Tämä on lupaava artikkeli.

Korean tasavalta

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Etela-Korea )
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Korean tasavalta
大韓民國
( Daehan Minguk )
Etelä-Korean lippu Etelä-Korean vaakuna
lippu vaakuna

Etelä-Korean sijainti tummanvihreällä, valtio vaatii itselleen myös vaaleanvihreää aluetta, eli Pohjois-Koreaa
Etela-Korean sijainti tummanvihrealla, valtio vaatii itselleen myos vaaleanvihreaa aluetta, eli Pohjois-Koreaa

Valtiomuoto tasavalta
Presidentti Yoon Suk-yeol
Paaministeri Han Duck-soo
Paakaupunki Soul (9 930 616 as. [1] )
37°34′N 126°58′E
Muita kaupunkeja Busan , Incheon , Daegu , Daejeon , Gwangju , Ulsan , Suwon
Pinta-ala
– yhteensa 100 210 km² [2]  ( sijalla 109 )
– josta sisavesia 0,3 %
Vakiluku (2016) 51 696 216 [1] ( sijalla 26 )
–  vaestotiheys 507 as. / km²
– vaestonkasvu 0,16 % [2] (2014)
Viralliset kielet korean kieli
Valuutta Etela-Korean won ( KRW )
BKT (2016)
– yhteensa 1,198 biljoonaa USD [2]  ( sijalla 13 )
– per asukas 39 446 USD
HDI (2014) 0,937 ( sijalla 17 )
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
–  maatalous 3 % [2]
–  teollisuus 39,4 % [2]
–  palvelut 57,6 % [2]
Aikavyohyke UTC+9
– kesaaika ei kaytossa
Itsenaisyys
Japanista  ?Itsenaisyysjulistus
 ?Pakolaishallitus
 ?Vapautus
 ? Perustuslaki
1. maaliskuuta 1919
13. huhtikuuta 1919
15. elokuuta 1945
17. heinakuuta 1948
Lyhenne KR
–  ajoneuvot : ROK
–  lentokoneet : HL
Kansainvalinen
suuntanumero 		+82
Tunnuslause 널리 人間 世界를 이롭게 하라 (Tuo laajasti hyotya ihmiskunnalle)
Kansallislaulu ” Aegukga (愛國歌)”

Korean tasavalta ( kor. 大韓民國 , Daehan minguk ), epavirallisesti Etela-Korea ( kor. 韓國 , Hanguk ) on Korean niemimaan etelaosassa sijaitseva valtio. Silla on yhteinen maaraja Korean demokraattisen kansantasavallan eli Pohjois-Korean kanssa seka merialueraja lannessa Kiinan ja idassa Japanin kanssa. Etela-Korean pinta-ala on 100 210 km² [3] ja siella on noin 50 miljoonaa asukasta, joten se on yksi maailman tiheimmin asutuista valtioista. Maan suurin kaupunki on paakaupunki Soul , jonka asukasluku on yli 10 miljoonaa.

Maan lansimainen nimi tulee Goryeo-dynastiasta , joka hallitsi niemimaata vuosina 918?1392. Arkeologisten loytojen perusteella maan ensiasutus ajoittuu varhaispaleoliittiselle kaudelle (2,6 milj. ? 300 000 vuotta sitten). [4] [5] Korean historian katsotaan alkavan legendaarisen Dangunin perustamasta Gojoseonin kuningaskunnasta 2333 eaa. Kun Sillan johdolla Korean niemimaan kolme kuningaskuntaa yhdistyivat, Koreaa ryhtyi hallitsemaan Kory?-dynastia (918?1392), jolta maa sai nimensa, ja sen jalkeen Joseon -dynastia (1392?1910). Korean itsenaisyys ja viimeinen dynastia paattyivat Japanin keisarikunnan liitettya maan itseensa vuonna 1910. Toisen maailmansodan paatyttya ja Japanin antauduttua Korean niemimaa jaettiin Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain johtamiin miehitysvyohykkeisiin. Etela-Koreassa jarjestettiin vuonna 1948 vaalit, jotka johtivat Korean tasavallan perustamiseen. Yhdistyneet Kansakunnat vahvisti paatoslauselmallaan Korean tasavallan niemimaan ainoaksi lailliseksi valtioksi, [6] mutta siita huolimatta neuvostohallinnon tuella perustettiin Pohjois-Koreaan kommunistien johtama kilpailijavaltio.

Korean sota alkoi vuonna 1950 pohjoisen joukkojen hyokatessa etelaan, jonka kukistumisen esti YK:n mandaatin saaneiden lansiliittoutuneiden, erityisesti amerikkalaisten ja brittilaisten, joukkojen interventio. Kun sota oli kaantymassa Pohjois-Korean tappioksi, Kiinan kansantasavalta lahetti armeijansa niemimaalle. Sota paattyi vuonna 1953 rauhan sijaan edelleen voimassa olevaan aselepoon, joka vahvisti vuoden 1945 jaon ja loi 38° leveyspiiria noudattavan demilitarisoidun vyohykkeen. Maiden valinen demarkaatiolinja on edelleen maailman aseistetuin ja linnoitetuin raja. [7] Seuraavina vuosikymmenina Etela-Korean talous kehittyi merkittavasti nostaen viela 1960-luvulla Pohjois-Koreaa koyhemman valtion yhdeksi maailman G-20 -talouksista. [8] [9] Sodan jalkeen alun perin demokraattinen valtio muuttui vahitellen autoritaarisemmaksi ajautuen lopulta sotilasvallankaappaukseen vuonna 1961, mista lahtien Etela-Koreaa hallitsi markkinataloutta soveltava lansimielinen sotilasdiktatuuri. Vuonna 1987 maa siirtyi vapaiden vaalien kautta siviilihallintoon ja nykyaan maa on vakaa presidentillinen liberaalidemokratia ja parlamentaarinen monipuoluejarjestelma. Vuosikymmenten aikana Korean tasavalta on kaynyt lapi viisi suurta perustuslain muutosta . Maa on myos yksi maailman teknologisesti kehittyneimmista ja digitaalisesti verkottuneimmista valtioista. Vuonna 2006 siella oli maailman toiseksi eniten laajakaistaisia Internet-yhteyksia asukasta kohti [10] ja se on johtava nayttojen ja matkapuhelinten valmistaja.

Etela-Korean viihdeteollisuus on kasvanut rajahdysmaisesti 1990-luvulta lahtien tuottaen Aasian-laajuisia menestyksia popmusiikissa , televisio-ohjelmissa ja elokuvissa. Ilmio tunnetaan nimella Hallyu eli ”Korean aalto”. Maassa on kuitenkin pidetty kiinni monista vuosisatoja vanhoista perinteista, kuten ainutlaatuisesta keittiosta ja vainajien palvonnasta .

Maantiede [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Etela-Korea satelliittikuvassa tammikuussa 2004.

