Philip K. Dick

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Philip K. Dick
Philip K. Dick 1960-luvun alussa.
Philip K. Dick 1960-luvun alussa.
Henkilotiedot
Syntynyt 16. joulukuuta 1928
Chicago
Kuollut 2. maaliskuuta 1982  (53 vuotta)
Kansalaisuus yhdysvaltalainen
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Aidinkieli englanti
Tyylilajit tieteiskirjallisuus
Esikoisteos Solar Lottery (1955)
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Palkinnot

Hugo-palkinto 1963
John W. Campbellin muistopalkinto 1975 [1]

Aiheesta muualla
Loyda lisaa kirjailijoita Kirjallisuuden teemasivulta

Philip Kindred Dick ( 16. joulukuuta 1928 Chicago ? 2. maaliskuuta 1982 Santa Ana ) oli yhdysvaltalainen tieteiskirjailija . [2] [3] Dickin kirjoissa toistuu todellisuuden ja kuvitelman epaselva raja. Arkinen olemassaolo paljastuu hanen teoksissaan usein joksikin muuksi kuin milta se nayttaa. [1]

Dickia riivasi pakkomielle arkitodellisuuteen kohdistuvasta jumalallisesta manipuloinnista, ja se onkin toistuva teema hanen teoksissaan. Toinen toistuva teema on ihmisten ja mekaanisten simulaatioiden sekaantuminen keskenaan. Kummatkin ovat muunnelmia Dickin teosten lapi kulkevasta paateemasta eli kahden todellisuuden tason vastakkainasettelusta. Ensimmainen niista on ”objektiivisesti” maaritelty, toinen taas on kertomusten hahmoille naytettava naennainen todellisuus. [4]

Elama [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Philip K. Dickin vanhemmat olivat Edgar Dick ja Dorothy Kindred. Dick syntyi Chicagossa 16. joulukuuta 1928 ennenaikaisesti yhdessa kaksoissisarensa Janen kanssa. Jane kuoli kuitenkin jo viiden tai kuuden viikon ikaisena. Perhe muutti Kaliforniaan , ja Dickin vanhemmat erosivat, kun Dick oli viisivuotias. Philipin huoltajuus jai aidille, ja aiti ja poika muuttivat ensin Washingtoniin ja sen jalkeen San Franciscon alueelle. He asettuivat lopulta Berkeleyhin , jossa Dick varttui, valmistui lukiosta ja opiskeli lyhyesti Kalifornian yliopistossa vuonna 1949 kunnes jatti opinnot kesken. [1] [5] Dick oli jo seitsemannelta luokalta lahtien alkanut karsia rajuista huimauskohtauksista. Huimaus toistui erityisen voimakkaana hanen lyhyen opiskeluaikansa aikana, ja luultavasti vaikutti opintojen keskeyttamiseen. Dick muisteli myohemmin, etta teini-ikaisena hanella diagnosoitiin skitsofrenia. [5]

Dick tyoskenteli levykaupassa vuosina 1948?1952 ja hoiti klassisen musiikin radio-ohjelmaa . [1] Dickin ensimmainen tieteiskirjallisuuteen lukeutuva tarina oli Planet Stories -lehdessa heinakuussa 1952 julkaistu ”Beyond Lies the Wub”. [4] Dickia auttoi Anthony Boucher, joka oli Berkeleyssa asuva tieteiskirjallisuuteen erikoistuneiden lehtien toimittaja. Pian Dick saattoi luopua tyostaan levykaupassa ja siirtya tieteiskirjailijan taloudellisesti epavarmalle uralle. [5] Dick kirjoitti paljon ja nopeasti, silla kirjoituspalkkiot olivat pienia. [1]

Dickin kirjailijanuralle oli ominaista poikkeuksellinen tuotteliaisuus. Dick sai yleensa kahden viikon valein valmiiksi uuden lyhyen kertomuksen, jonka han sitten lahetti julkaistavaksi johonkin pulp-lehteen . [2] Vuodet 1950?1970 olivat Dickin tuotteliainta aikaa. Dickin tuona aikana kirjoittamia novelleja on sittemmin julkaistu kokoomateoksissa A Handful of Darkness , The Variable Man and Other Stories , The Book of Philip K. Dick , The Turning Wheel and Other Stories , Robots, Androids, and Mechanical Oddities: The Science Fiction of Philip K Dick ja I Hope I Shall Arrive Soon . [4]

