)
  • Cambodia Country Report (pdf) 2016. Gutersloh: Bertelsmann Stiftung. Arkistoitu 26.2.2018. Viitattu 25.2.2018. (englanniksi)
  • Chandler, David P. & Overton, Leonard C: Cambodia Encyclopædia Britannica . 19.10.2022. Viitattu 5.1.2023. (englanniksi)
  • Colet, John & Eliot, Joshua:  Footprint Cambodia Handbook . Footprint Travel Guides, 2002. ISBN 978-1-9034-7140-1 .
  • Final General Population Census 2019 (PDF) 10/2020. Phnom Penh, Kambod?a: National Institute of Statistics, Ministry of Planning. Viitattu 19.1.2023. (englanniksi)
  • Heikkila-Horn, Marja-Leena:  Kaakkois-Aasia eilen ja tanaan . Helsinki: Yliopistopaino, 1991. ISBN 951-570-084-1 .
  • Heikkila-Horn, Marja-Leena & Miettinen, Jukka O.:  Kaakkois-Aasia: Historia ja kulttuurit . Helsinki: Otava, 2000 (2. painos 2005). ISBN 951-1-15771-X .
  • Sheehan, Sean & Cooke, Barbara:  Cambodia . Marshall Cavendish, 2007. ISBN 978-0761420712 . Google-kirjat (viitattu 11.12.2010). (englanniksi)
  • Stark, Miriam T.: "Pre-Angkorian and Angkorian Cambodia" teoksessa Glover, Ian & Bellwood, Peter:  Southeast Asia. From prehistory to history , s. 89?119. New York: Routledge Curzon Press, 2004. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 2.1.2011). (englanniksi) ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  • Swann, Win:  21st century Cambodia: view and vision . Global Vision Publishing, 2009. ISBN 8182202787 . Google-kirjat (viitattu 7.1.2011). (englanniksi)

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b c d e f g Cambodia The World Factbook . Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  2. ↑ a b Final General Population Census 2019, s. 16.
  3. ↑ a b c d e f g Cambodia: Economic Outline 10/2022. Lloyds Bank. Viitattu 19.1.2023. (englanniksi)
  4. ↑ a b Cambodia International Monetary Fund. Viitattu 29.1.2023. (englanniksi)
  5. ↑ Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)
  6. ↑ a b c d e f Marston, John: Cambodia Countries and Their Cultures. Viitattu 11.12.2010. (englanniksi)
  7. ↑ Mazzeo, Donatella & Antonini, Chiara Silvi:  Ancient Cambodia , s. 52. Grosset & Dunlap, 1978.
  8. ↑ a b c Sheehan & Cooke 2007, s. 25.
  9. ↑ a b Colet & Eliot 2002, s. 171
  10. ↑ Heikkila-Horn 1991, s. 30.
  11. ↑ Topography Cambodia: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1987. (englanniksi)
  12. ↑ Geology, oil and gas fields of the Asia Pasific region  ((plate 2 of 3)) 1999. US Geological Survey. Arkistoitu 4.6.2011. Viitattu 6.1.2011. (englanniksi)
  13. ↑ Minerals Invest in Cambodia . Arkistoitu 13.7.2011. Viitattu 2.2.2011. (englanniksi)
  14. ↑ Cambodia Ecological Zones  (mukana kartta) FAO. Viitattu 6.1.2011. (englanniksi)
  15. ↑ Forest Resources Assesment 2000 Main Report  (8 Mb, latautuu hitaasti) FAO. Viitattu 6.1.2011. (englanniksi) [ vanhentunut linkki ]
  16. ↑ a b Sheehan & Cooke 2007, s. 14.
  17. ↑ Bos Sauveli IUCN Red List . IUCN. Viitattu 29.12.2010. (englanniksi)
  18. ↑ Ray, Nick:  Lonely Planet Cambodia , s. 56. Lonely Planet, 2005. ISBN 9781740595254 . Google Books (viitattu 25.12.2010). (englanniksi)
  19. ↑ Protected areas system in Cambodia 2001. Protected areas Development, Mekong River region. Arkistoitu 27.9.2011. Viitattu 11.12.2010. (englanniksi)
  20. ↑ Sheehan & Cooke 2007, s. 46.