Korean tasavalta kasittaa Aasian mantereelta noin 1 100 kilometria ulkonevan Korean niemimaan etelaisen puoliskon. Vuoristoinen niemimaa rajoittuu lannessa Keltaiseenmereen ja idassa Japaninmereen . Sen etelakarki ulottuu Ita-Kiinan merelle ja Korean salmelle . Maan pinta ala on yhteensa 99 646,16 neliokilometria . [11] Arvio kasvaa vuosittain muun muassa maantayton vuoksi. [12] [13]

Maa on vuoristoinen, ja suurin osa maasta ei sovellu viljelykseen. Alangot, jotka sijaitsevat paaasiassa maan lansi- ja kaakkoisosissa muodostavat vain noin 30 prosenttia Etela-Korean alueesta. [14] Maa voidaan jakaa neljaan yleisluontoiseen alueeseen: itaosaan korkeine vuorijonoineen ja kapeine rannikkotasankoineen, lansiosaan leveine rannikkoalueineen, jokilaaksoineen ja kukkuloineen, lounaisosaan vuorineen ja laaksoineen seka kaakkoisosaan, jota hallitsee Nakdong -joen laaja tasanko. [15]

Maan lansi- ja etelarannikkojen edustalla on noin 3 000 saarta, joista suurin osa on pienia ja asumattomia. Jejun saari sijaitsee noin 100 kilometria maan etelarannikolta. 1 845 neliokilometrillaan se on maan suurin saari. Jejulla sijaitsee myos Korean tasavallan korkein kohta ? sammunut, 1 950 metria korkea tulivuori Hallasan . [14]

Euraasian suuren mantereen takia Korean ilmasto on mantereinen, vaikka maata ymparoi meri kolmelta puolelta. Se on myos pohjoisimpia alueita, joissa havaitaan Aasian monsuunin vaikutus. Sademaarat ovat suurimmillaan kesakuusta syyskuuhun. Silla valilla tavataan myos useimmat taifuunit, joita tulee Koreaan asti keskimaarin kerran vuodessa. Kesalla on helteista ja talvet voivat olla kylmia. Soulissa sataa lunta keskimaarin 28 paivana vuodessa, maan etelakarjessa noin kymmenena paivana vuodessa. [16] Soulissa tammikuun keskimaarainen alin lampotila on ?6 °C, ja elokuun keskimaarainen ylin 29 °C. [17]

Vuorialueiden elaimia ovat olleet kauriit, tiikeri, ilves ja ruskea karhu. Lampimammilla alankoalueilla on elanyt kauluskarhuja , aromyyria, fasaaneita ja harvinainen keijupitta . [18] Nyttemmin suurin osa petoelaimista on kadonnut tai sukupuuton partaalla. Viimeisia kauluskarhuja uhkaavat salametsastajat. Karhuja kasvatetaan karhutarhoilla ankeissa oloissa karhunlihan ja sappinesteen takia. [19]

Koreoiden valisesta demilitarisoidusta vyohykkeesta on tullut villielainten ja harvinaisten kasvien suoja-alue. 220 km pitka ja 5?18 km levea rajavyohyke on vahvasti linnoitettu, eika siella ole juuri liikkunut ihmisia 55 vuoteen. Piikkilanka-aidat estavat myos suuria elaimia tunkeutumasta sille, joten siita on tullut turvapaikka monille harvinaisille lajeille. [20] [21]

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Joseon-dynastian aikainen Hwaseongin linnoitus Suwonin kaupungissa
Paaartikkelit: Korean historia ja Etela-Korean historia

Varhaiset vaiheet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Korean myyttisena perustajan pidetaan jumalkuningas Dangunia , jonka uskotaan perustaneen Gojoseonin kuningaskunnan 2333 eaa. Gojoseonin romahduksen seurauksena Koreaan syntyi ensimmaisen kolmen kuningaskunnan aikakautena useampia pienia kuningaskuntia, joista myohemmin muodostui Goguryeo , Baekje ja Silla . Vaikka Goguryeo ja Baekje olivat vahvoja koko aikakauden, laajeni Silla vahitellen hallitsemaan koko Koreaa ja lopulta syntyi ensimmainen yhtenainen valtio kattamaan suurimman osan Korean niemimaata vuonna 668 jaa.

Yhtenaisyytta ei kuitenkaan kestanyt kauan, silla vuonna 698 jaa. Dae Jo-Yeong perusti Balhae-kuningaskunnan entisen Goguryeon alueille. Vuodet 698?926 jaa. olivat pohjoisen ja etelaisen valtion kaudeksi kutsuttu ajanjakso, jonka aikana Silla hajosi kolmeen osaan. Toinen kolmen kuningaskunnan kausi paattyi, kun Taejo Wang Geon yhdisti Korean 936 jaa. Balhaen kuningaskunta luhistui kitaanien Liao-dynastian hyokkayksen seurauksena. Goryeo-dynastian aikana lakisaannokset koottiin yhdeksi kirjaksi, syntyi virkamieskunta ja kulttuuriin vaikuttanut buddhalaisuus kukoisti. 1300-luvulla mongolit valtasivat kuitenkin maan ja Korea oli alistettuna 1400-luvun puolivaliin asti, jolloin Yuan-dynastia alkoi murentua. [22]

Vuonna 1392 Yi Seong-gye perusti Joseon-dynastian (1392?1910) vallankaappauksen seurauksena. Kuningas Sejong Suuren (1418?1450) aikana toteutettiin lukuisia hallinnollisia, sosiaalisia ja taloudellisia uudistuksia. Kiinalla oli voimakas vaikutus Joseonin kulttuuriin: maa solmi laheiset suhteet Kiinan Ming-dynastiaan , ja sen hallinto jarjestettiin kiinalaisen mallin mukaan. Samalla uuskungfutselaisuus omaksuttiin vallitsevaksi ideologiaksi. Kuningas Taejeon ja hanen seuraajansa aloittivat maan uusjaon ylaluokalta muille luokille ja loivat samalla oppineen yangban -aristokratian. Oppineisuus kukoisti maan alkuaikoina: vuonna 1443 kuningas Sejongin valtakaudella luotiin uusi hangul-aakkosto korean kielen kirjoittamista varten. Korea oli vuodesta 1392 lahtien viisi vuosisataa yhtenainen valtakunta, vaikka se joutuikin useiden ulkopuolisten hyokkaysten kohteeksi. 1500- ja 1600-luvuilla maa joutui useaan kertaan Japanin ja Kiinan Qing-dynastian valloittamaksi ja otti kayttoon tiukan eristaytymispolitiikan. [23] Vuosina 1894?1895 Qing-Kiina ja Japani kavivat Korean hallinnasta sodan, joka paattyi Japanin voittoon. Kuningas Gojong lopetti verojen maksun Kiinalle ja julistautui keisariksi. [24] Vuonna 1910 Japani otti koko Korean hallintaansa ja teki siita siirtomaansa . Aluksi se toi maahan uusia vaikutteita ulkomailta, mutta 1930-luvun loppupuolelta asti harjoitettiin voimakasta japanilaistamispolitiikkaa. Miehitys kesti toisen maailmansodan loppuun asti. [25]