Dick tapasi vuonna 1954 eraassa tieteiskirjallisuuden kongressissa yhden esikuvistaan, A. E. Van Vogtin , ja Van Vogt vakuutti aloittelevalle kirjailijalle, etta romaaneilla voisi tienata paremmin kuin novelleilla. Siita lahtien Dickin tieteisromaanien tuotantotahti oli yhta kiivas kuin hanen lyhyiden tarinoiden julkaisu oli ollut. [5] Dickin ensimmaiset tieteisromaanit olivat laajennettuja versioita hanen aikakauslehtiin kirjoittamistaan tarinoista. [4] Ensimmaisen naista oli Solar Lottery vuonna 1955. [1] Luovuutensa kukoistuskaudella vuosina 1959?1964 Dick julkaisi kuusitoista tieteisromaania. Samaan aikaan han kirjoitti myos valtavirran romaaneja, jotka kuitenkin jaivat hanen pettymyksekseen julkaisematta. [5]

Vuonna 1963 Dick voitti Hugo-palkinnon romaanillaan Oraakkelin kirja (1962), joka kuvaa vaihtoehtohistoriaa , jossa Yhdysvallat on akselivaltojen hallussa. Anna kyynelten tulla, pyysi poliisi (1974) sai parhaan romaanin John W. Campbell Memorial Award -palkinnon vuonna 1975. [1]

Vuoden 1974 helmi-maaliskuussa Dick naki outoja nakyja ollessaan kipulaakityksessa. Dick kuvasi nakyjaan lasersateiksi , geometrisiksi kuvioiksi , lyhyiksi vilauksiksi Jeesuksesta ja antiikin Roomasta . Nakyjen jatkuessa Dick kertoi elavansa rinnakkaiselamaa Thomas-nimisena antiikin kristittyna , jota roomalaiset vainosivat. Vaikka Dick kaytti huumeita (muun muassa LSD:ta ), han ei itse uskonut, etta nayt olisivat niiden aikaansaannosta. Dick paatteli, etta jokin jumalallinen olento oli ottanut haneen yhteytta. Olentoa Dick kutsui Zebraksi, Jumalaksi tai nimella VALIS, sanoista Vast Active Living Intelligence System (valtava, aktiivinen, elava alykkyysjarjestelma). Myohemmin han arveli, etta VALIS olisi ollut satelliitti , joka viesti maapallon ihmisten kanssa jonkinlaisilla sateilla. Dick yritti koko loppuelamansa saada selvyytta tapahtuneeseen. Han kirjoitti laajan kasikirjoituksen, jota han kutsui nimella Exegesis . [1]

Elinaikanaan Dick sai tunnustusta kollegoiltaan ja lukijakunnalta, vaikka hanen kirjojensa suosio ei koskaan yltanyt lahellekaan aikakautensa kuuluisimpien tieteiskirjailijoiden, kuten Isaac Asimovin , Robert Heinleinin ja Frank Herbertin , myyntilukuja. [5]

Dick oli elamansa aikana viisi kertaa naimisissa ja hanella oli kolme lasta. [4] Vuonna 1948 solmitun hyvin lyhyen ja epaonnistuneen ensimmaisen avioliiton jalkeen Dick avioitui uudelleen nelja kertaa: Kleo Apostolidesin kanssa vuonna 1950, Anne Williams Rubensteinin kanssa vuonna 1959, Nancy Hackettin kanssa vuonna 1966 ja Tessa Busbyn kanssa vuonna 1973. Kolmesta jalkimmaisesta avioliitosta syntyi kustakin yksi lapsi ? tyttaret Laura ja Isa seka poika Christopher. [5]

Dick kuoli aivohalvaukseen vuonna 1982, nelja kuukautta ennen hanen romaaniinsa Do Androids Dream of Electric Sheep? (1968) loyhasti perustuvan Blade Runner -elokuvan ensi-iltaa. [1]

Tuotanto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Dickin romaaneissa ja novelleissa kuvataan usein illusorisiin ymparistoihin vangittujen hahmojen psykologisia kamppailuja. [2] Hanen teostensa keskeisia teemoja ovat vaarennokset, keinoihmiset ja valheellinen todellisuus. Useat hanen kuvaamansa maailmat voidaan ymmartaa Jumalan tai Jumalan korvikkeiden luomiksi keinotodellisuuksiksi. Dickia kiinnostivat myos messiaaniset hahmot, joita esiintyy useissa kirjoissa. [4] Jane-sisar seka Dickin vanhemmat toimivat esikuvina monille Dickin kirjojen hahmoille. Erityisesti Janen kuolema ? ja Philipin traumaattinen eron tunne, joka on yleinen kokemus monille sisaruksensa menettaneille kaksosille ? vaikutti osaltaan niihin dualistisiin dilemmoihin, jotka ovat hallitseva teema Dickin teoksissa. Dickin kirjoille olivat tyypillisia dualistiset ongelmat: todellinen ja vaarennos, ihminen ja androidi. Painostavasta kahtiajakautuneisuudesta nousi esiin kaksi suurta kysymysta, jotka Olivat Dickille keskeista kirjoittamisessa: Mika on todellista ja mika on inhimillista? [5]