  21. ↑ Sheehan & Cooke 2007, s. 12?13.
  22. ↑ Phnom Penh, Cambodia Weatherbase. Viitattu 20.12.2010.
  23. ↑ Stark 2004, s. 91-96.
  24. ↑ Stark 2004, s. 96-97.
  25. ↑ a b Heikkila-Horn 1991, s. 27?31.
  26. ↑ a b Chenla (Pre-Angkor Area) 550 AD ? 8th Century www.cambodia-travel.com. Viitattu 29.9.2010. (englanniksi)
  27. ↑ a b Early Indianized Kingdom of Funan US Library of Congress. Viitattu 28.9.2010. (englanniksi)
  28. ↑ Stark 2004, s. 103-105
  29. ↑ A comprehensive archaeological map of the world's largest preindustrial settlement complex at Angkor, Cambodia. PNAS , 4.9.2007, 104. vsk, nro 36, s. 14277?14282. Artikkelin verkkoversio . Viitattu 28.1.2011. (englanniksi) ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  30. ↑ a b Stark 2004, s. 109-111
  31. ↑ Kummu, Matti: Vesivarojen hallinta muinaisessa Angkorissa. Vesitalous , 2008, 49. vsk, nro 1, s. 26?27. Artikkelin verkkoversio . Viitattu 24.1.2011.
  32. ↑ Stark 2004, s. 107-109
  33. ↑ a b Heikkila-Horn 1990, 33-37
  34. ↑ Cœdes 1944, 292-297
  35. ↑ Heikkila-Horn 1991, s. 37?41.
  36. ↑ a b Heikkila-Horn 1991, s. 131?132.
  37. ↑ History of Cambodia www.lonelyplanet.com . Arkistoitu 24.4.2013. Viitattu 7.1.2011. (englanniksi)
  38. ↑ Heikkila-Horn 1991, s. 157.
  39. ↑ Heikkila-Horn 1991, s. 132?133.
  40. ↑ The French Colonial Period 1887-1953 ? Cambodia: A Country Study 1987. Washington: GPO for the Library of Congress.
  41. ↑ Heikkila-Horn 1991, s. 137?138.
  42. ↑ a b c Heikkila-Horn 1991, s. 138-141.
  43. ↑ a b Heikkila-Horn 1991, s. 141-146.
  44. ↑ Owen & Kiernan: Bombs Over Cambodia 2006. Yale University. Viitattu 2.2.2011. (englanniksi)
  45. ↑ Lonely Planet s.31
  46. ↑ Heikkila-Horn 1991, s. 147-149.
  47. ↑ a b c d e Timeline Cambodia BBC News
  48. ↑ Punakhmerien hallinto oli avoimesti hirvea 23.5.2009. Helsingin Sanomat.
  49. ↑ Brown 2000, s. 25?26.
  50. ↑ Heikkila-Horn & Miettinen 2000, s. 285?286.
  51. ↑ Revolutionary Terror ? Cambodia: A Country Study 1987. Washington: GPO for the Library of Congress. Viitattu 26.12.2010.
  52. ↑ Cambodian genocide Program Yale. Viitattu 26.12.2010.
  53. ↑ Cambodia Remembers Victims of Khmer Rouge VOA. Viitattu 26.12.2010.
  54. ↑ Pol Pot's Chief Torturer On Trial In Cambodia Sky News. Viitattu 26.12.2010.
  55. ↑ Brown 2000, s. 26.
  56. ↑ Heikkila-Horn & Miettinen 2000, s. 288?289.
  57. ↑ Back to Square one PBS Frontline News. Viitattu 26.12.2010.
  58. ↑ a b c d e f Background note (Previous versions) US Department of State. Viitattu 8.6.2014.
  59. ↑ Uutiskatsaus 1923?93. Mita Missa Milloin 1994 s. 138. Otava 1993 ISBN 951-1-12765-9
  60. ↑ Aasian talous kasvaa, mutta kansalaisoikeudet junnaavat YLE. Viitattu 11.2.2015.
  61. ↑ Taika Vuori, Mikael Ashorn Maailma.net 26.7.2018: Kambod?a ottaa askeleita kohti diktatuuria Maailma.net . Viitattu 22.1.2020.