YK:n joukkoja taistelemassa Soulin kaduilla vuonna 1950

Itsenaistyminen ja Korean sota [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Toisen maailmansodan jalkeen liittoutuneet Neuvostoliitto ja Yhdysvallat ottivat Korean valvontaansa siten, etta 38. leveyspiiri oli miehitysalueiden valinen raja. [26] Huolimatta Kairon konferenssissa annetuista lupauksista itsenaisesta ja yhtenaisesta Koreasta liittoutuneiden valit huononivat nopeasti, ja tuloksena oli Korean jakautuminen . 15. elokuuta 1948 perustettiin Yhdysvaltain miehitysalueella Korean tasavalta presidenttinaan Syngman Rhee . Neuvostoliiton miehitysalueella puolestaan julistettiin Korean demokraattinen tasavalta 9. syyskuuta 1948 Kim Il Sung johtajanaan. [23]

Vuonna 1950 Etela-Korea julistautui itsenaiseksi, mika sai Pohjois-Korean joukot hyokkaamaan etelaan 25. kesakuuta 1950. [26] Yhdistyneet kansakunnat tuomitsi hyokkayksen ja valtuutti Yhdysvaltain johtaman YK -armeijan hyokkaysta vastaan. Pohjoisen joukot valloittivat aluksi lahes koko niemimaan kaakkoiskulman Busania lukuun ottamatta. YK-joukkojen vastahyokkays kaansi kuitenkin tilanteen ja eteni lahelle Kiinan rajaa, jolloin Kiinan kansantasavallan vapaaehtoisjoukot tulivat pohjoisen avuksi. Sodan lopputuloksena Koreoiden rajaksi vakiintui vuoden 1953 aselepolinja, mutta lopullista rauhansopimusta ei koskaan allekirjoitettu. [23] Pohjois-Korea irtisanoi aseleposopimuksen yksipuolisesti vuonna 2013 palauttaen sotatilan. [27]

Vallankumouksia ja sotilasvalta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Sodan jalkeen presidentti Syngman Rheen hallinto sai yha autoritaarisempia piirteita. Rheen kaaduttua opiskelijavetoisessa huhtikuun vallankumouksessa vuonna 1960 maan politiikassa seurasi lyhytaikainen demokraattisten uudistusten kausi. 16. toukokuuta 1961 kenraalimajuri Park Chung-heen johtamat sotilaat kaappasivat vallan. Park julisti maan sotatilaan ja laajensi valtaoikeuksiaan 1972. Hanen presidenttikaudellaan nopeaa keskusjohtoista ja vientivetoista talouskasvua saesti vakava poliittinen sorto. Park joutui lopulta murhatuksi vuonna 1979 ja pian taman jalkeen valtaan nousi uudella sotilaskaappauksella kenraali Chun Doo-hwan . [23]

Chunin valtaannousu sai aikaan laajalle levinneita mielenosoituksia, jotka tukahdutettiin verisesti Gwangjun veriloylyssa vuonna 1980. Tapausta seurasi kuitenkin demokratialiikkeen nousu, ja Chun joutui taipumaan demokraattisiin uudistuksiin ja vapaisiin vaaleihin vuonna 1987. Chunin seuraajaksi nousi vaaleissa hanen laheinen avustajansa kenraali Roh Tae-woo , joka astui virkaansa 1988. [23] Maassa jarjestettiin kuitenkin vapaat parlamenttivaalit ja samana vuonna Soul isannoi kesaolympialaisia . Molemmat Koreat otettiin 1991 YK:n jaseniksi. [26]

Demokratisoituminen ja hyvinvointivaltio [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 1993 maa sai ensimmaisen siviilipresidenttinsa Kim Young-samin noustessa Korean tasavallan johtoon. Vuonna 1996 maasta tuli OECD :n jasen. Vuoden 1997 Aasian talouskriisin aiheuttamasta takaiskusta huolimatta maa nousi nopeasti maailman suurimpien talousmahtien joukkoon. Nykyaan Korean tasavallan elintaso on monien Lansi-Euroopan maiden tasolla. 1990-luvulta lahtien valta on vaihtunut maassa rauhallisesti ja demokraattisesti. Vuoden 1997 vaaleissa presidentiksi valittiin pitkaaikainen demokratia-aktivisti ja ihmisoikeusaktivisti Kim Dae-jung . Kesakuussa 2000 osana Kimin ” paivanpaistepolitiikkaa ” Korean demokraattisen kansantasavallan paakaupungissa Pjonjangissa pidettiin historiallinen Koreoiden valinen huippukokous. Maiden valille avattiin rajanylityspaikka ja rajojen eri puolille jaaneet ihmiset saivat tavata sukulaisiaan. Samana vuonna Kim sai Nobelin rauhanpalkinnon tyostaan demokratian ja ihmisoikeuksien seka Koreoiden valisen sovittelutyon parissa.

Vuonna 2002 presidentiksi valittiin Roh Moo-hyun . Roh erosi 2003 Saecheonnyeon Minju-dang -puolueesta ja perusti kannattajineen uuden Uri-puolueen. Hanen kahden kautensa jalkeen presidentiksi valittiin 2007 oikeiston Lee Myung-bak . [26] Lee oli virassa vuoteen 2013, jolloin hanen tilalleen valittiin Etela-Korean ensimmainen naispresidentti Park Geun-hye . Park erotettiin virastaan korruptiosyytteiden takia vuonna 2017, ja uudeksi presidentiksi valittiin Moon Jae-in . [28] Vuonna 2022 maan uudeksi presidentiksi valittiin tiukan aanestyksen jalkeen Yoon Suk-yeol . [29]

Huhtikuussa 2018 Etela-Korean ja Pohjois-Korean johtajien historiallinen huippukokous pidettiin demilitarisoidulla alueella Panjumnonin Etela-Korean puoleisessa Rauhan talossa, jossa Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un ja Etela-Korean presidentti Moon Jae-in tapasivat. Samalla Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un otti historiallisen askeleen etelan puolelle. Tata ennen maiden aiemmat johtajat olivat tavanneet aiemmin kaksi kertaa, mutta nama tapaamiset oli jarjestetty Pohjois-Korean paakaupungissa Pjongjangissa. [30]

Lokakuussa 2018 tuomittiin vuosina 2008-2013 maan presidenttina toiminut Lee Myung-bak 15 vuodeksi vankeuteen korruptiosta. Tuomio tuli pian sen jalkeen, kun hanen seuraajansa, vuosina 2013-2017 maan presidenttina toiminut Park Geun-hye oli vangittu korruption takia. Park karsii puolestaan 25 vuoden vankeustuomiota. Tuomiot olivat kova isku maan konservatiiveille. [31] [32]

Politiikka [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Etela-Korean parlamentti

Korean tasavalta on demokraattinen tasavalta, jossa valta jakautuu presidentin, lainsaatajien ja oikeusjarjestelman kesken. Vuodesta 1948 maan perustuslaki on lapikaynyt viisi suurta muutosta, joista jokainen loi uuden tasavallan. Nykyinen kuudes tasavalta syntyi edellisen reformin myota vuonna 1987. [2]

