Ikaalinen
Ikalis
|
|
|
vaakuna
|
sijainti
|
Nakyma
Vanhassakauppalassa
|
Sijainti
|
61°46′10″N
,
023°04′05″E
|
Maakunta
|
Pirkanmaan maakunta
|
Seutukunta
|
Luoteis-Pirkanmaan seutukunta
|
Kuntanumero
|
143
|
Hallinnollinen keskus
|
Ikaalisten keskustaajama
|
Perustettu
|
1641
|
? epaitsenainen kauppala
|
1858
|
? itsenaiseksi kauppalaksi
|
1972
|
? kaupungiksi
|
1977
|
Kuntaliitokset
|
Ikaalisten mlk
(1972)
|
Kokonaispinta-ala
|
843,40 km²
137:nneksi suurin 2022
[1]
|
? maa
|
750,48 km²
|
? sisavesi
|
92,92 km²
|
Vakiluku
|
6 850
134:nneksi suurin 31.12.2023
[2]
|
?
vaestotiheys
|
9,13 as./km²
(31.12.2023)
|
Ikajakauma
|
2020
[3]
|
? 0–14-v.
|
13,7 %
|
? 15–64-v.
|
53,8 %
|
? yli 64-v.
|
32,4 %
|
Aidinkieli
|
2023
[4]
|
?
suomenkielisia
|
95,1 %
|
?
ruotsinkielisia
|
0,2 %
|
? muut
|
4,7 %
|
Kunnallisvero
|
9,40 %
60:nneksi suurin 2024
[5]
|
Kaupunginjohtaja
|
Eeva Viitanen
|
Kaupunginvaltuusto
|
27 paikkaa
|
2021?2025
[6]
?
Kesk.
?
PS
?
SDP
?
Kok.
?
KD
?
Vihr.
|
7
7
6
5
1
1
|
ikaalinen.fi
|
Infobox OK
Nimi-testi OK
|
Ikaalinen
(
ruots.
Ikalis
) on
Suomen
kaupunki
, joka sijaitsee
Pirkanmaan maakunnassa
. Kunnassa asuu 6 850 ihmista,
[2]
ja sen pinta-ala on 843,40 km
2
, josta 92,92 km
2
on vesistoja.
[1]
Vaestotiheys on 9,13 asukasta/km
2
. Ikaalisten naapurikunnat ovat
Hameenkyro
,
Jamijarvi
,
Kankaanpaa
,
Parkano
,
Sastamala
ja
Ylojarvi
. Entisia naapurikuntia ovat
Kuru
,
Suodenniemi
ja
Viljakkala
.
Ikaalisissa on kaytossa entisen maalaiskunnan
vaakuna
. Sen on suunnitellut
Pentti Papunen
, ja se on vahvistettu vuonna 1956. Myos kauppalan vuonna 1961 vahvistettu vaakuna oli Papusen kasialaa.
[7]
Ikaalinen on tunnettu
Ikaalisten Kylpylasta
, kansainvalisesta jokakesaisesta
Sata-Hame Soi
-festivaalista seka aikoinaan menestyneesta
Ikaalisten Tarmo
-pesapallojoukkueesta. Ikaalinen on ollut ja on yha koulutus-, kauppa- ja hallintopaikkakunta.
Ikaalisten seurakunta
kuuluu
Tampereen hiippakuntaan
ja
Hameenkyron rovastikuntaan
.
Ikaalisten keskustaajama eli entinen kirkonkyla ja kauppala, nykyinen
Vanhakauppalan
kaupunginosa sijaitsee niemessa
Kyrosjarven
rannalla. Kunnan alue ylettyy ita-lansi -suuntaisena molemmin puolin jarven pohjoispaan ymparille. Kyrosjarvi samoin kuin koko kunnan alue on osa
Kokemaenjoen
vesistoa. Paaosa Ikaalisista kuuluu Kyrosjarven vesialueeseen, mutta eraat kunnan itaosan jarvet laskevat
Nasijarveen
. Ikaalinen sijaitsee keskella vanhaa
Yla-Satakuntaa
, ja se kuuluikin vuosisatojen ajan, aina 1990-luvulle saakka,
Satakunnan
maakuntaan ja
Turun ja Porin laaniin
. Talloin
Tampereen
kasvavasta vaikutuksesta johtuen Yla-Satakunnan kunnat tulivat osaksi Pirkanmaan maakuntaa ja
Hameen laania
. Alueen liikenne suuntautuu paaasiassa Tampereelle, ja seudulla puhutaan
hamalaismurteiden
yla-satakuntalaista alamurretta. Ikaalisten naapurikunnista kaupunkeja ovat myos entiseen Suur-Ikaalisiin kuuluneet pohjoinen
Parkano
ja lantinen
Kankaanpaa
. Muita suuria naapurikuntia ovat etelainen
Hameenkyro
ja itainen
Ylojarvi
. Tampereelle on Ikaalisista matkaa runsaat 50 kilometria.