  62. ↑ Cambodia welcomes a new king CBC News . 29.10.2004. CBC. Viitattu 1.2.2011. (englanniksi)
  63. ↑ Biography King Norodom Sihamoni. Viitattu 24.12.2010. (englanniksi)
  64. ↑ Denis D. Gray: Cambodia's king a 'prisoner' in his palace msnbc.com . 29.5.2011. Viitattu 22.1.2020. (englanniksi)
  65. ↑ Cambodia Country Report, s. 13.
  66. ↑ a b Cambodia: Freedom in the World Country Report FreedomHouse. Viitattu 19.1.2023. (englanniksi)
  67. ↑ Kambod?an hallitseva puolue voitti kaikki parlamenttipaikat Yle Uutiset . Viitattu 22.1.2020.
  68. ↑ BTI 2022 Country Report ? Cambodia, s. 14.
  69. ↑ Introduction to the ECCC ECCC. Arkistoitu 27.7.2011. Viitattu 10.6.2014. (englanniksi)
  70. ↑ BTI 2022 Country Report ? Cambodia, s. 11.
  71. ↑ Brady, Brendan: The Cambodian Army: Open for Corporate Sponsors Time.com . 9.6.2010. Time Inc. Arkistoitu 25.1.2011. Viitattu 1.2.2011. (englanniksi)
  72. ↑ Chapter XI: administration Constitution of Cambodia. . Viitattu 29.12.2010. (englanniksi)
  73. ↑ a b Cambodia: Provinces Citypopulation . Viitattu 10.12.2010. (englanniksi)
  74. ↑ a b Final General Population Census 2019, s. 14.
  75. ↑ a b c d Overview The World Bank Group. Viitattu 29.1.2023. (englanniksi)
  76. ↑ a b Chandler & Overton: Cambodia: Economy Encyclopædia Britannica . Viitattu 5.1.2023. (englanniksi)
  77. ↑ a b BTI 2022 Country Report ? Cambodia, s. 16.
  78. ↑ a b Executive summary (pdf) The World Trade Organization. Viitattu 24.2.2018. (englanniksi)
  79. ↑ BTI 2022 Country Report ? Cambodia, s. 20.
  80. ↑ Tourism and statistics report year 2018 (pdf) Ministry of tourism. Viitattu 7.8.2020. (englanniksi)
  81. ↑ Introducing Cambodia Lonely Planet. Viitattu 20.12.2010.
  82. ↑ Cambodia says no to sex tourists 26.9.2000. BBC News. Viitattu 22.9.2010. (englanniksi)
  83. ↑ Agriculture in Cambodia Invest in Cambodia . Arkistoitu 23.7.2010. Viitattu 12.12.2010. (englanniksi)
  84. ↑ Mining 8.11.2020. Open Development Cambodia. Viitattu 4.5.2020. (englanniksi)
  85. ↑ Sebastian Strangio: Cambodian Leader Acknowledges Oil Production ‘Failure’ The Diplomat . 3.8.2021. Diplomat Media Inc. Viitattu 4.5.2020. (englanniksi)
  86. ↑ Money & costs Lonely Planet. Viitattu 4.5.2020. (englanniksi)
  87. ↑ BTI 2022 Country Report ? Cambodia, s. 21.
  88. ↑ Manoj Mathew: NBC efforts to de-dollarize economy making progress Khmer Times . 25.10.2022. Virtus Media Pte., Ltd. Viitattu 4.5.2020. (englanniksi)
  89. ↑ BTI 2022 Country Report ? Cambodia, s. 31.
  90. ↑ Cambodia's new anti-corruption unit names first suspect 1.12.2010.. ABC Radio Australia. Viitattu 21.12.2010. (englanniksi)
  91. ↑ Cambodia and Energy Energy & Mining in East Asia and Pacific . World Bank. Viitattu 1.2.2011. (englanniksi) [ vanhentunut linkki ]
  92. ↑ a b c BTI 2022 Country Report ? Cambodia, s. 7.