Etela-Korean valta jakautuu presidentin, parlamentin ja oikeusjarjestelman kesken. Presidentin asema on vahva, ja hanella on valtaa niin sisa- kuin ulkopolitiikassakin. [33]

Maan valtionpaamies on presidentti, joka valitaan suorilla kansanvaaleilla viideksi vuodeksi. Presidentti on maan asevoimien komentaja, ja hanella on runsaasti toimeenpanovaltaa. Presidentti nimittaa paaministerin kansalliskokouksen suostumuksella seka valtioneuvoston ministerit paaministerin esityksesta. [2] Toukokuusta 2022 maan presidentti on ollut Yoon Suk-yeol. [34]

Lakiasaatava elin on maan kansalliskokous, yksikamarinen instituutio, jonka jasenet valitaan vaaleilla neljaksi vuodeksi kerrallaan. Parlamentissa on talla hetkella 299 paikkaa, joista 245 taytetaan alueellisilla vaaleilla ja loput suhteellisella vaalitavalla . Oikeuslaitos on suureksi osaksi itsenainen. Korkein tuomiovaltaa kayttava elin on korkein oikeus, jonka tuomarit nimittaa presidentti kansalliskokouksen suostumuksella. Lisaksi Korean perustuslakituomioistuin valvoo perustuslain noudattamiseen liittyvia kysymyksia. [2]

Korean tasavallan tarkeimmat poliittiset puolueet ovat vasemmisto-liberaalinen Demokraattinen puolue (vuonna 2008 valitussa parlamentissa 83 paikkaa) ja oikeisto-konservatiivinen Suuri kansallispuolue (GNP; 172 paikkaa). [2] Tyypillista maan puolueille on ollut tapa muuttaa identiteettia ja nimea tiheasti. [35]

Etela-Korean parlamenttivaaleissa huhtikuussa 2016 hallitseva presidentti Park Geun-hyen konservatiivinen Saenuri-puolue karsi tappion maan parlamenttivaaleissa ensimmaista kertaa 16 vuoteen. Kolme oppositiopuoluetta saivat selkean enemmiston edustajanpaikoista, yhteensa 167 paikkaa maan 300-paikkaisessa parlamentissa. Vaalivoittajia oli paaoppositiopuolue Minjoo seka siita erottautunut Kansanpuolue. [36] [33]

Etela-Korean ulkopolitiikan suurin huolenaihe on naapurimaa Pohjois-Korea, jolla on nalkaongelmia ja joka haaveilee ydinaseesta. 1990-luvulta vuoteen 2008 Etela-Korea yritti puolustaa pohjoista pakotteita vastaan ja lahjoitti elintarvikkeita ja lannoitteita. Vuonna 2008 valittu konservatiivinen presidentti Lee Myung-bak valitsi tiukemman linjan. Valit kiristyivat myos pohjoisen ohjuskokeen takia vuonna 2009 seka seuraavana vuonna etelakorealaisen laivastoaluksen upotuksen ja Yeonpyeongin laukausten seurauksena. [37]

Yhdysvalloilla on vuonna 2011 Etela-Koreassa edelleen kymmeniatuhansia sotilaita. Se on vetaytymassa etulinjasta, ja aikoo siirtaa vastuun sotilastoimista Etela-Korealle vuonna 2012. [37]

Seka vuoden 2012 etta vuoden 2017 presidentinvaaleihin on vaitetty vaikutettavan internetissa. [38]

Alueellinen jako [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Etela-Korean alueellinen jako.

Etela-Korea jaetaan kahdeksaan provinssiin , yhteen autonomiseen provinssiin, kuuteen suurkaupunkiin ja yhteen erikoisasemassa olevaan kaupunkiin seka yhteen autonomiseen erikoisasemassa olevaan kaupunkiin. [39]

Paikallishallinto on jarjestetty siten etta provinssit ja metropolikaupungit seka Soul jakautuvat kuntiin. Kaupunkien kunnallisyksikko on kaupunginosa ( 區/區 , gu ). Provinssien kunnat luokitellaan kaupungeiksi ( 時/市 , si ) tai piirikunniksi ( 軍/郡 , gun ). Kunnat voidaan jakaa edelleen siten etta piirikunnat muodostuvat taajamista ( 邑/邑 , eup ) ja kunnanosista ( 面/面 , myeon ), ja kaupunginosat muodostuvat naapurustoista ( 桐/洞 , dong ). [40] [41]

Tilastointia ja osoitejarjestelmaa varten on olemassa viela korttelit ( 番地/番地 , beonji ) seka kylat ( 리/里 , ri ). [41]

Nro
(kartalla) 		Nimi Hangul Hanja Vakiluku (2016) [1]
Erikoisasemassa oleva kaupunki ( Teukbyeolsi )
1 Soul 서울特別市 서울特別市 &&&&&&&&09930616.&&&&00 9 930 616
Metropolikaupungit ( Gwangyeoksi  )
2 Busan 釜山廣域市 釜山廣域市 &&&&&&&&03498529.&&&&00 3 498 529
3 Daegu 大邱廣域市 大邱廣域市 &&&&&&&&02484557.&&&&00 2 484 557
4 Incheon 仁川廣域市 仁川廣域市 &&&&&&&&02943069.&&&&00 2 943 069
5 Gwangju 光州廣域市 光州廣域市 &&&&&&&&01469214.&&&&00 1 469 214
6 Daejeon 大田廣域市 大田廣域市 &&&&&&&&01514370.&&&&00 1 514 370
7 Ulsan 蔚山廣域市 蔚山廣域市 &&&&&&&&01172304.&&&&00 1 172 304
Autonominen erikoisasemassa oleva kaupunki ( Teukbyeoljachisi )
17 Sejong 世宗特別自治市 世宗特別自治市 &&&&&&&&&0243048.&&&&00 243 048
Provinssit ( Do )
8 Gyeonggi-do 京畿道 京畿道 &&&&&&&012716780.&&&&00 12 716 780
9 Gangwon-do 江原道 江原道 &&&&&&&&01550806.&&&&00 1 550 806
10 Chungcheongbuk-do 忠淸北道 忠淸北道 &&&&&&&&01591625.&&&&00 1 591 625
11 Chungcheongnam-do 忠淸南道 忠淸南道 &&&&&&&&02096727.&&&&00 2 096 727
12 Jeollabuk-do 全羅北道 全羅北道 &&&&&&&&01864791.&&&&00 1 864 791
13 Jeollanam-do 全羅南道 全羅南道 &&&&&&&&01903914.&&&&00 1 903 914
14 Gyeongsangbuk-do 慶尙北道 慶尙北道 &&&&&&&&02700398.&&&&00 2 700 398
15 Gyeongsangnam-do 慶尙南道 慶尙南道 &&&&&&&&03373871.&&&&00 3 373 871
Erikoisasemassa oleva provinssi ( Teukbyeoljachi-do )
16 Jeju 濟州特別自治道 濟州特別自治道 &&&&&&&&&0641597.&&&&00 641 597

Talous [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Etela-Korean talous
KTX-suurnopeusjuna