Tilastokeskuksen vaestonennuste (uusi 9/2012):
[8]
- 2020: 7 173 as.
- 2030: 7 192 as.
- 2040: 7 189 as.
Ikaalisten pohjoisosaan ulottuu Ylojarven (entisen
Kurun
) puolelta
Seitsemisen kansallispuisto
. Kaupungin alueen korkein maastonkohta, liki 200 metrin korkeudella merenpinnasta, sijaitsee koillisosassa Juhtimaen kylassa. Ikaalisten etelaosaa hallitsee
Hameenkankaan
harjujakso, jonka korkein kohta on 188 metrin korkeuteen merenpinnasta ulottuva Vatulanharju. Harjujakso jatkuu lanteen Kankaanpaan ja itaan Hameenkyron puolelle.
Haapimaa, Heinisto, Heittola, Helle, Hoytola, Iso-Royhio, Jauhokuononmaa, Juhtimaki, Jyllinmaa, Kallionkieli, Kalmaankyla, Karhoinen, Karttu, Kiiala, Kilvakkala,
Kolkko
, Kovelahti,
Kurkela
, Leppasjarvi, Leutola, Luhalahti, Laykkala, Mansoniemi, Miettinen, Myllykarttu, Niemi, Pukara,
Riitiala
, Sammi, Sarkkila, Saukko,
Sisatto
,
Sikuri
, Sipsio,
Tevaniemi
, Vahojarvi, Varessalmi, Vatsiainen, Vatula,
Vehuvarpe
, Viljala, Vaharoyhio ja Valikyla.
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin vaestonkehitys viiden vuoden valein vuodesta 1980 lahtien. Kaytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Ikaalisten vaestonkehitys 1980?2020
|
Vuosi
|
|
| Asukkaita
|
|
1980
|
|
8 137
|
1985
|
|
8 184
|
1990
|
|
8 219
|
1995
|
|
8 074
|
2000
|
|
7 744
|
2005
|
|
7 547
|
2010
|
|
7 428
|
2015
|
|
7 207
|
2020
|
|
6 921
|
Lahde: Tilastokeskus.
[20]
|
Vuoden 2017 lopussa Ikaalisissa oli 7 119 asukasta, joista 4 203 asui
taajamissa
, 2 814 haja-asutusalueilla ja 102:n asuinpaikat eivat olleet tiedossa. Ikaalisten taajama-aste on 59,9 %.
[21]
Ikaalisten taajamavaesto jakautuu kahden eri taajaman kesken:
[22]
Kaupungin
keskustaajama
on lihavoitu.
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Ikaalisissa on seuraavat
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon
seurakunnat:
[23]
Itsenaisena
helluntaiseurakuntana
Ikaalisissa toimii
Ikaalisten helluntaiseurakunta
.
[24]
Suomen ortodoksisen kirkon
seurakunnista Ikaalisten alueella toimii
Tampereen ortodoksinen seurakunta
.
[25]
Eri puolilta Ikaalisten kaupunkia on tehty esineloytoja, jotka todistavat alueella olleen asutusta jo
kivikaudella
. Pysyva asutus on tullut Ikaalisiin paikannimistosta paatellen etelasta, muinaisen
Sastamalan pitajan
ydinalueen
Karkun
ja Hameenkyron suunnasta. Perimatiedon mukaan Ikaalisista ja Parkanosta kaytiin muinoin peninkulmien paassa
Karkun kirkossa
. Kyrosjarven vesisto ja Hameenkangas olivat paljon kaytettyja kulkureitteja mahdollisesti jo toista tuhatta vuotta sitten. Jalkimmaista pitkin kulki historiallinen
Kyronkankaantie
Hameesta
Pohjanmaalle
. Vesilla liikkumisen perinteita pitivat ylla
kirkkoveneet
1900-luvun alkuvuosikymmenille saakka, ja yksi ikaalislainen kirkkovene on lahjoitettu
Seurasaaren ulkomuseoon
Helsinkiin
.
