Jean-Francois Champollion
,
Leon Cogniet
'n tekema muotokuva,
1831
.
Jean-Francois Champollion
(
23. joulukuuta
1790
Figeac
,
Lot
?
4. maaliskuuta
1832
Pariisi
) oli
ranskalainen
orientalisti
ja
egyptologi
. Han loi pohjan modernille egyptologialle ratkaisemalla
hieroglyfien
arvoituksen
Rosettan kiven
avulla.
Champollion syntyi Figeacin kaupungissa
Ranskassa
vuonna 1790. Han sai yksityisopetusta yhdeksanvuotiaaksi asti, minka jalkeen hanet lahetettiin kouluun
Grenobleen
, missa hanen isoveljensa jo opiskeli. Grenoblessa Champollion opiskeli muinaisia kielia, etenkin Egyptin kielia.
[1]
Champollion muutti Pariisiin vuonna 1807 ja opiskeli
College de Francen
itamaisten kielten koulussa. Han oppi muun muassa
persiaa
, etiopialaista
ge’ezia
,
sanskritia
,
zendia
,
pahlevia
ja
arabiaa
, ja han alkoi kirjoittaa
koptin kielen
sanakirjaa ja kielioppia.
[1]
Champollion sai vapautuksen asepalveluksesta ja palasi 19-vuotiaana Grenobleen opettamaan historiaa. Han julkaisi vuonna 1814
muinaisesta Egyptista
kaksiosaisen teoksen
L'Egypte sous les Pharaons
.
[1]
Grenoblen tiedekunnan lakkautuksen 1815 jalkeen Champollion jatkoi tyoskentelya egyptilaisten tekstien parissa. Niita ei aiemmin ollut pystytty tulkitsemaan, mutta Champollion alkoi havaita yhteyksia hieroglyfien ja muiden tekstien valilla. Han kirjoitti havainnoistaan kirjeen
Lettre a M. Dacier
vuonna 1822 ja kaksi vuotta myohemmin pitemman tutkielman muinaisen Egyptin kirjoitusjarjestelmista. Tutkielma heratti heti suurta huomiota, silla se tarjosi jo pitkaan etsityn avaimen Egyptin hieroglyfien tulkitsemiseen.
[1]
Champollionin tutkimusten jalkeen egyptologia lahti todelliseen nousuun. Aikaisemmin kasittamattomia teksteja pystyttiin nyt tulkitsemaan. Tama mahdollisti entista paremman muinaisten egyptilaisten yhteiskunnan ja kulttuurin tutkimisen. Champollionia pidetaankin nykyaan modernin egyptologian isana. Laajasta tutkimuksestaan huolimatta Champollion ei kyennyt yksin selvittamaan kaikkia muinaisen egyptin kielen sanoja ja kielioppisaantoja. Han loi silti perustan kielen tutkimukselle, jota kaytetaan yha tanakin paivana.
Champollion kaytti tutkimuksensa pohjana vuonna 1799 loydettya
Rosettan kivea
. Kiveen oli kaiverrettu teksti kolmella eri kirjoituksella, hieroglyfeilla,
demoottisella kirjoituksella
seka kreikkalaisella kirjoituksella ja kahdella kielella,
muinaisegyptiksi
ja kreikaksi. Champollion tutki tekstien rakennetta yhdistaakseen eri kielten sanat ja rakenteet toisiinsa. Champollionin sujuva
koptin kielen
taito auttoi hanta suuresti tulkitsemaan teksteja. Oleellinen hieroglyfien arvoituksen ratkaisemiseen johtanut oivallus oli se, etta Champollion totesi ensimmaisena hieroglyfien olevan foneettisia merkkeja eika symbolista kuvakirjoitusta, kuten perimatieto ja harvat hieroglyfeja kasittelevat vanhat kirjalliset lahteet virheellisesti kertoivat.
Champollion onnistui pitkallisen tutkimuksen jalkeen
translitteroimaan
egyptinkielisia teksteja. Han muunsi hieroglyfit ensin koptin kielen aakkosille ja siita edelleen nykyaikaisille aakkosille. Champollion tunsi 864 eri hieroglyfimerkkia, mutta nykyaan niita tiedetaan olleen hiukan enemman.
Champollionista tuli vuonna 1826
Louvren
egyptilaisen museon kuraattori. Han kavi Egyptissa vuosien 1828?1830 aikana. Palattuaan han otti vastaan hanta varta vasten perustetun
egyptologian
professorinviran.
[1]
Champollion kuoli vuonna 1832 ollessaan kirjoittamassa egyptin kielen kielioppia ja sanakirjaa. Teos julkaistiin hanen kuolemansa jalkeen.
[1]
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Tieteilijat
| |
|---|
| | Henkilot
| |
|---|
| | Muut
| |
|---|
|