Korean tasavalta on maailman 13. suurin talous ja Aasian neljanneksi suurin Japanin, Kiinan ja Intian jalkeen. Yhtena ” Aasian taloustiikereista ” se on saanut aikaan nopeaa, vientivetoista talouskasvua, mika on ollut jyrkassa kontrastissa Korean demokraattisen kansantasavallan Neuvostoliiton hajoamisen jalkeen jumiutuneeseen talouteen. Korean tasavallan bruttokansantuote henkea kohti on nyt noin 14 kertaa suurempi kuin Korean demokraattisessa kansantasavallassa. [42]

1950-luvulla maa oli yksi Aasian koyhimmista maista. Toisen maailmansodan paatyttya maa peri siirtomaatalouden, joka oli suunniteltu lahes ainoastaan Japanin laajentumispolitiikkaa varten. Suuri osa maan infrastruktuurista tuhoutui vuosina 1950?1953 kaydyssa Korean sodassa [43] , ja sodan jalkeen maa jai riippuvaiseksi Yhdysvaltain antamasta taloudellisesta avusta. [26]

1960-luvulla kenraali Park Chung-heen hallitus aloitti joukon talousuudistuksia. Kevyt, tyovoimavaltainen teollisuus ja ulkomaankauppa kasvoivat velkarahalla. 1970-luvulta alkaen suuntauduttiin raskaampaan teollisuuteen, autoihin ja elektroniikkaan. Teollisuustuotanto kasvoi myos 1980- ja 1990-luvuilla. [23]

Maa selvisi vuosien 1997?1998 Aasian talouskriisista Maailmanpankin tuella, mutta vuoden 2008 maailmanlaajuinen lama pysaytti Koreankin talouskasvun. [23]

Etela-Korean merkittavimmat luonnonvarat ovat kivihiili , grafiitti , volframi , molybdeeni ja lyijy seka vesivoimapotentiaali. [23] Vienti suuntautuu ennen kaikkea Kiinaan, Yhdysvaltoihin ja Japaniin. Tuontia on samoista maista ja lisaksi Saudi-Arabiasta ja Australiasta. [2]

Alla olevassa listassa on Etela-Korean suurimmat yritykset tulojen mukaan vuonna 2013 (Fortune Global 500):

Sija Nimi Paakonttori Tulot

(Mil. $)

Voitto

(Mil. $)

Varat

(Mil. $)

1. Samsung Electronics Suwon 208 938 27 245 202 876
2. SK Holdings Soul 102 122 258.2 87 716
3. Hyundai Motor Soul 79 766 7 804 126 441
4. POSCO Pohang 56 520 1 257 80 037
5. LG Electronics Soul 53,118 161.5 33 669
6. Hyundai Heavy Industries Ulsan 49 507 254.6 50 421
7. Korea Electric Power Naju 49 072 54.8 147 391
8. Kia Motors Soul 43 486 3 487 34 289
9. GS Caltex Soul 41 715 341.4 21 119
10. Hanwha Soul 35 379 118.8 107 394
11. Korea Gas Daegu 34 774 ?183.4 41 382
12. Hyundai Mobis Soul 31 244 3 126 32 629
13. S-Oil Soul 28 467 264.6 11 297
14. Samsung Life Insurance Soul 26 167 832.6 182 855
15. Samsung C&T Corporation Soul 25 977 221.5 24 133
16. Lotte Shopping Soul 25 774 720.3 36 933
17. LG Display Soul 24 697 389.3 20 579

Liikenne [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Liikenne Etela-Koreassa

Korean tasavallan liikenteen hoitavat kattavat rautatie-, moottoritie-, bussi- ja lauttaverkot seka lentoreitit. Korean valtion junayhtio Korail palvelee kaikkia tarkeimpia etelakorealaisia kaupunkeja tihein vuorovalein. Kahta rautatielinjaa ollaan nyt milloin? yhdistamassa uudelleen Korean demokraattisen kansantasavallan rautatieverkkoon. Korean tasavallassa on ranskalaiseen TGV -juna- ja rautatietekniikkaan pohjautuva, nimella Korea Train Express tunnettu suurnopeusjunaverkko. [44] Tarkeimmissa kaupungeissa on metroverkko ? naista suurin on Soulin metro , joka on noin 287 kilometria pitka. [45]

Maan tarkein kansainvalinen lentokentta on Incheonin kansainvalinen lentoasema . Incheonin lentoasema on myos Etela-Korean suurin lentoasema ja sen kautta kulkee vuosittain lahes 50 miljoonaa matkustajaa. Muita kansainvalisia lentoasemia Etela-Koreassa ovat Gimpon , Busanin ja Jejun lentoasemat. Maan kansalliset lentoyhtiot ovat Korean Air ja Asiana Airlines . [46]

Energia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Etela-Korea on maailman viidenneksi suurin ydinvoiman tuottaja ja toiseksi suurin Aasiassa vuonna 2010. Etela-Korea on myos ITER -hankkeessa mukana ja toteuttajana.

Vaesto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Etela-Korean vakiluku on noussut nopeasti 1900-luvulla.

Suurin osa etelakorealaisista elaa kaupungeissa, nopean 1970-, 80- ja 90-luvuilla tapahtuneen talouden laajenemisen aiheuttaman maaltamuuton seurauksena. [47] Paakaupunki Soul on myos maan suurin kaupunki ja taloudellinen keskus. Vuonna 2006 kaupungissa asui 10,3 miljoonaa henkea, mika teki siita yhden maailman vakirikkaimmista kaupungeista. [48] Muita tarkeita kaupunkeja ovat Busan (3,66 miljoonaa), Incheon (2,63 miljoonaa), Daegu (2,53 miljoonaa), Daejeon (1,46 miljoonaa), Gwangju (1,41 miljoonaa) ja Ulsan (1,10 miljoonaa asukasta). [49]

Maan vaestorakennetta on muokannut myos kansainvalinen muuttoliike. Korealaisia on asettunut etenkin Kiinaan, Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja entisen Neuvostoliiton maihin. [23] Kaikkiaan etnisia korealaisia asuu Etela- ja Pohjois-Koreassa noin 70 miljoonaa ja niiden ulkopuolella 6?7 miljoonaa, eli kymmenen prosenttia, mika on suurempi osuus kuin mistaan muusta Aasian kansasta. [50]

Vaikka ei-korealaisten maara maassa on pieni, se on noussut tasaisesti 2000-luvun alussa. Virallisesti huhtikuussa 2005 maassa asui yhteensa 378 000 vierastyolaista, joista 52,6 prosenttia oli maassa ilman lupaa. [51] Tama ulkomainen tyovoima on paaasiassa kotoisin etela- ja kaakkoisaasialaisista maista, mutta myos entisen Neuvostoliiton alueelta seka Nigeriasta on paljon muuttajia. Naiden tyontekijoiden lisaksi maassa on noin 11 000 ulkomaista englannin kielen opettajaa ja noin 36 000 Yhdysvaltain armeijan henkilokuntaan kuuluvaa. [52]