[26]
Ikaalinen itsenaistyi Hameenkyrosta vuonna 1641 omaksi kirkkoherrakunnakseen, Ikaalisten Kyroksi. Tata ennen Ikaalinen oli ollut Hameenkyron kappelina jo yli sadan vuoden ajan. Nain muodostuneeseen Ikaalisten pitajaan kuuluivat myos nykyiset Jamijarvi, Kankaanpaa, Karvia, Kihnio, Parkano ja Honkajoki.
[27]
Ikaalisten ensimmainen kirkko lienee rakennettu jo keskiajalla. Sen tilalle valmistui 1640-luvulla nykyisen pohjoisen hautausmaan alueella sijainnut toinen kirkko, jonka tiedetaan olleen sarmikkaalla kuoriosalla varustettu
pitkakirkko
. Kirkon etelasivulla oli kaksi eteista ja pohjoissivulla
sakaristo
. Nykyinen
kirkko
rakennettiin vuosina 1799?1801.
[26]
Suurina kuolonvuosina 1696?1697
kerrotaan Ikaalisissa kuolleen yli tuhat pitajan asukasta, ja nalanhadan tuhoisia seurauksia lisasi vahan myohemmin puhjennut
isoviha
. Talven 1714 aikana seka ruotsalaiset etta venalaiset joukot kulkivat Ikaalisten kautta matkallaan Pohjanmaalle. Myos
pikkuvihan
aikana kolmisenkymmenta vuotta myohemmin sotajoukkoja liikkui Ikaalisten seudulla. Nailta ajoilta on peraisin Suomen suurin rahakatko, joka loytyi pellosta Vatsiaisten kylasta vuonna 1966. Loyto sisalsi 127 kappaletta ruotsalaisia ”vaskiplootuja” vuosilta 1711?1740, yhteispainoltaan yli 211 kg.
[26]
1850-luvun lopulla Suomen taloudellinen kehitys kaipasi uusia kauppakeskuksia. Niinpa vuonna
1858
erotettiin Ikaalisten kunnasta yksi suuri tila
Ikaalisten kauppalaksi
. Perustamiskirja allekirjoitettiin
21. huhtikuuta
1858. Tuolloin perustettu kauppala kasitti vain sen alueen, jota nykyisin kutsutaan Wanhaksi kauppalaksi ja joka on nykyaan
Vanhakauppalan
kaupunginosa. Alkuvaiheessa siella oli vain muutamia kymmenia asukkaita, jotka olivat paaosin hyvin toimeentulevia virkamiehia ja muita
ruotsinkielisia
saatylaisia.
[26]
Ikaalinen oli Suomen vanhin
kauppala
, mutta se jai myos pienimmaksi. Alueella ei ollut tarvetta talouskeskukselle, ja laheinen suurkaupunki
Tampere
vei vakea. Ikaalinen ei kehittynyt juuri lainkaan; 1920-luvulla Ikaalisten kunnan vakiluku oli noin 12 500, mutta kauppalan hadin tuskin 250. Ikaalisten kauppalan asemaa haittasi myos se, etta se erosi muista kauppaloista siina, etta se oli
epaitsenainen kauppala
. Kauppalalla oli vain rajoitettu itsehallinto-oikeus.
[28]
Ikaalisten maalaiskunta verotti myos kauppalan asukkaat, joilla oli vastaavasti aanioikeus kunnallisvaaleissa seka kauppalassa etta maalaiskunnassa. Kauppalan omat verotulot olivat hyvin vahaiset, joten maalaiskunta myonsi vuosittain avustuksia mm. kunnallisteknisiin toihin. 1960-luvun lopulla Ikaalinen oli ainoa suomenkielinen kauppala, jonka valtuustossa porvaripuolueilla oli 3/4 enemmisto. Ikaalisten seurakunta kasitti seka kauppalan etta maalaiskunnan.