  93. ↑ a b c d e Nick Ray: Here's how to get around Cambodia: your guide to one of Southeast Asia's great adventures 28.3.2022. Lonely Planet. Viitattu 5.1.2023. (englanniksi)
  94. ↑ Cambodia: As rickshaws get cycled out, some look back Christian Science Monitor . 8.1.2010.. Viitattu 12.12.2010. (englanniksi)
  95. ↑ Sidhart Das: 4 Major Ports In Cambodia 26.11.2021. Marine Insight. Viitattu 5.1.2023. (englanniksi)
  96. ↑ Getting around Cambodia: Transportation Tips Apa Digital AG. Viitattu 5.1.2023. (englanniksi)
  97. ↑ Cambodia's 3 international airports hit record high 10 million passengers 19.12.2018. Cambodia Airports. Viitattu 5.1.2023. (englanniksi)
  98. ↑ Communications 1999-2011 Tourism of Cambodia. Viitattu 8.1.2011 (englanniksi)
  99. ↑ Shaun Turton: Cambodia creates new snarls as it tries to untangle its internet mess Nikkei Asia . 3.6.2022. Nikkei Inc. Viitattu 29.1.2023. (englanniksi)
  100. ↑ Chea Vanyuth: Internet users go up 120 percent in six years Khmer Times . 1.6.2022. Virtus Media Pte., Ltd. Viitattu 29.1.2023. (englanniksi)
  101. ↑ Cambodia: Freedom on the Net 2022 Country Report Freedom House. Viitattu 29.1.2023. (englanniksi)
  102. ↑ Final General Population Census 2019, s. 15.
  103. ↑ Cambodia Country Report, s. 6.
  104. ↑ a b People Cambodia Cultural Profile. Viitattu 14.12.2010.
  105. ↑ Languages of Cambodia Ethnologue: Languages of the World, 17, edition. Dallas, Tex.: . SIL International.. Viitattu 8.6.2014. (englanniksi)
  106. ↑ Language Cambodia Cultural Profile. Viitattu 14.12.2010.
  107. ↑ Final General Population Census 2019, s. 25.
  108. ↑ Final General Population Census 2019, s. 24.
  109. ↑ Religion Cambodia Cultural Profile. Viitattu 14.12.2010.
  110. ↑ a b Cambodia: largest cities and towns and statistics of their population World Gazetteer. Arkistoitu 4.12.2012. Viitattu 6.1.2011. (englanniksi)
  111. ↑ Introducing Phnom Penh Lonely Planet. Viitattu 30.1.2011. (englanniksi)
  112. ↑ Battambang Far East Vacation. Arkistoitu 23.11.2014. Viitattu 10.6.2014. (englanniksi)
  113. ↑ Sihanoukville ? Beach resort Tourism Cambodia. Viitattu 30.1.2011. (englanniksi)
  114. ↑ Siem Reb Travel Guide World Travels. Viitattu 30.1.2011. (englanniksi)
  115. ↑ Kampong Chhnang Tourism Cambodia. Viitattu 30.1.2011. (englanniksi)
  116. ↑ Goal 2: Achieve universal primary education United Nations Development Programme Cambodia. Arkistoitu 4.5.2011. Viitattu 21.12.2010. (englanniksi)
  117. ↑ BTI 2022 Country Report ? Cambodia, s. 25.
  118. ↑ Higher Education Ministry of Education, Youth and Sport. Arkistoitu 2.7.2010. Viitattu 21.12.2010. (englanniksi)
  119. ↑ About RUPP 2010. Royal University of Phnom Penh(RUPP). Viitattu 8.1.2011. (englanniksi)
  120. ↑ BTI 2022 Country Report ? Cambodia, s. 23.
  121. ↑ a b The Kingdom of Cambodia Health System Review (PDF) 2015. WHO Regional Office for the Western Pacific. Viitattu 29.1.2023. (englanniksi)
  122. ↑ Stepping up the fight against drug-resistant malaria in SE Asia 2/2014. Relief Web. Viitattu 10.6.2014.
  123. ↑ Malaria deaths in Cambodia halved Phnom Penh Post. Viitattu 8.6.2014.
  124. ↑ Environmental Health Country Profile 2004. WHO. Viitattu 10.6.2014.
  125. ↑ Drug-resistant malaria on the Cambodian border: a new health challenge 2013. Guardian. Viitattu 10.6.2014.