Dickin ensimmainen julkaistu romaani oli Solar Lottery (1955). Se edustaa 1950-luvun alulle tavallista lajityyppia, jossa tulevaisuuden yhteiskunta on jollain tapaa kieroutunut. Tassa tapauksessa syyna ovat arpajaiset, jotka ohjaavat ihmisten sosiaalisia mahdollisuuksia. Romaanissa asetetaan vastakkain poliittiset juonittelut ja eraanlaisen messiaan seuraajien ihanteellisuus. Myos Dickin seuraavassa romaanissa Maailma jonka Jones teki (1956) esiintyy messiashahmo. [4]

Kirjoitettuaan viela tieteisromaanin The Man Who Japed , Dick yritti paasta valtavirtaromaanien markkinoille, joskin heikolla menestyksella. Han kirjoitti muun muassa teokset Voices from the Street , Mary and the Giant ja The Broken Bubble . Ne eivat nousseet Dickin tieteisromaanien tasolle. Poikkeuksena oli romaani Confessions of a Crap Artist julkaistiin myohemmin Dickin elinaikana. [4] [1]

Tieteisromaani On aika sijoiltaan (1959) oli Dickin uran kaannekohta, ja siina nousevat esiin hanta jatkossa askarruttavat aiheet. Romaanin paahenkilo Ragle Gumm asuu elaintarhan kaltaisessa pienoisuniversumissa. Sodan runtelema yhteiskunta on luonut maailman yksin Gummia varten, jotta se voisi kayttaa hyvaksi hanen ennustajan lahjojaan. [4]

Dickin tunnetuimmassa romaanissa, Hugo-palkitussa Oraakkelin kirjassa (1962), hahmot elavat vaihtoehtohistoriassa , jossa liittoutuneet ovat havinneet toisen maailmansodan. Yksi paahenkiloista saa lopulta kuulla, etta on olemassa rinnakkaistodellisuus , jossa liittoutuneet voittivat. Romaania leimaa kaikenkattava epavarmuus siita, mika on lopulta todellista. [4]

Oraakkelin kirjan jalkeen Dick kirjoitti kolme muuta tuotantonsa keskeista kirjaa: Mars on meidan (1964), Tohtori Veriraha (1965) ja Palmer Eldritch: Kolmesti merkitty mies (1964). Palmer Eldritch: Kolmesti merkitty mies on Dickin aiempia romaaneja aarimmaisempi ja rosoisempi. Hallusinogeenisen huumeen valittajat tekevat elaman siedettavaksi Marsin siirtolaisille. Pian he kuitenkin kohtaavat ankaran vastustajan, pahaenteisen Eldritchin, jonka kehittama huume Chew-Z luo aivan uuden todellisuuden. Dickilta julkaistiin samoihin aikoihin myos useita muita teoksia, jotka han oli alun perin kirjoittanut jo aiemmin. Naita olivat muun muassa Rakennamme sinut (1972), The Game-Players of Titan (1963), Simulantit (1964), The Zap Gun (1967) ja The Unteleported Man (1966). [4]

Romaanissaan Uneksivatko androidit sahkolampaista? (1968) Dick kasitteli jalleen aidon ja kopion hamartyvia rajoja. Tarina sijoittuu sodanjalkeiseen autioituneeseen maailmaan, jossa synteettisia elaimia myydaan helpottamaan ihmisten kokemaa syyllisyytta elainten sukupuutosta. Paahenkilo on Rick Deckard, joka toimii Marsista laittomasti tuotujen androidien metsastajana. Deckardin usko todellisuuteen alkaa vahitellen horjua. Han tajuaa, etta televisiossa esiintyva messiashahmo nimeltaan Mercer saattaakin olla androidi ja etta Deckardille naytetyt rappion maisemat voivat vain heijastaa hanen omaa mielentilaansa. Kirjasta tuli laajasti tunnettu vasta Ridley Scottin siihen pohjautuvan Blade Runner (1982) -elokuvan myota. [4]

Vuonna 1969 julkaistussa romaanissa Ubik joukko onnettomuudessa kuolleita ihmisia luo subjektiivisen maailman, mutta heidat palautetaan eraanlaiseen tietoisuuteen sailontalaitteessa. On epaselvaa, mika kirjassa on totta ja mika ei. [4] Anna kyynelten tulla, pyysi poliisi (1974) sai John W. Campbellin muistopalkinnon. Se kertoo televisiotahdesta, joka heraa eraana paivana toisesta todellisuudesta, jossa han on taysin tuntematon, vailla henkilollisyytta. [1]