[26]
Silti alueella oli myos taloudellista elamaa. Ensimmainen kylpylaitos paikkakunnalle perustettiin jo 1884, ja se sai oppikoulun 1902 ensimmaisena maaseutupitajana koko Suomessa. Koulu oli vielapa suomenkielinen. Ikaalisten yhteiskoulusta tuli
yliopistoon
johtava oppilaitos kuitenkin vasta 1930-luvun alussa.
[26]
Liikenneyhteydetkin paranivat, niinpa kulkijamaaran kasvaessa entista useammat poikkesivat Ikaalisten Kirkonkylaan Kyrosjarven rannalle. Nykyaankin
kolmostien
vilkas Tampere?Vaasa-osuus kulkee aivan kaupungin ohitse.
Rautatietakin
haviteltiin, seka 1800-luvun lopulla etta 1950-luvulla oli toiveissa saada
Pohjanmaan rata
kulkemaan Kyrosjarven lansirantaa maantien tavoin, mutta nain ei kaynyt. Uuden Pohjanmaan radan
Tampere?Seinajoki-rataosuus
viilettaa Ikaalisten harvavakisen itaosan halki, kaukana keskustasta, ja sen ainoa Ikaalisten alueella sijaitseva liikennepaikka
Sisaton rautatieasema
toimii yksinomaan
junakohtauspaikkana
. Liikenneyhteyksissa pohjoinen naapurikaupunki
Parkano
onkin vetanyt selvasti pitemman korren. Vuonna 1938 valmistunut
Haapamaki?Pori-rata
sivuaa Ikaalisten luoteisrajaa, mutta sen merkitys oli Ikaalisten kannalta alusta lahtien hyvin vahainen. Talla jo vuosia sitten yleisesta kaytosta poistetulla rataosalla kulkee enaa vain satunnaisesti sotilasjunia Parkanon ja
Niinisalon
valilla. Pitkaan jatkunut
hoyrylaivaliikenne
Kyrosjarvella loppui 1940-luvun lopulla.
[26]
Sisallissodan
aikana Ikaalisten kauppalasta muodostui yksi valkoisten tarkeimmista tukikohdista
Satakunnan rintamalla
, ja seudulla kaytiin helmi?maaliskuun aikana kiivaita
taisteluja
.
Kyroskosken
suunnalta tulleet
punaiset
yrittivat vallata kauppalan ja kirkonkylan. Kauppala oli jo joutumaisillaan saarroksiin, kunnes eversti
Ernst Linderin
johtamat valkoiset saivat 10. maaliskuuta 1918 Ikaalisiin saapuneiden pohjalaisten apujoukkojen tukemina punaiset tyonnetyiksi takaisin Hameenkyron puolelle ja sielta kohti
Tamperetta
.
[26]
Toisen maailmansodan jalkeen Ikaalisten kauppala alkoi yha enemman olla tarpeeton erikoisuus.
kenen mukaan?
Kun valtio alkoi vuoden 1960 jalkeen myontaa taas kaupunkioikeuksia kunnille ja kauppaloille, alettiin kaksois-Ikaalisissa hioa kuntaliitosta. Vuonna 1972 koko Ikaalisten kunta muutettiin itsenaiseksi kauppalaksi, joka sai vaakunakseen vanhan Ikaalisten maalaiskunnan vaakunan. Vanhan epaitsenaisen kauppalan vakiluku ennen yhdistymista oli edelleen alle 800. Tata loppuvaihetta kesti vain viisi vuotta, kun valtiovallan paatoksella kaikista kauppaloista tuli kaupunkeja vuoden
1977
alusta. Viimeisimpien 30 vuoden aikana Ikaalinen on vahitellen teollistunut ja sen elinkeinorakenne muuttunut palveluvaltaiseksi.
Ikaalisiin asutettiin viime sotien jalkeen
Kaukolan
ja
Pyhajarven
siirtovakea.
[29]
Helsingiusten omistama Kalmaan tila tuli avioliiton kautta Gyllingin perheen omistukseen, ja sinne muutti
Edvard Gyllinging
lapsuudenperhe.
[30]
Ikaalisten kaupunginjohtajana toimii hallintotieteiden maisteri
Eeva Viitanen
. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on Marjo Heikkila ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Arto Ojakoski.