Etela-Korea karsii vaeston ikaantymisesta : vuonna 2019 joka kuudes etelakorealainen oli yli 65-vuotias ja luvun on ennustettu kasvavan 40 %:iin 2060-luvulle mennessa. Ikaantymista kiihdyttavat vahainen maahanmuutto ja maailman alhaisin syntyvyys (1,1 lasta naista kohden). [53]

Uskonnot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Noin 46 prosenttia etelakorealaisista ei noudata mitaan tiettya uskontoa. Kristittyja on 27,3 prosenttia vaestosta ja buddhalaisia 25,3 prosenttia. [54] Maassa on myos jonkin verran islaminuskoisia. Buddhalaisuus on vahvinta maan itaosassa, erityisesti Yeongnamin ja Gangwonin alueilla, jossa se muodostaa yli puolet uskonnollisesta vaestosta. Kristinusko, joka sai ensi kerran Koreassa jalansijaa 1700-luvun loppupuolella, kasvoi nopeasti 1970- ja 1980-luvuilla suureksi osaksi sotilashallinnon vastaisen kansalaisliikkeen myota. Korealaisilla oli hyvin positiivinen kuva kristinuskosta kristittyjen lahetyssaarnaajien jalleenrakentaessa maata sodan jalkeen ja kirkkojen johtajien taistellessa Park Chung-heen ajan diktatuuria vastaan. Toisaalta joka vuosi sadat Jehovan todistajat joutuvat aseistakieltaytymisen vuoksi vankilaan. Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvoston kesakuussa 2013 julkaiseman raportin mukaan 93 prosenttia niista todistajista, jotka ovat aseistakieltaytymisen vuoksi vankilassa eri puolilla maailmaa, on Etela-Koreassa. [55]

Kristittyjen vaikutusvallan kasvaessa myos arvostelu on alkanut kasvaa kristittyjen suhtautuessa suvaitsemattomasti muihin uskontoihin ja korealaisten heratyskristittyjen ollessa intomielisempia kuin lansimaiset vastineensa. [56] Etela-Korea on nyt maailman toiseksi eniten lahetyssaarnaajia lahettava maa Yhdysvaltain jalkeen, ja maailman suurin kirkko Yoido Full Gospel Church sijaitsee Soulissa. [57] [58] Naiden muodollisten uskontojen lisaksi monet korealaiset noudattavat kungfutselaisia perinteita, ja monet buddhalaiset yhdistelevat uskontoaan korealaiseen ?amanismiin . [59] ?amanismia esiintyy yha elinvoimaisena korealaisten keskuudessa. Etela-Koreassa siita kaytetaan nimitysta musok eli mudang -menot. Etela-Koreassa arvioitiin vuonna 1972 olevan mudang eli ?amaaneja noin 0,3 % vaestosta. [60]

Kulttuuri [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Korealainen kulttuuri

Ruoka [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Etela-Korean kansallisruoka kimchi .
Paaartikkeli: Korealainen keittio

Korean kansallisruokaa on kimchi , kiinankaalista tehty mausteisen hapankaalin tyylinen salaatti. [61] Bulgogi on paistetusta, marinoidusta naudanlihasta tehty ruokalaji. [59]

Viihde [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Etela-Korean viihdeteollisuus on kasvanut rajahdysmaisesti 1990-luvulta tuottaen Aasian-laajuisia menestyksia popmusiikissa , televisio-ohjelmissa ja elokuvissa. Ilmio tunnetaan nimella Hallyu eli ”Korean aalto”. [62] Maassa on kuitenkin pidetty kiinni monista vuosisatoja vanhoista perinteista, kuten ainutlaatuisesta keittiosta ja vainajien palvonnasta . [59]

Kansallispuku [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Korealainen kansallispuku hanbok on kaytossa juhlapaivina ja erilaisissa seremonioissa. [63]

Maan nimi [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Korean kielessa Etela-Koreassa maasta kaytetaan nimea Daehan Minguk ( hangul : 大韓民國, hanja : 大韓民國, kirjaimellisesti ”suuren han-kansan valtio”). Maan lyhyt nimi on Hanguk ( kor. 韓國 , ”Han-valtio”, jolla viitataan yleisesti Koreaan ) tai Namhan ( kor. 南韓 , ”Etelainen han”, jolla viitataan Etela-Koreaan). Han tarkoittaa muinaisia Samhan -liittoja Korean niemimaan etelaosassa. Hanguk on etelakorealaisten useimmiten kayttama nimi. Pohjois-Koreassa kaytetaan kuitenkin nimea Nam-Joseon ( kor. 南朝鮮 , ”Etelainen Joseon”; Joseon oli Korean viimeisen yhtenaisvaltion nimi). [64]

Suomessa ja useimmissa eurooppalaisissa kielissa maasta kaytetaan usein yksinkertaisesti nimea Korea , joka on peraisin Goryeo -dynastialta, joka vuorostaan viittasi Goguryeo -kuningaskuntaan. [65] [66]

Ian laskeminen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ikaan liittyy erikoisia tapoja. Koreassa ihmisen ikaa ei ole laskettu samoin kuin lansimaissa, vaan kaytossa on ollut useita erilaisia tapoja. Yhden tavan mukaan korealaiset laskivat ikaansa myos sen ajan, jonka he viettivat sikiona aidin kohdussa . Toisen tavan mukaan joka vuoden ensimmaisena paivana ihmisen ikaan lisattiin yksi vuosi riippumatta siita, milloin han oli syntynyt. Naiden tapojen vuoksi lapsi, joka syntyi 31. joulukuuta, oli kaksivuotias jo seuraavana paivana. Kolmannen tavan mukaan lapsi oli syntyessaan 0-vuotias, mutta sai ikaansa yhden vuoden lisaa vuoden ensimmaisena paivana. Siten henkilon ika saattoi vaihdella muutamalla vuodella jarjestelmasta riippuen. Samanlainen tapa oli kaytossa muissakin Aasian maissa, esimerkiksi Japanissa vuoteen 1950 ja Pohjois-Koreassa 1980-luvulle saakka. Etela-Koreassa tavasta luovuttiin 2023 ja vastaisuudessa korealaiset laskevat ikansa samoin kuin lansimaissa. [67]

Musiikki [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

”Maisema Dano-juhlan aikaan”, maalaus Hyewon pungsokdo -albumista myohaiselta Joseon-kaudelta
Paaartikkeli: Korealainen musiikki

Perinteiseen korealaiseen musiikkiin kuuluu monenlaisia lyomasoittimia. Buddhalaisiin ja maanviljelijoiden perinteisiin pohjautuva samulnori on kehittynyt vuosien varrella. Sen nelja soitinta ovat kwaenggwari -niminen kadessa pidettava gongi, pehmustetulla nuijalla lyotava suuri gongi jing , tiimalasin muotoinen rumpu janggu seka tynnyrirumpu buk . [68]

Lansimaisen klassisen musiikin korealaisista esittajista on 2000-luvulla noussut esille pianisti Yeol Eum Son .