  126. ↑ Droughts, flooding, disease: the reality of a Cambodia that has been hit by climate change 2014. Phnom Penh Post. Viitattu 10.6.2014.
  127. ↑ Heikkila-Horn & Miettinen 2000, s. 291.
  128. ↑ a b c Heikkila-Horn & Miettinen 2000, s. 295.
  129. ↑ Khmer Culture Killing Field Museum USA. Viitattu 12.12.2010. (englanniksi)
  130. ↑ Khmer Culture Countries and their cultures. Viitattu 12.12.2010. (englanniksi)
  131. ↑ The pre-Angkorian era Cambodia Cultural Profile. Viitattu 13.12.2010.
  132. ↑ The Angkorian era Cambodia Cultural Profile. Viitattu 13.12.2010.
  133. ↑ Heikkila-Horn & Miettinen 2000, s. 294.
  134. ↑ French colonial architecture Cambodia Cultural Profile. Viitattu 13.12.2010.
  135. ↑ Contemporary Khmer architecture Cambodia Cultural Profile. Viitattu 13.12.2010.
  136. ↑ Traditional visual arts Cambodia Cultural Profile. Viitattu 13.12.2010.
  137. ↑ Historical background Cambodia Cultural Profile. Viitattu 13.12.2010.
  138. ↑ Welcome to the Cambodia Film Commission CFC. Viitattu 10.6.2014.
  139. ↑ Cambodian filmmaking up to the 1970s Cambodia Cultural Profile. Viitattu 6.1.2010.
  140. ↑ Cambodian filmmaking since the 1980s Cambodian Cultural Profile. Viitattu 6.1.2010.
  141. ↑ Current issues Cambodia Cultural Profile. Viitattu 6.1.2010.
  142. ↑ Stoevesandt, Ingo: The traditional music of Cambodia: Introduction musicofasia.info. Arkistoitu 19.7.2011. Viitattu 11.12.2010.
  143. ↑ a b Stoevesandt, Ingo: Instruments and ensembles musicofasia.info. Arkistoitu 19.7.2011. Viitattu 11.12.2010.
  144. ↑ Stoevesandt, Ingo: Instruments and ensembles (follows Mohori) musicofasia.info. Arkistoitu 19.7.2011. Viitattu 11.12.2010.
  145. ↑ Stoevesandt, Ingo: Systemology musicofasia.info. Arkistoitu 19.7.2011. Viitattu 11.12.2010.
  146. ↑ Stoevesandt, Ingo: Shadow theatre and dance performance musicofasia.info. Arkistoitu 19.7.2011. Viitattu 11.12.2010.
  147. ↑ Heikkila-Horn & Miettinen 2000, s. 296.
  148. ↑ a b Cambodian Cuisine and Recipes recipes4us.co.uk . Arkistoitu 15.7.2007. Viitattu 12.12.2010.
  149. ↑ a b Five main Cambodian ingredients starchefs.com . Viitattu 12.12.2010.
  150. ↑ Early Cambodian literature Cambodia Cultural Profile. Viitattu 12.12.2010.
  151. ↑ Cambodian literature in the French colonial era Cambodia Cultural Profile. Viitattu 12.12.2010.
  152. ↑ a b The emergence of modern and contemporary Cambodian literature Cambodia Cultural Profile. Viitattu 12.12.2010.
  153. ↑ Cambodian literature today Cambodia Cultural Profile. Viitattu 12.12.2010.
  154. ↑ Cambodia Country Profile BBC News. Viitattu 8.1.2011. (englanniksi)
  155. ↑ Group Downgrades Cambodia Ranking Ahead of World Press Freedom Day Voice of America . Viitattu 22.1.2020. (englanniksi)
  156. ↑ Cambodia in Olympics Sport reference . Arkistoitu 6.4.2012. Viitattu 15.12.2010. (englanniksi)
  157. ↑ Associations: Cambodia FIFA. Arkistoitu 7.12.2013. Viitattu 15.11.2010. (englanniksi)
  158. ↑ Swann, s. 213?214.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Itsenaiset valtiot
Kiistanalaiset valtiot
Erityisalueet
1 Lasketaan kuuluvaksi myos Eurooppaan .

 

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kambod?a&oldid=22359167 ”