[31]
Kaupunginvaltuustossa on 27 paikkaa. Kaudella 2021?2025 suurimmat puolueet ovat keskusta ja perussuomalaiset, joilla molemmilla on seitseman paikkaa.
[6]
Syksylla 2007 Ikaalinen ja
Parkano
kavivat neuvotteluja kuntaliitoksesta, mutta neuvotteluissa ei saavutettu riittavaa yksimielisyytta hankkeen toteuttamiseksi. Ratkaisematta jaaneet erimielisyydet koskivat muun muassa tulevan kaupungin nimea seka hallintoelinten sijoituspaikkaa. Vuonna 2009 Jamijarvi kutsui entisen Suur-Ikaalisten pitajat mahdolliseen liitosselvityksen tekoon. Ikaalinen kuitenkin jattaytyi pois alkuvaiheissa. Parkano, Jamijarvi ja Kankaanpaa jatkavat yha selvitysta ja tekivat paatoksen 2012 ja uutta kuntaa ei tullut. Nyt vuonna 2013 Ikaalinen on uudelleen kiinnostunut Jamijarvesta uuden valtuuston tultua valtaan. Ikaalisille tarkeaa on 3-tien akselin suuntainen kuntayhteistyo, josta Hameenkyro on tarkein kumppaniehdokas.
Ikaalisissa on
Tampereen ammattikorkeakoulun
Ikaalisten yksikko, joka kouluttaa matkailualan, liiketalouden ja tietojenkasittelyn
tradenomeja
. Nuorisoasteen koulutus paattyi kevaalla 2014, mutta tutkintoon johtava aikuiskoulutus jatkuu, samoin kehittamisyksikon toiminta. Samoissa tiloissa toimii myos ammatillista peruskoulutusta tarjoava oppilaitos
Ikaalisten kauppaoppilaitos
, jossa voi opiskella liiketaloutta (
merkonomi
) ja tietojenkasittelya (
datanomi
).
Ikaalisten kasi- ja taideteollisuusoppilaitos
jarjestaa esinesuunnittelun ja valmistuksen (esimerkiksi erikoismetallityot, soitinrakennus), tekstiilin ja vaatetuksen suunnittelun ja valmistuksen, graafisen suunnittelun seka ympariston suunnittelun ja rakentamisen koulutusta. Siella on myos maan ainut aseseppalinja. Kihniossa aiemmin toiminut lasialan koulutus siirtyi Ikaalisiin syksylla 2014.
Ikaalisissa toimii
Ikaalisten yhteiskoulun lukio
.
- Ikaalisissa jarjestetaan vuosittain
Sata-Hame Soi
-tapahtuma, joka sisaltaa Kultaisen ja Hopeisen harmonikan kilpailut seka varietee-harmonikan kansainvalisen kisan nimelta
Primus Ikaalinen
- Ikaalinen Spa
-kylpyla
- Kylpylaan kuluu soitinmuseo Akordia (joka esittelee varsinkin harmonikkoja) ja Kylpylan lomakyla
- Mansocamping leirinkeskus, Mansoniemessa. Ikaalisista noin 15 km
valtatie 3:a
Vaasaan
- Kolmen tahden Toivolansaari -leirintakeskus, Ikaalisten keskustan liepeilla Toivolansaaressa
- Elamystoimintaa: Luomahaaran luonto- ja melontaretket ja Sata-Hameen Retket
Panoraamanakyma Ikaalisista. Kuvassa nakyy mm. Ikaalisten yhteiskoulu (vasen laita),
Ikaalisten kirkko
(keskella) ja Ikaalisten vesitorni (oikea laita)
Liikuntapaikat
- Tevaniemen kuntopolku/latu ja jaakiekkokentta
- Vatulan
hiihtokeskus, Vatulan valaistu kuntorata/-latu
- Mansoniemen
kuntopolku/latu
- Poltinkosken golfkentta
- Laykkalanlahden urheilukentta
- Ikaalisten pesapallokentta
- Toivolansaaren pururata
- Ikaalisten tenniskentta
- Valkean ruusun areena
Urheiluseurat
UutisOiva ja
Radio SUN -paikallisradio
.