Etelakorealainen popmusiikki eli K-pop on kasvattanut suosiotaan maailmanlaajuisesti: ensimmaisen sukupolven hallyu -aallon sanotaan alkaneen vuonna 2003 draamasarjalla Winter Sonata . [50] [69] Useat pop-yhtyeet, kuten esimerkiksi BTS , BoA , PSY , Super Junior , TVXQ , Teen Top , Big Bang , Wonder Girls , 2NE1 , 4Minute , SHINee , T-ara , 2PM , EXO , Red Velvet , Crayon Pop , Twice , Girls’ Generation , B.A.P , Infinite ja F(x) ovat muodostaneet tarkean osan 2000-luvun Etela-Korean musiikkia. Etela-Korean suurimmat musiikkiyhtiot ovat SM Entertainment , YG Entertainment ja JYP Entertainment , joista kaytetaan yhteista nimea "The Big Three". Vuonna 2010 niiden liikevaihto oli yhteensa 150 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. [70] Kolme suurta ( The Big Three ) kasvattaa tuottoaan vuositasolla erittain nopeasti, ja vuonna 2014 niiden yhteen laskettu tuotto oli 490 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.

Juhlapaivat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paivamaara Suomalainen nimi [71] Hangeul Romanisaatio Huomautuksia
1. tammikuuta Uudenvuodenpaiva
Kuukalenterin 1.?3. paiva Kuukalenterin mukainen uusivuosi 설날 Seollal Kolmepaivainen juhla
1. maaliskuuta Itsenaisyyspaiva 3.1節 Samil Jeol
5. huhtikuuta Puiden paiva 植木日 Singmogil
5. toukokuuta Lastenpaiva 어린이날 Eorininal
Kuukalenterin 4. kuukauden 8. paiva Buddhan syntymapaiva 부처님 오신날 Bucheonim Osinnal
6. kesakuuta Vainajien muistopaiva 顯忠日 Hyeonchung-il
17. heinakuuta Perustuslain paiva 制憲節 Jeheonjeol Vuoden 1948 perustuslaki
15. elokuuta Vapautuksen paiva 光復節 Gwangbokjeol Vapautus Japanin miehityksesta 1945
Kuukalenterin 8. kuukauden 15.?18. paiva Elonkorjuujuhla 秋夕 Chuseok
3. lokakuuta Kansallinen perustamispaiva 開天節 Gaecheonjeol Korean myyttinen perustaminen
25. joulukuuta Joulupaiva 크리스마스(聖誕節) Keuliseumaseu (Seongtanjeol)

Urheilu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Etela-Korea on osallistunut olympialaisiin vuodesta 1952. Silla on ollut talviolympialaisissa yleensa pienempi joukkue (2000-luvulla 40?50 urheilijaa) kuin kesaolympialaisissa (2000-luvulla yli 250 urheilijaa). Vuotta 1960 lukuun ottamatta se on aina saanut mitaleita kesaolympialaisissa, vuodesta 1992 alkaen myos talvikisoissa. [72] Vuonna 1988 Soulissa jarjestettiin kesaolympialaiset, ja vuoden 2018 talviolympialaiset jarjestettiin Pyeongchangissa .

Etela-Korean jalkapallomaajoukkue on yksi Aasian menestyneimmista. Vuonna 2002 Etela-Korea jarjesti yhdessa Japanin kanssa MM-kisojen lopputurnauksen , jossa se eteni valieriin. MM-kilpailuissa Etela-Korea on esiintynyt 8 kertaa. Aasian mestaruuden se on voittanut kahdesti. Lokakuussa 2011 se oli FIFAn rankingissa sijalla 31. [73]

Etela-Korean jaakiekkomaajoukkue oli vuonna 2010 IIHF:n rankingissa sijalla 33 ja pelasi ykkosdivisioonassa. [74] Etela-Korean koripallomaajoukkue voitti Aasian mestaruuden 1969 ja 1997. [75] [76] Se on pelannut olympialaisissa kuusi kertaa, mutta jaanyt ilman mitaleita. [77]

Korealaiset jousiampujat ovat voittaneet useita olympiamitaleja 1980-luvun loppupuolelta alkaen. Myos judokat ovat voittaneet useita olympiamitaleita. Tunnettuja judokoita ovat muun muassa Jeon Ki-young , Min Ho Choi , Lee Won Hee , Jae Bum Kim ja Ki Chun Wang . [78]

Etelakorealaiset ovat myos laajasti tunnettuja e-urheilun osalta. [79]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Vesterinen, Ilmari & Janhunen, Juha & Huotari, Tauno-Olavi:  Korea: Kolme ovea tiikerin valtakuntaan . Helsinki: Gaudeamus, 2000. ISBN 951-662-797-8 .
  • Richmond, Simon:  Korea . Lonely Planet, 2010. ISBN 9781741048315 .
  • Kena, Kirsti:  Kaukoidan teologian nakokulmia; Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 181 . Jyvaskyla: Gummerus, 1993. ISBN 951-9111-93-X .