Dickin elaman loppupuolta hallitsivat metafyysiset ja teologiset pohdinnat. Ruukunkorjaaja (1969) uppoutuu kysymyksiin predestinaatiosta seka pimeyden ja valon dualistisesta taistelusta. Luhistuvan maailman painostavuus on esilla voimakkaana romaanissa Maze of Death . Vuonna 1970 julkaistua uskonnollissavytteista romaania on kuvailtu Dickin hienoimmaksi yksittaiseksi teokseksi. [4]

1970-luvulla Dickin yksityiselamassa vuorottelivat vainoharhaisuuden ja selvajarkisyyden jaksot, jotka huipentuivat maaliskuussa 1974 tapahtuneeseen uskonnolliseen kokemukseen. Han yritti tulkita ja ymmartaa tapahtumaa koko loppuelamansa ajan. Tata aihepiiria kasitellaan myos Dickin julkaistuissa kirjeissa. [4] Dickin viimeisten vuosien paateos on Valis (1981). Se on Dickin analyysi kahtia jakautuneesta minuudestaan ? romaani kahdesta paahenkilosta, miehesta, joka on hullu, ja miehesta, joka ei ole hullu. Valis kuvastaa Dickin kiinnostusta psykologi Julian Jaynesin esittamaa kaksikamarisen mielen hypoteesia kohtaan. [4]

Kun Dick kuoli vuonna 1982, hanta ei juurikaan tunnettu tieteiskirjallisuuden ulkopuolella. 2000-luvulla hanta on kuitenkin alettu laajalti pitaa Franz Kafkan ja Thomas Pynchonin kaltaisena vainoharhaisen kaunokirjallisuuden mestarina. Dickin teokset voidaan ehdottomasti luokitella tieteiskirjallisuudeksi, mutta han ei monien lajityypin kirjailijoiden tavoin keskittynyt futuristiseen teknologiaan, vaan pikemminkin siihen miten teknologian muovaama ? usein dystooppinen ? ymparisto ja yhteiskunta vaikuttavat henkilohahmoihin. [2]

Teokset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomennetut teokset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomentamattomat teokset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Dickin kirjoja.
  • Solar Lottery (1955)
  • The Man Who Japed (1956)
  • The Cosmic Puppets (1957)
  • Dr. Futurity (1960)
  • Vulcan’s Hammer (1953)
  • The Game-Players of Titan (1963)
  • The Penultimate Truth (1964)
  • The Crack in Space (1966)
  • The Unteleported Man (1966)
  • The Zap Gun (1967)
  • The Ganymede Takeover (Ray Nelsonin kanssa, 1967)
  • Maze of Death (1970)
  • Our Friends from Frolix 8 (1970)
  • Confessions of a Crap Artist (1975)
  • Deus Irae ( Roger Zelaznyn kanssa) (1976)
  • The Man Whose Teeth Were All Exactly Alike (1984)
  • Radio Free Albemuth (1985)
  • Puttering About in a Small Land (1985)
  • In Milton Lumky Territory (1985)
  • Humpty Dumpty in Oakland (1986)
  • Mary and the Giant (1987)
  • The Broken Bubble (1988)
  • Nick and the Glimmung (lapsille, 1988)
  • Gather Yourselves Together (1994)

Suomennettuja novelleja [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • ”Yksitoikkoinen maailma” (1954). Teoksessa Kuoleman kirjat 2 , 1993.
  • ”Blobel vai ei?” (1964). Portti 2/1993.
  • ”Total Recall” (1966). Tahtivaeltaja 1/1991.
  • ”Revanssiottelu” (1967). Tahtivaeltaja 1/1987.
  • ”Kunpa olisin jo perilla” (1980). Portti 2/1993.
  • ”Rautavaaran tapaus” (1980). Tahtivaeltaja 1/1990 ja Portti 2/1993.

Elokuvia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Useat elokuvat perustuvat vain loyhasti Dickin teksteihin.

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b c d e f g h i j k Salin, Petri: Nakevatko androidit unia Philip K. Dickista?. Portti , 2/1993.
  2. ↑ a b c d Philip K. Dick Encyclopedia Britannica . Viitattu 5.12.2021. (englanniksi)
  3. ↑ Jerrman, Toni: Philip K. Dick. Teoksessa Sisatto, Vesa & Jerrman, Toni (toim.):  Ulkomaisia tieteiskirjailijoita 1 . Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, 2004. ISBN 951-692-560-X .
  4. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Dick, Philip K SFE ? Science Fiction Encyclopedia . Viitattu 19.8.2021. (englanniksi)
  5. ↑ a b c d e f g h Sutin, Lawrence: Philip K. Dick - Official Biography Philip K. Dick Trust. Arkistoitu 17.8.2010. Viitattu 6.12.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Philip K. Dick .
Kansainvaliset
Kansalliset
Tieteilijat
Taiteenala
Henkilot
Muut
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Philip_K._Dick&oldid=22095102 ”