- Fincumet Oy
- Upofloor Oy
- Katsa Oy
- Khars Finland Oy
- Oy Labcor Ab
- Purso Oy
- Fortum metals Ikaalinen
- Calefa Technologies Oy
- MeramaTec Oy
- Esvi Ky
Tunnettuja Ikaalisissa syntyneita tai siella vaikuttaneita tunnettuja henkiloita
[
muokkaa
|
muokkaa wikitekstia
]
- Alarik Achren
, laakari, valtiopaivamies
- Jyrki Aimonen
, suurlahettilas
- Sulo Aittoniemi
, kansanedustaja (SMP, Keskusta)
[32]
- Pentti Alhonen
, ymparistogeologi, mikropaleontologi ja limnologi
- Outi Borgenstrom
, suunnistaja
- Heikki Eranen
, kotiseutuneuvos
- Kustaa Eranen
, elainlaakari, pakinoitsija
- Felix Frang
, taidemaalari
- Oskar Gripenberg
, jalkavaenkenraali
- Edvard Gylling
, poliitikko (SDP, SKP), tilastotieteilija
- Oscar Fredrik Wilhelm Gylling
, senaattori
- Eero Haapala
, pituushyppaaja
- Lauri Hietanen
, SOK:n paajohtaja, ministeri, vuorineuvos
- Jari Huhtasalo
, laulaja, diakoni
- Reetta Hurske
, aitajuoksija
- Paivi Ikola
, pesapalloilija
- Kaarlo Kauppila
, jaakariluutnantti
- Seppo Kauppila
, jarjestojohtaja, maanviljelysneuvos
- Camilla Kirsila
, pesapalloilija
- S. Albert Kivinen
, filosofi
|
- Tapani Klof
, kenraalimajuri
- Vilho Korhonen
, kansakoulunopettaja, kansanedustaja
- Vaino E. Koskinen
, teollisuusneuvos
- Jarmo Kujanpaa
, jalkapalloilija
- Kalervo Kurkiala
, kappalainen
- Hannu Kyosola
, kymmenottelija
- Lauri Leppihalme
, kansanedustaja (Maalaisliitto)
- Pirjo Markkola
, professori
- Kimmo Mattila
, harmonikkataiteilija, Kansainvalisen Harmonikkaliiton paasihteeri
- Valtteri Mikonmaki
, kansanedustaja (Maalaisliitto), kirkkoherra
- Aatu Okko
, valtiopaivamies saatyvaltipaivilla, kirjakauppias
- Nils Osara
, professori, Metsahallituksen paajohtaja
- Heikki Papunen
, professori
- Pentti Papunen
, tietokirjailija
- Eila Pienimaki
, iskelmalaulaja
- Matti Pitkanen
, maastohiihdon olympiamitalisti
- Krista Parmakoski
, maastohiihtaja
- Esko Raipia
, nayttelija
- Teemu Rajamaki
, muusikko
- Yrjo Roos
, Suomen laivaston komentaja
|
- Jakob Johan Roth
, luutnantti
- Lempi Rothovius
, elaessaan Suomen vanhin ihminen
- Eino Salmelainen
, teatteriohjaaja ja teatterinjohtaja
- Samuli Samuelsson
, pikajuoksija
- Ulla Saunaluoma
, teologi
- Eero Selin
, viulutaiteilija, kapellimestari
- Yrjo Selin
, sellotaiteilija, professori
- Aimo Sillanpaa
, suomalainen tahtitieteen professori, Tuorilan observatorion johtaja
- Timo Sinervo
, kiekonheittaja
- Pietari Skytta
, keihaanheittaja
- Bertel Strommer
, arkkitehti
- Goony Strommer
, jazzpianisti, arkkitehti
- Karl Wilhelm Sulin
, karajatuomari, juristi, hovioikeudenneuvos, valtiopaivamies ja ritari
- Jussi Tasala
, korkeushyppaaja
- Kalevi Toivonen
, jaakiekkoilija
- Eino Tuomivaara
, ministeri, kansanedustaja
- Achilles Wahlroos
, hovineuvos, maanmittari
- Jyrki Virolainen
, prosessioikeuden emeritusprofessori
|
Ikaalisten
pitajaruoiksi
nimettiin 1980-luvulla pariloitu silakka ja
kehajuusto
.