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b c Resident Population in Five-Year Age Groups (2011~)  (2016 vaesto Korean tasavallan 1. ja 2. tason hallintoalueilla) Korean Statistical Information Service, kosis.kr. Viitattu 7.10.2017. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i j k South Korea The World Factbook . Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  3. ↑ Korea's Geography 1.2.2010. Asianinfo.org. Viitattu July 13, 2010. (englanniksi)
  4. ↑ Ancient civilizations 12.12.2005. Royal Ontario Museum. Viitattu 11.7.2013. (englanniksi)
  5. ↑ Prehistoric Korea , Office of the Prime Minister.
  6. ↑ " 195 (III) The problem of the independence of Korea ", 12.12.1948, Resolutions Adopted by the General Assembly During its Third Session , s. 25.
  7. ↑ Koreas agree to military hotline CNN.com . 4.6.2004. Viitattu 11.7.2013. (englanniksi)
  8. ↑ South Korea: Economic and social developments Encyclopædia Britannica . Viitattu February 18, 2010. (englanniksi)
  9. ↑ Kaupan ja Ita-Aasian konkari. Kehitys-Utveckling , 2009, nro 3, s. 11.
  10. ↑ Iceland comes first in broadband BBC News 2006
  11. ↑ Korea Statistical Information Service, 行政區域(區市軍)別 國土面積 ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  12. ↑ S. Korea's total land area grows 69 sq.km in 2009 ( Arkistoitu ? Internet Archive) Balita 2010
  13. ↑ Understanding Korea Today: Traditional Values and Modern Technology ( Arkistoitu ? Internet Archive) Western Illinois University
  14. ↑ a b Topography and Drainage South Korea: A Country Study. Library of Congress, 1990.
  15. ↑ Geography and Climate ( Arkistoitu ? Internet Archive) South Korean Government
  16. ↑ Country Guide South Korea ( Arkistoitu ? Internet Archive) BBC Weather
  17. ↑ Soul climatological information ( Arkistoitu ? Internet Archive) WMO
  18. ↑ Wildlife Asian Info
  19. ↑ Lonely Planet s. 63?64.
  20. ↑ Korean demilitarized zone now a wildlife haven Christian Science
  21. ↑ Wildlife in the DMZ Guardian 2008
  22. ↑ Pratt, Keith (2007). Everlasting Flower: A History of Korea. Reaktion Books. p. 320. ISBN 9781861893352 .
  23. ↑ a b c d e f g h i Background Note South Korea  (Previous Editions) 2011. US Department of State. Viitattu 31.12.2014.
  24. ↑ Lonely Planet s. 35.
  25. ↑ Korea Under Japanese Rule South Korea: A Country Study. Library of Congress, 1990.
  26. ↑ a b c d e Stouh Korea Timeline BBC News
  27. ↑ Hanhinen, Hanna: Pohjois-Korea ilmoitti olevansa sotatilassa Etela-Korean kanssa yle.fi . 5.4.2013. Turku. Viitattu 5.9.2017.
  28. ↑ Liimatainen, Karoliina: Tuomioistuimen historiallinen paatos kaatoi Etela-Korean presidentin ? seuraavaksi korruptioskandaali uhkaa syrjayttaa Samsungia johtavan dynastian  (Vain tilaajille) Helsingin Sanomat . 10.3.2017. Viitattu 10.3.2017.
  29. ↑ HS-analyysi | Etela-Korean johtoon nousi feminismia vastustava konservatiivi, joka passitti syyttajana kaksi presidenttia vankilaan Helsingin Sanomat . 10.3.2022. Viitattu 11.5.2022.
  30. ↑ Koreoiden johtajat istuttivat "rauhanpuun" ja jutustelivat leppoisasti kahden kesken Yle Uutiset . Viitattu 1.4.2020.
  31. ↑ Benjamin Haas: Former South Korean president jailed for 15 years for corruption The Guardian . 5.10.2018. Viitattu 1.4.2020. (englanniksi)
  32. ↑ Choe Sang-Hun: Park Geun-hye, Ex-South Korean Leader, Gets 25 Years in Prison The New York Times . 24.8.2018. Viitattu 1.4.2020. (englanniksi)
  33. ↑ a b Ovensuukyselyt: Etela-Korean hallitseva puolue menettaa enemmistonsa Yle Uutiset . Viitattu 1.4.2020.
  34. ↑ The son of refugees who became president BBC News . 26.4.2018. Viitattu 1.4.2020. (englanniksi)
  35. ↑ https://www.globalsecurity.org/military/world/rok/politics-parties.htm globalsecurity.org .
  36. ↑ Konservatiivit karsivat vaalitappion Etela-Koreassa Yle Uutiset . Viitattu 1.4.2020.
  37. ↑ a b South Korea country profile BBC News
  38. ↑ Vaalivaikuttaminen vie Etela-Korean presidentin oikean kaden vankilaan ? tehtaili Facebook-tykkayksia ja tuhansia kehukommentteja Yle, 2019
  39. ↑ Provinces of South Korea Statoids
  40. ↑ Seoul Mayor first among equal in South Korea local governme City Mayors. Viitattu 10.11.2014. (englanniksi)
  41. ↑ a b New adress system to map out a new way of life About Korea. Viitattu 10.11.2014. (englanniksi) [ vanhentunut linkki ]
  42. ↑ Yhdysvaltain hallituksen arvion mukaan vuonna 2006 (Pohjoinen $1800; Etela $24,500). CIA Factbook ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  43. ↑ cptour Korean War
  44. ↑ Korean KTX (High Speed Train) Seoul Korea Asia
  45. ↑ Seoul Metropolitan Subway Railway Technology
  46. ↑ Getting there and away Lonely Planet
  47. ↑ South Korea, CIA Country Studies
  48. ↑ World City Populations
  49. ↑ Populations for all cities as of 2005, given by city & province, NSO Database [ vanhentunut linkki ]
  50. ↑ a b Korean History and Political Geography Asia Society
  51. ↑ Times.hankooki.com: "Migrants Want Flexible Employment System", Korea Times, December 30, 2005. (linkki ei enaa toiminnassa)
  52. ↑ US military figures as of 2003, from [1] ( Arkistoitu ? Internet Archive) Tim Kane Global U.S. Troop Deployment, 1950-2003
  53. ↑ Quick, Miriam: South Korea’s population paradox BBC Generation Project . 14.10.2019. BBC. Viitattu 13.2.2021.
  54. ↑ 人口,家口/市道別 宗敎人口 構成比, Korea National Statistical Office ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  55. ↑ Galluptulos: Suhtautuminen aseistakieltaytymiseen muuttunut Etela-Koreassa jw.org .
  56. ↑ A 'God-given' president-elect Asia Times. Arkistoitu 10.1.2010. Viitattu 21.02.2008.
  57. ↑ Missions Incredible Christianity Today
  58. ↑ Yoido Full Gospel Church Story Yoido Full Gospel Church
  59. ↑ a b c South Korea Countries and their cultures
  60. ↑ Kirsti Kena, Kaukoidan teologian nakokulmia, 1993
  61. ↑ Kimchi Life in Korea
  62. ↑ Hallyu the Korean Wave: A cultural tempest in east and south east Asia ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  63. ↑ Hanbok - traditional costume of the Korean people Korea Tourism Organization. Arkistoitu 13.10.2016. Viitattu 30.5.2014.
  64. ↑ World Cup 2010: North Korea coach gives hostile press conference ( Arkistoitu ? Internet Archive) Now Goal
  65. ↑ Koryo or Goryeo Dynasty 高麗 918 - 1392 Korean History
  66. ↑ Tietoa Etela-Koreasta Suomen Suurlahetysto, Soul
  67. ↑ South Koreans become younger under new age-counting law BBC News . 28.6.2023. Viitattu 28.6.2023. (englanniksi)
  68. ↑ Sound Life in Korea
  69. ↑ 'Third hallyu' blooming in Japan koreatimes.co.kr . 18.6.2018. Viitattu 28.5.2021. (englanniksi)
  70. ↑ SM, YG, & JYP Entertainment earned a combined revenue of $150 million USD in 2010 All K Pop
  71. ↑ Kansalliset vapaapaivat ( Arkistoitu ? Internet Archive) Maatiedosto Etela-Korea Suomen suurlahetysto Soulissa
  72. ↑ South Korea in Olympics ( Arkistoitu ? Internet Archive) Sport Reference. Viitattu 5.1.2011. (englanniksi)
  73. ↑ Associations: Korea ( Arkistoitu ? Internet Archive) FIFA. Viitattu 5.1.2011. (englanniksi)
  74. ↑ Korea IIHF. Viitattu 5.1.2011 (englanniksi)
  75. ↑ ABC championship 1969 FIBA. (englanniksi)
  76. ↑ ABC championship 1997 FIBA. (englanniksi)
  77. ↑ History of Olympic Basketball APBR (englanniksi)
  78. ↑ Olympic Judo Results Judo Info (englanniksi)
  79. ↑ Danny Young: Why is Korea so good at eSports? ebuyer.com .

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Etelä-Korea
Korean tasavallan hallinnollinen jako
Paakaupunki

Soul

Suurkaupungit
Provinssit
Itsenaiset valtiot
Kiistanalaiset valtiot
Erityisalueet
1 Lasketaan kuuluvaksi myos Eurooppaan .

 

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Korean_tasavalta&oldid=22335381 ”