[33]
- ↑
a
b
Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022
1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑
a
b
Vakiluvun kasvu suurin lahes 70 vuoteen
26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
- ↑
Vaesto ian (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972?2020
31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑
Vakiluvun kasvu suurin lahes 70 vuoteen
31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑
Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024
22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑
a
b
Kuntavaalit 2021 ? Ikaalinen
Tieto- ja tulospalvelu
. Oikeusministerio. Viitattu 27.10.2021.
- ↑
Mita-Missa-Milloin 1968, s. 137. Otava 1967, Helsinki.
- ↑
Vaesto ikaryhmittain koko maa 1900?2060 (vuodet 2020?2060: ennuste)
, Tilastokeskus, 28.9.2012.
- ↑
a
b
http://paikkatieto.sweco.fi/docs/ikaalinen/asemakaava/liitteet/AK60.pdf
[
vanhentunut linkki
]
- ↑
a
b
http://paikkatieto.sweco.fi/docs/ikaalinen/asemakaava/liitteet/AK35.pdf
[
vanhentunut linkki
]
- ↑
http://paikkatieto.sweco.fi/docs/ikaalinen/asemakaava/liitteet/AK96.pdf
[
vanhentunut linkki
]
- ↑
http://paikkatieto.sweco.fi/docs/ikaalinen/asemakaava/liitteet/AK113.pdf
[
vanhentunut linkki
]
- ↑
http://paikkatieto.sweco.fi/docs/ikaalinen/asemakaava/liitteet/AK22.pdf
[
vanhentunut linkki
]
- ↑
http://paikkatieto.sweco.fi/docs/ikaalinen/asemakaava/liitteet/AK72.pdf
[
vanhentunut linkki
]
- ↑
http://paikkatieto.sweco.fi/docs/ikaalinen/asemakaava/liitteet/AK7.pdf
[
vanhentunut linkki
]
- ↑
http://paikkatieto.sweco.fi/docs/ikaalinen/asemakaava/liitteet/AK16.pdf
[
vanhentunut linkki
]
- ↑
http://paikkatieto.sweco.fi/docs/ikaalinen/asemakaava/liitteet/AK100.pdf
[
vanhentunut linkki
]
- ↑
http://paikkatieto.sweco.fi/docs/ikaalinen/asemakaava/liitteet/AK20.pdf
[
vanhentunut linkki
]
- ↑
http://paikkatieto.sweco.fi/docs/ikaalinen/asemakaava/liitteet/AK59.pdf
[
vanhentunut linkki
]
- ↑
Vaesto kielen mukaan seka ulkomaan kansalaisten maara ja maa-pinta-ala alueittain 1980 ? 2016
29.3.2017. Tilastokeskus.
Arkistoitu
17.6.2018. Viitattu 6.2.2018.
- ↑
Taajama-aste alueittain 31.12.2017
28.9.2017. Tilastokeskus.
Arkistoitu
16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
- ↑
Taajama- ja haja-asutusaluevaesto ian ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017
28.9.2017. Tilastokeskus.
Arkistoitu
14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
- ↑
Yhteystiedot ? Suomen evankelis-luterilainen kirkko
evl.fi.
Arkistoitu
23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
- ↑
Seurakunnat
Suomen helluntaikirkko
.
Arkistoitu
6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
- ↑
https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/tampereen-ortodoksinen-seurakunta
- ↑
a
b
c
d
e
f
g
h
Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.):
Suomenmaa 2: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos
, s. 193?204. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1968.
- ↑
Jorma Vappula: Ikaalisten entisen emapitajan historia II 1641-1721, Vammala 1999
- ↑
Iso tietosanakirja
, 6. osa (Kansallishenki-Kouko), art. Kauppala
- ↑
Mita-Missa-Milloin 1951, s. 129. Otava 1950, Helsinki.
- ↑
Panu Rajala:
Kalmaan henki
- ↑
Luottamushenkilot ja Lautakunnat
Ikaalisten kaupunki. Viitattu 27.10.2021.
- ↑
Kangosjarvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa.
Helsingin Sanomat
, 5.7.2008.
Artikkelin maksullinen verkkoversio
. Viitattu 12.3.2024.
- ↑
Kolmonen, Jaakko 1988.
Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitajaruoat
, s. 71. Helsinki: Patakolmonen Ky.
|
---|
| Nykyiset kunnat
| |
---|
| Entiset kunnat
| |
---|
|
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
| Maantieteelliset
| |
---|
| Henkilot
| |
---|
|